SAK:n julkaisusarja SAK:n esittää näkemyksensä, millaisin toimin valtio voi selvitä kevään 2009 työllisyyskriisin jälkeisistä vuosista.

1. 1·2009
SAK:n tavoitteet hallitusohjelman
välitarkistukseen ja kehyspäätökseen
vuosille 2010–2013 sekä valtion vuoden
2010 talousarvioon
Helmikuu 2009

2. Helmikuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset:
Ville Kopra SAK
ville.kopra@sak.fi puhelin 020 774 000
puhelin 020 774 0148
SAK, PL 157
00531, Helsinki

3. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 1
SAK:n tavoitteet hallitusohjelman
välitarkistukseen ja kehyspäätökseen
vuosille 2010–2013 sekä valtion vuoden
2010 talousarvioon
Sisällysluettelo
1 YLEINEN TALOUSTILANNE ......................................................... 3
1.1 Rahoituskriisistä työllisyyskriisiin ........................................... 3
1.2 Kuntatalouden vaikeudet vasta tulossa ................................. 4
2 VEROPOLITIIKKA ......................................................................... 5
2.1 Verotuksen rakenne .............................................................. 5
2.2 Maksuvapautuskokeilut ja matalapalkkatuki.......................... 7
2.3 Arvonlisäverotus .................................................................... 7
2.4 Muut verot ............................................................................. 8
3 ELINKEINOPOLITIIKKA JA RAHOITUSMARKKINAT ................. 8
3.1 Energiainvestointeja liikkeelle ............................................... 8
3.2 Rahoitusmarkkinoiden toimivuus turvattava .......................... 9
3.3 Rakennemuutosrahasto tarvitaan ....................................... 10
4 LIIKENNEPOLITIIKKA ................................................................ 10
5 ASUNTOPOLITIIKKA .................................................................. 11
6 TYÖVOIMAPOLITIIKKA .............................................................. 11
6.1 Maahanmuuttopolitiikka ...................................................... 12
7 KOULUTUSPOLITIIKKA ............................................................. 13
7.1 Aikuisten ammatillinen koulutus .......................................... 13
7.2 Nuorten ammatillinen peruskoulutus ................................... 14
8 SOSIAALIPOLITIIKKA ................................................................ 14
9 VALTIONHALLINNON UUDISTUKSET ...................................... 15
9.1 Tuottavuusohjelma .............................................................. 15
9.2 Alueellistaminen .................................................................. 16
10 KEHITYSYHTEISTYÖ ................................................................ 17

4. 2 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013

5. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 3
1 YLEINEN TALOUSTILANNE
1.1 Rahoituskriisistä työllisyyskriisiin
Maailman rahoitusmarkkinoiden kriisi on laajentunut nopeasti reaalitalou-
delliseksi kriisiksi. Suomen kansantuotteesta viennin osuus on yli 40 pro-
senttia, joten taantuma tulee iskemään tänne kovaa. Vientikysyntä on pysäh-
tynyt odotuksiakin nopeammin. Keväällä 2009 käsillä on yhä selvemmin
työllisyyskriisi.
Rahoitusmarkkinoilla on onnistuttu tähän asti välttämään täydellinen järjes-
telmän romahtaminen. Keskuspankkien poikkeustoimilla on ollut tuhon
välttämisessä ratkaiseva merkitys, vaikka muutoin Euroopan keskuspankin
rahapolitiikka onkin tällä hetkellä ylikireää. Tilanne ei finanssimarkkinoilla
kuitenkaan ole ohi, sillä pankkien taseissa on edelleen ns. myrkyllisiä arvo-
papereita, joiden arvoa ei kyetä luotettavasti arvioimaan. Luottamus pankki-
en välillä ei voi palautua ennen kuin taseet on saatu puhdistettua. Ensimmäi-
siä merkkejä tilanteen palautumisesta on näkyvissä: pankkien välisen luoto-
tuksen korkotaso on alentunut.
Reaalitalouden kannalta yritysrahoituksen toimivuus on keskeistä. Nämä
markkinat eivät toimi tällä hetkellä, mikä vaikeuttaa suoraan yritystoimin-
taa. Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet keinoja yritysrahoituksen väliai-
kaiseksi tukemiseksi. Hallituksen tammikuun lopulla esittämät toimet rahoi-
tusmarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi ovat tarpeellisia. On kuitenkin
huolehdittava, ettei valtion tuella pelasteta pidemmän päällekin elinkelvo-
tonta yritystoimintaa.
Yksinkertaistaen voi sanoa maailmantalouden pyörineen viime vuosina
amerikkalaisen kulutuskysynnän voimin. Tämän velkavetoisen kulutusjuh-
lan ovat rahoittaneet merkittäviltä osin aasialaiset valtiot, jotka ovat sijoitta-
neet vientitulojaan amerikkalaisiin arvopapereihin. Lukuisista varoituksista
huolimatta ilmeisen ongelmalliseen vaihtotaseiden tasapainottomuuteen ei
puututtu vuosiin. Korjausliike oli vääjäämättä edessä ja nyt se tapahtui no-
peana kriisinä. Ylivelkaantumisen purkautuminen tullee kestämään muuta-
maa vuosineljännestä kauemmin. Tämän vuoksi on syytä odottaa maailman-
talouden hitaan kasvun kauden jatkuvan vähintään vuoden 2009 ja todennä-
köisesti vuoden 2010.
Suomen hallitukselle taloustilanteen nopea muutos asettaa kovan haasteen.
Hallitusohjelmaan on kirjoitettu perälauta valtion talouden alijäämäisyydel-
le. Mikäli alijäämä näyttää ennusteiden valossa ylittävän 2,5 prosenttia
BKT:stä, ”hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoi-
menpiteet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi.” Suhdannevaihtelut
ovat tunnetusti Suomessa voimakkaita, joten perälauta on tulossa ajankoh-
taiseksi vuoden 2010 aikana. Aivan selvää on jo se, että hallitus ei tule pää-

