2. A. Latar Belakang
1. Rapat seluruh rektor –rektor universitas/ instittut negeri
seluruh Indonesia tanggal 11 s/d 13 Oktober 1971 di Semarang
dengan kesimpulan pentingnya pemberian mata kuliah Basic Social
science ( Ilmu Sosial Budaya dasar) dan Basic Humanites ( Ilmu
Budaya dasar ) dalam rangka pembentukan sarjana
2. Surat keputusan Direktur Pendidikan Tinggi N0
1338/DPT /A/71 bahwa ISD dan IBD harus diberikan ke
semua fakultas dalam lingkungan Universitas / institut
negeri seluruh Indonesia

3. LLaattaarr bbeellaakkaanngg tteerrsseebbuutt bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann
ppeerrmmaassaallaahhaann ::
aa.. KKeennyyaattaaaann bbaahhwwaa bbaannggssaa IInnddoonneessiiaa tteerrddiirrii ddaarrii
bbeerrbbaaggaaii ssuukkuu bbaannggssaa ddaann kkeeaanneekkaarraaggaammaann bbuuddaayyaa
bb.. PPrroosseess ppeemmbbaanngguunnaann yyaanngg tteerruuss mmeenneerruuss aakkaann
mmeenniinn bbuullkkaann ddaammppaakk yyaanngg ppoossiittiiff ddaann nneeggaattiiff
bbeerruuppaa ppeerrggeesseerraann nniillaaii bbuuddaayyaa yyaanngg
mmeemmuunnggkkiinnkkaann ttiimmbbuullnnyyaa kkoonnfflliikk ddaallaamm kkeehhiidduuppaann
cc.. KKeemmaajjuuaann iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann ddaann tteekknnoollooggii
mmeenniinnmmbbuullkkaann ppeerruubbaahhaann kkoonnddiissii kkeehhiidduuppaann
mmaannuussiiaa,, kkeemmaajjuuaann mmeerruuppaakkaann aakkiibbaatt ssiiffaatt
aammbbiivvaalleenn ppoossiittiiff//nneeggaattiiff

4. 3. Dari segi politis ; Indonesia adalah sesuatu yyaanngg uuttuuhh aakkaann tteettaappii ddaallaamm
kkeeaanneekkaarraaggaammaann bbuuddaayyaa :: ssuukkuu,, tteemmppaatt ttiinnggggaall yyaanngg mmeennyyeebbaarr ddiisseelluurruuhh
IInnddoonneessiiaa yyaanngg sseerriinngg tteerrddaappaatt ppeerrbbeeddaaaann ssaattuu ssaammaa llaaiinn sseehhiinnggggaa mmeenniimmbbuullkkaann
kkoonnfflliikk
BB.. LLiinnggkkuupp IIllmmuu SSoossiiaall BBuuddaayyaa DDaassaarr
IIllmmuu bbuuddaayyaa ddaassaarr iiddeennttiikk ddeennggaann BBaassiicc HHuummaanniittiieess HHuummaanniittiieess bbeerraassaall ddaarrii kkaattaa
llaattiinn HHuummaann yyaanngg bbeerraarrttii mmaannuussiiaawwii,, yyaanngg bbeerrbbuuddaayyaa ddaann bbeerrbbuuddii hhaalluuss
(( rreeffiinneedd)) ddiihhaarraapp sseesseeoorraanngg mmeemmppeellaajjaarrii BBaassiicc HHuummaanniittiieess ttiiddaakkllaahh ssaammaa
ddeennggaann tthhee hhuummaanniittiieess (( ppeennggeettaahhuuaann bbuuddaayyaa )) yyaanngg mmeennyyaannggkkuutt kkeeaahhlliiaann
ffiillssaaffaatt ddaann sseennii :: sseennii ppaahhaatt,, sseennii ttaarrii ddllll

5. Melainkan teori budaya yang ddiikkeemmbbaannggkkaann uunnttuukk
mmeennggkkaajjii mmaassaallaahh--mmaassaallaahh kkeebbuuddaayyaaaann ::(( nnoorrmmaa ,, aaddaatt,,
ssaalliinngg mmeenngghhoorrmmaattii,, ssaalliinngg mmeenngghhaarrggaaii,, iinnttuuiissii,, ssiikkaapp )) ddllll
22.. IIllmmuu SSoossuuiiaall DDaassaarr :: aaddaallaahh
SSeebbaaggaaii oorrggaanniissaassii ppeennggeettaahhuuaann tteennttaanngg ppookkookk
mmaassaallaahh ssoossiiaall ,, ttiiddaakk mmeerruuppaakkaann ppeennggggaabbuunnggaann
bbeebbeerraappaa iillmmuu ssoossiiaall (( ssiisswwaannttoo 11998888 ))
FFaakkttaa ssoossiiaall mmeerruuppaakkaann aabbssttrraakkssii kkeejjaaddiiaann ssoossiiaall
yyaanngg kkoonnkkrriitt yyaanngg ddiinnyyaattaakkaann ddeennggaann ppeerrnnyyaattaaaann
ddiisskkrriippttiiff (( KKooeennttjjoorroonniiggrraatt )) 11997711

6. Adapun yang menjadi sasaran perhatian adalah :
1. Berbagai kenyataan secara bersama-sama merupakan
masalah sosial
2. Adanya keanekaragaman golongan- golongan
dan kesatuan sosial lain didalam masyarakat
yang masing-masing mempunyai kepentingan
dan kebutuhan serta pola pikir dan tingkah laku
sendiri-sendiri yang berbeda sehingga
menyebabkan pertentangan ( M. Moenandar
Soelaiman 1987 )

7. C. Pokok Bahasan
Menurut Sudjatmiko ( 1984 : 35 ) Pokok bahasan
materi dapat dirumuskan menurut kepentingan
pengamatannya dan masalah yang dialaminya
mulai lahir sampai mati. Rumusan tersebut dirinci
oleh Tim Ilmu Budaya Dasar menjadi 8 topik
bahasan ( 19880 ) a.l
1.Manusia dan cinta kasih,
cinta antara pria dan wanita ( seks )
Kekeluargaan
Persaudaraan
2. Manusia dan keindahan
Kontemplasi
Eksistensi

8. 3. Manusia dan penderitaan: Nasib buruk, Penyesalan, .
kehilangan yang dicintai.
4. Manusia dan keadilan
. Rasa keadilan
. Perlakuan yang tidak adil
5. Manusia dan pandangan hidup
. Cita-cita
. Kebajikan
6. Manusia dan tanggung jawab serta pengabdian
. Kesadaran pengorbanan
. kewajiban

9. 7. Manusia dan kegelisahan: Keterasingan,
Kesepian, Ketidak pastian
8. Manusia dan harapan
. Kepercayaan diri
. Gairah mengatasi kesulitan
Selain topik-topik tersebut dapat pula dikelompokan
secara berbeda diubah formulasinya sesuai
dengan pandangan seseorang terhadap
hidupnya : misalnya
1. seks 4. keadilan 7.keyakinan
2. kegelisahan 5. pengabdian 8. maut
3. derita 6. kasih sayang

10. D. Masalah pada sosial Budaya Dasar
Masalah budaya adalah segala sistem atau tata
nilai atau sikap mental, pola pikir, pola tingkah laku
dalam berbagai aspek kehidupan yang tidak
memuaskan bagi masyarakat secara keseluruhan,
atau dapat dikatakan bahwa masalah budaya
adalah tata nilai yang daat menimbulkan krisis-krisis
kemasayrakatan yang akan menyebabkan “
dehumanisasi “ atau terjadi pengurungan
terhadap seseorang.
Masalah tersebut mencakup :
1. Berbagai aspek kehidupan yang seluruhnya
merupakan ungkapan masalah kemanusiaan dan
budaya

11. 2. Hakekat manusia Universal : akan tetapi perwujudannya beraneka
ragam, ada persamaan tapi ada pula perbedaan, ada kelemahan akan
tetapi ada keunggulan yang diungkapkan secara tidak seragam.
Sebagaimana yang terlihat ekspresinya dalam berbagai bentuk corak
ungkapan pikiran dan perasaan tiingkah laku al :
Masyarakat masih cenderung minta pertolongan ke dukun bayi
karena dukun dianggap masih kharismatik, lebih diterima sebagai
anggota keluarga, imbalan jasa diltakan padsa nilai gotong royong/
kekeluargaan dan biasanya lebih murah
Faktor yang lain lokasi Puskesmas yang lebih jauh dari temapat
tinggal masyarakat

12. Berpijak dari Temuan Itu maka BIDAN salah satu tim
anggota kesehatan khususnya kesehatan Ibu dan anak
mempunyai peran yang sangat penting dalam
meningkatkan status kesehatan ibu dan anak dalam
wilayah kerjanya : oleh karena itu FUNGSI BIDAN ADALAH
:
a. Memberikan pelayanan persalianan , KB,
pelayanan medis kontrasepsi
b. Menggerakan dan membina masyarakat,
termasuk peran serta masyarakat memberikan
penyuluhan kesehatan yang sesuai dengan
masalah kesehatan setempat
c. Membina dan memberikan bimbingan teknis
kepada kader kesehatan , serta dukun bayi

13. d. Membina kelompok dasawisma di bidang kesehatan
e. Membina kerjasama lintas program dan lintas sektor
f. Melakuikan rujukan medis maupun rujukan kesehatan ke
fasilitas kesehatan lainnya
g. Mendeteksi dini adanya efek samping dan komplikasi baik
kontrsepsi ataupun penyakit sesuai dengan kemampuan
dan kewenangannya.
Sedangkan PERMENKES No 363/ Menkes/ 1980 mengatur
tentang aspek sosial budaya dasar tugas dan kewenangan
bidan yaitu : mengenal wilayah, struktur pemerintahan &
komposisi penduduk serta sistem pemerintahan desa
dengan cara :

