1. KKOONNSSEEPP DDAASSAARR
KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA
NNss.. IIRRAA EERRWWIINNAA,, MM.. KKeepp,, SSpp.. KKeeppJJ

2. PPEERRKKEEMMBBAANNGGAANN KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA
SSEEJJAARRAAHH KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA DDIILLUUAARR NNEEGGEERRII
 Sblm th 1860
perawatan klien jiwa dgn costudial care (tertutup
& isolatif)
 Th 1873
Linda Richards mengembangkan perawatan
mental di RSJ & mengorganisasi pelayanan &
pendidikan keperawatan jiwa di RSJ
 Th 1883
didirikan sekolah perawat yg berorientasi pd fisik
& mental di Mclean Hospital

3.  Th 1913
John Hopkins mendirikan sekolah perawat &
memasukkan keperawatan psikiatri dlm
kurikulum. Muncul berbagai hal, antara lain terapi
somatik & ECT
 Th 1950
peran perawat psikiatri mulai berkembang
 Th 1951
Mellow mengembangkan hubungan perawat-klien
mrpk proses terapeutik
 Th 1952
Peplau mengembangkan hubungan interpersonal
dlm keperawatan

4.  Th 1960
fokus keperawatan psikiatri yaitu prevensi
primer, implementasi perawatan, & konsultasi
dlm komunitas
 Th 1970
pengembangan kerangka kerja praktik
keperawatan, yaitu proses keperawatan &
standar praktek keperawatan

5. PERKEMBANGAN KEPERAWATAN JJIIWWAA DDII
IINNDDOONNEESSIIAA
TThh 11888822 ddiibbuukkaa RRSSJJ ppeerrttaammaa ddii IInnddoonneessiiaa yyaaiittuu
ddii BBooggoorr
SSaammppaaii sseekkaarraanngg tteellaahh bbeerrddiirrii 3344 RRSSJJ ddii IInnddoonneessiiaa..
PPdd aawwaall pprraakktteekk kkeeppeerraawwaattaann jjiiwwaa ddiillaakkuukkaann ddggnn
ccaarraa ccoossttuuddiiaall ccaarree,, llaalluu bbeerrkkeemmbbaanngg tteerraappii
kkeejjaanngg lliissttrriikk,, ddllll
DDggnn bbeerrkkeemmbbaannnnyyaa iillmmuu,, ppeerraawwaattaann ddggnn ccoossttuuddiiaall
ccaarree bbeerruubbaahh.. PPaassiieenn mmuullaaii ddiillaattiihh bbeekkeerrjjaa sseessuuaaii
kkeemmaammppuuaann,, wwaallaauuppuunn rruuaannggaann mmaassiihh ddiikkuunnccii &&
ppaassiieenn ttddkk bboolleehh kkeelluuaarr rruuaannggaann..

6. PPEENNGGEERRTTIIAANN
KKeesseehhaattaann JJiiwwaa mmrrppkk ::
kkoonnddiissii yygg mmeemmffaassiilliittaassii ssccrr ooppttiimmaall && sseellaarraass ddggnn
oorraanngg llaaiinn,, sshhgg tteerrccaappaaii kkeemmaammppuuaann
mmeennyyeessuuaaiikkaann ddiirrii ddggnn ddiirrii sseennddiirrii,, oorraanngg llaaiinn,,
mmaassyyaarraakkaatt && lliinnggkkuunnggaann;;
kkeehhaarrmmoonniissaann jjiiwwaa yyaaiittuu ssaanngggguupp mmeenngghhaaddaappii
mmaassaallaahh yygg bbiiaassaa tteerrjjaaddii && mmeerraassaa bbaahhaaggiiaa

7. Menurut UU no.3 th 1966 ttg Kesehatan Jiwa
→ KESEHATAN JIWA adl suatu kondisi yg
memungkinkan perkembanganfisik, intelektual, &
emosional yg optimal dr seseorang & perkembangan itu
berjalan selaras dgn keadaan orang lain
→ GANGGUAN JIWA adl keadaan adanya gangguan pd
fungsi kejiwaan, yaitu proses pikir, emosi, kemamuan &
perilaku psikomotorik, termasuk bicara
Dlm PPDGJ III gangguan jiwa :
adanya kelompok gejala atau perilaku yg ditemukan scr
klinis, yg disertai adanya penderitaan pd kebanyakan
kasus dgn terganggunya fungsi seseorang

