Webinaarisarja
koronaepidemiaan
liittyvistä
tutkimuksista
#koronanvaikutukset
Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Osallisuus resilienssin tekijänä
Laura Huhtinen-Hildén,
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Anna-Maria Isola,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tiina Paunio,
Helsingin yliopisto/LTDK ja THL
Kaisa Saarenmaa,
Tilastokeskus
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Osallisuus
• Osallisuus on hyvinvoinnin ja resilienssin tekijä.
• Osallisuudessa ja osallisuuden kokemuksessa tärkeitä
ovat resurssit, yhteys omiin tarpeisiin, elämän
ennakoitavuus, kuulumisen tunne, yhdenvertaiset
osallistumisen mahdollisuudet, merkityksellisyyden
kokemukset. (1,2,3)
• Koronan vaikutukset: vaikka elämän hallittavuus olisi
uhattuna, osallisuuden kokemusta voidaan silti pitää
yllä.
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
• Sosiaaliset kontaktit vähentyneet
• Mahdollisuudet harrastaa, kokoontua tai tehdä yhdessä
kaventuneet
• Liittyminen ympäröivään muuttanut muotoaan (4)
• Psyykkinen kuormitus osunut väestöön eri tavoin (5,6)
• Pandemian vaikutukset ja 2000-luvulla muuttunut arki
vahvistaneet toisiaan (7,8,9)
Pandemia vaikuttanut
Pandemia vaikutti opiskelijoiden arkeen (10)
➢Opiskelumotivaatio romahti.
➢Opiskeluyhteisöön kuulumisen tunne väheni
(HY/LTDK, 4/2021)
• Yhteisistä vaikuttajista merkittävin oli kasvokkaisten
kontaktien puutteesta aiheutuva psykologinen kuorma -
kasvokontaktien puute laski motivaatiota.
• Yksilöllisistä vaikuttajista merkittävin oli matala
psykologinen kimmoisuus
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Kulttuuritoiminta parantaa osallisuuden
edellytyksiä
• Kulttuuri, luovuus ja niihin liittyvä yhteisöllisyys
edistävät osallisuutta ja suuntaavat toimijuutta kohti
hyvinvointia (11, 12)
• Luovuus, mielikuvitus, itseilmaisu, taide ja kulttuurinen
toimijuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin edellytyksiä,
voimavaroja muutoksissa (13,14,15,16,17,18, 19,20)
• Kulttuurilla, kulttuuritoimintaan osallistumisella on
myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin (21)
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
• Yhteisöllinen verkkotaidetoiminta lisäsi osallistumisen
mahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemusta (22, 23)
• Pelaaminen lisäsi hallinnan tunnetta ja lievitti stressiä (24, 25)
• Jooga, läsnäoloharjoitukset, maksuttomat
virtuaalitanssitunnit vaikuttivat myönteisesti hyvinvointiin
(26, 27)
• Musiikkiterapia paransi kehitysvammaisten lasten unta (28;
musiikin hyvinvointivaikutuksista lisää 29, 30, 31,32, 33)
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Osallisuuden ylläpitäminen korona-aikana
• Kirjeen kirjoittaminen tulevaisuuden itselle ja nostalgisoivan
musiikin kuunteleminen auttoivat säätelemään tuntemuksia
(34, 35)
• Museoiden ja kirjastojen sisältöjä ja toimintoja muutettava
digitaaliseksi. (36, 37, 38, 39)
• Jo pelkkä kokemusten jakaminen piti yllä toivoa ja työtehoa
(40). Yhteisten kokemusten sanallistaminen taiteen keinoin
paransi hyvinvointia (41).
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Tiedämme siis, että
• mahdollisuus kulttuurisiin kokemuksiin
• oman luovuuden toteuttamiseen
• osallistuminen luovaan ja taiteelliseen
toimintaan yhdessä muiden kanssa
➢ pitävät toivoa yllä, lieventävät ahdistusta,
auttavat säätelemään tunteita, parantavat
vuorovaikutusta, lisäävät merkityksellisyyden
kokemuksia - rakentavat resilienssiä
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Kohti resilienttiä yhteiskuntaa
• Resilientti järjestelmä tuottaa yksilöllistä resilienssiä!