6. 4 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013
semään julkisen talouden ylijäämätavoitteeseensa, eli valtiontalouden yli-
jäämään joka olisi prosentin bruttokansantuotteesta.
Julkisen talouden pitkän ajan kestävyysnäkökohdista huolimatta nyt on oi-
kea aika elvyttää. Hallituksen elvytysratkaisut, rahoitusmarkkinaratkaisut ja
työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sosiaalitupo muodostavat yhdessä ta-
loudellista kehitystä tukeva kokonaisuuden. Niiden täysimääräisestä toteut-
tamisesta on pidettävä kiinni toimeenpanovaiheessa. Taloustilanteen niin
vaatiessa on oltava valmius vielä uusiin elvytystoimiin. Uusissa elvytysrat-
kaisuissa painopisteen on oltava suorissa julkisissa investoinneissa ja julki-
sessa kulutuksessa parhaan työllisyysvaikutuksen saavuttamiseksi.
Talousluottamuksen ja julkisen sektorin rahoituskestävyyden varmistami-
seksi elvytyssuunnitelman pitäisi sisältää myös suurpiirteinen aikataulu ja
keinoja kuvaileva talousohjelma julkisen talouden saattamiseksi kestävälle
uralle.
Maan hallitus heräsi tilanteen vakavuuteen myöhässä. Peliä ei kuitenkaan
ole vielä menetetty ja työllisyyskriisin paheneminen on vältettävissä ripeällä
ja voimakkaalla elvytyspolitiikalla.
1.2 Kuntatalouden vaikeudet vasta tulossa
Viime vuosi oli vielä keskimäärin hyvä verotulovuosi kunnille. Talouden
taantuma on kuitenkin muuttanut kehityksen suunnan. Verotulojen kasvu
jää tänä vuonna hyvin pieneksi tai on monissa kunnissa negatiivinen.
Palvelutuotannon turvaaminen edellyttää lisärahoitusta kunnille. Niillä on
oltava myös taantuman olosuhteissa aidot mahdollisuudet järjestää palvelut
kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Kestävä talous on kuntien itsehal-
linnon ja hyvän työnantajapolitiikan perusta.
Hallitus ei ole toistaiseksi elvyttänyt lainkaan kuntasektorilla. Valtion on
välttämätöntä auttaa kuntia selviytymään velvoitteistaan. Kuntien valtion-
osuuksia ja harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia on lisättävä tuntuvasti ja
niitä on kohdennettava suhteessa kuntien tarpeisiin ja asukaslukuihin. Eri-
tyisasemassa ovat ne kunnat, joita kohtaa sekä yhteisöverotuoton että ansio-
tuloverotuoton ennakoimaton lasku. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevaan
valtionosuusuudistukseen on varattava lisärahoitusta. Talousongelmia ei
voida ratkaista kuntakentän sisäisillä rahainsiirroilla.
Lisärahoituksen tarve kohdistuu mm. perusterveydenhuoltoon ja vanhusten-
huoltoon sekä lapsiperheiden palvelujen vahvistamiseen ja vammaisten pal-
velutarjontaan (henkilökohtaisten avustajien hankkiminen). Kuntasektori
voi myös osallistua kansantalouden elvytykseen mm. päiväkoteja, kouluja,
terveyskeskuksia ja sairaaloita kunnostamalla. Hallituksen elvytyspaketissa
kuntien korjausrakentamiseen suunnattiin lisää rahoitusta, mikä parantaa
kuntien edellytyksiä ryhtyä kyseisiin investointeihin. Tarvittaessa tätä rahoi-

7. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 5
tusta on oltava valmis lisäämään, mikäli kuntien heikentyvä taloustilanne
muutoin muodostuisi investointien esteeksi.
2 VEROPOLITIIKKA
Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan työn verotusta keven-
netään vaalikauden aikana 1,1 mrd. euroa. Tähän lukuun eivät sisälly ne an-
siotuloverojen tarkistukset, joiden avulla verotus pidetään keskimäärin en-
nallaan ansiotason noustessa. Myös inflaatiosta aiheutuva verotuksen kiris-
tyminen poistetaan. Kuluvan vuoden ansiotuloverotuksessa toteutuu noin
870 miljoonan euron aito veronkevennys, jonka lisäksi ansioiden noususta
aiheutuvaa verotuksen kiristymistä kompensoidaan 160 milj. eurolla. Lisäk-
si valtion tuloveroasteikon rajoihin tehdään neljän prosentin inflaatiotarkis-
tus.
Hallitus tekee helmikuussa hallitusohjelman puolivälitarkistuksen, jossa tar-
kistetaan myös työn verotuksen lisäkevennystarvetta. Tarkistuksessa otetaan
huomioon palkkaratkaisujen ja veroratkaisujen yhteisvaikutus ostovoimaan
sekä hallituksen pyrkimys lisätä työnteon kannustavuutta veronkevennyksil-
lä.
Työllisyysasteen nostaminen edellyttää verotuksen painopisteen siirtämistä
työn verotuksesta kohti muita veromuotoja. Erityisesti pieni- ja keskitulois-
ten palkansaajien verotusta olisi syytä alentaa edelleen, koska tulolouk-
kuongelma koskee erityisesti pienituloisia. Sosiaalitupossa sovittu palkan-
saajan työeläkemaksun korotus vuosina 2011–2014 on kompensoitava tulo-
verotuksessa.
Julkisen sektorin rahoitusasemasta on huolehdittava pitämällä veropohja
eheänä ja sitä laajentamalla. Viime vuosina veropohjaan on tullut aukkoja,
kun neutraalin verotuksen sijasta on verotukien avulla ohjattu verovelvollis-
ten käyttäytymistä erilaisten sinänsä hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kehitys ei saa johtaa julkisen sektorin rahoitusaseman heikkenemiseen. Ikä-
rakenteen vuoksi kokonaisveroasteessa ei ole kevennysvaraa. Pohjoismai-
seen malliin kuuluu korkea kokonaisveroaste, eikä se ole ongelma kansain-
välisen kilpailukyvyn kannalta, kuten Pohjoismaiden menestys osoittaa.
Työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan tehokkaampia keinoja kuin yleiset
veronkevennykset. Työttömyys tulee kasvamaan merkittävästi talouskriisin
johdosta, vaikka väestön ikääntyminen toisaalta lisää eläkkeelle siirtymistä
ja supistaa työvoimaa.
2.1 Verotuksen rakenne
Verojärjestelmän laajempia muutostarpeita selvitetään alivaltiosihteeri
Martti Hetemäen johtamassa verotyöryhmässä. Työryhmän toimikausi päät-
tyy 31.12.2010. Työryhmä voi tehdä esityksiä toimikautensa kuluessa.

