Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kuluttajan katsaus - tammikuu 2017

353 views

Published on

Danske Bankin kuluttajaekonomisti Henna Mikkosen Kuluttaja 2017 -katsaus on paketti talouden ilmiöitä, jotka vaikuttavat erityisesti yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien tilanteeseen 2017. Liitteenä olevassa katsauksessa tarkastellaan mm. työllisyysnäkymiä, hintojen ja palkkojen kehitystä, velallisten tilannetta ja suomalaisten varallisuuden kehitysnäkymiä.

Published in: Economy & Finance
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kuluttajan katsaus - tammikuu 2017

  1. 1.  Suomen taloustilanne on piristynyt, vaikka kasvu on edelleen maltillista. Talouden elpyessä työttömyys laskee ja ihmisten työllistymisnäkymät parantuvat. Myös nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun.  Kotitalouksien tulot eivät suuremmin nouse; viime kesänä aikaansaatu kilpailukykysopimus pitää palkankorotukset pieninä ja eläkeläisten osalta työeläkkeet nousevat vain vähän. Työn sivukuluja siirtyi vuoden alusta enemmän työntekijöiden maksettavaksi, mutta tämä on kompensoitu ansiotuloverotuksen alennuksilla.  Hintojen nousu eli inflaatio tekee paluutaan ja syö valtaosan kuluttajien ostovoiman kasvusta. Erityisesti polttonesteiden hinnat ovat nousussa. Viime vuonna terveyspalveluiden hinnat nousivat nopeasti, mutta nousu tasaantunee kuluvana vuonna.  Korkotaso pysyy matalana vuonna 2017 tukien velallisten kotitalouksien taloustilannetta. Säästäjille korkojen mataluus on haaste; talletusten reaalinen (inflaation ja verojen jälkeinen) tuotto on painunut miinukselle.  Inflaation ylittävän tuoton saamiseksi on säästäjien hyväksyttävä jonkin verran riskiä sijoituksissaan esimerkiksi osakesijoituksia lisäämällä. Osakemarkkinoiden tuotot jäävät arviomme mukaan pitkän ajan keskiarvoja matalammalle, mutta ovat kuitenkin selvästi perinteisiä korkosijoituksia korkeammalla. Arvojen heiluntaan on syytä varautua.  Asuntojen hinnat nousevat maltillisesti koko maan tasolla. Alueellinen eriytyminen jatkuu ja hintojen nousu painottuu pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Koska suomalaisten varallisuudesta valtaosa on kiinni asunnoissa, aiheuttaa tämä eriytymistä myös suomalaisten varallisuuskehityksessä. 31. tammikuuta 2017 Kuluttajan vuosi 2017 Työllisyystilanne paranee, inflaatio syö ostovoiman kasvun
  2. 2. Työllistymisnäkymät valoisammat Suomen työttömyysaste on kääntynyt laskuun. Työttömyysasteen trendi (joka huomioi kausivaihtelun) on painunut 8,7 prosenttiin (marraskuu 2016) kun kesällä 2015 se saavutti tämän taloussyklin huippunsa 9,5 prosenttia. Miesten työttömyys on laskenut naisten työttömyyttä nopeammin, aivan kuten se myös nousi nopeammin finanssikriisin aikana. Myös nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun. Tämä on erittäin hyvä uutinen nuorten tulevaisuusnäkymien kannalta, sillä pitkittynyt taantuma on iskenyt erityisesti nuoriin ja nuorten tulotason kehitys on jäänyt jälkeen muista ikäluokista. Alueelliset erot työttömyysasteessa ovat suuria. Korkeinta työttömyys on Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Matalimmat luvut löytyvät Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat työllistäjät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus ja kauppa. Näistä teollisuuden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen 10 vuoden aikana, kun taas sosiaali- ja terveyspalveluiden rooli työllistäjänä on kasvanut. Viime vuonna työllisyys kasvoi erityisesti rakentamisen, liikenteen ja kaupan alalla. Huolestuttava piirre Suomen työmarkkinoilla on se, että yli vuoden työttöminä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut nopeasti. Yli vuoden työttömänä olleita tilastoitiin marraskuussa 2016 yli 120 000, eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Viimeksi pitkäaikaistyöttömien määrä Suomessa on ollut