• Varautumissuunnitelma laadittava myös esimerkiksi
osallisuuden turvaamiseksi fyysisen eristäytymisen
varalle.
• Poikkeusoloissa toimivat käytännöt kehitteille ja
jakoon esimerkiksi hybridiopiskelusta, -kokouksista
ja -työnteosta sekä luovuudesta ja
kulttuuritoiminnasta
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Resilientti yhteiskunta tuottaa yksilöllistä
resilienssiä
• Muutoksissa tarvitaan luovuutta, mielikuvittelua,
kykyä unelmoida
• Tilaa mielenliikkeille ja ajatuksille
• Merkityksellinen luova toiminta lisää osallisuutta ja
hyvinvointia
• Kulttuuri johdattaa vuorovaikutuksen äärelle
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
➢ Osallisuus on resilienssin tekijä.
➢ Elämän ennakoitavuus, yhdenvertaiset
osallistumismahdollisuudet, kuulumisen
tunne ja merkityksellisyyden kokemus
lisäävät osallisuutta.
➢ Kun kriiseissä elämää ei voi ennakoida, sitä
tärkeämmäksi muodostuvat muut
osallisuutta edistävät tekijät.
➢ Kulttuuri ja luova toiminta rakentavat
edellytyksiä osallisuudelle.
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
Lähteet
1) Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017) Mitä osallisuus on?
Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
2) Virrankari, L. & Isola, A-M. (2021) Miten mahdollisuuksille käy köyhyydessä? YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86:3, 287 – 296.
3) Isola, A-M., Virrankari, L. & Hiilamo, H. (2021) On social and psychological consequences of prolonged poverty – A longitudinal
narrative study from Finland. Käsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi. Journal of Social and Political Psychology.
4) Kohvakka, R. & Saarenmaa, K. (2021). Median merkitys on kasvanut pandemian aikana – monet ikäihmiset ovat ottaneet
melkoisen digiloikan. Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 14.6.2021:
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/median-merkitys-on-kasvanut-pandemian-aikana-monet-ikaihmiset-ovat-
ottaneet-melkoisen-digiloikan/
5) Keski-Petäjä, M., Lipasti, L. & Pietiläinen, M. (2020) Koronakriisi on lisännyt hieman enemmän naisten huolia. Tieto &Trendit.
Tilastokeskus. Haettu: 7.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/koronakriisi-on-lisannyt-hieman-enemman-
naisten-huolia/
6) Kansalaispulssi 26.5.2021. Haettu 14.6.2021: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi
7) Pääkkönen, H. (2020). Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä. Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu:
7.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/arjen-raskaus-koskettaa-nyt-aiempaa-enemman-myos-miehia/
8) Hanifi, R. (2019). Yhteydenpito ystäviin lisääntynyt, vanhempiin vähentynyt. Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 7.6.2021:
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/yhteydenpito-ystaviin-lisaantynyt-vanhempiin-vahentynyt/
9) Hanifi, R., Huomo, M. & Pietiläinen, M. (2020). Miten lasten oikeudet toteutuvat ystävyyssuhteissa ja osallistumisessa? Tieto
&Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 7.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/miten-lasten-oikeudet-toteutuvat-
ystavyyssuhteissa-ja-osallistumisessa/
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
10) HY / LTDK (2021) Opiskelu- ja hyvinvointitutkimus. www.blogs.hesinki.fi/opiskelu-hyvinvointi. Repo S, Renkonen R ja Paunio T
(2020) Tietoisuustaidot auttavat stressinhallinnassa. Duodecim 136(7):725-6
11) Huhtinen-Hildén, L. & Isola, A-M. (2019). Reconstructing life narratives through creativity in social work. Cogent Social Sciences,
5(1), DOI: 10.1080/23311886.2019.1606974
12) Jyrkämä, J. (2008). Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä − hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi.
Gerontologia 22 (4), 190–203.