8. 6 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013
Verotuksen rakenne vaatii merkittäviä muutoksia. Suurten ansio- ja pää-
omatulojen välistä verokuilua on kavennettava, jotta ansiotulojen muutta-
mista kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi voidaan hillitä. Listaamatto-
mista yrityksistä saatavien verovapaiden osinkojen rajaa tulee kohtuullistaa.
SAK pitääkin hyvänä, että ns. lääkäriyhtiöitä koskevaa ongelmaa ollaan
korjaamassa. Ei ole oikeudenmukaista, että työn tulokset voidaan joissakin
ammateissa muuttaa kevyemmin verotetuiksi yhteisötuloiksi.
Ansio- ja pääomatulojen tuloverojärjestelmässä tuloverotuksen progressiivi-
suus ei toimi hyvin, kun suuri osa tuloista on progressiivisen verotuksen ul-
kopuolella. Globalisaation vuoksi liikkuvien veropohjien verotusta ei voida
kuitenkaan kiristää täysin vapaasti. Pitäisi selvittää, löytyykö nykyjärjestel-
män tilalle mallia, jossa ansio- ja pääomatulojen verotuksen yhdenvertai-
suus olisi nykyistä parempi. Ansio- ja pääomatulojen yhdenvertaista kohte-
lua ei kuitenkaan voida edistää puhtaalla tasaveromallilla, koska se johtaisi
pieni- ja keskituloisten verotuksen kiristymiseen. Progressiivisesta verotuk-
sesta on paljon hyötyä talouselämän ja koko yhteiskunnan kannalta. Prog-
ressiivinen verotus toimii automaattisena vakauttajana ja sen avulla kom-
pensoidaan muiden verojen, erityisesti hyödykeverojen regressiivisyyttä. Li-
säksi puolisoiden erillisverotuksessa progressiivinen verotus kannustaa per-
heen molempia puolisoita työmarkkinoille.
Ansiotulojen verotuksen muutokset on toteutettu viime vuosina muuttamalla
valtion tuloveroasteikkoa ja ansiotulovähennyksiä. Vuoden 2009 verotuk-
sessa otettiin käyttöön työtulovähennys, jolla veronkevennyksiä voidaan
suunnata pieni- ja keskituloisille siten, että kevennys pienentää ensisijassa
valtion verotuloja. Jos vähennystä ei voida tehdä valtion veroista, se tehdään
muista veroista ja maksuista. Veroratkaisut on pyritty toteuttamaan neutraa-
listi kuntatalouden kannalta.
SAK esittää, että ansiotuloverotuksen tarkistamisen yhteydessä myös mat-
kakuluvähennystä kehitettäisiin. Näin veronkevennyksiä voitaisiin suunnata
myös mataliin tuloihin. Nykyisin suuri osa palkansaajista ei voi saada vero-
tuksessa matkakuluvähennystä vähennyksen korkean omavastuun takia.
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen selvä nostaminen parantaisi opiske-
lijoiden, koululaisten ja erityisesti sosiaaliturvan varassa olevien tilannetta.
Perusvähennystä on nostettava vähintään hallitusohjelmassa luvattuun 2000
euroon asti, ja tästä syntyvät verotulojen menetykset kunnille on korvattava
täysimääräisesti.
Työn verotuksen alentamista ei pystytä rahoittamaan vain pääomatulojen
verotusta korjaamalla. Tarvitaan myös muiden omaisuusverojen kiristämis-
tä. Suomessa omaisuutta verotetaan huomattavasti kevyemmin kuin EU:ssa
keskimäärin. Esimerkiksi OECD on Suomen maaraportissa ehdottanut kun-
tien verotuksen painopisteen siirtämistä kiinteistöverotuksen suuntaan.

9. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 7
2.2 Maksuvapautuskokeilut ja matalapalk-
katuki
Parhaillaan on menossa kolme kuluvan vuoden loppuun voimassa olevaa
alueellista maksuvapautuskokeilua, joissa työnantajat on vapautettu maksa-
masta työnantajan sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksusta koostuvaa sosi-
aaliturvamaksua. Maksuvapautusten tavoite on tukea työllistymisen edelly-
tyksiä. Ainakin toistaiseksi työllisyysvaikutukset on VATT:n seurantatut-
kimuksissa todettu vaatimattomiksi. Matti Vanhasen toisen hallituksen oh-
jelman mukaan ”jatketaan kokeilua työnantajien vapauttamisesta sosiaali-
turvamaksuista”.
Väliaikainen työnantajan matalapalkkatuki on voimassa vuoden 2010 lop-
puun. Hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Matalapalkkatuki laa-
jennetaan valmistuvan selvityksen pohjalta nuoriin ja vammaisiin sekä edis-
tetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista osittain ilman sivukuluja.” Li-
säksi hallitusohjelmassa todetaan, että ”selvitetään mahdollisuuksia matala-
palkkatuen kehittämiseen siten, että sillä voidaan tukea vielä laaja-
alaisemmin erilaisen matalan tuottavuuden työn kilpailukykyä ja työllisyyt-
tä”.
Lisäksi yksin toimintaa harjoittaville yrittäjille myönnetään tukea ensim-
mäisen työntekijän palkkamenoihin tietyin edellytyksin. Tukea voidaan
myöntää enintään 2011 loppuun.
Tukien jatkamisesta tulee päättää kokeilujen tulosten perusteella.
2.3 Arvonlisäverotus
Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin lokakuussa
2009 kasvattaa kaupasta ostetun ja ravintolaruuan veroeron 10 prosenttiin.
Muutos vähentää ravintoloissa ja henkilöstöruokaloissa ruokailua. Ravinto-
lapalveluiden arvonlisäveron alentaminen loisi uusia työpaikkoja. Tämä
edellyttää Euroopan komission vireillä olevan säädösehdotuksen hyväksy-
mistä. Suomen tulee toimia aktiivisesti muutoksen toteuttamiseksi.
Suomi on mukana EU-maiden kokeilussa, jossa selvitetään alemman arvon-
lisäverokannan vaikutuksia työvaltaisten palvelujen hintoihin ja palvelujen
kysyntään. Samalla tutkitaan myös verotuksen vaikutusta harmaaseen talou-
teen. Suomi liittyi kokeiluun vuoden 2007 alusta, jolloin parturien, kampaa-
jien ja pienkorjaamojen arvonlisäverokantaa alennettiin 22 %:sta 8 %:iin.
Kokeilu jatkuu vuoden 2010 loppuun. EU:n vireillä oleva säädösesitys an-
taisi toteutuessaan mahdollisuuden jatkaa alennetun arvonlisäveron sovel-
tamista kyseisiin palveluihin.
Ravintola-alan tilannetta voidaan korjata myös laskemalla lounassetelin ve-
rotusarvo samalle tasolle samanarvoisen muutoin järjestetyn työpaikkaruo-
kailun verotusarvon kanssa.