14. 1. Menghubungi pamong desa untuk mendapatkan peta
desa , serta pembagian wilayah
2. mengenal struktur kemasayarakatan seperti LKMD,
PKK, karang taruna, tokoh masyarakat
3. Mempelajari geografi penduduk
4. Mencatat jumlah KK, Pus, jenis kelamin
Untuk itu bidan harus mengadakan hubungan yang
efektif dengan masyarakat utamanya key person
yang pertama kali harus dipelajari adalah bahasa
Langkah selanjutnya adalah mempromosikan diri
dengan menampilkan kepribadian yang sesuai
dan dianut oleh masyarakat dengan tujuan akhir
adalah : produk kebidanan diminati masyarakat

15. EE.. KKeebbuuddaayyaaaann ::
PPeennggeerrttiiaann ::
KKeebbuuddaayyaaaann aattaauu yyaanngg ddiisseebbuutt ppeerraaddaappaann ;; aaddaallaahh
ppeemmaahhaammaann yyaanngg mmeelliippuuttii :: ppeennggeettaahhuuaann,,
kkeeppeerrccaayyaaaann ,, sseennii,, mmoorraall,, hhuukkuumm,, aaddaatt iissttiiaaddaatt
yyaanngg ddiippeerroolleehh ddaarrii aannggggoottaa mmaassyyaarraakkaatt (( TTaayylloorr
11999977 ))
PPeennddaappaatt uummuumm sseessuuaattuu yyaanngg bbaaiikk ddaann bbeerrhhaarrggaa
ddaallaamm kkeehhiidduuppaann mmaassyyaarraakkaatt.. (( BBaakkkkeerr 11998844 ))
PPoollaa ttiinnggkkaahh llaakkuu mmaannttaapp :: ppiikkiirraann,, ppeerraassaaaann,, ddaann
rreeaakkssii yyaanngg ddiippeerroolleehh ddaann tteerruuttaammaa ddiiwwuujjuuddkkaann
oolleehh ssiimmbbuull--ssiimmbbuull ppaaddaa ppeennccaappaaiiaann tteerrsseennddiirrii
ddaarrii kkeelloommppookk mmaannuussiiaa yyaanngg bbeerrssiiffaatt uunniivveerrssaall
(( KKrrooeebbeerr && kklluukkhhoonn 11995500 ))

16. TTuujjuuaann
11.. MMeenngguussaahhaakkaann ppeennaajjaammaann kkeeppeekkaaaann
mmaahhaassiisswwaa tteerrhhaaddaapp lliinnggkkuupp bbuuddaayyaa,, sseehhiinnggggaa
mmeerreekkaa lleebbiihh mmuuddaahh mmeennyyeessuuaaiikkaann ddiirrii ddeennggaann
lliinnggkkuunnggaann yyaanngg bbaarruu tteerruuttaammaa uunnttuukk
kkeeppeennttiinnggaann pprrooffeessiinnyyaa..
22.. MMeemmbbeerrii kkeesseemmppaattaann mmaahhaassiisswwaa uunnttuukk ddaappaatt
mmeemmppeerrlluuaass ppaannddaannggaann tteennttaanngg mmaassaallaahh
kkeemmaannuussiiaaaann sseerrttaa mmeennggeemmbbaannggkkaann ddaayyaa kkrriittiiss
tteerrhhaaddaapp ppeerrssooaassllaann..
33.. MMeenngguussaahhaakkaann aaggaarr ppaarraa mmaahhaassiisswwaa sseebbaaggaaii
ccaalloonn ppeemmiimmppiinn bbaannggssaa ddaann aahhllii ddiissiipplliinn iillmmuu
mmaassiinngg--,,aassiinngg ttiiddaakk jjaattuuhh ddaallaamm ssiiffaatt
kkeeddaaeerraahhaann
44.. MMeennjjeemmbbaattaannii ppaarraa aakkaaddeemmiissii aaggaarr mmeerreekkaa
lleebbiihh mmaammppuu bbeerrddiiaalloogg ssaattuu ssaammaa llaaiinn sseeccaarraa
llaannccaarr

17. KKoonnsseepp KKeebbuuddaayyaaaann
KKeebbuuddaayyaaaann bbeerraassaall ddaarrii bbaahhaassaa ssaannsseekkeerrttaa ““
bbuuddaayyaahh ““ // ““ bbooddhhii ““ yyaanngg bbeerraarrttii bbuuddii aakkaall aattaauu
sseeggaallaa sseessuuaattuu yyaanngg bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann aakkaall..
BBuuddaayyaa ddaappaatt ddiippiissaahhkkaann sseebbaaggaaii kkaattaa mmaajjeemmuukk
BBuuddii && DDaayyaa yyaanngg bbeerruuppaa :: cciippttaa ,, rraassaa,, kkaarrssaa,,
kkaarryyaa (( kkuunnccoorroonniinnggrraatt 11998800 ))
33.. DDiimmeennssii wwuujjuudd kkeebbuuddaayyaaaann
aa.. DDiimmeennssii ggaaggaassaann ,, kkoonnsseepp,, ppiikkiirraann mmaannuussiiaa..
WWuujjuudd iinnii ddiisseebbuutt ““ ssiisstteemm bbuuddaayyaa ““ ssiiffaattnnyyaa
aabbssttrraakk,, ttiiddaakk ddaappaatt ddiilliihhaatt bbeerrppuussaatt ppaaddaa
kkeeppaallaa..
bb.. DDiimmeennssii aakkttiiffiittaass :: ddiisseebbuutt ssiisstteemm ssoossiiaall ;;
bbeerruuppaa aakkttiiffiittaass mmaannuussiiaa yyaanngg ssaalliinngg eerriinntteerraakkssii,,
ssiiffaatt kkoonnkkrriitt ddaappaatt ddiiaammaattii aattaauu ddiioobbsseevvaassii

18. c. Wujud sebagai benda ( sistem konkrit )
hasil daya cipta manusia yang berwujud
benda
F. Kerangka Kebudayaan
1. Berbagai aspek kehidupan yang seluruhnya
merupakan ungkapan masalah kemanusiaan &
budaya yang dapat didekati dengan
menggunakan pengetahuan budaya ( the
humanistik ) dari berbagai disiplin ilmu
2. Hakekat manusia sebagai kesatuan atau
universal akan membentuk beraneka ragam
kebudayaan yang masing-masing sesuai
dengan masa dan zamannya
Kedua masalah pokok tersebut memerlukan
penjabaran lebih lanjut dengan beberapa unsur:
al

19. 1). Kebudayaan ddaann UUnnssuurr--uunnssuurrnnyyaa
aa.. PPeerraattuurraann ddaann ppeerrlleennggkkaappaann hhiidduupp mmaannuussiiaa ::
(( ppaakkaaiiaann,, ppeerruummaahhaann,, ttrraannssppoorrttaassii)) ddssbb
bb.. MMaattaa ppeennccaahhaarriiaann hhiidduupp ddaann ssiisstteemm ––ssiisstteemm
eekkoonnoommii ((ppeerrttaanniiaann,, ppeetteerrnnaakkaann,, ssiisstteemm pprroodduukkssii,,
ddiissttrriibbuussii)) ddllll
cc.. SSiisstteemm kkeemmaassyyaarraakkaattaann (( ssyysstteemm kkeekkeerraabbaattaann,,
oorrppooll,, ssiisstteemm hhuukkuumm,, ssiisstteemm ppeerrkkaawwiinnaann )) ddllll
dd.. BBaahhaass (( lleessaann mmaauuppuunn tteerrttuulliiss))
ee.. KKeesseenniiaann (( sseennii rruuppaa,, sseennii ssuuaarraa,, sseennii ggeerraakk,, sseennii
ppaahhaatt )) ddllll
ff.. SSiisstteemm ppeennggeettaahhuuaann (( ppeennggaatthhuuaann aallaamm,, ffiissiikkaa ddllll
))
gg.. RReelliiggii (( ssiisstteemm kkeeppeerrccaayyaaaann ))

20. 22)).. WWuujjuudd KKeebbuuddaayyaaaann
aa.. WWuujjuudd kkeebbuuddaayyaaaann mmeemmppuunnyyaaii ssiiffaatt yyaanngg aabbssttrraakk ::
aarrttiinnyyaa ttiiddaakk ddaappaatt ddiilliihhaatt ttiiddaakk ddaappaatt ddiirraabbaa,, hhaannyyaa bbiissaa
ddiiyyaakkiinnii kkeebbeerraaddaaaannnnyyaa.. BBeerrtteemmppaatt ddii aallaamm ppiikkiirraann// ddii
kkeeppaallaa.. MMiissaall :: aaddaatt iissttiiaaddaatt sseetteemmppaatt
bbeerrssiihh ddeessaa
bb.. WWuujjuudd kkeebbuuddaayyaaaann yyaanngg bbeerrssiiffaatt ssoossiiaall (( ssoossiiaall ssyysstteemm))
aaddaallaahh mmeerruuppaakkaann ttiinnddaakkaann yyaanngg tteerrppoollaa ddaarrii mmaannuussiiaa iittuu
sseennddiirrii.. SSiisstteemm iinnii mmeerruuppaakkaann kkeeggiiaattaann sseettiiaapp hhaarrii
mmaannuussiiaa iittuu sseennddiirrii (( kkeeggiiaattaann ppaassaarr,, kkeeggiiaattaann
ppeerrkkaannttoorraann)) ddllll
cc.. WWuujjuudd kkeeggiiaattaann ffiissiikk :: aaddaallaahh mmeerruuppaakkaann sseelluurruuhh hhaassiill
ffiissiikk ddaarrii ppeerrbbuuaattaann mmaannuussiiaa ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt,, bbeerrssiiffaatt
kkoonnkkrriitt ,, mmiiss bbaanngguunnaann ,, kkoommppuutteerr,, OOHHPP ddllll

