3·2009Talouskriisi ja valtion velka        – Miten selviämme?  SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro                        ...
Maaliskuu 2009   Lisätiedot:         Tilaukset:                 Olli Koski          SAK                 olli.koski@sak.fi ...
SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009                          1TALOUSKRIISI JA VALTION VELKA - MITEN SEL-VIÄMME?...
2   SAK · Puheenvuoro 3/2009
SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009    3TIIVISTELMÄ Osana maailmantaloutta Suomen talous on ajautumassa pahaan ...
4     SAK · Puheenvuoro 3/2009Myös Suomessa lähiajan työllisyysnäkymät ovat synkät. Työttömyys nou-see lähivuosina lähelle...
SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009    5tulleet selviksi. Ensinnäkin kehykset koskevat vain osaa julkista talou...
6    SAK · Puheenvuoro 3/2009Taulukko 1: Eräitä menonlisäyssitoumuksiaSata-komitean menolisäykset tähän asti              ...
SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009     7Valtiontalouden tulopuolta on siis leikattu lähes 1,4 miljardia euroa ...
8    SAK · Puheenvuoro 3/2009hastointia vahvistettu. Julkinen talous on ollut ylijäämäinen vuodesta 1999lähtien ja valtion...
SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009     9Molemmissa tapauksissa velkaantumisaste nousee lähivuosien aikana yli4...
10    SAK · Puheenvuoro 3/2009Toimenpiteitä kestävyysvajeen poistamiseksi käsitellään seuraavassa lu-vussa.3 TIE ETEENPÄIN...
SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009    11Nykymuotoinen valtiontalouden kehys on kuitenkin myös onnistunut, nimi...
12      SAK · Puheenvuoro 3/20093.3 Ikääntyneiden työllisyyden nostaminen      Työllisyysasteet ikäryhmittäin, 1989–2008 (...
SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009      13vähennettävä keventämällä ja kehittämällä työtehtäviä. Työkierrolla ...
14    SAK · Puheenvuoro 3/20093.5 Verotuksen rakenteen kehittäminenSuomessa on käynnistetty valmistelu verojärjestelmän ko...
 Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
 Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?

762 views

Published on

SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.

Puheenvuorossa tarkastellaan Suomen julkisen talouden hoitoa viime vuosina ja esitetään toimenpidelinjauksia, joilla voidaan hoitaa valtion velka ja suoriutua väestön ikääntymisestä aiheutuvista menopaineista.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
762
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
9
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?

  1. 1. 3·2009Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme? SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro Maaliskuu 2009
  2. 2. Maaliskuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset: Olli Koski SAK olli.koski@sak.fi puh. 020 774 000 puh.020 774 0150 SAK, PL 157 00531, Helsinki
  3. 3. SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 1TALOUSKRIISI JA VALTION VELKA - MITEN SEL-VIÄMME?SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 Tiivistelmä................................................................................................... 31 Taloudellinen tilanne ja lähiajan näkymät ............................................ 32 Eväät syötiin nopeasti – Suomen julkisen talouden hoito viimevuosina........................................................................................................ 4 2.1 Kehysmenettely on hillinnyt menoja ........................................... 4 2.2 …Mutta menolupauksia on annettu huolettomasti .................... 5 2.3 Kehys vuotaa tulopuolelta kuin seula ......................................... 6 2.4 Elvytys on välttämätöntä, mutta sen pitäisi olla tehokasta....... 7 2.5 Talouskriisi johtaa velanottoon, mutta siitä selvitään ............... 7 2.6 Velkaantumiskierre edellyttäisi pitkäkestoista holtittomuutta.. 93 Tie eteenpäin – Julkisen talouden vahvistaminen ............................. 10 3.1 Vain kestävä kasvu turvaa tulevaisuuden ................................ 10 3.2 Valtiontalouden kehys kattavaksi .............................................. 10 3.3 Ikääntyneiden työllisyyden nostaminen ................................... 12 3.4 Nuorten tulo työmarkkinoille ..................................................... 13 3.5 Verotuksen rakenteen kehittäminen ......................................... 14
  4. 4. 2 SAK · Puheenvuoro 3/2009