10. 8 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013
Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotuksen rajaa tulee
nostaa, jotta taloyhtiöille ei tule esteitä palkata omia talonmiehiä. Rajaa on
nostettu viimeksi vuonna 2004.
Harmaan talouden kooksi on arvioitu noin 6–8 miljardia euroa, josta noin
puolet on siten veromenetystä. Yksi nopeimmin kasvavista harmaan talou-
den muodoista on arvonlisäveropetokset pitkissä urakkaketjuissa, joissa ve-
rovastuilla on tapana hämärtyä ja veroilla jäädä kokonaan maksamatta. Ko-
konaisverouudistuksen yhteydessä tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön
käännetty arvonlisävero erityisesti rakennusalalla. Selvityksessä tulisi ottaa
huomioon mm. Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa saadut kokemukset jär-
jestelmän verotuksellisista ja rikostorjunnallisista vaikutuksista.
2.4 Muut verot
Kiinteistöverotusta tulee laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Lisäksi kiin-
teistöveron ylärajoja tulee nostaa. Toimenpiteillä voidaan parantaa metsäta-
lousvaltaisten kuntien rahoitustilannetta ja edistää puun myyntiä.
Pitäisi selvittää, ovatko kollektiiviset lisäeläkejärjestelmät ja niiden vero-
kohtelu sekä yksilölliset eläkevakuutukset ja niiden verokohtelu sopusoin-
nussa virallisen eläkepoliittisen linjan ja työllisyysasteen nostotavoitteen
kanssa.
Ajoneuvovero muutetaan vähäpäästöisiä autoja suosivaksi. Muutos tullee
voimaan 2010.
Tonnistoveron uudistaminen vahvistaa merenkulun toimintaedellytyksiä.
Ilmastonmuutoksen nimissä ei pitäisi tehdä kohtuuttoman monimutkaista ja
kuluttajalle kallista verojärjestelmää. Pienipalkkaisten ansiotuloverotusta pi-
tää keventää vastineeksi kohoavista välttämättömyyshyödykkeiden hinnois-
ta (sähkö, bensiini, lämitys), jotta tulonjako ei muutu epäoikeudenmukai-
seksi.
Selvitetään Windfall-voittojen verotusta sekä ns. pörssiveroa (arvopaperi-
pörssikaupan varainsiirtoveroa).
3 ELINKEINOPOLITIIKKA JA RAHOITUS-
MARKKINAT
3.1 Energiainvestointeja liikkeelle
Energian tuotantoon ja energiaverkkoihin tarvitaan mittavia investointeja.
Tämä todetaan myös hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa, jossa tavoi-
tellaan energiaomavaraisuuden merkittävää nostoa, energian tarjonnan lisä-

11. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 9
ystä ja sitä kautta energian hintojen laskua sekä monipuolista energiaraken-
netta, joka perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, uusiutuvaan ener-
giaan sekä ydinvoimaan. Energia-alan yrityksillä on valmiudet toteuttaa
strategian mukaiset investoinnit.
Energia-alan investointeja tulee edistää, jotta mahdollisimman suuri osa
niistä kohdistuisi rakennusalan ja muun elinkeinotoiminnan taantuman ajal-
le. Samalla varmistetaan yrityksille myös tulevaisuuden toimintaedellytyk-
siä. Hallituksen tulee tehdä nopeasti päätökset, jotka luovat edellytykset uu-
siutuvan energian kustannustehokkaille investoinneille sekä ydinvoiman li-
särakentamisinvestoinneille. Investointeja saadaan liikkeelle myös inves-
tointien lupaprosesseja nopeuttamalla.
Hallitus on luvannut kohottaa tutkimus- ja kehittämispanostuksia 4 prosent-
tiin bruttokansantuotteesta. Ilmastohaaste ja siitä seuraavat tarpeet uusiutu-
van energian lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen luovat suu-
ret maailmanmarkkinat. Suomen tulee nyt edistää ilmasto- ja ympäristötek-
nologiaan liittyvää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Energian tuotannon
ja käytön tutkimuspanoksia sekä uusien teknologioiden koehankkeiden
(esim. hiilen talteenotto ja varastointi) rahoitusta on lisättävä tuntuvasti.
3.2 Rahoitusmarkkinoiden toimivuus tur-
vattava
Rahoitus- ja reaalitalouden yhtäaikainen kriisiytyminen uhkaavat lisätä
pankkien luottotappioita tänä vuonna. Syödessään pankkien pääomia luotto-
tappiot vähentävät niiden luotonantomahdollisuuksia. Asiakasriskien kasvu
heikentää puolestaan pankkien luottoluokituksia, mikä vakavaraisuustarpei-
den kasvun vuoksi edelleen vähentää niiden luotonantomahdollisuuksia.
Kun samanaikaisesti ulkomaiset pankit ovat omien ongelmiensa vuoksi ve-
täytymässä pois Suomesta mm. syndikoitujen luottojen markkinoilta, niin
yritysrahoituksen saatavuudesta on tulossa todellinen uhka terveen yritys-
toiminnan jatkumiselle.
Suomalaisten yritysten keskimäärin hyvä vakavaraisuusasema tarjoaa peri-
aatteessa hyvät lähtökohdat taantumasta selviämiseen. Tilanne olisi vieläkin
parempi, mikäli yritykset olisivat olleet maltillisempia omien osakkeidensa
ostoissa ja ulkomaisten tuottamattomien investointien tekemisessä. Talou-
den taantumassa on perusteltua harjoittaa maltillista osingonjakopolitiikkaa.
Valtion on edistettävä tällaista linjaa omistamissaan yhtiöissä.
Toisaalta hyvästäkään vakavaraisuudesta ei ole hyötyä, jos rahoitusmarkki-
nat eivät toimi ja likviditeettiä ei ole saatavissa. Tämän vuoksi valtion tulee
pyrkiä turvaamaan yrityksille rahoituskanavien elpyminen ja tukea eri kei-
noin rahoitusmarkkinoiden toiminnan normalisoitumista. Myös kuntien ra-
hoitushuollosta tulee huolehtia.
Valtion tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että pankeille tarjotut vakuus- ja
pääomitusjärjestelyt ovat sisällöltään ja ehdoiltaan sellaisia, että ne myös