21. 3). Sistem Sosial ddaann SSiisstteemm BBuuddaayyaa
aa.. SSiisstteemm ssoossiiaall ddaann ssiisstteemm bbuuddaayyaa mmeerruuppaakkaann ssiisstteemm--
ssiisstteemm yyaanngg sseeccaarraa aannaalliissssiiss ddaappaatt ddiibbeeddaakkaann::
** SSiisstteerrmm ssoossiiaall :: ssiisstteemm iinnii lleebbiihh bbaannyyaakk mmeennggkkaajjii ppaaddaa
kkaajjiiaann ssoossiioollooggii yyaanngg mmeennggaarraahh kkeeppaaddaa kkoonnsseepp
rreellaassiioonnaall
((hhuubbuunnggaann mmaannuussiiaa )) sseebbaaggaaii ppeennggggaannttii ppeennggggaannttii
kkoonnsseepp ppeerriillaakkuu ssoossiiaall..
SSiisstteemm ssoossiiaall mmeennjjaaddii ssuuaattuu mmooddeell aannaalliissiiss bbaaggii
tteerrhhaaddaapp oorrggaanniissaassii ssoossiiaall (( TTaallkkoott .. PPeerroonn ))
sseebbaaggaaii ssiisstteemm ssoossiiaall mmeemmppuunnyyaaii bbaaggiiaann yyaanngg
ssaalliinngg mmeenngguunnttuunnggkkaann,, ssaalliinngg kkeetteerrggaannttuunnggaann
tteerrmmaassuukk hhuubbuunnggaann bbeerrdduuaa kkeelloommppookk kkeecciill ..

22. 4 Hal yang harus berada ddaallaamm ssiisstteemm ssoossiiaall
@@.. AAddaa 22 oorraanngg aattaauu lleebbiihh
@@ TTeerrjjaaddii iinntteerraakkssii ddiiaannttaarraa mmeerreekkaa
@@ MMeemmppuunnyyaaii ttuujjuuaann yyaanngg ssaammaa
@@.. MMeemmiilliikkii ssttrruukkttuurr ssiimmbbuull && hhaarraappaann yyaanngg ssaammaa((PPeerrssoonn))
bb.. SSiisstteemm bbuuddaayyaa (( ccuullttuurraall ssyysstteemm ))
MMeerruuppaakkaann iiddee ––iiddee ddaann ggaaggaassaann mmaannuussiiaa hhiidduupp
bbeerrssaammaa ddaallaamm ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt.. SSiisstteemm bbuuddaayyaa
bbaaggiiaann ddaarrii kkeebbuuddaayyaaaann ddaallaamm ppoollaa aaddaatt iissttiiaaddaatt,,
ssiisstteemm nnoorrmmaa,, pprraannaattaa yyaanngg aaddaa ddii mmaassyyaarraakkaatt..
PPrroosseess bbuuddaayyaa iinnii ddiillaakkuukkaann mmeellaalluuii
ppeemmbbuuddaayyaaaann (( iinnssttiittuuttiioonnaalliizzaattiioonn)) ppeelleemmbbaaggaaaann
yyaanngg ddiimmuullaaii ddeennggaann mmeenniirruu kkeemmuuddiiaann
ddiiiinntteerrnnaalliissaassiikkaann..

23. Berbagai Kebudayaan DDii IInnddoonneessiiaa
PPoollaa PPiikkiirr BBuuddaayyaa BBaarraatt
** PPiikkiirraann cceennddeerruunngg mmeenneekkaannkkaann dduunniiaa oobbyyeekkttiiff
ddaarrii
ppaaddaa rraassaa sseehhiinnggggaa mmeemmbbuuaahhkkaann iillmmuu ddaann
tteekknnoollooggii
** FFiillssaaffaatt ddiippuussaattkkaann ppaaddaa uujjuudd dduunniiaa rraassiioo
** CCaarraa bbeerrppiikkiirr ddaallaamm hhiidduupp lleebbiihh tteerrppiikkaatt oolleehh
kkeemmaajjuuaann
mmaatteerriiaall,, sseerrttaa tteekknniiss && iillmmiiaahh aannaalliissiiss
** DDaassaarr kkeehhiidduuppaann aaddaallaahh :: mmaarrttaabbaatt mmaannuussiiaa
kkeebbeebbaassaann && tteekknnoollooggii

24. KKeett ::
**MMaannuussiiaa aaddaallaahh uukkuurraann sseeggaallaa--ggaallaannyyaa
mmaannuussiiaa mmeemmppuunnyyaaii kkeemmaammppuuaann mmeennyyeemmppuurrnnaakkaann
ddiirrii yyaanngg bbeerrttiittiikk ttoollaakk rraassiioo ,, iinntteelleekk ,, ppeennggaallaammaann,,
kkeemmaammppuuaann sseebbaaggaaii uukkuurraann ddaann bbuukkaann kkeebbiijjaakkaann
hhaattii.. KKeeppuuaassaann ddiippeerroolleehh lleewwaatt uussaahhaa kkeerraass sseehhiinnggggaa
ppeerrssaaiinnggaann kkeerraass
** KKeebbeebbaassaann ddiimmuullaaii ddaarrii ssoossiiaalliissaassii aannaakk ddeennggaann
mmeemmbbiiaarrkkaann mmeemmbbeennttuukk ddiirriinnyyaa sseennddiirrii ddaallaamm
mmeennggeemmbbaannggkkaann bbaakkaatt ,, bbeebbaass ddaarrii ccaammppuurr
ttaannggaann oorraanngg ttuuaa ddaann mmeennggaarraahh ssppeessiiaalliissaassii
** TTeekknnoollooggii mmeerruuppaakkaann kkeebbuuttuuhhaann mmaannuussiiaa,,
tteekknnoollooggii mmeenngghhaassiillkkaann ddiinnaammiissmmee tteennttaanngg
mmaannaajjeemmeenn kkeebbeerraanniiaann bbeerruussaahhaa,, ddaann
ppeenngguuaassaaaann mmaatteerrii

25. PPoollaa PPiikkiirr BBuuddaayyaa TTiimmuurr
PPaaddaa iinnttiinnyyaa bbeerrssuummbbeerr ddaarrii aaggaammaa,, mmeennyyuukkaaii
iinnttuuiissii ddaarrii ppaaddaa aakkaall bbuuddii.. PPeemmiikkiirr ttiimmuurr lleebbiihh
mmeenneekkaannkkaann sseeggii ddaallaamm jjiiwwaa,, bbeerrssiiffaatt kkhhaayyaallaann..
TTiimmuurr lleebbiihh ddiissiipplliinn mmeennggeennddaalliikkaann ddiirrii,,
mmeennggeeddeeppaannkkaann kkeehhaarrmmoonniissaann ddeennggaann aallaamm sseebbaabb
aallaamm mmeemmbbeerriikkaann mmaakkaann,, tteemmppaatt bbeerrtteedduuhh,,
KKeebbeerrhhaassiillaann ddiippeerroolleehh ddeennggaann ccaarraa mmeeddiittaassii,,
tteerriikkaatt ddeennggaann mmiissttiikk.. MMeenneeggaakkaann nnoorrmmaa
bbeerrssuummbbeerr ddaarrii aajjaarraann aaggaammaa.. NNiillaaii kkeehhiidduuppaann
tteerrttiinnggggii ddaattaanngg ddaarrii ddaallaamm nnuurraannii sseeppeerrttii nnrriimmoo
kkaarreennaa ttaakkddiirr,, ppeeppeesstteenn,, ppaassrraahh..

26. Rumusan Kebudayaan NNaassiioonnaall IInnddoonneessiiaa
MMeennuurruutt hhaassiill rraappaatt KKeebbuuddaayyaaaann NNaassiioonnaall
IInnddoonneessiiaa 11993366 oolleehh SSuuttaann TTaakkddiirr AAlliissaabbaannaa CCss ddeennggaann KKii
HHaajjaarr DDeewwaannttoorroo && DDrr SSooeettoommoo mmeerruummuusskkaann sseebbaaggaaii
bbeerriikkuutt ::
KKeebbuuddaayyaaaann bbaannggssaa IInnddoonneessiiaa aaddaallaahh
kkeebbuuddaayyaaaann yyaanngg ttiimmbbuull ddaarrii sseebbuuaahh uussaahhaa
bbuuddiinnyyaa rraakkyyaatt IInnddoonneessiiaasseennddiirrii ddeennggaann rruummuussaann ::
BBHHIINNEEKKAA TTUUNNGGGGAALL IIKKAA ““ ddaann bbeerrttuummppaauu ppaaddaa
kkeebbuuddaayyaaaann llaammaa ddaann aassllii tteerrddaappaatt sseebbaaggaaii ppuunnccaakk
kkeebbuuddaayyaaaann ddii ddaaeerraahh ––ddaaeerraahh ddiisseelluurruuhh IInnddoonneessiiaa
yyaanngg bbeerr iiddiioollooggii PPAANNCCAASSIILLAA
PPuunnccaakk kkeebbuuddaayyaaaann ddaaeerraahh bbeerrssiiffaatt uunniivveerrssaall