  5. 5. SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 3TIIVISTELMÄ Osana maailmantaloutta Suomen talous on ajautumassa pahaan talous- jatyöllisyyskriisiin. Suomen valtio tulee nyt väistämättä velkaantumaan sel-västi lähivuosina. Tämä velka on maksettava tulevaisuudessa, samalla kunväestömme ikääntyy.Tässä puheenvuorossa käydään läpi Suomen julkisen talouden hoitoa vii-me vuosina ja esitetään toimenpidelinjauksia, joilla valtion velka voidaanhoitaa ja väestön ikääntymisestä aiheutuvista menopaineista suoriutua. Po-litiikan pääpainon tulee kuitenkin juuri nyt olla talouskriisin vaikutusten te-hokkaassa lievittämisessä ja työllisyyden edistämisessä.Suomen julkinen talous on 90-luvun puolivälin jälkeen vahvistunut siten, et-tä näköpiirissä oleva velanotto ei tule ajamaan Suomea kestämättömäänahdinkoon. Arvioidemme perusteella näyttää siltä, että talouskehityksen tu-lee olla ennakoitua selvästi synkempää, jotta EMU-kriteerinä käytettävä 60prosentin velkaantumisaste ylitettäisiin. Tämä olisi edelleen EU-keskitasonalapuolella, vaikka Suomelle se olisikin poikkeuksellisen kova velkaantu-mistaso.Järjettömiin paniikkiratkaisuihin ei siis edelleenkään pidä ajautua. Esimer-kiksi mekaaninen eläkeiän nostaminen yksin toimisi todennäköisesti työuri-en pidentämisen tavoitetta vastaan.Suomen julkisen talouden tilannetta hankaloittavat kuitenkin finanssipolitii-kan suunnittelun ja sääntöjen puutteet. Samalla kun valtiontalouden kehyson rajoittanut menojen kasvua tehokkaasti, ovat veropohjan aukot kasva-neet holtittomasti. Tällä hetkellä valtiontalouden kehys vuotaa tulopuoleltakuin seula. Nykyinen hallitus on ylittämässä ohjelmansa sisältämät veronkevennykset yhteensä jopa 1,4 miljardilla eurolla. Samaan aikaan on annet-tu tulevaisuutta koskevia menositoumuksia huolettomaan tyyliin, vähintäänsatojen miljoonien eurojen edestä.Suomen selviytyminen talouskriisin jälkeen voi tapahtua vain kestävän japerusoletuksia nopeamman talouskasvun turvin. Kestävä kasvu on ainoamahdollisuus hoitaa valtion velka. Kasvustrategian tulee perustua osaamis-ja infrastruktuuri-investointeihin, työllisyyden lisäämiseen ja verotuksen uu-distamiseen. Tämän ohella on tarve korjata finanssipolitiikan säännöstöäsiten, että nyt nähdyltä ennätysnopealta valtiontalouden eväiden syömiseltävoitaisiin tulevaisuudessa paremmin välttyä.1 TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHIAJANNÄKYMÄTVaikka käynnissä olevan talouskriisin siemenet kylvettiin ennen kaikkeaUSA:n asunto- ja rahoitusmarkkinoilla, sen luonne on muuttunut nopeastikohti täysipainoista kysyntälamaa. Mahdollisuudet rajattomaan spekulointiinja velalla sijoittamiseen johtivat vastuuttomaan lyhytaikaisten voittojen met-sästykseen eri puolilla maailmaa, mikä synnytti moniin eri maihin massiivi-set varallisuuskuplat. Kuplien puhkeaminen on nyt johtanut yhtäaikaiseeninvestointien ja yksityisen kulutuksen romahdukseen kaikissa tärkeimmissätalouksissa.
  6. 6. 4 SAK · Puheenvuoro 3/2009Myös Suomessa lähiajan työllisyysnäkymät ovat synkät. Työttömyys nou-see lähivuosina lähelle 10 prosenttia ja työllisyysaste laskee. Taantumassakorostuu sosiaaliturvajärjestelmän ja erityisesti ansiosidonnaisen työttö-myysturvan merkitys. Jotta pidempiaikaisen massatyöttömyyden synnyttä-miltä syrjäytymisongelmilta voitaisiin välttyä, on lisättävä julkisia investointe-ja, huolehdittava riittävästä työvoimakoulutuksesta sekä parannettava sosi-aaliturvan tasoa tähtäimenä muiden Pohjoismaiden korvaustasot.Suomessa on kaikki syyt varautua myös pitkäkestoisemman taantuman va-ralle. Pienenä avotaloutena tärkeimpien vientimarkkinoiden merkitys on tär-keä, eikä sen paremmin Saksassa, Ruotsissa kuin Venäjälläkään ole näky-vissä valoisia merkkejä. Kansainvälinen kauppa tulee kutistumaan tänävuonna jopa 10 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna, mikä on historiallisenkova pudotus ja näkyy etenkin suomalaisella vientisektorilla. Maailmanta-louden dynamiikka on kytkeytynyt pitkään ja voimakkaasti USA:n ruokki-maan kulutuskysyntään. Kun amerikkalainen kuluttaja alkaa maksaa jätti-mäistä velkaansa pois, on näköpiirissä pahimmillaan pitkä, ympäri maail-maa tuntuva vyönkiristys.Jos käänne parempaan syntyy jo ensi vuoden aikana, perustuu se toden-näköisesti jonkinlaiseen pankkisektorin jälleenrakennukseen ja myrkyllistentaseosien sosialisointiin. Tämä tulee veronmaksajille monissa maissa erit-täin kalliiksi. Lähtökohtana tulisi olla, että pankkisektoria tuetaan vain valti-on saamaa omistusta vastaan. Jos rahoitusmarkkinoiden syöksykierre saa-daan hallintaan ja suurten talouksien elvytystoimenpiteet alkavat vaikuttaatoivotulla tavalla, on elpymisen käynnistykselle jo ensi vuoden aikana mah-dollisuuksia. Työllisyystilanteessa tuotannon ja viennin muutokset näkyvätkuitenkin aina viiveellä.Kansainvälisen talouskriisin opetus on, että lyhytnäköiseen ahneuteen jasääntelemättömään voitontavoitteluun perustuvat rahoitusmarkkinat luovatreaalitalouden kannalta enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Siksi kansain-välistä sääntelyjärjestelmää on korjattava voimakkaasti läpinäkyvyyden,kohtuuden ja pitkäjänteisyyden periaatteisiin tukeutuen. Nyt on korkea aikatehdä markkinataloudesta renki palkansaajien ja kansalaisten hyvinvoinninpalvelemiseksi. Isännäksi siitä ei ole.2 EVÄÄT SYÖTIIN NOPEASTI – SUOMEN JULKI-SEN TALOUDEN HOITO VIIME VUOSINA2.1 Kehysmenettely on hillinnyt menojaJulkisen talouden pitkäjänteinen hoitaminen on kokonaisuus, jossa tuleearvioida sekä menojen että tulojen kehittymistä useita vuosia eteenpäin.Suomessa menojen ennustettavuutta on pyritty lisäämään valtiontaloudenkehysmenettelyllä. Valtiontalouden kehysten piiriin kuuluu noin 75 prosent-tia valtion menoista. Sen ulkopuolella ovat mm. suhdanteiden mukaanmuuttuva osa asumistuki- ja työttömyysturvamenoista sekä valtionvelankorkomenot.Kehysten soveltaminen on rajoittanut valtion menojen kasvun hyvin maltilli-seksi viime vuosina. Samalla tiukan kehysmenettelyn ongelmakohdat ovat
