SlideShare a Scribd company logo
1 of 12
Kansanmurha ja kysyntävaje
Teppo Eskelinen
Kaksi taloutta
 Talouksia on aina kaksi, molempien
ymmärtäminen välttämätöntä talouden
ymmärtämiseksi
 Rauhan talous: vaihdantaa
yhteisymmärryksen ja yhteistyön vallitessa
 Sodan talous: sorto ja väkivalta, globaalin
talouden toimitalogiikalle pakottaminen
Kahden talouden yhteistyö
 “Jos kauppiaat eivät ylitä rajoja, sotilaat
ylittävät ne”.
 “Kun kauppiaat ylittävät rajat, sotilaat ovat jo
ylittäneet ne”.
Imperialismin tulkinta 1900-luvun
alussa
 Euroopassa pikku hiljaa tietoa
siirtomaavallan todellisuudesta:
Kongo, hererot, arabit...
 Orastava ihmisoikeusliike, sosialistien
imperialismi-kritiikki
 Kysymys: mikä motivoi imperialismia?
 Kysymys edelleen relevantti tänä päivänä:
erilainen siirtomaajälki kuin aiemmassa
siirtomaavallassa
“Vanha” vs “uusi” imperialismi
 “Vanha” imperialismi:
kunnia, Jumala, “kartan väritys”, aarteiden
vieminen
 1800-1900 -lukujen imperialismiaalto
tulkittiin usein “vanhan” imperialismin
ilmentymänä
 “Uusi” imperialismi: raaka-
aineet, keskusmaiden kysyntävajeen
paikkaaminen
 Liberaalit: kauppa lopettaa
Kysyntävaje (1)
 Taloustieteen perusongelma: mistä löytyy
kysyntää vastaamaan tarjontaan?
 Klassisessa taloustieteessä Sayn laki:
kysyntä ei ongelma
 Marx ym kritisoivat Sayn lakia
 Edelleen ongelma: jos talous kasvaa ja
työläisten elintaso ei nouse, kenelle tuotanto
suunnataan?
Kysyntävaje (2)
 Luxemburg: kysynnän täytyy syntyä
kapitalistisen kierron ulkopuolella, kapitalismi
tarvitsee ulkopuollistaan sfääriä
 (Nykyisin: palkkatason kasvu, velkaraha)
 Siirtomaat: kysynnän tarjoaja
 Johtajien kysyntä investoinneille
 Talonpoikien muuttaminen kuluttajaluokaksi
Kysyntävajeen rahoitus
 Kansainväliset lainat kehittyivät osaksi
kauppajärjestelmää; jopa niiden
edellytykseksi
 Rautatiet ym projektit
 Talous usein täysin “yksipuolista”
 Lainat myös sitovat kv talouden verkostoon:
lainan takaisinmaksuun tarvitaan ulkomaista
valuuttaa
Lainojen käyttö ja perintä
 Esimerkiksi Egyptissä Suezin kanava ja
juhlalllisuudet
 Hallitsijan vallan pönkittyminen: maaorjuus
 Myöhemmin valloitus
Uusi vallan tasapaino
 Hallitsijoilla enemmän valtaa
alamaisiinsa, “esikapitalistinen” järjestys
 Velkojavaltiot voivat kuitenkin halutessaan
siirtää hallitsijan syrjään
 Suorasta valloituksesta myöhemmin siirrytty
poliittiseen hallintaan
Merkitys nykynäkökulmasta (1)
 “Uusi” imperialismi maailmantalouden
kehittymisen aikaa
 “Alikehityksen ongelmien” syyt pitkälti tuolloin
luoduissa sosiaalisissa ratkaisuissa
 Edelleen kysyntä “keskusmaiden” tuotteille
 Lainaamisen käytännöt muuttuneet vain vähän:
järjetön lainaaminen, ankara perintä
Merkitys nykynäkökulmasta (2)
 Rakenteellinen velkakriisi aiheutta
tasapainottelua
 “Ihmisoikeusongelmia” ei voi selittää irrallaan kv
talouden tuottamista kannustimista
 Talouden integraatio ei lopeta pakottamista

More Related Content

More from teppoeskelinen

Poliittisen taloustieteen agenda
Poliittisen taloustieteen agendaPoliittisen taloustieteen agenda
Poliittisen taloustieteen agendateppoeskelinen
 