13) Craft, A. (2001). Little C creativity. In A. Craft, B. Jeffrey, & M. Leibling (Eds.), Creativity in education. London: Continuum, 45–61
14) Nussbaum, M. (2011). Creating capabilities: The human development approach. Cambridge: Belknap Press of Harvard
University Press.
15) Sen, A., & Nussbaum, M. (1993). The quality of life—a study prepared for the World Institute for Development Economics
Research (WIDER) of the United Nations University. Oxford: Clarendon Press.
16) Salonen, A. (2019). Transformative responses to sustainability. In: Leal Filho W. (Ed.) Encyclopedia of Sustainability in Higher
Education. Cham: Springer.
17) Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility
Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.
18) UNESCO. (2001). Universal Declaration on Cultural Diversity. Retrieved 26.11.20
from http://portal.unesco.org/en/ev.phpURL_ID=13179&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html
19) Kurkela, K. (1993). Mielen maisemat ja musiikki. Musiikin tutkimuslaitoksen julkaisusarja 11. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
20) Känkänen, Päivi (2013). Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Helsingin yliopisto,
Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos,Tutkimus 109/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
21) Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping
review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67).
22) Abdullahi I, Chana NK, Zenone M, Ardiles P. (2021). Art during tough times: reflections from an art-based health promotion
initiative during the COVID-19 pandemic. Global Health Promotion
23) Armstrong VG, Ross J. (2021). Art boxes supporting parents and infants to share creative interactions at home: an art-
based response to improve well-being during COVID-19 restrictions. Public Health 2021 APR;193:109-112
24) Barr M, Copeland-Stewart A. (2021). Playing Video Games During the COVID-19 Pandemic and Effects on Players' Well-
Being. Games and Culture :15554120211017036
25) Coward-Gibbs M. (2021). Why Don't We Play Pandemic?Analog Gaming Communities in Lockdown. Leisure Sciences 2021
MAR 3;43(1-2):78-84
26) Bartos LJ, Funes MJ, Ouellet M, Posadas MP, Krageloh C. (2021). Developing Resilience During the COVID-19 Pandemic:
Yoga and Mindfulness for the Well-Being of Student Musicians in Spain. Frontiers in Psychology 2021 APR 21;12:642992
27) Bohn J, Hogue S. (2021). Changing the Game: College Dance Training for Well-Being and Resilience Amidst the COVID-19
Crisis. Health Promotion Practice 2021 Mar 2021;22(2):163-166
28) Bompard S, Liuzzi T, Staccioli S, D'Arienzo F, Khosravi S, Giuliani R, et al. (2021). Home-based music therapy for children
with developmental disorders during the COVID-19 pandemic. J.Telemed.Telecare :1357633X20981213
29) Cabedo-Mas A, Arriaga-Sanz C, Moliner-Miravet L. (2021). Uses and Perceptions of Music in Times of COVID-19: A Spanish
Population Survey. Frontiers in Psychology 2021 JAN 12;11:606180
30) Cho E, Ilari BS. (2021). Mothers as Home DJs: Recorded Music and Young Children's Well-Being During the COVID-19
Pandemic. Frontiers in Psychology 2021 MAY 6;12:637569
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
31) Corvo E, De Caro W. (2020). COVID-19 and Spontaneous Singing to Decrease Loneliness, Improve Cohesion, and Mental Well-
Being: An Italian Experience. Psychological Trauma-Theory Research Practice and Policy 2020 AUG;12:S247-S248
32) Daffern H, Balmer K, Brereton J. (2021). Singing Together, Yet Apart: The Experience of UK Choir Members and Facilitators
During the Covid-19 Pandemic. Frontiers in Psychology 2021 FEB 18;12:624474
33) Dowson B, Atkinson R, Barnes J, Barone C, Cutts N, Donnebaum E, et al. (2021). Digital Approaches to Music-Making for
People With Dementia in Response to the COVID-19 Pandemic: Current Practice and Recommendations. Frontiers in
Psychology 2021 APR 23;12:625258
34) Chishima Y, I‐Ting Huai‐Ching Liu, Wilson AE. (2021). Temporal distancing during the COVID‐19 pandemic: Letter writing with
future self can mitigate negative affect. Applied Psychology.Health and Well - Being 2021 May 2021;13(2):406-418
35) Gibbs H, Egermann H. (2021). Music-Evoked Nostalgia and Wellbeing During the United Kingdom COVID-19 Pandemic:
Content, Subjective Effects, and Function. Frontiers in Psychology 2021 MAR 22;12:647891
36) King E, Smith MP, Wilson PF, Williams MA. (2020). Digital Responses of UK Museum Exhibitions to the COVID-19 Crisis, March
- June 2020. Curator-the Museum Journal
37) Cox A, Brewster L. (2020). Library support for student mental health and well-being in the UK: Before and during the COVID-
19 pandemic. The Journal of Academic Librarianship 2020;46(6)
38) Margolin S, Abrahamsson M. (2021). An "Anti-Handbook Handbook" for Unexpected Changes in a Library Organization.