8. PENGERTIAN
 Keperawatan jiwa adl proses interpersonal yg
berusaha utk meningkatkan dan mempertahankan
perilaku shg klien dpt berfungsi utuh sbg manusia.
 Area khusus dlm keperawatan yg menggunakan
teori ilmiah ttg perilaku dan diri sendiri scr terapeutik
sesuai dgn kiat keperawatan
 Memperhatikan dlm meningkatkan kesehatan
mental optimal masyarakat dan individu yg hidup
didalamnya

9. TUJUAN
 Menolong klien agar dpt kembali ke
masyarakat sbg individu yg mandiri & berguna
 Pencegahan mrpk tujuan utama yg terdiri dr 3
tingkat pencegahan, yaitu : primer, sekunder
dan tertier
 Perawatan umum titik berat → pd fisik, tp tdk
mengabaikan psikososial/mentalnya
 Perawatan kesehatan mental → titik berat pd
mental/psikiatri, tdk mengabaikan masalah
fisik

10. DDEERRAAJJAATT KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA
SSaannggaatt SSeehhaatt CCuukkuupp KKuurraanngg SSaakkiitt
sseehhaatt sseehhaatt sseehhaatt
SSeehhaatt jjiiwwaa SSaakkiitt jjiiwwaa
 TTddkk aaddaa bbaattaassaann yygg tteeggaass aannttaarraa oorraanngg yygg sseehhaatt
ddggnn oorraanngg yygg ttiiddaakk sseehhaatt aayyaauu tteerrggaanngggguu
kkeesseejjaahhtteerraaaann jjiiwwaannyyaa
 TTddkk sseeoorraanngg ppuunn sseellaalluu mmeerraassaa sseehhaatt jjiiwwaa
sseeppaannjjaanngg hhiidduuppnnyyaa.. SSuuaattuu ssaaaatt mmeerreekkaa ddpptt
mmeennggaallaammii ssttrreess && aanneekkaa ggaanngggguuaann kkeesseehhaattaann
jjiiwwaa llaaiinnnnyyaa

11. DASAR-DDAASSAARR KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA
11.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ttddkk ddpptt ddiippiissaahhkkaann ddrr mmaassaallaahh
kkeepprriibbaaddiiaann mmaannuussiiaa
22.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ddiitteennttuukkaann oolleehh ffaakkttoorr iinnttrriinnssiikk
((oorrggaannoo--bbiioollooggiikk,, kkeettuurruunnaann)) && eekkssttrriinnssiikk
((kkeelluuaarrggaa,, mmaassyyaarraakkaatt,, && lliinnggkkuunnggaann))
33.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ttddkk tteerrjjaaddii ddggnn sseennddiirriinnyyaa,, ppeerrlluu
uussaahhaa//wwaakkttuu uuttkk mmeennggeemmbbaannggkkaann && mmeemmbbiinnaannyyaa
44.. DDaassaarr--ddaassaarr ppeemmbbiinnaaaann jjiiwwaa yygg sseehhaatt ddiilleettaakkkkaann
ddii lliinnggkkuunnggaann kkeelluuaarrggaa
55.. KKoommuunniikkaassii yygg sseehhaatt,, ssuuaassaannaa kkeelluuaarrggaa yygg
hhaarrmmoonniiss && bbaahhaaggiiaa mmrrppkk ssyyaarraatt bbeerrkkeemmbbaannggnnyyaa
jjiiwwaa aannaakk yygg sseehhaatt