Think tanks, politics and science
Think tanks, politics and scienceThink tanks, politics and science
Think tanks, politics and scienceteppoeskelinen
 
Financial risks. Two notions of power.
Financial risks. Two notions of power.Financial risks. Two notions of power.
Financial risks. Two notions of power.teppoeskelinen
 
Risk distribution and threats to democracy
Risk distribution and threats to democracyRisk distribution and threats to democracy
Risk distribution and threats to democracyteppoeskelinen
 
Talous, valta ja demokratia
Talous, valta ja demokratiaTalous, valta ja demokratia
Talous, valta ja demokratiateppoeskelinen
 
Kansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuvaKansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuvateppoeskelinen
 
Democracy, expertise and globalisation
Democracy, expertise and globalisationDemocracy, expertise and globalisation
Democracy, expertise and globalisationteppoeskelinen
 
Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?
Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?
Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?teppoeskelinen
 
Kehitysyhteistyö ja julkinen talous
Kehitysyhteistyö ja julkinen talousKehitysyhteistyö ja julkinen talous
Kehitysyhteistyö ja julkinen talousteppoeskelinen
 
Capabilities, politics, basic income
Capabilities, politics, basic incomeCapabilities, politics, basic income
Capabilities, politics, basic incometeppoeskelinen
 
State and capitalism 2
State and capitalism 2State and capitalism 2
State and capitalism 2teppoeskelinen
 
State and capitalism 1
State and capitalism 1State and capitalism 1
State and capitalism 1teppoeskelinen
 
Capitalism and the ecological crisis
Capitalism and the ecological crisisCapitalism and the ecological crisis
Capitalism and the ecological crisisteppoeskelinen
 
Vasemmistolainen talouspolitiikka
Vasemmistolainen talouspolitiikkaVasemmistolainen talouspolitiikka
Vasemmistolainen talouspolitiikkateppoeskelinen
 
Aikapankit, verotus, ja rahan politiikka
Aikapankit, verotus, ja rahan politiikkaAikapankit, verotus, ja rahan politiikka
Aikapankit, verotus, ja rahan politiikkateppoeskelinen
 
Pelontaloustiede parecon
Pelontaloustiede pareconPelontaloustiede parecon
Pelontaloustiede pareconteppoeskelinen
 

More from teppoeskelinen (20)

Poliittisen taloustieteen agenda
Poliittisen taloustieteen agendaPoliittisen taloustieteen agenda
Poliittisen taloustieteen agenda
 
Think tanks, politics and science
Think tanks, politics and scienceThink tanks, politics and science
Think tanks, politics and science
 
Financial risks. Two notions of power.
Financial risks. Two notions of power.Financial risks. Two notions of power.
Financial risks. Two notions of power.
 
Risk distribution and threats to democracy
Risk distribution and threats to democracyRisk distribution and threats to democracy
Risk distribution and threats to democracy
 
Economics as ideology
Economics as ideologyEconomics as ideology
Economics as ideology
 
Hyvä talous
Hyvä talousHyvä talous
Hyvä talous
 
Talous, valta ja demokratia
Talous, valta ja demokratiaTalous, valta ja demokratia
Talous, valta ja demokratia
 
Kansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuvaKansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuva
 
Democracy, expertise and globalisation
Democracy, expertise and globalisationDemocracy, expertise and globalisation
Democracy, expertise and globalisation
 
Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?
Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?
Mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?
 
Kehitysyhteistyö ja julkinen talous
Kehitysyhteistyö ja julkinen talousKehitysyhteistyö ja julkinen talous
Kehitysyhteistyö ja julkinen talous
 
Capabilities, politics, basic income
Capabilities, politics, basic incomeCapabilities, politics, basic income
Capabilities, politics, basic income
 
State and capitalism 2
State and capitalism 2State and capitalism 2
State and capitalism 2
 
State and capitalism 1
State and capitalism 1State and capitalism 1
State and capitalism 1
 
Keynes-seminaari 2013
Keynes-seminaari 2013Keynes-seminaari 2013
Keynes-seminaari 2013
 
Marx-seminaari 2014
Marx-seminaari 2014Marx-seminaari 2014
Marx-seminaari 2014
 
Capitalism and the ecological crisis
Capitalism and the ecological crisisCapitalism and the ecological crisis
Capitalism and the ecological crisis
 
Vasemmistolainen talouspolitiikka
Vasemmistolainen talouspolitiikkaVasemmistolainen talouspolitiikka
Vasemmistolainen talouspolitiikka
 