  7. 7. SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 5tulleet selviksi. Ensinnäkin kehykset koskevat vain osaa julkista taloutta –kuntatalouden menot eivät ole kehyksissä. Kehyspäätöksen yhteydessäsovittava peruspalveluohjelma ei ole saavuttanut sellaista asemaa, jokakunnolla määrittäisi kuntatalouden raameja. Kuntien menot ovat kasvaneetnopeasti, eikä tämä ole johtunut niinkään kuntien holtittomasta taloudenpi-dosta, vaan palvelutarpeiden ja -kustannusten kasvusta.Kuva 1. Valtion- ja paikallishallinnon menot suhteessa BKT:hen 1995–2008. Lähde: Tilastokeskus.Julkisen talouden kestävyyttä on kokonaisuutena parannettu määrätietoi-sesti 2000-luvulla. Menojen suhde kansantuotteeseen on alentunut eli me-not ovat kasvaneet hitaammin kuin kansantuote. Julkisen talouden rahoi-tusasema on kohentunut ja samaan aikaan sekä velkasuhde että kokonais-veroaste ovat alentuneet. Kuntasektorilla kehitys on monilta osin olluterisuuntaista. Varsinkin 2000-luvun alkupuoliskolla menot kasvoivat nope-ammin kuin nimellinen bruttokansantuote.Kehysmenettelyllä on siis tehokkaasti rajoitettu valtion menojen kasvua.Kuntataloudessa ei ole päästy samanlaiseen menomalttiin, vaikkakin me-nojen bkt-osuus ei mitenkään dramaattisesti kasvanut. Kuntarakenteen ke-hittämisessä ja kuntien määrän vähentämisessä on edelleenkin työtä tehtä-vänä.2.2 …Mutta menolupauksia on annettu huolettomastiHallitusohjelmaneuvotteluissa sovittujen menokehysten tiukkuudesta johtu-en on tällä vaalikaudella ilmaantunut uudentyyppistä menopolitiikkaa, jossamenonlisäyssitoumuksia tehdään huomattavasti kehyskauden jälkeiselleajalle. Asioita valmistellaan ja lupauksia annetaan, mutta varsinaiset meno-päätökset ajoitetaan vasta seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus onluvannut mm. puolustusmäärärahoihin, perusturvaan sekä julkisiin kasvu-ja aluepoliittisiin menoihin satojen miljoonien lisäykset seuraaville vuosille.Nähtäväksi jää, kuinka seuraavien hallitusten käsien sitominen lopulta on-nistuu. Joka tapauksessa julkisen talouden kestävyyttä tällainen poliittinenkulttuuri murentaa.
  8. 8. 6 SAK · Puheenvuoro 3/2009Taulukko 1: Eräitä menonlisäyssitoumuksiaSata-komitean menolisäykset tähän asti 400milj.Puolustusmenojen korotusautomatiikka 450milj.Tutkimus- ja kehittämistoiminta 200milj.Liikennehankkeet 2011 jälkeen 2867milj.Kehitysyhteistyön lisäys 400milj.Kolmannen tien investointi- ja aluetukiohjelma 3000–10000 milj.Toisaalla tiukat kehykset ovat johtaneet siihen, että yhteiskunnalle tärkei-den infrastruktuuri-investointien toteuttamista on pyritty vauhdittamaankäyttämällä erityyppisiä kumppanuus- ja elinkaarimalleja, joilla kehystä onkierretty. Pidemmän päälle on varmaa, että useimmat elinkaarihankkeet tu-levat julkiselle vallalle kalliimmiksi kuin oma investoiminen.2.3 Kehys vuotaa tulopuolelta kuin seulaVarsinainen kehysmenettelyn vuoto onkin päässyt tällä vaalikaudella tapah-tumaan valtion tulopuolella. Koska kehys asettaa vain katon valtion menoil-le, mutta ei lattiaa tuloille, purkautuvat kaikki poliittiset tarpeet veronkeven-nysten ja verohuojennusten muodossa. Tämän taudin pääoire ovat jatku-vasti monimutkaistuvat ja laajenevat verovähennysjärjestelmät, joilla valti-ontalouden kehystä tosiasiallisesti kierretään. Veropolitiikan pirstaloimises-sa ja veropohjan heikentämisessä on kuluvalla vaalikaudella saavutettu ai-empaa nopeampi tahti.Veropolitiikan päälinjana vielä 1990-luvun puolivälistä lähtien oli työn vero-tuksen keventäminen, mutta 2000-luvun puolivälin jälkeen verotuksesta onhaettu ratkaisua milloin mihinkin ongelmaan.Taulukko 2: Veropohja rapistuu vauhdikkaastiRuoan ja rehun sekä ravintolaruoan ALV:n alennus (tulossa) 815 milj.Yleinen tuloveronkevennys 870milj.1Eläkkeiden verotuksen kevennys 200 milj.Kotitalousvähennyksen laajennus 75 milj.Metsäverotuksen huojennukset 110 milj.Osinkojen lähdeveron huojennus 15 milj.Perintö- ja lahjavero 175 milj.Autoveron muutokset 216 milj.Kela-maksun poisto 833 milj.Maatalouden energiaverotuki 10 milj.Kulttuuriseteli 10 milj.Kakkosasunnon verovähennys 30 milj.Tonnistoverouudistus 30 milj.Perusvähennyksen nosto (tulossa) 90 milj.Osinkoverotuksen kevennys (tulossa) 80 milj.Veronalennukset yhteensä 3559miljoonaa euroaHallitusohjelmassa sovittiin 2190miljoonaa euroa1 Aidon kevennyksen osuus. Lisäksi ansiotason nousun kompensaatio 160 milj. ja inflaatiotarkistus 340milj.