27. Jenis Kebudayaan DDii IInnddoonneessiiaa
aa.. KKeebbuuddaayyaaaann MMooddeerrnn
KKeebbuuddaayyaaaann mmooddeerrnn bbiiaassaannyyaa bbeerraassaall ddaarrii
mmaannccaa nneeggaarraa ddaattaanngg ddii IInnddoonneessiiaa mmeerruuppaakkaann
bbuuddaayyaa// kkeesseenniiaann iimmppoorrtt.. BBuuddaayyaa mmooddeerrnn
aakkttiinngg,, ppeennaammppiillaann,, ddaann kkeemmaammppuuaann
mmeerraaggaakkaann ddiirrii ddiiddaassaarrii ssiiffaatt kkoommeerrssiiaall..
BBuuddaayyaa mmooddeerrnn lleebbiihh mmeennggeessaammppiinnggkkaann
nnoorrmmaa ,, ggaayyaa mmeennjjaaddii iiddoollaa mmaassyyaarraakkaatt ddaann
mmeerruuppaakkaann ttaarrggeett ssaassaarraann CCoonnttoohh :: ffiillmm,, mmuussiikk
jjaazzzz
bb.. KKeebbuuddaayyaaaann TTrraaddiissiioonnaall
BBeerrssuummbbeerr ddaann bbeerrkkeemmbbaanngg ddaarrii ddaaeerraahh
sseetteemmppaatt.. PPeennaammppiillaann mmeenngguuttaammaakkaann nnoorrmmaa
ddeennggaann mmeennggeeddeeppaannkkaann iinnttuuiissii bbaahhkkaann bbeerrssiiffaatt
bbiimmbbiinnggaann

28. Dan petunjuk tentang kehidupan mmaannuussiiaa.. KKeebbuuddaayyaaaann
ttrraaddiissiioonnaall kkuurraanngg mmeenngguuttaammaakkaann kkoommeerrssiiaall ddaann sseerriinngg
ddiillaannddaassii ssiiffaatt kkeekkeelluuaarrggaaaann.. CCoonnttoohh :: KKeettoopprraakk,, wwaayyaanngg
oorraanngg,, kkeerroonnccoonngg,, lluuddrruukk
cc.. BBuuddaayyaa CCaammppuurraann
BBuuddaayyaa ccaammppuurraann ppaaddaa hhaakkeekkaattnnyyaa mmeerruuppaakkaann
ccaammppuurraann bbuuddaayyaa mmooddeerrnn ddeennggaann bbuuddaayyaa
ttrraaddiissiioonnaall yyaanngg bbeerrkkeemmbbaanngg ddeennggaann ccaarraa
aassiimmiillaassii aattaauuppuunn ddeeffuussii.. KKeebbuuddaayyaaaann ccaammppuurraann
ssuuddaahh mmeemmppeerrhhiittuunnggkkaann kkoommeerrssiieell ttaappii mmaassiihh
mmeennggiinnddaahhkkaann nnoorrmmaa ddaann aaddaatt sseetteemmppaatt.. CCoonnttoohh
:: MMuussiikk ddaannggdduutt,, oorrkkeess ggaammbbuuss,, ccaammppuurr ssaarrii

29. PPeerruubbaahhaann KKeebbuuddaayyaaaann
KKeebbuuddaayyaaaann bbeerruubbaahh ddeennggaann ccaarraa ::
11.. DDeeffuussii :: aaddaallaahh ppeennyyeebbaarraann uunnssuurr kkeebbuuddaayyaaaann
ddaarrii ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt kkee mmaassyyaarraakkaatt llaaiinn
aannttaarr iinnddiivviidduu aannttaarr kkeelluuaarrggaa aattaauuppuunn ggoolloonnggaann..
DDiiffuussii iinnii ddaappaatt mmeennyyeebbaarr ddeennggaann ccaarraa ::
aa.. PPeenneettrraattiioonn PPaacciiffiiqquuaa :: mmaassuukknnyyaa uunnssuurr
kkeebbuuddaayyaaaann ddaarrii mmaassyyaarraakkaatt ssaattuu
kkeemmaassyyaarraakkaatt
llaaiinn ttaannppaa aaddaannyyaa ppaakkssaaaann :: mmiiss lliissttrriikk
mmaassuukk ddeessaa
bb.. PPeenneettrraattiioonn HHaarrdd :: mmaassuukknnyyaa uunnssuurr
kkeebbuuddaayyaaaann
ddaarrii mmaassyyaarraakkaatt ssaattuu kkeemmaassyyaarraakkaatt llaaiinn
ddiisseerrttaaii
kkeekkeerraassaann :: mmiissaall mmooddeell ppaakkaaiiaann yyaanngg ttiiddaakk

30. c. Penetration symbolik : masuknya kkeebbuuddaayyaaaann sseeccaarraa
bbeerrddaammppiinnggaann ssaalliinngg mmeenngguunnttuunnggkkaann ddaann ttiiddaakk
mmeerruuggiikkaann ccoonnttoohh kkooppeerraassii
22.. AAkkuullttuurraassii :: aaddaallaahh ddiitteerriimmaannyyaa kkeebbuuddaayyaaaann
llaaiinn//lluuaarr kkeemmuuddiiaann ddiioollaahh mmeennjjaaddii kkeebbuuddaayyaaaann
sseennddiirrii .. MMiiss :: ppoolliittiikk ddaakkwwaahh,, ppeennddiiddiikkaann.. MMuussiikk
ppaaddaanngg ppaassiirr mmeennjjaaddii mmuussiikk ggaammbbuuss..
33.. AAssiimmiillaassii :: TTeerrjjaaddii ppaaddaa kkeelloommppookk mmaassyyaarraakkaatt
yyaanngg ttiiddaakk ssaammaa kkeebbuuddaayyaaaannnnyyaa ttaappii ddaappaatt hhiidduupp
sseeccaarraa bbeerrddaammppiinnggaann ddeennggaann ddaammaaii ssaalliinngg
mmeennddeekkaatt llaammbbaatt llaauunn mmeennjjaaddii ssaammaa bbaahhkkaann
mmeennjjaaddii mmooddeell kkeebbuuddaayyaaaann yyaanngg bbaarruu..
KKeebbuuddaayyaaaann iinnii ddiibbeennttuukk ddaarrii uunnssuurr yyaanngg
bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa oolleehh mmoobbiilliittaass ppeenndduudduukk
CCoonnttoohh :: kkeerroonnccoonngg ddaann llaannggggaamm mmeennjjaaddii
ccaammppuurr ssaarrii

31. TTiimmbbuullnnyyaa KKeebbuuddaayyaaaann
KKeebbuuddaayyaaaann bbiissaa ttiimmbbuull sseeccaarraa ::
aa.. DDiissccaavveerryy ;; aaddaallaahh ppeenneemmuuaann sseessuuaattuu yyaanngg
bbaarruu yyaanngg tteerrjjaaddii ddeennggaann ttiiddaakk sseennggaajjaa ddaann
sseeccaarraa kkeebbeettuullaann sseerrttaa ttiiddaakk ddiirreennccaannaakkaann..
CCoonnttoohh ppeenneemmuuaann oobbaatt kkiinnaa
bb.. IInnvveennttiioonn :: kkeebbuuddaayyaaaann tteerrcciippttaa kkaarreennaa ssuuaattuu
rraannccaannggaann// ppeerreennccaannaaaann kkeebbuuddaayyaaaann ddeennggaann
mmeellaalluuii ssuuaattuu pprroosseess.. CCoonnttoohh mmooddeell ppaakkaaiiaann,,
kkoommppuutteerr.. OOHHPP ddllll

32. KKeelloommppookk SSoossiiaall
11.. PPeennggeerrttiiaann
SSuuaattuu kkeessaattuuaann yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii 22 ((dduuaa )) aattaauu
lleebbiihh iinnddiivviidduu yyaanngg mmeennggaaddaakkaann iinntteerraakkssii yyaanngg
ccuukkuupp iinntteennssiiff ddaann tteerraattuurr sseehhiinnggggaa ddiiaannttaarraa
iinnddiivviidduu ssuuddaahh aaddaa ppeemmbbaaggiiaann ttuuggaass
bbeerrddaassaarrkkaann nnoorrmmaa yyaanngg bbeerrllaakkuu
22.. JJeenniiss--jjeenniiss kkeelloommppookk
aa.. KKeelloommppookk pprriimmeerr (( FFaaccee ttoo ffaaccee GGrroouupp ))
tteerrjjaaddiinnyyaa kkeelloommppookk ssoossiiaall yyaanngg aannggggoottaa--
aannggggoottaa sseerriinngg bbeerrhhaaddaappaann mmuukkaa,, ssaalliinngg
mmeennggeennaall ddaarrii ddeekkaatt,, ddaann bbeerrhhuubbuunnggaann sseeccaarraa
eerraatt..