12. 66.. KKeelluuaarrggaa yygg sseehhaatt jjiiwwaa bbeerraawwaall ddrr oorraanngg ttuuaa aattaauu
ppeerrkkaawwiinnaann yygg sseehhaatt jjiiwwaa ppuullaa
77.. OOrraanngg ttuuaa ppeerrlluu mmeemmaahhaammii ddaassrr--ddaassaarr
kkeesseehhaattaann jjiiwwaa && bbeerruussaahhaa mmeennccaappaaii kkoonnddiissii jjiiwwaa
yygg sseehhaatt
MMeennggaappaa ddiippeerrlluukkaann yygg sseehhaatt jjiiwwaa ??
kkaarreennaa kkeelluuaarrggaa aaddll lleemmbbaaggaa tteerrkkeecciill ddllmm
mmaassyyaarraakkaatt,, ddiimmaannaa ttddpptt iinntteerraakkssii//hhuubbuunnggaann
ppssiikkoossoossiiaall aannttaarr iinnddiivviidduu ssccrr kkhhuussuuss && bbeerrmmaakknnaa
KKeelluuaarrggaa yygg sseehhaatt jjiiwwaa mmeenneennttuukkaann
mmaassyyaarraakkaatt yygg sseejjaahhtteerraa jjiiwwaa

13. PERAN PPEERRAAWWAATT KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA
1. Pelaksana asuhan keperawatan
bertanggung jawab melaksanakan asuhan
keperawatan scr komprehensif
2. Pengelola keperawatan
bertanggung jawab dlm administrasi keperawatan,
seperti menerapkan teori manajemen dan
kepemimpinan dlm mengelola askep, mengorganisasi
pelaksanaan terapi modalitas, dll
3. Pendidik keperawatan
bertanggung jawab memberikan pendidikan kesehatan
kepada individu, keluarga, komunitas shg mampu
merawat diri sendiri
4. Peneliti
bertanggung jawab dlm penelitian utk meningkatkan
praktek keperawatan jiwa

14. FUNGSI PERAWAT KESEHATAN JIWA
1. Member ikan lingkungan t er apeut ik
2. Beker j a ut k mengat asi masalah klien “her e and now”
3. Sebagai model per an
4. Memper hat ikan aspek f isik dar i masalah kesehat an
klien
5. Member ikan pendidikan kesehat an
6. Sebagai per ant ar a sosial
7. Kolabor asi dgn t im lain
8. Memimpin dan membant u t enaga per awat an
9. Menggunakan sumber di masyar akat sehubungan dgn
kesehat an ment al

15. RREENNTTAANNGG AASSUUHHAANN
Tatanan tradisional dr keperawatan jiwa mencakup
fasilitas psikiatri, pusat kesehatan mental masyarakat,
unit psikiatri di RSU, fasilitas tempat tinggal dan
praktek pribadi.
Dgn diprakarsainya bentuk baru pelayanan kesehatan,
timbul suatu tatanan penanganan alternatif.
Meliputi : pelayanan dir umah, pelayanan r awat inap,
pusat -pusat penit ipan, pant i asuhan at au r umah
kelompok, asosiasi per awat kunj ungan, unit
kedar ur at an, klinik pelayanan ut ama, sekolah, penj ar a,
indust r i, f asilit as pengelolaan per awat an, or ganisasi
pemelihar aan kesehat an

16. PUSAT KESEHATAN MENTAL MASYARAKAT YG
IDEAL (mnrt Presiden John F. Keneddy)
1. Rawat inap
2. Patient hospitalization
3. Pengobatan
4. Emergency
5. Konsultasi dan edukasi utk komuniti
6. Diagnostic service → apa perlu dirawat atau tidak
7. Rehabilitasi service dan konseling
8. Screening follow up
9. Training utk semua personil kesehatan mental
10. Research dan evaluasi
Setiap orang pasti akan mengalami stres dan sering kali individu
tdk dpt mengatasinya sendiri → minta bantuan pd pusat
kesehatan mental seperti di atas

17. TTIINNGGKKAATT PPEENNCCEEGGAAHHAANN
1. Pencegahan primer
pencegahan primer mendahului penyakit dan
diterapkan pd populasi yg umumnya sehat.
Pencegahan ini termasuk peningkatan kesehatan dan
mencegah penyakit
2. Pencegahan sekunder
mencakup reduksi penyakit aktual dgn deteksi
dini dr penanganan masalah kesehatan
3. Pencegahan tersier
mencakup pengurangan gangguan atau
kecacatan yg diakibatkan oleh penyakit