  9. 9. SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 7Valtiontalouden tulopuolta on siis leikattu lähes 1,4 miljardia euroa enem-män kuin hallitusohjelmassa määriteltiin. Ylimääräisiä veronkevennyksiä voitietysti perustella suhdannepolitiikalla, mutta veronalennukset on kuitenkinpääsääntöisesti tarkoitettu pysyviksi eikä väliaikaisiksi elvytystoimiksi.2.4 Elvytys on välttämätöntä, mutta sen pitäisi olla te-hokastaNyt käsillä oleva talouskriisi heikentää julkisen talouden tasapainoa lyhyelläaikavälillä selvästi. Ei kuitenkaan ole mielekästäkään pyrkiä pitämään eten-kään valtiontaloutta jatkuvasti ylijäämäisenä, eli sopeuttaa sitä kirstunvarti-jamaisesti aina suhdannetilanteen mukaan. Tämä vain vahvistaisi suhdan-nevaihtelujen huonoja puolia. Näin ollen nyt nähtävä valtion velanotto ontäysin normaalia ja järkevää toimintaa.Julkisen vallan tehtävänä on pyrkiä tasoittamaan talouden suhdannevaihte-luja, eli lisätä päätösperäisesti menoja ja investointeja laskukaudella ja ki-ristää vastaavasti menoja tai nostaa veroja nousukaudella. Toimenpiteidenoikea ajoitus on suhdannepolitiikan ikuinen hankaluus, mutta jos finanssi-poliittinen ymmärrys ja tahtotila ovat riittävällä tasolla, tulisi toimenpiteidenvalmistelu pystyä aloittamaan ajoissa.Suomen hallitus heräsi kunnolla talouden rajuun taantumaan myöhään,vasta vuodenvaihteen 2008–2009 tienoilla, vaikka kaikki merkit talouskas-vun kääntymisestä olivat olemassa jo loppukesästä 2008 lähtien. Myöhäi-nen havahtuminen toimintaan on johtanut siihen, että monet tarpeelliset el-vytyshankkeet päätettiin myöhässä. Esimerkiksi korjausrakentamisen suh-dannelainojen hakemiseen odotellaan edelleen ohjeistusta ARA:lta.Hallitus julkisti 30.1.2009 elvytyspaketin, jolla se arvioi luovansa kaikkiaan25 000 uutta työpaikkaa. Lisäbudjetin eri panostusten työllisyysarviot onlaskettu erittäin optimistisia vaikutuskertoimia käyttäen ja on selvää, ettähallituksen odotukset ovat tässä suhteessa vahvasti liioiteltuja. Kohdenta-malla elvytyspakettien panostuksia selkeämmin julkisiin investointeihin jamenonlisäyksiin työllisyysvaikutukset olisivat huomattavasti suurempia kuinvero- ja maksualennusten kautta tapahtuu. Tämä näkyy jo siitäkin, että hal-litus itse arvioi pelkästään runsaan 400 miljoonan menolisäysten lisääväntyöllisyyttä 17 000 henkilöllä.Hallituksen finanssipoliittinen elvytyspolitiikka ei ole taloudellisen tilanteenvakavuuteen nähden riittävää. Sitä on leimannut pyrkimys pidättäytyä var-sin tiukoissa menokehyksissä. Taustalla on ilmeisesti huoli julkisen talou-den kestävyydestä, mutta myös talouspoliittinen tilannekuva voi olla vääris-tynyt. Hallitus näkee ilmeisesti talouskriisin lähinnä rahoitusmarkkinahäiriö-nä tai yritysten kannattavuuskriisinä, vaikka kyseessä on laaja kysyntäla-ma.2.5 Talouskriisi johtaa velanottoon, mutta siitä selvi-täänSuomen julkisen talouden tila on ollut pitkään erittäin vahva, EU-vertailussaaivan jäsenmaiden kärkeä. Julkista velkaa on maksettu pois ja työeläkera-
  10. 10. 8 SAK · Puheenvuoro 3/2009hastointia vahvistettu. Julkinen talous on ollut ylijäämäinen vuodesta 1999lähtien ja valtiontalouskin 2000-luvun alusta lähtien.Julkisen talouden velkaantumisaste oli vuonna 2008 noin 33 prosenttiasuhteessa BKT:hen. Vaikka velkaantuminen taantuman seurauksena kas-vaa todella rajusti, on Suomella edelleen lähivuosina pitkä matka esimer-kiksi EMU-maiden velkasäännön rikkovaan 60 prosentin BKT-suhteeseen2.Lisäksi on olemassa poliittinen yhteisymmärrys siitä, että nykyinen finanssi-kriisi täyttää vakaus- ja kasvusopimuksessa mainitun epätavallisen häiriöntunnusmerkit.Velkaantumisen kehitystä voi tarkastella vertaamalla todennäköistä ns. pe-rusuraa sekä pessimististä katastrofiuraa. Urien sisältämät kasvuoletuksetovat seuraavat:Taulukko 3: Talouden perus- ja katastrofiuratBKT:n muu-tos, prosent- 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015tiaPerusura –4 0 0,7 1 1,5 2,0 2,3Katastrofiura –5 –2,5 0 1 1,5 1,5 2,0Uutta velkaa,mrd. euroaPerusura 8 8 4 2 0 0 0Katastrofiura 10 15 10 10 8 4 0Näistä lähtökohdista Suomen valtion velan suhde bruttokansantuotteeseenvoisi kehittyä seuraavasti. Kuvassa esitetään myös toteutunutta kehitystävuodesta 1995 vuoteen 2009 asti.2 EMU-velka on julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen (ml. työeläkerahastot) su-lautettu bruttovelka nimellisarvoisena.