33. ci Ciri-cirrii KKeelloommppookk PPrriimmeerr ::
11)).. MMeennggiinnddaahhkkaann nnoorrmmaa
22)).. MMeenngguuttaammaakkaann kkeelloommppookk
33)).. MMeennggeemmbbaannggkkaann kkeeccaakkaappaann ddeemmii
kkeeppeennttiinnggaann
kkeelloommppookk
ccoonnttoohh :: DDaallaamm mmaassyyaarraakkaatt (( RRTT )),, kkeelloommppookk
kkaawwaann sseeppeerrmmaaiinnaann
22.. KKeelloommppookk SSkkuunnddeerr
IInntteerraakkssii yyaanngg llaannggssuunngg bbeerrhhuubbuunnggaann,, ttaappii
ssaalliinngg bbeerrjjaauuhhaann wwaallaauuppuunn bbeerrssiiffaatt ffoorrmmiill,,
kkuurraanngg bbeerrssiiffaatt kkeekkeelluuaarrggaaaann,, ppaassiiff ttaappii lleebbiihh
bbeerrssiiffaatt oobbyyeekkttiiff.. BBeerrppeerraann uunnttuukk ttuujjuuaann
rraassiioonnaall
CCoonnttoohh :: KKeelloommppookk ssttuuddii bbaannddiinngg
KKeelloommppookk llaawwaattaann oollaahh rraaggaa

34. 3. Kelompok FFoorrmmaall && IInnffoorrmmaall
FFoorrmmaall == RReessmmii IInnffoorrmmaall == TTiiddaakk RReessmmii
IInnffoorrmmaall
TTiiddaakk ddiidduukkuunngg ppeerraattuurraann sseeccaarraa tteerrttuulliiss (( AADD..
AARRTT))
PPeennbbaaggiiaann ttuuggaass,, ppeerraannaann,, NNoorrmmaa,, ttiinnggkkaahh llaakkuu
ppaarraa aannggggoottaannyyaa ttiiddaakk ddiirruummuusskkaann sseeccaarraa
tteeggaass..
CCiirrii UUttaammaa KKeelloommppookk
11.. TTeerrddaappaattnnyyaa ddoorroonnggaann yyaanngg ssaammaa aannttaarr iinnddiivviidduu
uunnttuukk mmeennccaappaaii ttuujjuuaann yyaanngg ssaammaa

35. 2. Terdapat interaksi yang berlainan ddaarrii iinnddiivviidduu yyaanngg
bbeerrbbeeddaa ddeennggaann kkeeccaakkaappaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa sseehhiinnggggaa
ppeemmbbaaggiiaann ttuuggaass ddiisseessuuaaiikkaann ddeennggaann kkeeaahhlliiaann mmaassiinngg--
mmaassiinngg aannggggoottaa
33.. PPeemmbbeennttuukkaann ddaann ppeenneeggaassaann ssttrruukkttuurr
oorrggaanniissaassii ::
PPeerraannaann ––ppeerraannaann ddaann kkeedduudduukkaann hheerraarrkkii yyaanngg
llaammbbaatt llaauunn bbeerrkkeemmbbaanngg ddeennggaann sseennddiirrii,, ssttrruukkttuurr
ddaallaamm kkeelloommppookk tteerrddiirrii ddaarrii ssuussuunnaann yyaanngg
ddiisseessuuaaiikkaann ddeennggaann kkeebbuuttuuhhaann ddaann ttuujjuuaann
44.. TTeerrjjaaddii ppeenneeggaassaann--ppeenneeggaassaann,, nnoorrmmaa--nnoorrmmaa
kkeelloommppookk,, ttiinnggkkaahh llaakkuu yyaanngg ddiihhaarraappkkaann sseelluurruuhh
aannggggoottaa kkeelloommppookk

36. Bentuk –bentuk Kelompok
1. Crowd ( Kumpulan Orang Banyak) Merupakan
kesatuan kemasyarakatan ketika ada suatu
pengumuman atau adanya kumpulan individu
pada suatu tempat tertentu.
Ciri-ciri
a. Terdapatnya orang banyak terjadi karena
adanya
suatu pengumuman, pada suatu tempat
tertentu
b. Ada interaksi, biasanya berupa komentar-komentar
c. Merupakan kesatuan dengan kepentingan
dalam
waktu singkat

37. 2. Golongan
Terjadi karena suatu ciri yang dapat ditentukan ada pada sejumlah masyarakat
secara obyektif. Penggolongan itun biasanya untuk keperluan tertentu
Misalnya : Golongan Balita, golongan wanita, golongan pria
3. Kolektiv
a. Terjadi karena sejumlah warga dari suatu masyarakat
tampak sebagai kesatuan masyarakat berdasarkan
suatu komplek ciri-ciri yang mencolok
b. Terjadi adanya kebudayaan dengan adat istiadat serta
sistem norma dan kadang-kadng dengan bahasa
khusus dalam mengatur suatu kehidupan

38. c. Warga kolektif mempunyai kesadaran kepribadian
sebagai kesatuan kemasyarakatan karena ciri –ciri yang
mencolok dari kesatuan kebudayaan tadi
contoh : Warga Negro, Indian, orang islam di Amerika
Bentuk lain dari Kelompok
1. Kelompok
Merupakan sekumpulan kelompok yang
berinteraksi antar anggotanya mempunyai adat
istiadat tertentu , norma-norma secara
berkesinambungan. Rasa identitas yang sama
serta mempunyai organisasi dan sistem
pimpinan. Sifat kepemimpinannya berdasarkan
kewibawaan dan kharisma, serta hubungannya
berdasarkan perorangan.

39. Contoh :
* Kelompok yang terikat hubungan keturunan , mis warga
batak
* Kelompok remaja, kelompok dasa wisma
* Kelompok organisasi adat
2. Himpunan
Merupakan kesatuan manusia yang berdasarkan
sifat tugas guna, sifat hubungan berdasarkan
kontrak. Dasar organisasinya secara formal.
Pimpinan berdasarkan wewenang dan hukum
Contoh :
* Himpunan berdasarkan pendidikan, yayasan
pendidikan : mis perkumpulan pemberantasan
buta
huruf

40. •Himpunan berdasarkan kelompok ilmu pengetahuan ; mis
organisasi profesi : IDI, PPNI, IBI dll
* Himpunan untuk kegiatan agama : mis organisasi gereja,
muhamadiyah, NU dsb
Stratifikasi Sosial
Pengertian :
Berasal dari bahasa “STRUM “ = “ Strata “ yang
berarti perbedaan penduduk / masyarakat ke
dalam kelas-kelas secara bertingkat atau
herarkis
Fungsi Stratifikasi
1. Membagi mengatur pembagian kerja sesuai
dengan kemampuan atau keahliannya

41. 2. Mengatur imbalan jasa sebagai pendorong agar individu
bersedia melakukan kewajibannya sesuai dengan
tingkat kedudukannya
3. Membantu masyarakat memecahkan persoalan yang
dihadapinya
Penggolongan Lapisan dalam Masyarakat
Dengan ukuran sebagai berikut
a. Ukuran kekayaan
b. Ukuran kepangkatan
c. Ukuran kehormatan
Secara lapisan masyarakat diklasifikasikan ke dalam
3 kelas
1. Ekonomi, Politis. Keturunan

42. 11)).. EEkkoonnoommii
@@.. UUppeerr ccllaassss (( TTiinnggkkaatt aattaass )) aaddaallaahh kkeelloommppookk kkllaass yyaanngg
mmeemmppuunnyyaaii ttiinnggkkaatt ppeenngghhaassiillaann ttiinnggggii,, mmeerreekkaa yyaanngg
mmeemmppuunnyyaaii bbaarraanngg yyaanngg bbeerrhhaarrggaa.. SSeeppeerrttii ttaannaahh,,
eemmaass mmoobbiill mmiissaall sseebbaaggaaii ddiirreekkttuurr,, ppeenngguussaahhaa ssuukksseess..
@@.. MMiiddllee ccllaassss (( KKllaass mmeenneennggaahh ))
MMeerreekkaa bbeerraaddaa ppaaddaa ttiinnggkkaatt ppeennddaappaattaann yyaanngg
ccuukkuupp ––
ccuukkuupp ssaajjaa uunnttuukk mmeemmeennuuhhii kkeebbuuttuuhhaann hhiidduupp
ccoonnttoohh :: ppeeggaawwaaii nneeggeerrii,, ppeeddaaggaanngg
@@.. LLooww CCllaassss (( kkllaass bbaawwaahh ))
MMeerreekkaa yyaanngg bbeerraaddaa ppaaddaa ttiinnggkkaatt ppeennddaappaattaann
yyaanngg
rreennddaahh :: mmiiss kkaauumm bbuurruuhh,, ppeeddaaggaanngg aassoonnggaann

43. 22)) PPoolliittiiss
SSttrraattiiffiikkaassii ssoossiiaall yyaanngg ddiimmaakkssuudd aaddaallaahh ppeemmbbeeddaaaann
ccaarraa ppaannddaanngg tteerrhhaaddaapp llaappiissaann ssoossiiaall yyaanngg ddiibbeeddaakkaann
pprriibbuummii ddaann aattaauu nnoonn pprriibbuummii
33)) JJaabbaattaann
DDiiddaassaarrkkaann ppaaddaa jjaabbaattaann aannggggoottaa ddiimmaassyyaarraakkaatt
MMiiss :: GGuubbeerrnnuurr,, DDiirreekkttuurr ppeerruussaahhaaaann,, BBuuppaattii ddllll

44. Aspek Sosial Budaya Yang Mempengaruhi HHiidduupp SSeehhaatt
PPeennddaahhuulluuaann
KKeesseehhaattaann mmeennccaakkuupp sseelluurruuhh aassppeekk kkeehhiidduuppaann..
KKoonnsseepp kkeesseehhaattaann ttiiddaakk ssaajjaa bbeerroorriieennttaassii ppaaddaa
aassppeekk kklliinniiss ssaajjaa,, tteettaappii lleebbiihh bbeerroorriieennttaassii ppaaddaa
iillmmuu--iillmmuu llaaiinn yyaanngg aaddaa kkaaiittaannnnyyaa ddeennggaann
kkeesseehhaattaann && kkeemmaassyyaarraakkaattaann ,, aa..ll :: IIllmmuu
SSoossiioollooggii,, PPssiikkoollooggii,, PPeerriillaakkuu ddllll yyaanngg
kkeegguunnaaaannnnyyaa sseebbaaggaaii ppeennuunnjjaanngg yyaanngg sseekkaalliigguuss
sseebbaaggaaii ffaakkttoorr yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii ddeerraajjaatt
kkeesseehhaattaann..
SSaallaahh ssaattuu ccaabbaanngg ssoossiioollooggii yyaanngg mmeemmbbaahhaass
kkeebbuuddaayyaaaann tteerrmmaassuukk ddiiddaallaammnnyyaa aaddaallaahh ::
PPeennggeettaahhuuaann,, kkeeppeerrccaayyaaaann,, kkeesseenniiaann,, mmoorraall,,
hhuukkuumm,, aaddaatt--iissttiiaaddaatt yyaanngg ddiillaakkuukkaann oolleehh
mmaassyyaarraakkaatt