Portal: Libraries & the Academy 2021 04;21(2):N.PAG-N.PAG
39) Naccarella L, Horwood J, Elmer S. (2021). Public libraries as health literate multi‐purpose workspaces for improving health
literacy. Health Promotion Journal of Australia 2021 02/02;32:29-32
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21
40) Jude Mary Cénat, Pari-Gole Noorishad, Blais-Rochette C, Sara-Emilie McIntee, Mukunzi JN, Wina Paul Darius, et al.
(2020). Together for Hope and Resilience: A Humanistic Experience by the Vulnerability, Trauma, Resilience and Culture
Lab Members during the COVID-19 Pandemic. Journal of Loss & Trauma 2020;25(8):643-648
41) Mulemi BA. (2021). Lyrics and artistic improvisations in health promotion for the COVID-19 pandemic control in East
Africa. Global Health Promotion 2021 Mar 2021;28(1):23-32
Esityksen kuvat:
Valokuva: LHH
Hahmokuvat: Tarja Turkumäki, Valovirta Design. Metropolia AMK.
18.6.2021
#koronanvaikutukset #tttv21

Laura Huhtinen-Hildén, Metropolia & Anna-Maria Isola, THL: Kulttuuri ja yhteisöllisyys epidemian aikana

  • 1.
  • 2.
    Osallisuus resilienssin tekijänä LauraHuhtinen-Hildén, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anna-Maria Isola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tiina Paunio, Helsingin yliopisto/LTDK ja THL Kaisa Saarenmaa, Tilastokeskus 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 3.
    Osallisuus • Osallisuus onhyvinvoinnin ja resilienssin tekijä. • Osallisuudessa ja osallisuuden kokemuksessa tärkeitä ovat resurssit, yhteys omiin tarpeisiin, elämän ennakoitavuus, kuulumisen tunne, yhdenvertaiset osallistumisen mahdollisuudet, merkityksellisyyden kokemukset. (1,2,3) • Koronan vaikutukset: vaikka elämän hallittavuus olisi uhattuna, osallisuuden kokemusta voidaan silti pitää yllä. 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 4.
    18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21 • Sosiaalisetkontaktit vähentyneet • Mahdollisuudet harrastaa, kokoontua tai tehdä yhdessä kaventuneet • Liittyminen ympäröivään muuttanut muotoaan (4) • Psyykkinen kuormitus osunut väestöön eri tavoin (5,6) • Pandemian vaikutukset ja 2000-luvulla muuttunut arki vahvistaneet toisiaan (7,8,9) Pandemia vaikuttanut
  • 5.
    Pandemia vaikutti opiskelijoidenarkeen (10) ➢Opiskelumotivaatio romahti. ➢Opiskeluyhteisöön kuulumisen tunne väheni (HY/LTDK, 4/2021) • Yhteisistä vaikuttajista merkittävin oli kasvokkaisten kontaktien puutteesta aiheutuva psykologinen kuorma - kasvokontaktien puute laski motivaatiota. • Yksilöllisistä vaikuttajista merkittävin oli matala psykologinen kimmoisuus 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 6.