  11. 11. SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 9Molemmissa tapauksissa velkaantumisaste nousee lähivuosien aikana yli40 prosenttiin BKT:sta. Hyvin pessimistisessä SAK:n katastrofiurassa vel-ka-aste saavuttaa EMU-kriteeriksi sovitun 60 prosentin tason, mutta sekäänei vie valtiota missään tapauksessa vararikkoon eikä saa merkitä summit-taisia päähänpistoja ja paniikkireaktioita.Katastrofiuran kehitys voisi toteutua siinä tapauksessa, että maailmanta-louden kasvun romahdus olisi ennakoitua syvempi ja kasvun käynnistymi-nen kestäisi pitkään. Tämä on finanssikriisissä toki mahdollista. Kansainvä-lisesti katsottuna väliaikaiseksi jäävä 60 prosentin velka-aste ei ole erityisenkorkea, vaikkei tietysti mitenkään tavoiteltava olotila. Esimerkiksi EU:ssakeskimääräisen velkaantumisasteen ennakoidaan nousevan kuluvanavuonna 70 prosenttiin ja lähes 75 prosenttiin ensi vuonna.Velkaantumisasteen kehitysurien tarkastelun pääsanoma on: järjettömäänpaniikkiin ei ole syytä – me selviämme tästä.Erityisesti on syytä huomioida, että vaikka työeläkejärjestelmän kestävyy-teen osin vaikuttavat samat tekijät – erityisesti työllisyysaste – kuin julkisentalouden kestävyyteenkin, nämä ovat silti toisistaan erillisiä kysymyksiä.Työeläkejärjestelmän kestävyydestä on huolehdittu työmarkkinajärjestöjen,työeläkeyhtiöiden ja valtiovallan yhteistyöllä, eikä nykyinen taloustaantumaole johtanut työeläkejärjestelmän kestävyydessä vakaviin ongelmiin. Työ-eläkejärjestelmää ei rahoiteta verovaroin.2.6 Velkaantumiskierre edellyttäisi pitkäkestoista holtit-tomuuttaJulkisen talouden kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä verojenkorotuksen taimenojen alentamisen määrää, mikä tarvittaisiin jotta menoja ei pitkällä ai-kavälillä katettaisi jatkuvasti lisääntyvällä velanotolla. Hallituksen ikäänty-misraportin mukaan kestävyysvaje on vuositasolla noin yksi prosenttiBKT:sta, eli vuoden 2008 tiedoin noin 1,9 miljardia euroa.Vajeen suuruudesta on olemassa suurta epävarmuutta, ja se voi hallituk-senkin mukaan olla myös negatiivinen. Tässä tapauksessa julkisia menojavoitaisiin lisätä tai veroja laskea nykytilaan verrattuna julkisen talouden kes-tävyyden vaarantumatta. Vaikka vaje olisi suurikin, veronkorotuksiin taileikkauksiin ei tarvitse päätyä, mikäli julkiseen talouteen saadaan keskipit-källä aikavälillä muodostettua oletettua kestävyysvajetta vastaava ylijäämä.On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että valtion taloutta tarkastellaan va-rovaisuusperiaatteen mukaisesti eikä optimistisimpien skenaarioiden mu-kaan.Alkanut taantuma muuttaa tilannetta vaikeammaksi, sillä mahdollisesti tar-vittava julkisen talouden kokonaisylijäämä karkaa väliaikaisesti kauemmak-si ja velan määrä väistämättä kasvaa. On kuitenkin selvää, että julkisen ta-louden ajautuminen varsinaiseen tuhoavaan velkakierteeseen edellyttäisiuseiden vuosien ja useampien hallituskausien mittaista poliittista holtitto-muutta. Velkakierteeseen ajautumisen edellytyksenä on, että valtion velanannetaan vain kasvaa ja kasvaa yli suhdannesyklin ilman että julkistalou-den tasapainoa vahvistettaisiin nousukausina tai mitään korjaavia toimenpi-teitä tehtäisiin. Tällaista leväperäisyyttä tuskin on odotettavissa Suomessa.