45. Di negara maju terdapat unsur kkeebbuuddaayyaaaann yyaanngg ddaappaatt
mmeennuunnjjaanngg ppeenniinnggkkaattaann ssttaattuuss kkeesseehhaattaann sseeppeerrttii ttiinnggkkaatt
ppeennddiiddiikkaann yyaanngg ooppttiimmaall ssoossiiaall eekkoonnoommii yyaanngg ttiinnggggii,,
lliinnggkkuunnggaann hhiidduupp yyaanngg bbaaiikk
DDii NNeeggaarraa bbeerrkkeemmbbaanngg tteerrjjaaddii sseebbaalliikknnyyaa..
MMeelliihhaatt lluuaassnnyyaa mmaassaallaahh tteerrsseebbuutt mmaakkaa BBIIDDAANN
sseebbaaggaaii ssaallaahh ssaattuu ppeettuuggaass kkeesseehhaattaann hhaarruuss
mmeemmppeellaajjaarrii iillmmuu tteerrsseebbuutt ddiiaattaass aaggaarr mmeennggeennaall
ppeennggaarruuhh ddaarrii mmaassiinngg--mmaassiinngg ffaakkttoorr.. FFaakkttoorr
tteerrsseebbuutt aa..ll ::
11..PPeennggaarruuhh SSoossiiaall BBuuddaayyaa TTeerrhhaaddaapp KKeesseehhaattaann
MMaassyyaarraakkaatt ::
MMaassaallaahh yyaanngg kkiittaa hhaaddaappii aaddaallaahh jjuummllaahh
ppeenndduudduukk
yyaanngg bbeessaarr ddeennggaann ppeerrttuummbbuuhhaann yyaanngg ccuukkuupp
ttiinnggggii

46. Serta penyebaran yang tidak merata. Tingkat ppeennggeettaahhuuaann
ddaann ppeennddiiddiikkaann yyaanngg rreennddaahh tteerruuttaammaa ppaaddaa ggoolloonnggaann
wwaanniittaa,, kkeebbiiaassaaaann yyaanngg nneeggaattiiff yyaanngg bbeerrllaakkuu ddii mmaassyyaarraakkaatt
sseerrttaa aaddaatt iissttiiaaddaatt && kkeeppeerrccaayyaaaann yyaanngg kkuurraannggnnyyaa ppeerraann
sseerrttaa mmaassyyaarraakkaatt tteerrhhaaddaapp ppeemmbbaanngguunnaann kkeesseehhaattaann
KKoonnddiissii ssoossiiaall bbuuddaayyaa mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg mmeenndduukkuunngg
aaddaallaahh sseemmaannggaatt ggoottoonngg rrooyyoonngg ddaann kkeekkeelluuaarrggaaaann sseerrttaa
bbeerrmmuussyyaawwaarraahh ddaallaamm mmeennggaammbbiill kkeeppuuttuussaann
MMaassaallaahh llaaiinn yyaanngg sseerriinngg mmuunnccuull aaddaallaahh ddaammppaakk ddaarrii
iinndduussttrriiaalliissaassii aaddaallaahh ttiimmbbuullnnyyaa kkaawwaassaann kkuummuuhh (( SSLLUUMMPP
AARREEAA)) sseerrttaa IIbbuu--IIbbuu kkaarriieerr ttiiddaakk// kkuurraanngg mmeemmbbeerrii AASSII
ppaaddaa bbaayyiinnyyaa sseeccaarraa ooppttiimmaall

47. Aspek Sosial Budaya yang bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann ::
aa.. KKeesseehhaattaann IIbbuu
## AAnnggkkaa kkeemmaattiiaann iibbuu yyaanngg ttiinnggggii,, mmeennuurruutt
sseennssuuss
kkeesseehhaattaann rruummaahh ttaannggggaa.. (( SSKKRRTT )) aannggkkaa
kkeemmaattiiaann
IIbbuu mmaatteerrnnaall 445500 // 110000 000000 kkeellaahhiirraann hhiidduupp..
KKeemmaattiiaann
iibbuu mmeerruuppaakkaann ssaallaahh ssaattuu iinnddiikkaattoorr ddeerraajjaatt
kkeesseehhaattaann
ddiimmaannaa jjuummllaahh yyaanngg bbaannyyaakk aaddaallaahh IIbbuu
mmaassaa hhaammiill,,
ppaarrttuuss ddaann nniiffaass..
## TTiinnggkkaatt ppeennddiiddiikkaann wwaanniittaa yyaanngg rreennddaahh,,
tteerruuttaammaa
ppaaddaa wwaanniittaa ddeewwaassaa mmuuddaa mmaassiihh bbeerrkkiissaarr
2255,,77 %%,,

48. # Kurangnya pengetahuan ibu tentang ccaarraa ppeemmiilliihhaann
jjeenniiss// bbaahhaann mmaakkaannaann,, ccaarraa mmeemmaassaakk ddaann ccaarraa
ppeennyyaajjiiaann sseeccaarraa sseerraassii
## SSeebbaaggiiaann bbeessaarr iibbuu--iibbuu mmaassiihh bbeerrppaannddaannggaann ““ mmaakkaann ““
iittuu yyaanngg ppeennttiinngg kkeennyyaanngg ttaannppaa mmeemmppeerrhhaattiikkaann nniillaaii ggiizzii
## PPeennggaarruuhh ppoollaa mmaakkaann tteerrhhaaddaapp ttiimmbbuullnnyyaa ppeennyyaakkiitt mmiiss ::
aannaaeemmii,, pprree eekkllaammssii,, DDiiaabbiitteess mmeelliittuuss ddllll
## BBuuddaayyaa ppaannttaanngg tteerrhhaaddaapp mmaakkaann mmaakkaannaann
tteerrtteennttuu yyaanngg mmeessttiinnyyaa ssaannggaatt ddiibbuuttuuhhkkaann
## PPrroosseess kkeehhaammiillaann && ppeerrssaalliinnaann mmeerruuppaakkaann
ppeennyyeebbaabb kkeemmaattiiaann tteerrttiinnggggii ppaaddaa wwaanniittaa yyaanngg
bbeerrkkiissaarr 9944,,44%% ddiisseebbaabbkkaann ppeerrddaarraahhaann,, iinnffeekkssii,,
ttooxxeemmiiaa,, ddaann aannaaeemmii..

49. b. Terhadap KKeesseehhaattaann AAnnaakk
AAnnggkkaa kkeemmaattiiaann bbaayyii mmaassiihh ttiinnggggii yyaaiittuu 5588//11000000
kkeellaahhiirraann hhiidduupp.. JJeenniiss kkeemmaattiiaann aaddaallaahh jjeenniiss
ppeennyyaakkiitt DD..33 II aannttaarraa llaaiinn TTeettaannuuss,, ccaammppaakk,,
ppeerrttuussiiss,, ddaann sseebbaabb llaaiinn yyaaiittuu BBBBLLRR
AAnnggkkaa kkeemmaattiiaann bbaalliittaa mmaassiihh 1100,,66//11000000 3311%%
ddaarrii jjuummllaahh tteerrsseebbuutt ddiisseebbaabbkkaann PPDD33II ddaann ffoolliioo
AAnnggkkaa kkeellaahhiirraann ddaann aannggkkaa kkeessuubbuurraann ddiirraassaa
mmaassiihh ccuukkuupp ttiinnggggii,, aannggkkaa kkeellaahhiirraann kkaassaarr bbeerrkkiissaarr
aannttaarraa 2266--3322// 11000000 ppeenndduudduukk
KKeemmaattiiaann tteerrsseebbuutt bbeerrkkaaiittaann eerraatt ddeennggaann ffaakkttoorr
ssoossiiaall bbuuddaayyaa ddiimmaassyyaarraakkaatt sseeppeerrttii hhaallnnyyaa ttiinnggkkaatt
ppeennddiiddiikkaann yyaanngg rreennddaahh ppaaddaa wwaanniittaa,, ssoosseekk,,
kkeeppeerrccaayyaaaann ppaaddaa ppeellaayyaannaann tteennaaggaa kkeesseehhaattaann
mmaassiihh rreennddaahh

50. # Pandangan sebagian masyarakat bbaahhwwaa kkeellaahhiirraann aannaakk
aaddaallaahh mmeerruuppaakkaann ssuummbbeerr rreezzeekkii,, sseehhiinnggggaa ttaammbbaahh
aannaakk aakkaann ttaammbbaahh rreezzeekkii.. AAnnaakk iittuu ttuummppuuhhaann ddiihhaarrii ttuuaa
## KKuurraannggnnyyaa ppeemmeennuuhhaann nnuuttrriissii bbaaggii aannaakk && bbaayyii kkaarreennaa
mmeemmpprreeoorriittaasskkaann aayyaahh sseebbaabb aayyaahh aaddaallaahh ppeennccaarrii
nnaaffkkaahh
CC.. TTeerrhhaaddaapp PPeellaayyaannaann KKeesseehhaattaann
TTiinnggkkaatt kkeeppeerrccaayyaaaann mmaassyyaarraakkaatt tteerrhhaaddaapp
ppeellaayyaannaann kkeesseehhaattaann mmaassiihh rreennddaahh iinnii tteerrtteerraa
ppaaddaa
BBuummiill ddeennggaann AANNCC ffrreekkuueennssii kkuunnjjuunnggaann bbeerrkkiissaarr
33..1177 kkaallii sseebbaassaarr 5544 %%
MMaassyyaarraakkaatt yyaanngg mmeemmeerriikkssaakkaann ddiirrii kkee
PPuusskkeessmmaass 5599,,77%% sswwaassttaa 2288,,99%% PPoossyyaanndduu
1111,,22%% ..