    Kulttuuritoiminta parantaa osallisuuden edellytyksiä •Kulttuuri, luovuus ja niihin liittyvä yhteisöllisyys edistävät osallisuutta ja suuntaavat toimijuutta kohti hyvinvointia (11, 12) • Luovuus, mielikuvitus, itseilmaisu, taide ja kulttuurinen toimijuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin edellytyksiä, voimavaroja muutoksissa (13,14,15,16,17,18, 19,20) • Kulttuurilla, kulttuuritoimintaan osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin (21) 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 7.
    • Yhteisöllinen verkkotaidetoimintalisäsi osallistumisen mahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemusta (22, 23) • Pelaaminen lisäsi hallinnan tunnetta ja lievitti stressiä (24, 25) • Jooga, läsnäoloharjoitukset, maksuttomat virtuaalitanssitunnit vaikuttivat myönteisesti hyvinvointiin (26, 27) • Musiikkiterapia paransi kehitysvammaisten lasten unta (28; musiikin hyvinvointivaikutuksista lisää 29, 30, 31,32, 33) 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21 Osallisuuden ylläpitäminen korona-aikana
  • 8.
    • Kirjeen kirjoittaminentulevaisuuden itselle ja nostalgisoivan musiikin kuunteleminen auttoivat säätelemään tuntemuksia (34, 35) • Museoiden ja kirjastojen sisältöjä ja toimintoja muutettava digitaaliseksi. (36, 37, 38, 39) • Jo pelkkä kokemusten jakaminen piti yllä toivoa ja työtehoa (40). Yhteisten kokemusten sanallistaminen taiteen keinoin paransi hyvinvointia (41). 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 9.
    Tiedämme siis, että •mahdollisuus kulttuurisiin kokemuksiin • oman luovuuden toteuttamiseen • osallistuminen luovaan ja taiteelliseen toimintaan yhdessä muiden kanssa ➢ pitävät toivoa yllä, lieventävät ahdistusta, auttavat säätelemään tunteita, parantavat vuorovaikutusta, lisäävät merkityksellisyyden kokemuksia - rakentavat resilienssiä 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 10.
    Kohti resilienttiä yhteiskuntaa •Resilientti järjestelmä tuottaa yksilöllistä resilienssiä! • Varautumissuunnitelma laadittava myös esimerkiksi osallisuuden turvaamiseksi fyysisen eristäytymisen varalle. • Poikkeusoloissa toimivat käytännöt kehitteille ja jakoon esimerkiksi hybridiopiskelusta, -kokouksista ja -työnteosta sekä luovuudesta ja kulttuuritoiminnasta 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 11.
    Resilientti yhteiskunta tuottaayksilöllistä resilienssiä • Muutoksissa tarvitaan luovuutta, mielikuvittelua, kykyä unelmoida • Tilaa mielenliikkeille ja ajatuksille • Merkityksellinen luova toiminta lisää osallisuutta ja hyvinvointia • Kulttuuri johdattaa vuorovaikutuksen äärelle 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 12.
    ➢ Osallisuus onresilienssin tekijä. ➢ Elämän ennakoitavuus, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, kuulumisen tunne ja merkityksellisyyden kokemus lisäävät osallisuutta. ➢ Kun kriiseissä elämää ei voi ennakoida, sitä tärkeämmäksi muodostuvat muut osallisuutta edistävät tekijät. ➢ Kulttuuri ja luova toiminta rakentavat edellytyksiä osallisuudelle. 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 13.