Aikapankit, verotus, ja rahan politiikka
Aikapankit, verotus, ja rahan politiikkaAikapankit, verotus, ja rahan politiikka
Aikapankit, verotus, ja rahan politiikka
 
Pelontaloustiede parecon
Pelontaloustiede pareconPelontaloustiede parecon
Pelontaloustiede parecon
 

Pelontaloustiede_Eskelinen

  • 2. Kaksi taloutta  Talouksia on aina kaksi, molempien ymmärtäminen välttämätöntä talouden ymmärtämiseksi  Rauhan talous: vaihdantaa yhteisymmärryksen ja yhteistyön vallitessa  Sodan talous: sorto ja väkivalta, globaalin talouden toimitalogiikalle pakottaminen
  • 3. Kahden talouden yhteistyö  “Jos kauppiaat eivät ylitä rajoja, sotilaat ylittävät ne”.  “Kun kauppiaat ylittävät rajat, sotilaat ovat jo ylittäneet ne”.
  • 4. Imperialismin tulkinta 1900-luvun alussa  Euroopassa pikku hiljaa tietoa siirtomaavallan todellisuudesta: Kongo, hererot, arabit...  Orastava ihmisoikeusliike, sosialistien imperialismi-kritiikki  Kysymys: mikä motivoi imperialismia?  Kysymys edelleen relevantti tänä päivänä: erilainen siirtomaajälki kuin aiemmassa siirtomaavallassa
  • 5. “Vanha” vs “uusi” imperialismi  “Vanha” imperialismi: kunnia, Jumala, “kartan väritys”, aarteiden vieminen  1800-1900 -lukujen imperialismiaalto tulkittiin usein “vanhan” imperialismin ilmentymänä  “Uusi” imperialismi: raaka- aineet, keskusmaiden kysyntävajeen paikkaaminen  Liberaalit: kauppa lopettaa
  • 6. Kysyntävaje (1)  Taloustieteen perusongelma: mistä löytyy kysyntää vastaamaan tarjontaan?  Klassisessa taloustieteessä Sayn laki: kysyntä ei ongelma  Marx ym kritisoivat Sayn lakia  Edelleen ongelma: jos talous kasvaa ja työläisten elintaso ei nouse, kenelle tuotanto suunnataan?
  • 7. Kysyntävaje (2)  Luxemburg: kysynnän täytyy syntyä kapitalistisen kierron ulkopuolella, kapitalismi tarvitsee ulkopuollistaan sfääriä  (Nykyisin: palkkatason kasvu, velkaraha)  Siirtomaat: kysynnän tarjoaja  Johtajien kysyntä investoinneille  Talonpoikien muuttaminen kuluttajaluokaksi
  • 8. Kysyntävajeen rahoitus  Kansainväliset lainat kehittyivät osaksi kauppajärjestelmää; jopa niiden edellytykseksi  Rautatiet ym projektit  Talous usein täysin “yksipuolista”  Lainat myös sitovat kv talouden verkostoon: lainan takaisinmaksuun tarvitaan ulkomaista valuuttaa
  • 9. Lainojen käyttö ja perintä  Esimerkiksi Egyptissä Suezin kanava ja juhlalllisuudet  Hallitsijan vallan pönkittyminen: maaorjuus  Myöhemmin valloitus
  • 10. Uusi vallan tasapaino  Hallitsijoilla enemmän valtaa alamaisiinsa, “esikapitalistinen” järjestys  Velkojavaltiot voivat kuitenkin halutessaan siirtää hallitsijan syrjään  Suorasta valloituksesta myöhemmin siirrytty poliittiseen hallintaan
  • 11. Merkitys nykynäkökulmasta (1)  “Uusi” imperialismi maailmantalouden kehittymisen aikaa  “Alikehityksen ongelmien” syyt pitkälti tuolloin luoduissa sosiaalisissa ratkaisuissa  Edelleen kysyntä “keskusmaiden” tuotteille  Lainaamisen käytännöt muuttuneet vain vähän: järjetön lainaaminen, ankara perintä
  • 12. Merkitys nykynäkökulmasta (2)  Rakenteellinen velkakriisi aiheutta tasapainottelua  “Ihmisoikeusongelmia” ei voi selittää irrallaan kv talouden tuottamista kannustimista  Talouden integraatio ei lopeta pakottamista