  12. 12. 10 SAK · Puheenvuoro 3/2009Toimenpiteitä kestävyysvajeen poistamiseksi käsitellään seuraavassa lu-vussa.3 TIE ETEENPÄIN – JULKISEN TALOUDENVAHVISTAMINEN3.1 Vain kestävä kasvu turvaa tulevaisuudenTämänkertaisen talouskriisin hoidossa kannattaa ottaa opiksi edellisestämaailmantaloutta ja maailmanhistoriaa järkyttäneestä talousromahdukses-ta, 1930-luvun suuresta lamasta. Tällöin Yhdysvalloissa käynnistettiinFranklin D. Rooseveltin aloitteesta New Deal -ohjelma. New Dealin perus-ajatuksena oli tukea talouden elpymistä valtiovallan aktiivisin toimin, silläkinuhalla että elvytys merkitsisi valtion velkaantumista. Työttömyyden torjumi-seksi järjestettiin töitä ja aloitettiin suuria julkisia rakennushankkeita, kutenteiden, siltojen ja voimalaitosten rakennustöitä. Myös työntekijöiden sosiaa-liturvaa kehitettiin luomalla perusta työttömyys- ja eläkevakuutukselle.Rooseveltin talouspoliittinen linja herpaantui kuitenkin pahasti 1937, kun fi-nanssipolitiikassa ryhdyttiin toimenpiteisiin julkisen talouden tasapainotta-miseksi liian aikaisin. Talouden kasvuperusta ei ollut vielä kunnossa ja liianaikainen tasapainotus menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla johti uu-teen taloustaantumaan. Historian opetus on, ettei tasapainotukseen pidälähteä vielä laman oloissa, vaikkakin se tarkoittaa velan määrän kasvua.Suomessa vastaavia virheitä tehtiin Esko Ahon hallituksen toimesta 1990-luvulla. Ahon ja valtiovarainministeri Viinasen kirstunvartijapolitiikka syvensilamaa entisestään.Velka voidaan hoitaa vain kestävän kasvun vallitessa. Talouspolitiikan pää-tehtävä nykyisessä akuutissa kriisissä on estää kaikin mahdollisin tavoinjoukkotyöttömyys. Tämä tarkoittaa harkittua velkaantumista. Seuraavaksion alettava määrätietoisesti luoda perustaa perusuraa nopeammalle talo-uskasvulle 2010-luvulla. Nopean kasvun turvin velkaa voidaan hoitaa sa-maan tapaan kuin Lipposen hallitusten toimesta 1990-luvun puolivälin jäl-keen. Tällä kertaa voi olla niin, että valtiovallan on otettava kasvun luomi-sessa vahvempi ote ja aloite käsiinsä.Kestävää talouskasvua tulee hakea investoimalla osaamiseen ja infrastruk-tuuriin sekä uudistamalla verotusta kasvua ja työllisyyttä edistäväksi. Julki-sen talouden hoidossa on syytä harkita kehysmenettelyn uudistamista pit-käjänteisemmäksi ja kattavammaksi prosessiksi.3.2 Valtiontalouden kehys kattavaksiEdellä on kuvattu valtiontalouden kehysmenettelyn onnistumista julkisensektorin rahoituksen hallinnassa. Pääasialliset ongelmat kehyksissä ovattoisaalta kuntatalouden ulkopuolisuus sekä tulopuolen lähes täydellinenunohtaminen. Tämän tilanteen johdosta poliittinen paine kohdistuu toisaaltakuntien menojen kasvattamiseen ja toisaalta ongelmien ratkaisemiseen yk-sinomaan tulopohjaa eli verotusta alentamalla. Oma lisänsä on Suomeenpesiytynyt poliittinen kulttuuri, jossa luvataan tehdä huomattavia menolisä-yksiä jo seuraavienkin hallituksen puolesta.
  13. 13. SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 11Nykymuotoinen valtiontalouden kehys on kuitenkin myös onnistunut, nimit-täin sen piirissä olevien menojen kasvu on pysynyt hyvin kehysten puitteis-sa. Luonnollisesti kehysten mitoituksesta voidaan aina keskustella, muttatoimintatapana kehysmenettely on toiminut niillä alueilla mihin sitä on sovel-lettu.Kehys- ja budjettipäätöksentekoa tulisi uudistaa suuntaan, jossa näkyisivätselvemmin erottelu julkisiin investointi- ja kulutusmenoihin, kuntatalousosana julkista taloutta sekä julkisen sektorin tulopuoli. Investointien kohte-leminen samaan tapaan kuin kulutusmenojen ei ole järkevää budjetointia jaon olemassa näyttöä että näin toimiminen on johtanut liian pieniin investoin-teihin mm. julkisissa liikennehankkeissa. Tämän seurauksena liikenne-hankkeita on toteutettu kehystä kiertäen erilaisin kumppanuushankkein:elinkaarimalleilla, jotka useimmiten tulevat pidemmän päälle valtiolle kal-liimmiksi kuin oma toiminta.Kuntatalous olisi kytkettävä edelleenkin paremmin julkisen talouden koko-naisuuteen. Kuntaliiton ja valtion tulisi pyrkiä nykyistä peruspalveluohjelmaaparempaan talous- ja tulossopimukseen, jonka puitteissa olisi myös mah-dollista paremmin sopia ja varmistua palvelujen riittävästä rahoituksesta jalaadusta. Talous- ja tulossopimuksen puitteissa olisi luontevaa myös vauh-dittaa kuntarakenteen uudistamista. Tämä purkaisi paineita siirtyä takaisinkorvamerkittyihin valtionosuuksiin, joista ei ole hyviä kokemuksia suurim-maksi osaksi.Julkisen sektorin tuloille pitäisi saada uskottava kehittymissuunnitelma ainakehyskauden ajaksi, mutta siten, että tulohorisontti olisi vielä kehyskautta-kin pidempi. Hallitusten tulisi oikeastikin sitoutua siihen, ettei kehyksiä kier-retä koko ajan tulopuolta kaventamalla. Tuloarviot on syytä pyrkiä teke-mään suhdanneneutraalisti, jottei veronkevennyksiä toteuteta vain suhdan-neluonteisten tulojen turvin. Pitkäjänteisen veropolitiikan osana päästäisiinparemmin keskustelemaan verotuksen mahdollisten dynaamisten vaikutus-ten tasosta ja tehosta.Tällaisilla muutoksilla valtiontalouden menokehyksistä voisi kehittyä todelli-nen, poliittisia valintoja heijasteleva hallituksen finanssipoliittinen suunni-telma. Finanssipoliittisessa suunnitelmassa myös julkisen talouden pitkänaikavälin kestävyysarviot tulisivat kiinteämmin sisällytetyiksi budjettiproses-siin. Hyvä ja selkeä suunnitelma palvelisi suomalaisen talouspoliittisen kes-kustelun tason nostamista.