    Lähteet 1) Isola, A-M.,Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2) Virrankari, L. & Isola, A-M. (2021) Miten mahdollisuuksille käy köyhyydessä? YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86:3, 287 – 296. 3) Isola, A-M., Virrankari, L. & Hiilamo, H. (2021) On social and psychological consequences of prolonged poverty – A longitudinal narrative study from Finland. Käsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi. Journal of Social and Political Psychology. 4) Kohvakka, R. & Saarenmaa, K. (2021). Median merkitys on kasvanut pandemian aikana – monet ikäihmiset ovat ottaneet melkoisen digiloikan. Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 14.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/median-merkitys-on-kasvanut-pandemian-aikana-monet-ikaihmiset-ovat- ottaneet-melkoisen-digiloikan/ 5) Keski-Petäjä, M., Lipasti, L. & Pietiläinen, M. (2020) Koronakriisi on lisännyt hieman enemmän naisten huolia. Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 7.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/koronakriisi-on-lisannyt-hieman-enemman- naisten-huolia/ 6) Kansalaispulssi 26.5.2021. Haettu 14.6.2021: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi 7) Pääkkönen, H. (2020). Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä. Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 7.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/arjen-raskaus-koskettaa-nyt-aiempaa-enemman-myos-miehia/ 8) Hanifi, R. (2019). Yhteydenpito ystäviin lisääntynyt, vanhempiin vähentynyt. Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 7.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/yhteydenpito-ystaviin-lisaantynyt-vanhempiin-vahentynyt/ 9) Hanifi, R., Huomo, M. & Pietiläinen, M. (2020). Miten lasten oikeudet toteutuvat ystävyyssuhteissa ja osallistumisessa? Tieto &Trendit. Tilastokeskus. Haettu: 7.6.2021: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/miten-lasten-oikeudet-toteutuvat- ystavyyssuhteissa-ja-osallistumisessa/ 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 14.
    10) HY /LTDK (2021) Opiskelu- ja hyvinvointitutkimus. www.blogs.hesinki.fi/opiskelu-hyvinvointi. Repo S, Renkonen R ja Paunio T (2020) Tietoisuustaidot auttavat stressinhallinnassa. Duodecim 136(7):725-6 11) Huhtinen-Hildén, L. & Isola, A-M. (2019). Reconstructing life narratives through creativity in social work. Cogent Social Sciences, 5(1), DOI: 10.1080/23311886.2019.1606974 12) Jyrkämä, J. (2008). Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä − hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 22 (4), 190–203. 13) Craft, A. (2001). Little C creativity. In A. Craft, B. Jeffrey, & M. Leibling (Eds.), Creativity in education. London: Continuum, 45–61 14) Nussbaum, M. (2011). Creating capabilities: The human development approach. Cambridge: Belknap Press of Harvard University Press. 15) Sen, A., & Nussbaum, M. (1993). The quality of life—a study prepared for the World Institute for Development Economics Research (WIDER) of the United Nations University. Oxford: Clarendon Press. 16) Salonen, A. (2019). Transformative responses to sustainability. In: Leal Filho W. (Ed.) Encyclopedia of Sustainability in Higher Education. Cham: Springer. 17) Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26. 18) UNESCO. (2001). Universal Declaration on Cultural Diversity. Retrieved 26.11.20 from http://portal.unesco.org/en/ev.phpURL_ID=13179&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html 19) Kurkela, K. (1993). Mielen maisemat ja musiikki. Musiikin tutkimuslaitoksen julkaisusarja 11. Helsinki: Sibelius-Akatemia. 20) Känkänen, Päivi (2013). Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos,Tutkimus 109/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 15.