12. 10 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013
käytännössä parantavat yritysrahoituksen saatavuutta. Hallituksen tammi-
kuun lopulla esittämät toimet rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamisek-
si ovat tarpeellisia. On kuitenkin huolehdittava, ettei valtion tuella pelasteta
pidemmän päällekin elinkelvotonta yritystoimintaa.
3.3 Rakennemuutosrahasto tarvitaan
Suomeen tarvitaan kansallinen rakennemuutosrahasto, josta rahoitetaan ta-
louden rakennemuutoksesta kärsivien alueiden ja paikkakuntien kehittämis-
toimenpiteitä. Vastaavaa rahastoa on esitetty myös globalisaatiorahaston
nimellä. Ensi vuoden talousarvion rakennemuutospaikkakuntien tukeen va-
ratut 28 miljoonaa voivat toimia siemenrahana tälle rahastolle. Jatkossa
myös elinkeinoelämän tulisi osallistua rahaston pääomittamiseen.
Rahastoa valmistelemaan tulee perustaa kolmikantainen työryhmä, jonka
toimeksiantoon tulisi kuulua myös Euroopan globalisaatiorahaston tehok-
kaamman hyödyntämisen selvittäminen.
4 LIIKENNEPOLITIIKKA
Toimiva logistinen järjestelmä on kansantalouden kilpailutekijä. Siksi tarvi-
taan pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, jolla huolehditaan logistisen järjes-
telmän kunnosta, riittävästä rahoituksesta ja pitkäjänteisestä suunnittelusta.
Tarvitaan tehokkaita, nopeita, turvallisia ja sujuvia kuljetuspalveluja, mikä
edellyttää muun muassa riittävää panostusta liikenneväylien rakentamiseen
ja ylläpitoon sekä osaavia työntekijöitä.
Vaikka hallitus on laatinut liikennepoliittisen selonteon, ovat perusväylän-
pidon määrärahat jääneet edelleen riittämättömiksi, jotta tie- ja rautatie-
väylien hyvästä kunnosta voitaisiin huolehtia. Nykykuntoinen liikenne-
väylästö aiheuttaa lisäkustannuksia kuljetuksille, vaikeuttaa ajoittain kansa-
laisten jokapäiväistä liikkumista ja tuottaa tarpeettomia ympäristö-haittoja
sekä vaikeuttaa liikenneturvallisuuden parantamista. Monet teiden ja rauta-
teiden valtakunnalliset runkoyhteydet ovat kiireellisen perusparannuksen
tarpeessa.
Perusväylänpidon määrärahat ovat jääneet jatkuvasti jälkeen, ja niihin tarvi-
taan vähintään noin 150 miljoonan euron suuruinen lisäys. Hyviä esimerk-
kejä kohteista ovat tienpidossa päällystettyjen teiden kunnon parantaminen,
melusuojaukset ja huonokuntoisten siltojen parantaminen. Teemahankkeista
muun muassa keskikaideohjelma edistää liikenneturvallisuutta. Perusradan-
pidossa on syytä nopeuttaa mm. Kolari–Tornio radan peruskorjausta. Meri-
väyliin ja meriliikenteen ohjaukseen tulee panostaa palvelutason ja turvalli-
suuden varmistamiseksi toteuttamalla näihin liittyviä teemahankkeita.
Liikenneväylähankkeet tarjoavat nopean tavan käynnistää taloudellista akti-
viteettia eri puolilla maata sekä toteuttaa kannattavia ja niin kilpailukyvyn
kuin liikenneturvallisuudenkin kannalta välttämättömiä hankkeita. Työelä-
keyhtiöille tulee mahdollistaa osallistuminen infrastruktuurisijoituksiin.

13. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 11
Menossa olevien ja suunniteltujen hankkeiden aikataulunmukaisen toteutuk-
sen varmistamiseksi on varattava riittävät määrärahat. Hallituksen elvytys-
paketissa päätettiin jo joidenkin hankkeiden aloittamisesta. Valtion tulee
myös varmistaa Kehäradan ja Länsimetron toteutuminen ja mahdollisuuksi-
en mukaan nopeuttaa niiden rakentamista. Samoin on tärkeää varmistaa E
18 -moottoritien rakentaminen Vaalimaalle. Vuosaaren sataman valmistut-
tua Kehä III on pullonkaula ja sen parantamista tulee vauhdittaa.
Nykyisessä suhdannetilanteessa on syytä käynnistää puolustusvoimien ko-
timaisia kalustohankintoja esimerkiksi kuljetuskaluston osalta.
5 ASUNTOPOLITIIKKA
Suhdannetilanne on heijastunut nopeasti rakentamiseen. Talonrakennustuo-
tanto on kääntynyt voimakkaaseen laskuun ja alan työttömyysluvut uhkaa-
vat nousta. Asuntojen kysyntää pitää jossain määrin yllä maan sisäinen
muuttoliike kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin. Kasvukeskuksissa on
erityisesti vuokra-asunnoista pulaa, joka on työvoiman saatavuuden ja liik-
kuvuuden este.
Nyt on edistettävä uutta asuntotuotantoa ja nykyisen asuntokannan peruspa-
rantamista. Hallitus lisää tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossaan
korkotukilainojen valtuuksia yhteensä 1 170 miljoonaan euroon. Näin kor-
kotukilainoitetulla ARA-tuotannolla voitaisiin päästä kuluvana vuonna yh-
teensä noin 8 000 asunnon rakentamismäärään. Lisäksi uusi ns. täytetakaus
voi lisätä tuotantoa noin 2 000 vuokra-asunnolla.
Asuntorakentamisen tukemisessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös
tuen ehtoihin. Tuotannon täysimääräinen liikkeelle saanti edellyttää korko-
tukilainojen ehtojen tarkistamista mm. alentamalla väliaikaisesti rahoituksen
perusomavastuukorkoa prosenttiyksiköllä sekä suoraa tukea vuokra-
asuntotuotannolle ja tonttitarjonnan määrätietoista lisäämistä. Vanhusten ja
erityisryhmien vuokratalohankkeiden avustusvaltuuksia kunnille on lisättä-
vä.
Työeläkeyhtiöiden kanssa tulee selvittää, kuinka ne voisivat osallistua tuot-
tavasti ja turvaavasti vuokra-asuntokannan lisäämiseen.
Kuntien ja valtion rakennusinvestointien ja korjaushankkeiden aikaistami-
nen ja käynnistäminen on perusteltua tässä suhdannetilanteessa. Kunnissa
on toteuttamisvalmiina lukuisia mm. koulu- ja sairaalarakennusten korjaus-
rakentamishankkeita, jotka ovat käynnistettävissä nopeasti.
6 TYÖVOIMAPOLITIIKKA
Lomautusten määrä on kasvanut viimeisten kuukausien aikana räjähdysmäi-
sesti ja työttömyyden on ennakoitu kääntyvän kasvuun tänä vuonna. Vanha-
sen toisen hallituksen ohjelmassa sovittiin, että työllisyysmäärärahojen kehi-