51. #. Pelayanan di Posyandu tidak / kurang tteerrsseeddiiaa rruuaannggaann
yyaanngg tteerrttuuttuupp ddaann mmeemmaaddaaii uunnttuukk mmeennjjaaggaa pprriivvaaccyy
## TTiinnggkkaatt kkeeppeerrccaayyaaaann mmaassyyaarraakkaatt tteerrhhaaddaapp ppeettuuggaass
kkeesseehhaattaann mmaassiihh rreennddaahh ,, yyaanngg ddiisseebbaabbkkaann kkaarreennaa
rreellaassii iinntteerrppeerrssoonnaall yyaanngg ddiirraassaa mmaassiihh aaddaa bbaattaass..
PPeettuuggaass kkeesseehhaattaann ppaaddaa uummuummnnyyaa ppeennddaattaanngg
sseehhiinnggggaa aaddaa ppeerrbbeeddaaaann ppeennggaakkuuaann ddaann ppeenneerriimmaaaann
sseebbaaggaaii kkeelluuaarrggaa,, IImmbbaallaann jjaassaa kkeeppaaddaa ppeettuuggaass
kkeesseehhaattaann rreellaattiiff mmaahhaall sseerrttaa ddiibbaattaassii ddeennggaann ttaarriiff

52. PPeemmbbaanngguunnaann KKeesseehhaattaann
PPeemmbbaanngguunnaann kkeesseehhaattaann aaddaallaahh mmeerruuppaakkaann
bbaaggiiaann ddaarrii ppeemmbbaanngguunnaann nnaassiioonnaall yyaannggbbeerrttuujjuuaann
mmeenniinnggkkaattkkaann kkeessaaddaarraann,, kkeemmaauuaann,, ddaann
kkeemmaammppuuaann hhiidduupp sseehhaatt bbaaggii sseettiiaapp oorraanngg aaggaarr
tteerrwwuujjuudd ddeerraajjaatt kkeesseehhaattaann yyaanngg sseettiinnggggii ––
ttiinnggggiinnyyaa..WWuujjuudd ppeemmbbaanngguunnaann kkeesseehhaattaann ddii
IInnddoonneessiiaa aaddaallaahh SSKKNN (( SSiisstteemm KKeesseehhaattaann
NNaassiioonnaall ))yyaanngg ddiiaattuurr ddaallaamm UUnnddaanngg--uunnddaanngg NNoo 2233
TThh 11998822 tteennttaanngg kkeesseehhaattaann.. UUnnddaanngg--uunnddaanngg iinnii
mmeerruuppaakkaann aaccuuaann ddaallaamm ppeennyyuussuunnaann bbeerrbbaaggaaii
kkeebbiijjaakkaann ppeeddoommaann ddaann aarraahh ppeellaakkssaannaaaann
ppeemmbbaanngguunnaann kkeesseehhaattaann..

53. PPeennggeerrttiiaann SSKKNN
SSKKNN aaddaallaahh ssuuaattuu ttaattaannaann yyaanngg mmeenngghhiimmppuunn
bbeerrbbaaggaaii uuppaayyaa bbaannggssaa IInnddoonneessiiaa sseeccaarraa tteerrppaadduu
ddaann ssaalliinngg mmeenndduukkuunngg gguunnaa mmeennjjaammiinn ddeerraajjaatt
kkeesseehhaattaann yyaanngg sseettiinnggggii--ttiinnggggiinnyyaa sseebbaaggaaii
ppeerrwwuujjuuddaann kkeesseejjaahhtteerraaaann uummuumm sseeppeerrttii
ddiimmaakkssuudd ddaallaamm PPeemmbbuukkaaaann UUUUDD 11994455
TTuujjuuaann SSKKNN
TTuujjuuaann SSKKNN aaddaallaahh tteerrsseelleennggggaarraannyyaa
ppeemmbbaanngguunnaann kkeesseehhaattaann oolleehh sseemmuuaa ppootteennssii
bbaannggssaa bbaaiikk mmaassyyaarraakkaatt,, sswwaassttaa mmaauuppuunn
ppeemmeerriinnttaahh sseeccaarraa ssyynneerrggiiss,, bbeerrhhaassiill gguunnaa ddaann
bbeerrddaayyaa gguunnaa sseehhiinnggggaa tteerrccaappaaii ddeerraajjaatt
kkeesseehhaattaann mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg sseettiinnggggii--ttiinnggggiinnyyaa

54. Nilai-nilai Filosofi ddaallaamm PPeemmbbaanngguunnaann
11.. DDaassaarr PPiijjaakkaann
aa.. KKeesseehhaattaann aaddaallaahh hhaakk aazzaassii bbaannggssaa
bb.. KKeesseehhaattaann sseebbaaggaaii iinnvveessttaassii bbaannggssaa
cc.. KKeesseehhaattaann mmeennjjaaddii ttiittiikk sseennttrraall
ppeemmbbaanngguunnaann kkeesseehhaattaann
22.. LLaannddaassaann IIddiiiill :: PPaannccaassiillaa
33.. LLaannddaassaann KKoonnssttiittuussiioonniill :: UUUUDD 11994455 aall ::
aa.. PPaassaall 2288 AA bbeerrbbuunnyyii :: sseettiiaapp oorraanngg bbeerrhhaakk
hhiidduupp sseerrttaa bbeerrhhaakk mmeemmppeerrttaahhaannkkaann
kkeehhiidduuppaannnnyyaa..
bb.. PPaassaall 2288 BB aayyaatt (( 22 )) sseettiiaapp aannaakk bbeerrhhaakk
aattaass kkeellaannggssuunnggaann,, ttuummbbuuhh ddaann bbeerrkkeemmbbaanngg

55. cc.. PPaassaall 2288 CC aayyaatt (( 11 ))
SSeettiiaapp oorraanngg bbeerrhhaakk mmeennggeemmbbaannggkkaann ddiirrii mmeellaalluuii
ppeemmeennuuhhaann kkeebbuuttuuhhaann ddaassaarrnnyyaa,,bbeerrhhaakk
mmeennddaappaattkkaann ppeennddiiddiikkaann ddaann mmeemmppeerroolleehh mmaannffaaaatt ddaarrii
ppeennddiiddiikkaann ddiimmaakkssuudd
44.. PPrriinnssiipp DDaassaarr PPeemmbbaanngguunnaann (( SSKKNN ))
PPeerriikkeemmaannuussiiaaaann
PPeennyyeellaannggggaarraaaann ppeemmbbaanngguunnaann ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa
pprriinnssiipp kkeemmaannuussiiaaaann yyaanngg ddiijjiiwwaaii,, ddiiggeerraakkaann ddaann
ddiikkeennddaalliikkaann oolleehh kkeeiimmaannaann ddaann kkeettaaqqwwaaaann
tteerrhhaaddaapp TTuuhhaann YYaanngg MMaahhaa EEssaa

56. Pembangunan kesehatan di IInnddoonneessiiaa ddiirraassiioonnaallkkaann
ddaallaamm wwuujjuudd PPKKMMDD (( PPeemmbbaanngguunnaann KKeesseehhaattaann
MMaassyyaarraakkaatt DDeessaa ))
TTuujjuuaann PPKKMMDD
TTuujjuuaann UUmmuumm
MMeenniinnggkkaattkkaann kkeemmaammppuuaann mmaassyyaarraakkaatt uunnttuukk
mmeennoolloonngg ddiirrii sseennddiirrii ddii bbiiddaanngg kkeesseehhaattaann ddaallaamm
rraannggkkaa mmeenniinnggkkaattkkaann mmuuttuu hhiidduupp

57. TTuujjuuaann KKhhuussuuss
11.. MMeennuummbbuuhhkkaann kkeessaaddaarraann mmaassyyaarraakkaatt aakkaann
ppootteennssii yyaanngg ddiimmiilliikkii uunnttuukk mmeennoolloonngg ddiirriinnyyaa
sseennddiirrii
22.. MMeennggeemmbbaannggkkaann kkeemmaammppuuaann ddaann pprraakkaarrssaa
mmaassyyaarraakkaatt uunnttuukk bbeerrppaarrttiissiippaassii ddaallaamm
bbeerrsswwaaddaayyaa
33.. MMeenngghhaassiillkkaann lleebbiihh bbaannyyaakk tteennaaggaa mmaassyyaarraakkaatt
uunnttuukk bbeerrppeerraann ddaallaamm LLKKMMDD
44.. MMeenniinnggkkaattkkaann kkeesseehhaattaann mmaassyyaarraakkaatt ddaallaamm
mmeemmeennuuhhii bbeebbeerraappaa iinnddiikkaattoorr kkeesseehhaattaann aall ::
aa.. MMeennuurruunnkkaann aannggkkaa kkeemmaattiiaann bbaayyii ddaann iibbuu
bbeerrssaalliinn
bb.. mmeennuurruunnnnyyaa aannggkkaa kkeessaakkiittaann uummuumm
cc.. MMeennuurruunnnnyyaa aannggkkaa kkeemmaattiiaann bbaayyii ddaann aannaakk
dd.. MMeennuurruunnnnyyaa aannggkkaa kkeellaahhiirraann