    21) Fancourt, D.& Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67). 22) Abdullahi I, Chana NK, Zenone M, Ardiles P. (2021). Art during tough times: reflections from an art-based health promotion initiative during the COVID-19 pandemic. Global Health Promotion 23) Armstrong VG, Ross J. (2021). Art boxes supporting parents and infants to share creative interactions at home: an art- based response to improve well-being during COVID-19 restrictions. Public Health 2021 APR;193:109-112 24) Barr M, Copeland-Stewart A. (2021). Playing Video Games During the COVID-19 Pandemic and Effects on Players' Well- Being. Games and Culture :15554120211017036 25) Coward-Gibbs M. (2021). Why Don't We Play Pandemic?Analog Gaming Communities in Lockdown. Leisure Sciences 2021 MAR 3;43(1-2):78-84 26) Bartos LJ, Funes MJ, Ouellet M, Posadas MP, Krageloh C. (2021). Developing Resilience During the COVID-19 Pandemic: Yoga and Mindfulness for the Well-Being of Student Musicians in Spain. Frontiers in Psychology 2021 APR 21;12:642992 27) Bohn J, Hogue S. (2021). Changing the Game: College Dance Training for Well-Being and Resilience Amidst the COVID-19 Crisis. Health Promotion Practice 2021 Mar 2021;22(2):163-166 28) Bompard S, Liuzzi T, Staccioli S, D'Arienzo F, Khosravi S, Giuliani R, et al. (2021). Home-based music therapy for children with developmental disorders during the COVID-19 pandemic. J.Telemed.Telecare :1357633X20981213 29) Cabedo-Mas A, Arriaga-Sanz C, Moliner-Miravet L. (2021). Uses and Perceptions of Music in Times of COVID-19: A Spanish Population Survey. Frontiers in Psychology 2021 JAN 12;11:606180 30) Cho E, Ilari BS. (2021). Mothers as Home DJs: Recorded Music and Young Children's Well-Being During the COVID-19 Pandemic. Frontiers in Psychology 2021 MAY 6;12:637569 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 16.
    31) Corvo E,De Caro W. (2020). COVID-19 and Spontaneous Singing to Decrease Loneliness, Improve Cohesion, and Mental Well- Being: An Italian Experience. Psychological Trauma-Theory Research Practice and Policy 2020 AUG;12:S247-S248 32) Daffern H, Balmer K, Brereton J. (2021). Singing Together, Yet Apart: The Experience of UK Choir Members and Facilitators During the Covid-19 Pandemic. Frontiers in Psychology 2021 FEB 18;12:624474 33) Dowson B, Atkinson R, Barnes J, Barone C, Cutts N, Donnebaum E, et al. (2021). Digital Approaches to Music-Making for People With Dementia in Response to the COVID-19 Pandemic: Current Practice and Recommendations. Frontiers in Psychology 2021 APR 23;12:625258 34) Chishima Y, I‐Ting Huai‐Ching Liu, Wilson AE. (2021). Temporal distancing during the COVID‐19 pandemic: Letter writing with future self can mitigate negative affect. Applied Psychology.Health and Well - Being 2021 May 2021;13(2):406-418 35) Gibbs H, Egermann H. (2021). Music-Evoked Nostalgia and Wellbeing During the United Kingdom COVID-19 Pandemic: Content, Subjective Effects, and Function. Frontiers in Psychology 2021 MAR 22;12:647891 36) King E, Smith MP, Wilson PF, Williams MA. (2020). Digital Responses of UK Museum Exhibitions to the COVID-19 Crisis, March - June 2020. Curator-the Museum Journal 37) Cox A, Brewster L. (2020). Library support for student mental health and well-being in the UK: Before and during the COVID- 19 pandemic. The Journal of Academic Librarianship 2020;46(6) 38) Margolin S, Abrahamsson M. (2021). An "Anti-Handbook Handbook" for Unexpected Changes in a Library Organization. Portal: Libraries & the Academy 2021 04;21(2):N.PAG-N.PAG 39) Naccarella L, Horwood J, Elmer S. (2021). Public libraries as health literate multi‐purpose workspaces for improving health literacy. Health Promotion Journal of Australia 2021 02/02;32:29-32 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21
  • 17.
    40) Jude MaryCénat, Pari-Gole Noorishad, Blais-Rochette C, Sara-Emilie McIntee, Mukunzi JN, Wina Paul Darius, et al. (2020). Together for Hope and Resilience: A Humanistic Experience by the Vulnerability, Trauma, Resilience and Culture Lab Members during the COVID-19 Pandemic. Journal of Loss & Trauma 2020;25(8):643-648 41) Mulemi BA. (2021). Lyrics and artistic improvisations in health promotion for the COVID-19 pandemic control in East Africa. Global Health Promotion 2021 Mar 2021;28(1):23-32 Esityksen kuvat: Valokuva: LHH Hahmokuvat: Tarja Turkumäki, Valovirta Design. Metropolia AMK. 18.6.2021 #koronanvaikutukset #tttv21