  14. 14. 12 SAK · Puheenvuoro 3/20093.3 Ikääntyneiden työllisyyden nostaminen Työllisyysasteet ikäryhmittäin, 1989–2008 (lähde: Tilastokeskus)Ikääntyneiden työllisyys on noussut merkittävästi 2000-luvulla. Esimerkiksiyli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noin tuplaantunut viimeisen kymmenenvuoden aikana. Yli 54-vuotiaiden työllisyysaste on nyt selvästi korkeampikuin ennen 1990-luvun lamaa, kun taas kaikkien muiden ikäluokkien työlli-syysaste on edelleen 1990-luvun lamaa alhaisemmalla tasolla.Ikääntyneiden työllisyysasteen nousun taustalla on paitsi yleisen työllisyys-tilanteen paraneminen, mutta erityisesti eläke- ja työttömyysturvajärjestel-mien uudistukset. Vuoden 2005 eläkereformi on pidentänyt työuria jo nytenemmän kuin odotettiin. Kaikki reformissa sovitut toimenpiteet eivät vieläole voimassa, vaan esimerkiksi pidempiin työuriin kannustava elinaikaker-roin otetaan käyttöön 2010. Näin ollen jo päätettyjen uudistusten eläköity-misikää nostava vaikutus jatkuu ja parhaimmillaan voimistuu lähitulevai-suudessa.Mennyt kehitys osoittaa, että ikääntyneiden työllisyysastetta on nostettavaensisijaisesti muiden keinojen kuin yleisen eläkeiän noston avulla. Vaikkaikääntyneiden työllisyys on kehittynyt viime vuosina positiivisesti, edelleenvain pieni osa työvoimasta jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään asti.Suomen muita Pohjoismaita alhaisempi työllisyysaste selittyykin paljolti juu-ri ikääntyneiden alhaisella työllisyydellä Suomessa. Työuria onkin edelleenpidennettävä ensisijaisesti sellaisilla keinoilla, jotka auttavat ihmisiä jaksa-maan työssä vanhuuseläkeikään asti.Jotta ikääntyneet työntekijät jaksavat työssä nykyistä pidempään, työelä-mää tulee kehittää vastaamaan paremmin ikääntyneiden tarpeita. Mielekästyö, hyvät työolot ja joustavat työaika- ja työvuorojärjestelyt kannustavatihmisiä pysymään työelämässä ja lykkäämään eläkkeelle siirtymistään.Ikääntyneiden työntekijöiden työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta on
  15. 15. SAK · SAK:n talouspoliittinen puheenvuoro 2009 13vähennettävä keventämällä ja kehittämällä työtehtäviä. Työkierrolla helpo-tetaan jaksamista rutiininomaisessa työssä. Yksilölliset tarpeet huomioonottavan työvuorosuunnittelun ja yksilöllisten työaikamallien avulla voidaanparantaa työssä jaksamista. Muissa Pohjoismaissa käytössä olevia ylimää-räisiä palkallisia vapaapäiviä ikääntyneille tulisi harkita myös Suomessa.Ennakoivan kuntoutuksen avulla parannetaan työntekijöiden fyysisiä jahenkisiä mahdollisuuksia selviytyä työstään myös ikääntyneenä. Ikääntyvi-en työntekijöiden täydennyskoulutuksella voidaan mahdollistaa siirtyminenkevyempiin työtehtäviin. Työkykyinen ja osaava työntekijä haluaa osallistuatyöelämään iän karttuessakin.Muissa Pohjoismaissa ikääntyneiden työntekijöiden osa-aikatyö on huomat-tavasti yleisempää kuin Suomessa. Osa-aikaisesta työnteosta on myösSuomessa kehitettävä aito vaihtoehto sellaisille työntekijöille, jotka syystätai toisesta eivät jaksa tai pysty kokoaikaiseen työntekoon. Työ- ja sosiaali-lainsäädäntöä on kehitettävä tukemaan ikääntyneiden osa-aikaista työllis-tymistä ja samalla työpaikoilla tulee lisätä joustavuutta osatyökykyisten työl-listymisen helpottamiseksi. Esimerkiksi osa-aikaeläkettä on kehitettävä ni-menomaan vaihtoehtona kokoaikaiselle eläkkeelle.Ikääntyneiden työllisyysastetta voidaan parantaa edelleen myös vähentä-mällä työnantajien kannusteita irtisanoa ikääntynyttä työvoimaa. Nykyisinirtisanomistilanteissa ikääntyneet saavat useimmiten lähteä ensimmäistenjoukossa, kun taas esimerkiksi muissa Pohjoismaissa tilanne on juuri päin-vastoin. Keinona voisi tulla kysymykseen esimerkiksi työttömyysturvan lisä-päivien (ns. työttömyysputki) käytön houkuttelevuuden vähentäminen. Ny-kyisin työnantajat maksavat putkeen irtisanomistaan työntekijöistä omavas-tuumaksua, joka riippuu työnantajan koosta. Tämän omavastuumaksunsuurentaminen ja sen maksamisajankohdan aikaistaminen vähentäisivättyönantajien halukkuutta irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitään. Samallatyönantajat saataisiin nykyistä