näin suuri 1997. Osa pitkäaikaistyöttömyydestä saattaa muuttua rakenteelliseksi, jolloin nämä henkilöt syrjäytyvät työmarkkinoilta ja uuden työn löytäminen on vaikeaa, vaikka suhdannetilanne paranisi. Pitkäaikaistyöttömät putoavat jatkossa entistä nopeammin peruspäivärahan varaan, kun ansiosidonnaisen päivärahan kesto laski sadalla päivällä (ei koske 58 vuotta täyttäneitä). Keskituloisen työttömäksi jäävän palkansaajan saama työttömyyskorvaus putoaa tämän myötä kokonaisuutena yli 4 000 euroa. Jatkossa odotamme työttömyyden jatkavan laskuaan Suomen talouden jatkaessa elpymistään. Ennustamme työttömyysasteen laskevan 8,3 prosenttiin vuonna 2017 ja vuonna 2018 se voi jo painua 8,0 prosenttiin. Tulotason nousu vaisua Sekä palkansaajien että eläkeläisten tulotason nousu jää vaisuksi. Kilpailukykysopimuksen myötä palkkaneuvotteluissa noudatetaan pitkälti nollakorotuslinjaa. Tosin jonkinasteisia liukumia sopimuskorotusten päälle todennäköisesti nähdään, kuten yleensäkin. Ennustamme ansiotason nousevan keskimäärin 0,8 prosenttia, mikä on selvästi keskimääräistä maltillisempaa. Työeläkkeitä nostetaan 0,6 prosenttia vuoden 2016 palkka- ja kuluttajainflaatioihin perustuen. Kansaneläke (ja muut kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet kuten lapsilisät, työttömyyspäiväraha, takuueläke) sen sijaan laskee 0,85 prosenttia. Vaisun palkkakehityksen lisäksi kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat maksetut verot ja muut veroluonteiset maksut. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti osa palkan sivukuluista siirtyy työntekijän maksettavaksi. Nämä kiristykset kuitenkin kompensoidaan veroalennuksilla. Työttömyys laskussa Ansiotason nousu vähäistä Työllisten määrä eri toimialoilla
  3. 3. Matala korkotaso tukee velallisia – mutta on myös riski Reilulla puolella kotitalouksista on velkaa ja kolmanneksella asuntolainaa. Näitä kotitalouksia matala korkotaso on tukenut viime vuosina paljon, sillä velkojen korkomenot ovat ennätysmatalalla. Esimerkiksi uusien asuntolainojen keskikorko on painunut Suomessa 1,1 prosenttiin, mikä on tilastohistorian matalin taso. Se on myös koko euroalueen matalin taso, eli suomalaiset velalliset ovat erityisesti hyötyneet korkojen laskusta viime vuosina. Myös asuntolainojen keskimarginaalit ovat lipuneet alaspäin viime vuosina. Matala korkotaso on myös houkutellut velanottoon. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin onkin noussut ennätyskorkealle. Velkaantumisen kasvu on tosin maltillistunut viime vuosina. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten velkaantuneisuus on hieman euroalueen keskitasoa korkeammalla, mutta muita Pohjoismaita matalammalla. Vuonna 2016 astui voimaan uusi lainakatto, jonka mukaan asuntolainaa saa enintään 90 prosenttia (95 % ensiasunnon osalta) vakuuksien arvosta. Ennakkosäästämistä siis tarvitaan aiempaa enemmän. Tämä voi hillitä velkaantumisen kasvua jatkossa. Lisäksi asuntolainojen korkovähennystä pienennetään asteittain. Vuonna 2017 asuntolainan koroista saa vähentää 45 prosenttia (vuonna 2016 55 %). Esimerkiksi 100 000 euron asuntolainasta saatava veroetu vuonna 2017 on 146 euroa kun korko on 1,08 % (suomalaisten asuntolainakannan keskikorko marraskuussa 2016). Vaikka kotitalouksien velkakanta on kasvanut, ovat velanhoitoon käytettävät korkokulut samanaikaisesti kuitenkin matalammalla kuin koskaan aikaisemmin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin, jolloin korkojen lasku näkyy nopeasti maksetuissa korkomenoissa. Kolikon kääntöpuolena on se, että korkojen noustessa suomalaisten korkokulut tulevat nousemaan nopeammin. Omaa talouttaan ei kannatakaan laskea sen varaan, että korkotaso pysyisi matalana pitkään. Lainanotto kannattaa suhteuttaa tuloihin ja myös pelivaraa omaan talouteen on hyvä jättää. Korkojen nousua vastaan voi halutessaan suojautua ja erilaiset lainoihin sidotut