14. 12 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013
tys seuraa työllisyyden kehitystä. Hallituskauden alkupuolen aikana työlli-
syyden parantuessa työvoimapolitiikan määrärahoja on vähennetty, tänä
vuona 68 miljoonaa euroa. Seuraavina vuosina on varauduttava lisärahoi-
tukseen.
Lomautettujen palveluja on parannettava työ- ja elinkeinotoimistoissa.
Kaikki lomautetut on otettava henkilöasiakkaiksi TE-toimistoihin ja lomau-
tusten pitkittyessä heillä on oltava mahdollisuus koulutukseen.
Sosiaalitupossa sovittiin työttömille suunnattujen palvelujen nopeuttamises-
ta ja tehostamisesta sekä aktiivitoimien toimivuuden parantamisesta. Näitä
toimenpiteitä varten on varattava riittävät määrärahat valtion talousarviossa
vuodesta 2010 lähtien. Lisäksi TE-toimistojen palvelujen tarvetta lisää työt-
tömyyden kasvu seuraavina vuosina. TE-toimistojen resursseja on jo päätet-
ty lisätä. Resurssien riittävyyttä on seurattava, ja niitä on tarvittaessa oltava
valmius lisäämään edelleen, jotta palvelujen laatu saadaan turvattua.
Hallitus ehdottaa osana elvytyspakettia, että työvoimakoulutuksen määrära-
hoja lisätään tälle vuodelle 10 miljoonaa euroa, starttirahaa 5 miljoonaa,
muutosturvan laajentamiseen lomautetuille 7 miljoonaa ja TE-toimistojen
palvelujen turvaamiseksi määrärahoja lisätään 1,2 miljoonalla eurolla. Hal-
lituksen toimet eivät ole riittäviä ja näillä määrärahalisäyksillä ei päästä vie-
lä edes viime vuoden määrärahatasolle. Siksi on tärkeää, että hallitus on il-
moittanut arvioivansa työvoimapolitiikan määrärahatarvetta uudelleen kulu-
van vuoden aikana.
Pätkätyöntekijöiden asema paranee sosiaalitupon myötä. Työssäoloehdon
lyhentyminen helpottaa pätkätyöntekijöiden pääsyä ansioturvan piiriin ja li-
säksi muutosturvan toimintamallia laajennetaan koskemaan pätkätyönteki-
jöitä.
6.1 Maahanmuuttopolitiikka
Maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin syksyllä 2006 valtioneuvos-
ton periaatepäätöksenä eikä hyväksymisen yhteydessä päätetty sen toimeen-
panoon kohdennettavista määrärahoista. Tuolloin todettiin, että monivuotis-
ta ohjelmaa toteutetaan määrärahakehysten ja talousarvion puitteissa ja että
ohjelman taloudelliset vaikutukset kohdentuvat työministeriön, opetusminis-
teriön, sisäasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
nonaloille. Ohjelmaan ei edelleenkään ole kohdennettu tarvittavia määrära-
hoja.
Maahanmuuttopoliittinen ohjelma sisältää merkittäviä politiikkalinjauksia ja
toimenpide-ehdotuksia, joita on jo monilta osin jatkotyöstettykin. Jatko-
työskentely on tapahtunut lähinnä virkamiestyönä, mutta työvoiman maa-
hanmuuttoon liittyviä asioita on käsitelty myös kolmikantaisesti. Ohjelman
toimeenpano edellyttää paitsi selkeitä rahoituspäätöksiä, myös eri toimijoi-

15. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 13
den, kuten valtionhallinnon eri sektoreiden, kuntien sekä työmarkkina- ja
muiden järjestöjen keskinäisen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä.
Keskeisintä on turvata maahanmuuttoviraston, työsuojelupiirien ja poliisin
voimavarat, joilla työvoiman maahanmuuton tällä hetkellä riittämätön en-
nakko- ja jälkivalvonta taataan.
Erilaiset esteet maahanmuuttajien mahdollisimman pikaiselle työllistymisel-
le tulee poistaa. Esimerkiksi kielikoulutuksen puute on keskeinen este työl-
listymiselle ja muille opinnoille. AKKU-johtoryhmän valmistelemaan ns.
taantumakannanottoon sisältyvälle maahanmuuttajien kielenopetuksen teho-
ohjelmalle (2009–2011) varataan tarvittavat resurssit. On myös kolmikan-
taisesti luotava pelisäännöt työnantajien vastuulle rekrytoitujen maahan-
muuttajien kielikoulutuksesta ja perehdyttämisestä sekä työnvälityksen peri-
aatteista.
7 KOULUTUSPOLITIIKKA
7.1 Aikuisten ammatillinen koulutus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen kes-
keiset linjaukset valmistuvat alkuvuoden aikana. Uudistuksen keskeinen
lähtökohta on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, oppisopimuskoulu-
tusta ja työnantajan kanssa yhteisesti rahoitettavaa yhteishankintakoulutusta.
Aikuiskoulutusuudistuksen keskeiset linjaukset on huomioitava valtion ta-
lousarviovalmistelussa. Hallituksen on varauduttava lisäämään panostuksia
ammatillisen aikuiskoulutukseen sekä opetusministeriön että työ- ja elinkei-
noministeriön hallinnonalalla.
Tilanne työmarkkinoilla on muuttunut nopeasti. Koulutusmahdollisuuksia
lomautetuille ja irtisanotuille on laajennettava ja toisaalta samalla on varau-
duttava työikäisen väestön ikääntyessä turvaamaan osaavan työvoiman saa-
tavuus. Siksi ammatillista aikuiskoulutusta on laajennettava.
Ammatillista tutkintoa vailla oleville ja vanhentuneen koulutuksen omaavil-
le tarvitaan erityistoimia koulutukseen hakeutumiseen kannustamiseksi.
Koulutuspaikkoja heille on lisättävä, tutkintoa vailla olevilta ei peritä koulu-
tukseen liittyviä maksuja ja koulutuksen järjestäjille osoitetaan lisärahoitus-
ta tähän työhön. Tutkintoa vailla olevia ei huomioida ammatillisen lisäkou-
lutuksen oppisopimuskiintiössä. Lisäksi koulutuksen järjestäjiä tuetaan
osoittamalla lisärahoitusta oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelu-
tehtävään
Näyttötutkintojärjestelmä on käytännönläheinen ja aikuisille joustava tapa
tutkinnon suorittamiseen tai lyhyempään ammattitaidon päivittämiseen.
Tutkintojärjestelmän kehittämiseen tarvitaan lisävoimavaroja mm. opiskeli-
joiden opintojen henkilökohtaistamiseen. Aiemman opitun tunnistaminen
voi myös lyhentää opintoaikoja. Tutkintojärjestelmän laajentuessa on tutkin-

16. 14 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013
totoimikuntien työmäärä kasvanut. Kiireellisintä on saada tutkintotoimikun-
nille päätoimiset sihteerit.
Hallituksen on vastattava kaivosalan haasteisiin, erityisesti osaavan henki-
löstön saatavuus on turvattava. Alan koulutukseen on panostettava riittäväs-
ti.
Hallituksen elvytyspaketin koulutustoimet jäivät varsin vaatimattomiksi.
Ammatilliseen lisäkoulutukseen lisätään valtionosuutta 4 miljoonaa euroa,
mikä tarkoittaa noin 400 opiskelijatyövuoden lisäystä vuosille 2009–2011.
Lisärahoitus kohdennetaan erityisesti vähän koulutetuille. Lisäksi ammatti-
korkeakoulujen aikuiskoulutukseen lisätään valtionosuutta 3 miljoonaa eu-
roa.
7.2 Nuorten ammatillinen peruskoulutus
Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa selviytymisen edellytyksenä voi nyky-
ään pitää vähintään ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Työmarkki-
noilla on enää hyvin harvoja tehtäviä, joissa työntekijä voi selviytyä ilman
ammatillista koulutusta. Hyvät ammatilliset valmiudet helpottavat myös so-
peutumista työmarkkinoiden muutostilanteisiin ja uuden oppimiseen. Kai-
kille nuorille onkin taattava peruskoulun jälkeen koulutuspaikka toisella as-
teella lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.
Osana hallituksen elvytyspakettia lisätään nuorten ammatillisen peruskoulu-
tuksen opiskelijapaikkoja 750:llä (3 milj. euroa).
8 SOSIAALIPOLITIIKKA
Tammikuussa 2009 työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottivat valtiovallalle
merkittäviä uudistuksia työeläkkeisiin ja työttömyysturvaan. Tavoitteena on
parantaa työllistävyyttä, toimeentuloa ja sosiaaliturvan rahoituksellista kes-
tävyyttä sekä elatussuhdetta. Ehdotuksilla pyritään ratkaisemaan myös Sata-
komitean toimeksiantoon sisältyviä kysymyksiä ja tukemaan hallituksen el-
vytystoimia talouskriisin ratkaisemiseksi. Toimenpiteet muodostavat tasa-
painoisen kokonaisuuden ja valtiovallan on perusteltua olla sopimusyhteis-
kunnan periaatteiden mukaisesti mukana toteuttamassa sosiaalipakettia.
On myös tarpeen tehdä parannuksia perusturvan tasoon, erityisesti asumis-
tukeen ja työmarkkinatukeen. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luo-
pua. Samalla tarve viimesijaisen toimeentulotuen hakemiseen vähentyy ja
sosiaaliturva selkeytyy.
Osana työttömyysturvan uudistusta on tärkeää parantaa kausityöntekijöiden
työttömyysturvaa. Lepäävässä työsuhteessa olevat kausityöntekijät ja kou-
lunkäyntiavustajat tulee rinnastaa lomautettuihin asemansa ja etuuden suh-
teen.

17. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 15
Vanhempainvapaiden ja niiden kustannusten tasaista jakoa täytyy edistää
nykyistä tehokkaammin. Viime vuosina tehdyt uudistukset eivät ole riittä-
viä. Kustannusten tasaus tulisi hoitaa vanhempainvakuutuksella, jonka ra-
hoitus jaettaisiin kollektiivisesti työnantajien kesken. Vanhempainrahakau-
den pituutta tulisi nostaa siten, että se jatkuisi vähintään siihen asti kun lapsi
täyttää vuoden. Osittaista hoitorahaa tulisi nostaa, jotta osa-aikatyön ja las-
tenhoidon yhteensovittaminen olisi taloudellisesti mahdollista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut uudistettiin vuonna 2008. Uu-
distuksen myötä mm. terveyskeskusmaksut sidottiin kansaneläkeindeksiin,
jolloin ne kohoavat joka vuosi indeksin mukaisesti. Erilaisissa epätyypilli-
sissä työsuhteissa työskentelevillä on harvoin työterveyshuolto, joka kattaisi
myös sairaanhoidon. Tällöin huonoimmassa työmarkkina-asemassa olevat
maksavat vuosi vuodelta enemmän terveydenhoidostaan kuin työterveys-
huollon kautta sairaanhoitoa saavat. Tämä terveydenhoidon epätasa-arvon
korjaaminen vaatii toimenpiteitä. Kunnallisten terveyspalvelujen laadun ta-
kaaminen edellyttää myös valtion riittävästä rahoitusosuudesta huolehtimis-
ta.
Asiakasmaksujen uudistuksessa myös päivähoitomaksuja uudistettiin ja nii-
tä tarkastetaan jatkossa indeksikorotuksin. Päivähoitomaksujen noston si-
jaan on pyrittävä päivähoidon maksujen alentamiseen. Osa-aikaisen päivä-
hoidon maksujen tulisi olla paremmin suhteessa käytettyyn palveluun, jotta
osa-aikainen päivähoito olisi todellinen vaihtoehto.
9 VALTIONHALLINNON UUDISTUKSET
9.1 Tuottavuusohjelma
Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää henkilöstömäärää vuo-
den 2005 tasosta ensin noin 9 600 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun
mennessä ja sen jälkeen vielä noin 4 800 henkilötyövuotta vuoden 2015
loppuun mennessä.
Yhteensä on siis kyse 14 400 työpaikasta. Vähennystä on perusteltu mm.
työvoimakilpailun kiristymisellä suurten ikäluokkien jäädessä kiihtyvään
tahtiin eläkkeelle. Tuottavuusohjelman kohteena oleva valtionhallinto on
kuitenkin verrattain pieni osa julkista sektoria, kun otetaan huomioon, että
kuntasektorilla työskentelee noin 425 000 henkilöä. Koko työllisen työvoi-
man määrä on hieman yli 2,5 miljoonaa henkilöä.
Hallituksen on arvioitava tuottavuusohjelman toteuttaminen uudelleen otta-
en huomioon heikkenevä työllisyystilanne. Valtio antaisi huonon viestin
omasta työllistämishalustaan, jos se jatkaisi tuottavuusohjelman henkilöstö-
vähennyksiä. Kaavamaisista henkilöstövähennystavoitteista tulisi luopua ja
vähennykset muutoinkin jäädyttää muutamaksi vuodeksi. Tuottavuusohjel-
man alkuperäiset perustelut eivät ole taantuman aikana ajankohtaisia.

18. 16 SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013
Tuottavuuden kehittäminen myös valtion palveluissa on välttämätöntä, mut-
ta sitä ei pidä toteuttaa palveluiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kus-
tannuksella.
Lisääntynyt työttömyys ja mittavat lomautukset ovat ruuhkauttaneet työ- ja
elinkeinotoimistot kautta Suomen. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että työ-
ja elinkeinotoimistojen henkilöstöä vähennetään samaan aikaan valtion tuot-
tavuusohjelman takia. Myös työsuojelun valvonta kärsii henkilöstöpulasta
tehtävien lisäännyttyä.
Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa valtion tuottavuusohjelman on vie-
mässä vuoden 2009 loppuun mennessä noin 200 henkilön työpaikat. Vähen-
nys kohdennetaan siivoushenkilöstöön ulkoistamalla laitoksen matalapalk-
kainen naistyövoima. Näin tapahtuva työehtojen heikentäminen ei ole hy-
väksyttävää. Valtionhallinnossa tapahtuu tuottavuusohjelman puitteissa
muitakin ulkoistamisia, jotka tulevat veronmaksajille kalliimmiksi kuin töi-
den teettäminen valtion omalla henkilöstöllä.
Tuottavuutta voidaan kehittää toimintoja ja organisaatioita järkeistämällä,
kehittämällä työnjakoa eri hallinnonaloilla, parantamalla tiedonkulkua ja yh-
teistoimintaa sekä huolehtimalla henkilöstön ammatillisen osaamisen ajan-
mukaistamisesta.
9.2 Alueellistaminen
Valtion toimintojen alueellistaminen ei ole aina onnistunut. Alueellistami-
sissa on yleensä käynyt niin, että tehtävät on siirretty pois pääkaupunkiseu-
dulta, mutta virkamiehet ovat suurelta osin jääneet entisiin työtiloihinsa.
Uudella paikkakunnalla on jouduttu palkkaamaan uutta henkilöstöä, jolloin
virastoon on syntynyt ns. kaksoismiehitys. Tällaisella mallilla tuottavuuden
nostaminen alkuunsa on mahdotonta. Toisaalta on myös kokemuksia onnis-
tuneista alueellistamistoimista. Erityisesti aidosti uusien valtion toimintojen
sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on usein perusteltua.
Nykyisten virastojen, kuten myös uusien virastojen, toiminnalle ja tuloksille
ovat olennaisia edellytyksiä kiinteät, päivittäiset fyysiset yhteydet asian-
omaisiin ministeriöihin, palveluntuottajiin, yhteistyökumppaneihin, asiak-
kaisiin ja muihin sidosryhmiin. Näitä yhteyksiä ei ole järkevää heikentää,
koska se aiheuttaisi häiriöitä toiminnan (ohjaus, valvonta, tilaajatoiminnat)
sujuvuudelle. Kaikissa alueellistamishankkeissa on huolellisesti arvioitava
alueellistamisen vaikutukset alueellistettavien yksikköjen toimintaedellytyk-
siin, ja alueellistamispäätökset on tehtävä vasta tehtyjen arvioiden pohjalta.
Alueellistettavien yksiköiden henkilöstön asema on turvattava kaikissa ti-
lanteissa.
Alueellistamisen pitää tukea virastojen ja laitosten tuloksellisuutta ja tuotta-
vuutta. On kohtuutonta, että virastot noudattavat tuottavuusohjelmaa ja leik-
kaavat henkilöstökulujaan, mutta samanaikaisesti virastojen tuotta-
vuushyödyt tuhlataan alueellistamiseen. Valtion menot kasvavat alueellis-

19. SAK · Budjettitavoitteet 2010–2013 17
tamisen takia vuosiksi, vaikka samalla toivotaan että toiminta synnyttäisi
säästöjä. Ensi vaiheessa aiheuttavat lisämenoja muuttokustannukset, uudet
työntekijät (vanhat jäävät nykyiselle paikkakunnalle), matkakulut, henkilös-
tön perehdyttäminen sekä tukitoimet muuttamisesta kieltäytyville.
10 KEHITYSYHTEISTYÖ
Suomen tulee edelleen pitkällä aikavälillä pyrkiä käyttämään kehitysyhteis-
työhön 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan.