2. Kaksi taloutta
Talouksia on aina kaksi, molempien
ymmärtäminen välttämätöntä talouden
ymmärtämiseksi
Rauhan talous: vaihdantaa
yhteisymmärryksen ja yhteistyön vallitessa
Sodan talous: sorto ja väkivalta, globaalin
talouden toimitalogiikalle pakottaminen
3. Kahden talouden yhteistyö
“Jos kauppiaat eivät ylitä rajoja, sotilaat
ylittävät ne”.
“Kun kauppiaat ylittävät rajat, sotilaat ovat jo
ylittäneet ne”.
4. Imperialismin tulkinta 1900-luvun
alussa
Euroopassa pikku hiljaa tietoa
siirtomaavallan todellisuudesta:
Kongo, hererot, arabit...
Orastava ihmisoikeusliike, sosialistien
imperialismi-kritiikki
Kysymys: mikä motivoi imperialismia?
Kysymys edelleen relevantti tänä päivänä:
erilainen siirtomaajälki kuin aiemmassa
siirtomaavallassa
5. “Vanha” vs “uusi” imperialismi
“Vanha” imperialismi:
kunnia, Jumala, “kartan väritys”, aarteiden
vieminen
1800-1900 -lukujen imperialismiaalto
tulkittiin usein “vanhan” imperialismin
ilmentymänä
“Uusi” imperialismi: raaka-
aineet, keskusmaiden kysyntävajeen
paikkaaminen
Liberaalit: kauppa lopettaa
6. Kysyntävaje (1)
Taloustieteen perusongelma: mistä löytyy
kysyntää vastaamaan tarjontaan?
Klassisessa taloustieteessä Sayn laki:
kysyntä ei ongelma
Marx ym kritisoivat Sayn lakia
Edelleen ongelma: jos talous kasvaa ja
työläisten elintaso ei nouse, kenelle tuotanto
suunnataan?
8. Kysyntävajeen rahoitus
Kansainväliset lainat kehittyivät osaksi
kauppajärjestelmää; jopa niiden
edellytykseksi
Rautatiet ym projektit
Talous usein täysin “yksipuolista”
Lainat myös sitovat kv talouden verkostoon:
lainan takaisinmaksuun tarvitaan ulkomaista
valuuttaa
9. Lainojen käyttö ja perintä
Esimerkiksi Egyptissä Suezin kanava ja
juhlalllisuudet
Hallitsijan vallan pönkittyminen: maaorjuus
Myöhemmin valloitus
10. Uusi vallan tasapaino
Hallitsijoilla enemmän valtaa
alamaisiinsa, “esikapitalistinen” järjestys
Velkojavaltiot voivat kuitenkin halutessaan
siirtää hallitsijan syrjään
Suorasta valloituksesta myöhemmin siirrytty
poliittiseen hallintaan
11. Merkitys nykynäkökulmasta (1)
“Uusi” imperialismi maailmantalouden
kehittymisen aikaa
“Alikehityksen ongelmien” syyt pitkälti tuolloin
luoduissa sosiaalisissa ratkaisuissa
Edelleen kysyntä “keskusmaiden” tuotteille
Lainaamisen käytännöt muuttuneet vain vähän:
järjetön lainaaminen, ankara perintä
12. Merkitys nykynäkökulmasta (2)
Rakenteellinen velkakriisi aiheutta
tasapainottelua
“Ihmisoikeusongelmia” ei voi selittää irrallaan kv
talouden tuottamista kannustimista
Talouden integraatio ei lopeta pakottamista