joustomahdollisuudet, kuten lyhennysvapaat, tuovat hetkellistä joustoa esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa. Inflaatio tekee paluutaan Viime vuosina kuluttajat ovat saaneet nauttia maltillisesta hintojen noususta. Vuonna 2015 hinnat jopa laskivat, mikä on Suomen taloudessa harvinainen ilmiö. Edellisen kerran vastaavaa nähtiin 1950-luvulla. Euroajan keskimääräinen inflaatio on Suomessa ollut noin 1,6 prosenttia vuodessa. Vuonna 2016 hinnat nousivat maltillisesti, keskimäärin 0,4 prosenttia vuodentakaisiin tasoihin verrattuna. Pääryhmittäin tarkasteltuna eniten laskivat elintarvikkeiden hinnat. Elintarvikkeista hintojen laskua nähtiin erityisesti lihan, munien ja kahvin hinnassa kun sen sijaan kalan ja perunan hinnat nousivat. Pääeristä eniten kallistuivat terveystuotteet ja -palvelut, erityisesti hammashoidon ja sairaalapalveluiden hinnat. Tämä selittyy vuoden 2016 alusta voimaantulleilla maksukorotuksilla. Jatkossa terveystuotteiden hintojen nousu maltillistunee. Asuntovelat ikäluokittain per hlö (2015, mukana velalliset kotitaloudet) Ikä Asuntovelkaa keskimäärin -19 68 400 20-29 79 400 30-39 81 400 40-49 66 700 50-59 47 800 60- 31 400 Velkaantuneisuus ja korkomenot Velkaantuneisuus eri maissa Kulutuskorin hintojen muutos Ryhmä Osuus kulutuk- sesta % (2012) Hinnan- muutos % 2016 Elintarvikkeet 12 -1,1 Alkoholijuomat ja tupakka 2 1,0 Vaatteet ja jalkineet 3 -0,6 Asuminen ja energia 29 0,5 Kodin kalusteet, koneet 5 -0,3 Terveys 3 6,8 Liikenne 16 -0,2 Tietoliikenne 3 0,9 Kulttuuri ja vapaa-aika 10 -0,6 Hotellit, ravintolat 4 1,7 Muut tavarat ja palvelut 11 -0,2 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus
  4. 4. Terveyspalveluiden hintojen nousun myötä vanhustalouksien inflaatio oli viime vuonna muita kotitalouksia korkeammalla. Ruoan ja polttonesteiden hinnan lasku on sen sijaan helpottanut erityisesti lapsiperheiden tilannetta. Yleisesti ottaen erot erityyppisten kotitalouksien välillä ovat kuitenkin keskimääräisesti pieniä – yksilölliset erot voivat toki olla merkittäviä oman kulutuskorin rakenteesta riippuen. Kausiluontoisuutta hinnoissa näkyy erityisesti vaatteiden ja jalkineiden sekä jossain määrin kodinkoneissa ja kalusteissa: näitä tuotteita kannattaa hankkia tammi- tai heinäkuussa, koska silloin niiden hinnat ovat tyypillisesti selvässä laskussa alennusmyyntien vuoksi. Viime vuosina on nähty merkittävä ero omistusasujan ja vuokra-asujan kustannuksissa. Omistusasujien kustannukset ovat laskeneet korkojen laskun ja asuntojen hintojen maltillisen kehityksen myötä. Vuokrat ovat sen sijaan jatkaneet nousuaan taantumasta huolimatta. Viimeisten tilastojen mukaan tämä revennyt ero on tosin pienentymässä, kun asuntojen hinnat (etenkin omakotitalojen) ovat nousussa ja vuokrien nousu on hidastunut. Jatkossa odotamme hintojen nousun Suomessa kiihtyvän 1,3 prosenttiin 2017 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2018. Merkittävin inflaatiota kiihdyttävä tekijä on öljyn hinnan nousu, joka näkyy erityisesti polttonesteiden hinnoissa. Hintojen laskun ajat ovat siis takanapäin. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin suhteellisen maltillisia. Kuluttajien vaisusta tulokehityksestä johtuen maltillinenkin hintojen nousu riittää kuitenkin painamaan kuluttajien ostovoiman kasvun lähelle nollaa. Vaikka Suomen talous on yleisesti piristymässä, kuluttajien ostovoiman kasvu on hyytymässä. Kuluttajia koskevia veromuutoksia vuodelle 2017  Palkansaajien veroasteet laskevat noin 0,5 %-yksikköä. Myös yrittäjien tuloverotus kevenee  Perintö- ja lahjaverotus kevenee ja lahjaverotuksen alaraja nousee  Kotitalousvähennystä kasvatetaan  Asuntolainojen korkovähennystä pienennetään  Kiinteistövero nousee monessa kunnassa  Ajoneuvovero nousee, autovero kevenee  Makeisvero poistuu  Bensan ja dieselin verotus kiristyy  Lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan  Tupakkaveroa nostetaan Lähde: Danske Bank, Veronmaksajien keskusliitto Eri kotitalouksien inflaatioita Asumisen kustannuskehitys
  5. 5. Suomalaisten varallisuus heikosti tuottavissa kohteissa Suomalaisen varallisuudesta noin 70 prosenttia on kiinni asunnoissa. Asuntojen hintojen kehityksellä on siten suuri merkitys suomalaisten varallisuusasemaan, vaikka asia tyypillisesti konkretisoituukin vasta siinä vaiheessa, kun omaa kotia ollaan myymässä. Asuntojen hinnat ovat koko maan tasolla polkeneet paikallaan jo useamman vuoden ajan. Väliin mahtuu lasku- ja nousukuukausia, mutta isossa kuvassa hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin kolmisen vuotta sitten. Tilanne on monelle uusi, sillä 90-luvun laman jälkeen hinnat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti Suomessa lähes 20 vuotta. Tuoreimmat tilastot asuntomarkkinoilta kertovat tilanteen hieman piristyneen ja etenkin pääkaupunkiseudulla on nähty hintojen nousua. Jatkossa odotamme asuntojen hintojen nousevan koko maan tasolla maltillisesti; 1 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2018. Paikkakuntakohtaiset erot ovat viime vuosina kasvaneet hintojen noustua muutamissa kasvukeskuksissa kuten pääkaupunkiseudulla samalla kun hinnat ovat laskeneet monilla teollisuuden rakennemuutoksesta sekä muuttotappiosta kärsivillä paikkakunnilla. Väestörakenteen muutos ja työpaikat ajavat ihmisiä kasvukeskuksiin, mikä on näkynyt pienempien asuntojen ja kerrostalojen positiivisempana hintakehityksenä. Tämä kehityssuunta tullee jatkumaan. Suomen asuntomarkkinoiden jakautuminen kasvaviin ja taantuviin alueisiin on tullut jäädäkseen. Asunto ei ole enää ”varma” sijoituskohde. Monen kohdalla se aiheuttaa suurta taloudellista tuskaa, sillä oma varallisuus saattaa olla sidottu kohteeseen, jonka arvo on pudonnut tai sille ei löydy ostajaa ollenkaan. Rahoitusvarojen osalta valtaosa suomalaisten säästöistä ja sijoituksista on talletuksissa. Siinä missä matala korkotaso helpottaa velallisten elämää, aiheuttaa se suurta päänvaivaa tallettajille. Talletuskannan keskikorko on laskenut 0,15 prosenttiin ja talletusten reaalinen (inflaation ja verojen jälkeinen) tuotto on painunut miinukselle. Talletuksissa siis varojen arvo ei käytännössä kasva vaan menettää ostovoimaansa. Pidempiaikaiselle varallisuudelle kannattaakin miettiä tuottavampia säästökohteita. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että säästäjän tulee hyväksyä jonkin verran riskiä sijoituksissaan, esimerkiksi osakesijoitusten määrää lisäämällä. Suomalaisten varallisuuden jakauma Asuntojen hinnat eriytyneet Talletusten reaalituotto miinuksella Lähde: Tilastokeskus, tilastovuosi 2013
  6. 6. Osakemarkkinoiden tuotot ovat viime vuosina olleet erittäin hyviä. Viimeisen viiden vuoden aikana maailman osakemarkkinat ovat tuottaneet keskimäärin lähes 15 prosenttia vuotuista tuottoa ja Suomen osakemarkkinat noin 16 prosenttia. Nämä tuotot ovat selvästi keskimääräistä korkeampia, sillä osakemarkkinoiden pitkän ajan tuotot ovat noin 8-9 prosenttia. Vuoden 2017 osalta odotamme, että tuotot ylittävät edelleen korkosijoitusten tuotot, mutta jäävät pitkän ajan keskiarvoja matalammalle. Kuten aina, arvojen heiluntaan on syytä varautua. Kuluvana vuonna nähdään mm. monia vaaleja Euroopassa, jotka voivat aiheuttaa hermostuneisuutta markkinoilla. Osakesijoitusten osalta on hyvä muistaa, että aikajänne kannattaa pitää pitkänä ja omat sijoittamisen tavoitteet kirkkaana mielessä. Lyhyen tähtäimen hötkyily harvoin kannattaa. Osakkeissa takana hyviä tuottoja
  7. 7. Ekonomisti Henna Mikkonen puh. 010 5466619 Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat: Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tulli. Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet. Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä. ISSN 2323-7457 Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7

×