SAK:n luottamushenkilöpaneeli maaliskuussa 2018
Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden SAK:laisten työpaikkojen luottamushenkilöistä alle neljännes (23 %) kertoo työntekijöiden voineen osallistua käyttöönoton suunnitteluun. Luottamushenkilöistä 72 prosenttia arvioi, ettei uuden teknologian käyttöönotolla ole ollut työllisyysvaikutuksia.
SAK:n luoittamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 1 030 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Kysymykseen "Onko työpaikalla otettu käyttöön uutta teknologiaa muutaman viimeisen vuoden aikana?" vastasi heistä 621 myöntävästi. Kyselyn loput kysymykset esitettiin vain heille.
Uuden teknologian käyttöönottoa koskeva luottamushenkilökysely toteutettiin osana SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta. Hankkeessa selvitetään kevään 2018 ajan tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön.
SAK selvittää kevään 2018 ajan tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön. Kehittämispäällikkö Juha Antilan esitys SAK:n edustajistolle 24.5.2018.
Kun työolojen laatu on kunnossa, on uuden teknologian käyttöönotto työpaikalla helpompaa. Työtehtävien määrää uusi teknologia ei näytä merkittävästi vähentäneen, SAK:n työolobarometrin 2018 osaraportista selviää.
Työolobarometriin haastateltiin 1 202:ta SAK:laisen ammattiliiton jäsentä puhelimitse helmi- ja maaliskuussa 2018. Työolojen laatua mitattiin barometrissa SAK:n kehittämällä Hyvän työn mittarilla, joka mittaa työelämän perusasioita sekä työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä.
Vain 15 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstö tai luottamushenkilöt pääsevät mukaan päättämään työpaikkansa ympäristötoimista. SAK:n luottamushenkilöpaneelin vastaajien mukaan reilu kolmannes työpaikoista on tehnyt investointeja uusiin ekologisiin tuotteisiin tai palveluihin. Eniten ekologisia investointeja on tehty kuljetusalalla (53 %) ja vähiten teollisuudessa (32 %).
Kaksi kolmesta SAK:laisesta luottamushenkilöstä kertoo työpaikallaan käytettävän keikkatyöntekijöitä. Yleisimpänä keikkatyön ongelmana luottamushenkilöt pitävät sen turhaa käyttöä.
SAK selvittää kevään 2018 ajan tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön. Kehittämispäällikkö Juha Antilan esitys SAK:n edustajistolle 24.5.2018.
Kun työolojen laatu on kunnossa, on uuden teknologian käyttöönotto työpaikalla helpompaa. Työtehtävien määrää uusi teknologia ei näytä merkittävästi vähentäneen, SAK:n työolobarometrin 2018 osaraportista selviää.
Työolobarometriin haastateltiin 1 202:ta SAK:laisen ammattiliiton jäsentä puhelimitse helmi- ja maaliskuussa 2018. Työolojen laatua mitattiin barometrissa SAK:n kehittämällä Hyvän työn mittarilla, joka mittaa työelämän perusasioita sekä työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä.
Vain 15 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstö tai luottamushenkilöt pääsevät mukaan päättämään työpaikkansa ympäristötoimista. SAK:n luottamushenkilöpaneelin vastaajien mukaan reilu kolmannes työpaikoista on tehnyt investointeja uusiin ekologisiin tuotteisiin tai palveluihin. Eniten ekologisia investointeja on tehty kuljetusalalla (53 %) ja vähiten teollisuudessa (32 %).
Kaksi kolmesta SAK:laisesta luottamushenkilöstä kertoo työpaikallaan käytettävän keikkatyöntekijöitä. Yleisimpänä keikkatyön ongelmana luottamushenkilöt pitävät sen turhaa käyttöä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli huhtikuu 2018
Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia kahden viimeisen vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 59 prosenttia.
SAK:n luottamushenkilöille tekemän kyselyn mukaan ammatillisten opiskelijoiden työssäoppiminen ei ole lisääntynyt työpaikoilla vuoden 2018 alussa voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen jälkeen.
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
Kysely SAK:laisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista ja työpaikan taloustilanteen vaikutuksesta tähän.
Ohjelmistoyrittäjien ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAn teettämä, ja ProGrowthin tuottama, tutkimus kertoo, mitkä ovat ICT-alan myynnin esteet. Näkemyksiä kysyttiin reilulta sadalta ICT-yritysten johtajalta. Tulokset kertovat karua kieltä myynnin ja digitaalisuuden tilasta.
Automaatioala kasvaa ja rekrytoi - tutkimusraporttiPrizztech
Prizztech Oy selvitti yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun Digitaalinen Satakunta -projektin, Winnovan ja Sataedun kanssa automaatio- ja robotiikka-alan yritysten työvoiman tarvetta sekä sitä, miten nykyinen automaatioalan koulutus vastaa yritysten tarpeisiin. Tutkimuksen tekijäksi valittiin Taloustutkimus Oy. Tammikuussa 2015 toteutettuun puhelinhaastatteluun vastasi 40 automaatioalalla toimivaa yritystä
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli huhtikuu 2018
Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia kahden viimeisen vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 59 prosenttia.