58. IINNTTEERRAAKKSSII SSOOSSIIAALL
HHuubbuunnggaann TTiimmbbaall BBaalliikk
MMeerruuppaakkaann hhuubbuunnggaann vviittaall
MMeenneennttuukkaann wwuujjuudd
PPeerrggaauullaann kkeeaarraahh kkeemmaajjuuaann
KKeeuunnttuunnggaann ddaarrii iinntteerraakkssii

59. PPeennggeerrttiiaann
BBeebbeerraappaa ppeennddaappaatt tteennttaanngg iinntteerraakkssii
11.. VVEEWWCCOOMMBB :: iinntteerraakkssii ssoossiiaallaaddaallaahh
ppeeddoommaann mmaassyyaarraakkaatt
22.. GGEERRUUNNGGAANN:: HHuubb 22 oorraanngg // lleebbiihh yyaanngg
ssaalliinngg mmeemmppeennggaarruuhhii uunnttuukk mmeennuujjuu
ppeerrbbaaiikkaann ddaann kkeemmaajjuuaann
33.. AASSTTRRIIDD’’ SS.. SSUUTTAANNTTOO :: pprroosseess
kkoommuunniikkaassii yyaanngg ssaalliinngg mmeemmppeennggaarruuhhii
ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt ddeennggaann aakkiibbaatt
tteerrjjaaddiinnyyaa ppeerruubbaahhaann aattaauuppuunn pprroosseess
ssoossiiaall

60. BENTUK-BENTUK IINNTTEERRAAKKSSII SSOOSSIIAALL
HHuubbuunnggaann iinntteerraakkssii mmeelliippuuttii
FFiissiikk ppssiikkiiss rroohhaannii
KKeeggiiaattaann ffiissiikk kkeeggiiaattaann
rreerrlliiggiiuuss
rraassaa eemmppaattii

61. KKllaassiiffiikkaassii bbeennttuukk iinntteerraakkssii
(( WWOOOODD WWOORRTTHH ))
11.. IInnddiivviidduu bbeerrtteennttaannggaann ddeennggaann
lliinnkkuunnggaann
CCoonnttoohh :: PPeenndduudduukk uurrbbaann
22.. IInnddiivviidduu mmeemmaannffaaaattkkaann lliinnggkkuunnggaann
CCoonnttoohh :: BBiiddaann mmeemmaannffaaaattkkaann
oorrggaanniissaassii mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg ssuuddaahh
mmaannttaabb
33.. IInnddiivviidduu bbeerrppaarrttiissiippaassii ddaallaamm
lliinnggkkuunnggaann
CCoonnttoohh :: bbiiddaann iikkuutt ddaallaamm
ppeenngguurruussaann ssuuaattuu oorrggaanniissaassii

62. 44.. IInnddiivviidduu mmeennyyeessuuaaiikkaann ddeennggaann
lliinnggkkuunnggaann
aauuttoo ppllaassttiicc aalllloo ppllaassttiikk
(( ppaassiiff )) (( aakkttiiff ))

63. SSIISSTTEEMM NNIILLAAII
PPEENNGGEERRTTIIAANN
11.. GGaammbbaarraann mmeennggeennaaii aappaa yyaanngg ddiiiinnggiinnkkaann yyaanngg ppaannttaass,, aattaauu
bbeerrhhaarrggaa yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii ppoollaa ppeerriillaakkuu ssoossiiaall ddaarrii yyaanngg
mmeemmiilliikkii nniillaaii ddiimmaakkssuudd (( DDrrss,, RRoobbeerrtt .. MM ))
22.. KKoonnsseepp--kkoonnsseepp yyaanngg hhiidduupp yyaanngg mmuunnccuull ddaarrii aallaamm ppiikkiirraann
sseebbaaggaaiinn mmaassyyaarraakkaatt mmeennggeennaaii hhaall--hhaall yyaanngg hhaarruuss mmeerreekkaa
aannggggaapp aammaatt bbeerrnniillaaii ddaaaamm hhiidduupp (( KKuunnccoorroo NNiinnggrraatt ))
33.. SSuuaattuu kkeessaaddaarraann pplluuss eemmoossii yyaanngg rreellaattiiff llaammaa hhiillaannggnnyyaa tteerrhhaaddaapp
ssuuaattuu oobbyyeekk aattaauu ggaaggaassaann sseesseeooaarraanngg.. NNiillaaii hhiidduupp jjuuggaa
sseerriinnggddiisseebbuutt ppaannddaannggaann aattaauu oorriieennttaassii hhiidduupp yyaanngg tteerrcceerrmmiinn
ppaaddaa ttiinnggkkaahh llaakkuu sseesseeoorraanngg (( PPaarraa SSoossiioolloogg ))
KKeessaaddaarraann iittuu tteerrssuussuunn sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt ::

64. •Susunan nilai hidup itu berubah dari waktu kewaktu dan ddaarrii tteemmppaatt kkeetteemmppaatt
** NNiillaaii hhiidduupp sseesseeoorraanngg aaddaa yyaanngg bbeerrddaassaarrkkaann aannggaann--aannggaann aattaauu iiddeeaalliissmmee nnaammuunn
jjuuggaa aaddaa yyaanngg rraassiioonnaall ddaann pprraakkttiiss
NNiillaaii hhiidduupp rraassiioonnaall :: mmiissaallkkaann uuppaayyaa ddeemmookkrraassii ddaallaamm ppeennggaammbbiillaann
kkeeppuuttuussaann.. SSeeddaannggkkaann pprraakkttiiss aattaauu rraassiioonnaall aaddaallaahh uuppaayy yyaanngg ddiitteemmppuuhh sseeccaarraa
ppiinnttaass ttaappii bbiissaa mmeennggaakkoommooddaassii bbeerrbbaaggaaii kkeeppeennttiinnggaann aattaauu ddaann ddiisseettuujjuuii bbeerrbbaaggaaii
ppiihhaakk
CCiirrii--CCiirrii NNiillaaii
AAddaa bbeebbeerraappaa mmaaccaamm jjeenniiss NNiillaaii aannaattaarr llaaiinn ::
11.. NNiillaaii yyaanngg tteerrcceerrnnaakkaann (( IInntteerrnnaalliizzeedd VVaalllluuee ))
IInntteerrnnaalliizzeedd vvaalllluuee mmeerruuppaakkaann bbaaggiiaann ddaarrii kkeepprriibbaaddiiaann bbaawwaahh ssaaddaarr
(( SSuubbccoocciioouuss PPeerrssoonnaalliittyy )) PPaaddaa ttiinnggkkaattaann iinnii nniillaaii mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu llaannddaassaann
bbaaggii ssuuaattuu tteeoorrii yyaanngg ddiibbeerriikkaann sseeccaarraa oottoommaattiiss tteerrhhaaddaapp ssiittuuaassii--ssiittuuaassii
ttiinnggkkaahh llaakkuu.. MMiissaallkkaann ppootteennssii // kkeemmaammppuuaann yyaanngg aaddaa ppaaddaa sseesseeoorraanngg
mmeerruuppaakkaann eekkssiisstteennssii ppaaddaa iinnddiivviidduu tteerrsseebbuutt sseeccaarraa bbaawwaahh ssaaddaarr..

65. NNiillaaii sseemmaaccaamm iinnii mmeemmbbeennttuukk llaannddaassaann bbaaggii hhaattii nnuurraannii ddaappaatt mmeennggaakkiibbaattkkaann
ttiimmbbuullnnyyaa ppeerraassaaaann mmaalluu aattaauu bbeerrssaallaahh yyaanngg yyaanngg ssuulliitt uunnttuukk ddiihhiillaannggkkaann..
NNiillaaii –– nniillaaii yyaanngg tteerrcceerrnnaakkaann sseerriinngg kkaallii bbeerrffuunnggssii uunnttuukk mmeennuuttuuppii ppeerraassaaaann hhaattii
sseesseeooaarrnngg uunnttuukk mmeennggaahhaaddaappii kkoonnfflliikk.. CCoonnttoohh :: OOrraanngg ttuuaa mmeennyyuurruuhh aannaakknnyyaa uunnttuukk
bbeettiinnddaakk ppaassiiff ddaallaamm ssuuaattuu ppeerrkkeelleehhaaiiaann ddii wwiillaayyaahhnnyyaa aaggaarr ttiiddaakk tteerrjjaaddii kkoonnfflliikk yyaanngg
mmeelluuaass.. WWaallaauuppuunn ppeerraassaaaann oorraanngg ttuuaa yyaanngg sseebbeennaarrnnyyaa jjuuggaa ttiiddaakk tteerriimmaa aalliiaass
mmeennddoonnggkkooll
22.. NNiillaaii DDoommiinnaann
AAddaakkaahh kkeeggiiaattaann yyaanngg ddiillaakkuukkaann yyaanngg hhaarruuss ddiitteemmppuuhh ddaallaamm
mmeenneennttuukkaann ppiilliihhaann--ppiilliihhaann ppaaddaa kkeeggiiaattaann sseehhaarrii--hhaarrii ddaallaamm
mmeemmeennuuhhii kkeebbuuttuuhhaann ppookkookk sseehhiinnggggaa hhaarruuss ddiillaakkuukkaann.. NNiillaaii
ddoommiinnaann iinnii ddiiaannggggaapp sseebbaaggaaii mmeennjjaaddii lleebbiihh ppookkookk ddaann sseebbaaggaaii
nniillaaii aayynngg lleebbiihh bbaaiikk..
PPaaddaa hhaakkeekkaattnnyyaa nniillaaii-- nniillaaii ddoommiinnaann iinnii bbeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii
ssuuaattuu llaattaarr bbeellaakkaanngg aattaauu kkeerraannggkkaa ppaattookkaann bbaaggii ttiinnggkkaahh llaakkuu
sseehhaarrii--hhaarrii