18. KKOOLLAABBOORRAASSII

19.  Perawat jiwa berkolaborasi ddggnn ppaassiieenn,,
kkeelluuaarrggaa,, ttiimm kkeesseehhaattaann llaaiinnnnyyaa
 KKoollaabboorraassii mmrrppkk ppeerreennccaannaaaann,,
ppeennggaammbbiillaann kkeeppuuttuussaann,, ppeennyyeelleessaaiiaann
mmaassaallaahh,, ppeenneettaappaann ttuujjuuaann,, ddaann
kkeewwaajjiibbaann iinnddiivviidduu yygg bbeekkeerrjjaassaammaa ddaallaamm
kkoommuunniikkaassii tteerrbbuukkaa

20. 33 KKUUNNCCII KKOOLLAABBOORRAASSII
11.. KKoonnttrriibbuussii aakkttiiff ddaann aasseerrttiiff ddrr mmaassiinngg--
mmaassiinngg iinnddiivviidduu
22.. MMeenngghhaarrggaaii ddaann mmeenneerriimmaa kkoonnttrriibbuussii
oorraanngg llaaiinn
33.. NNeeggoossiiaassii yyaanngg ddiibbaanngguunn ddaarrii ttiiaapp
aannggggoottaa uunnttuukk mmeemmbbeennttuukk ssuuaattuu
ppeemmaahhaammaann bbaarruu tteerrhhaaddaapp mmaassaallaahh

21. Perawat bisa menjadi aannggggoottaa ddaarrii 33 ttiippee
kkeelloommppookk ::
11..UUnniiddiissiipplliinn :: sseemmuuaa aannggggoottaa ttiimm ddllmm
ddiissiipplliinn iillmmuu yygg ssaammaa
22..MMuullttiiddiissiipplliinn :: aannggggoottaa ddaarrii bbeerrbbaaggaaii
ddiissiipplliinn iillmmuu
33.. IInntteerrddiissiipplliinn :: aannggggoottaa ddaarrii bbeerrbbaaggaaii
ddiissiipplliinn iillmmuu yygg tteerrlliibbaatt ddaallaamm ppeennggaattuurraann
kkhhuussuuss uuttkk ppeellaayyaannaann tthhdd ppaassiieenn ddaann jjuuggaa
uuttkk mmeemmaakkssiimmaallkkaann ppeerrttuukkaarraann iillmmuu..
MMiissaallnnyyaa ppaaddaa ttaattaannaann ppeellaayyaannaann
kkeesseehhaattaann

22. MMEENNTTAALL HHEEAALLTTHH PPEERRSSOONNNNEELL
PPEERRAAWWAATT JJIIWWAA
PPSSIIKKIIAATTEERR
PPEEKKEERRJJAA SSOOSSIIAALL
PPSSIIKKOOLLOOGG
TTEERRAAPPIISS AAKKTTIIVVIITTAASS
CCAASSEE WWOORRKKEERR
KKOONNSSEELLOORR PPEENNYYAALLAAHHGGUUNNAAAANN ZZAATT

23. KKOOLLAABBOORRAASSII PPEERRAAWWAATT JJIIWWAA

24. PPEENNUUTTUUPP
KKoollaabboorraassii iinntteerrddiissiipplliinn ttddkk sseellaalluu bbiissaa
ddiikkeemmbbaannggkkaann ddeennggaann mmuuddaahh.. AAddaa
bbaannyyaakk hhaammbbaattaann aannttaarraa aannggggoottaa
iinntteerrddiissiipplliinn,, mmeelliippuuttii kkeettiiddaakksseessuuaaiiaann
ppeennddiiddiikkaann ddaann llaattiihhaann aannggggoottaa ttiimm,,
ssttrruukkttuurr oorrggaanniissaassii yygg kkoonnvveennssiioonnaall,,
kkoonnfflliikk ppeerraann ddaann ttuujjuuaann,, kkoommppeettiissii
iinntteerrppeerrssoonnaall,, ssttaattuuss ddaann kkeekkuuaassaaaann,, ddaann
iinnddiivviidduu iittuu sseennddiirrii