SAK:n luottamushenkilöille tekemän kyselyn mukaan ammatillisten opiskelijoiden työssäoppiminen ei ole lisääntynyt työpaikoilla vuoden 2018 alussa voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen jälkeen.
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
Kysely SAK:laisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista ja työpaikan taloustilanteen vaikutuksesta tähän.
Ohjelmistoyrittäjien ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAn teettämä, ja ProGrowthin tuottama, tutkimus kertoo, mitkä ovat ICT-alan myynnin esteet. Näkemyksiä kysyttiin reilulta sadalta ICT-yritysten johtajalta. Tulokset kertovat karua kieltä myynnin ja digitaalisuuden tilasta.
Automaatioala kasvaa ja rekrytoi - tutkimusraporttiPrizztech
Prizztech Oy selvitti yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun Digitaalinen Satakunta -projektin, Winnovan ja Sataedun kanssa automaatio- ja robotiikka-alan yritysten työvoiman tarvetta sekä sitä, miten nykyinen automaatioalan koulutus vastaa yritysten tarpeisiin. Tutkimuksen tekijäksi valittiin Taloustutkimus Oy. Tammikuussa 2015 toteutettuun puhelinhaastatteluun vastasi 40 automaatioalalla toimivaa yritystä
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The Orpo-Purra Government is seeking significant changes in labour law, and in the right to strike. Its programme also includes a wide range of social welfare reductions, including drastic cuts in earnings-related unemployment benefit and housing allowance. A huge raft of measures is already in preparation.
Regeringen Orpo-Purra håller på att göra många och stora ändringar i arbetslagstiftningen, strejkrätten och den sociala tryggheten. Ändringarna i arbetslagstiftningen och strejkrätten gynnar endast arbetsgivarna, inte arbetstagarna. Försämringarna inom den sociala tryggheten drabbar i synnerhet låginkomsttagare, snuttjobbare och deltidsanställda samt arbetslösa.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
2. Yhteenvetoa
• Kyselyyn vastasi 1030 paneelin jäsentä
• Vastaajista 57 prosenttia on luottamusmiehiä, 24 prosenttia
työsuojeluvaltuutettuja ja 18 prosenttia toimii molemmissa tehtävissä.
• Kysymykseen ”Onko työpaikalla otettu käyttöön uutta teknologiaa
muutaman viimeisen vuoden aikana?” vastasi 621 panelistia ’kyllä’.
Kyselyn loput kysymykset esitettiin vain heille, joten muiden kysymysten
n=621.
• 60 prosenttia vastaajista kertoi, että työpaikalla on muutaman viime
vuoden aikana otettu käyttöön uutta teknologiaa. Useimmin näin on ollut
suurimmilla työpaikoilla ja julkisella sektorilla.
• 72 prosentin mukaan uuden teknologian käyttöönotolla ei ole ollut
työllisyysvaikutuksia.
• Eniten työllisyysvaikutuksia on ollut teollisuudessa, jossa 12 prosenttia
kertoo työpaikkojen määrän lisääntyneen ja 18 prosenttia vähentyneen.
3.5.2018 2
3. Yhteenvetoa
• 62 prosenttia vastaajista kertoo, että uusi teknologia on lisännyt kontrollia ja
valvontaa. Erityisesti näin koetaan kuljetusalalla (85 %).
• Vain 28 prosenttia kokee, että työnantaja on panostanut riittävästi osaamisen
kehittämiseen. Useimmin näin ajatellaan julkisella sektorilla (33 %).
• Vajaalla neljänneksellä (23 %) vastaajien työpaikoista ovat työntekijät päässeet
osallistumaan uuden teknologian käyttöönoton suunnitteluun. Useimmiten
näin on ollut julkisella sektorilla (30 %) ja vähiten kuljetussektorilla (15 %).
• 80 prosenttia vastaajista myös kertoo, että työntekijät eivät ole päässeet
vaikuttamaan uuden teknologian hankintaa koskevaan päätöksentekoon. Vain
11 prosenttia vastaajista kokee, että työntekijät ovat voineet osallistua siihen.
• 28 prosenttia vastaajista kokee, että uusi teknologia on parantanut työpaikan
tuottavuutta. Erot eri sektorien välillä ovat kuitenkin suuret: teollisuus 37
prosenttia – kuljetussektori 12 prosenttia.
• Työntekijäkuntaa on palkittu tuottavuuden kasvusta useimmin teollisuudessa
(48 %) ja vähiten julkisella sektorilla (14 %). Kaiken kaikkiaan palkitsemisesta
kertoo 36 prosenttia niiden työpaikkojen luottamushenkilöistä, joilla tuottavuus
on uuden teknologian myötä parantunut.
3.5.2018 3