paremmin mukaan kantamaan ikääntyneidentyöttömyydestä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.3.4 Nuorten tulo työmarkkinoilleSuomessa nuorten siirtyminen työelämään tapahtuu myöhemmin kuinuseimmissa muissa Euroopan maissa. Työurien pidentämiseksi on lyhen-nettävä opiskeluaikoja ja vähennettävä välivuosia koulutusasteilta toisillesiirryttäessä. Korkea-asteen opiskeluajat ovat Suomessa poikkeuksellisenpitkiä, ja niitä on lyhennettävä määrätietoisesti. Korkeakouluopintojen no-peuttamisen lisäksi on huolehdittava, että toisen asteen tutkinnot suorite-taan tavoitteellisessa kolmen vuoden ajassa.Opintotukijärjestelmää on kehitettävä siten, että se kannustaa nopeaanvalmistumiseen. Samalla on huolehdittava, että lukukausi- ja kurssijärjeste-lyt mahdollistavat nopean opiskelun myös käytännössä. Opinto-ohjausta ontehostettava kaikilla koulutusasteilla. Erityisen tärkeää opinto-ohjaus onopiskeluasteilta toisille siirryttäessä, jotta voitaisiin välttyä opiskeluaikoja pi-dentäviltä alojen vaihdoilta opintojen aloittamisen jälkeen.Kaikessa koulutuksessa on huolehdittava, että koulutus antaa riittävätmahdollisuudet siirtyä työelämään. Koulutuspaikkoja on syytä vähentää sel-laisilta aloilta, joilla työllistyminen on vaikeaa.
  16. 16. 14 SAK · Puheenvuoro 3/20093.5 Verotuksen rakenteen kehittäminenSuomessa on käynnistetty valmistelu verojärjestelmän kokonaisuudistuk-seksi. Toimenpiteitä on suunniteltu tehtäväksi vuodesta 2011 alkaen.Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työn verotuksen alentamisen harkit-tua jatkamista. Erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksenalentamista pitää jatkaa, sillä tuloloukkuongelma koskee erityisesti pienitu-loisia. Selkeä ja yksinkertainen verojärjestelmä helpottaa työhön osallistu-mista. Työmarkkinajärjestöt sopivat työeläkemaksun korottamisesta osanavuoden 2009 sosiaalitupoa. Maksun nousu tulee kompensoida palkansaaji-en verotuksessa.Progressiivisella verotuksella kompensoidaan muiden verojen, erityisestihyödykeverojen, regressiivisyyttä. Lisäksi puolisoiden erillisverotuksessaprogressiivinen verotus kannustaa perheen molempia puolisoita osallistu-maan työmarkkinoille ja kaventaa sukupuolten välisiä tuloeroja.Eriytetyssä tuloverojärjestelmässä ansiotulot ovat progressiivisen verotuk-sen piirissä ja pääomatuloja verotetaan suhteellisella verokannalla. Tulove-rotuksen progressiivisuus ei toimi hyvin, kun suuri osa tuloista on progres-siivisen verotuksen ulkopuolella. Globalisaation vuoksi liikkuvien veropohji-en verotusta ei voida kiristää täysin vapaasti. Ansio- ja pääomatulojen vero-tuksen yhdenvertaisuuden pitäisi olla nykyistä parempi ja tuloverotuksenkokonaisuuden pitäisi olla nykyistä progressiivisempi. Pääomatulojen vero-tuksessa on veroasteen noston lisäksi tarvetta tilkitä veropohjaa. Tärkeintäolisi että listaamattomista yrityksistä saatavien verovapaiden osinkojen ra-jaa kohtuullistettaisiin.Työn verotuksen alentamista ei pystytä rahoittamaan vain pääomatulojenverotusta korjaamalla. Tarvitaan myös muiden omaisuusverojen kehittämis-tä. EU-maiden verorakennevertailusta nähdään, että Suomessa omaisuu-teen kohdistuu EU:n keskitasoa lievempi verotus, kun taas työhön kohdis-tuu EU:n keskitasoa korkeampi verotus. Viime vuosina toteutetut uudistuk-set ovat entisestään vähentäneet omaisuuteen kohdistuvia veroja, kun va-rallisuusvero on poistettu ja perintöverotusta on lievennetty. Lisäksi metsä-verotukseen on tullut useita huojennuksia.Tavoitteena tulisi olla, että kiinteistöverotusta laajennetaan maatalous- jaerityisesti metsätalousmaahan. Poliittista päätöstä kiinteistöveron korotta-misesta ja laajentamisesta ei liene helppo tehdä. Useimmat puolueet ja etu-järjestöt vastustavat tätä esitystä jyrkästi. Asia pitäisi valmistella erityisenhuolella. Toimenpiteellä voidaan myös edistää puun myyntiä.Tulo- ja omaisuusverojen ohella tarkastelun kohteeksi pitää ottaa välillinenverotus. Tarvitaan laajaa ja kokonaisvaltaista keskustelua verotuksen kehit-tämistarpeista. Sekä ekologiset että fiskaaliset syyt puoltavat kulutusvero-tuksen harkittua kehittämistä.

×