Työeläkevakuuttajat TELAn tiedottaja Lea Ala-Mononen vieraili Varsinais-Suomen aluekokouksessa 29.10.2011. Ala-Mononen esitteli Suomen työeläkejärjestelmää ja kertoi mm. missä iässä eläkkeelle keskimäärin siirrytään, miten elinaikakerroin vaikuttaa työeläkkeeseen ja minkälaisilla indekseillä eläkkeet lasketaan.
Tuija Korpela ja Signe Jauhiainen: Toimeentulotuen saajien elämäntilanne. Esitys Uutta tietoa toimeentulotuen saajista: elämäntilanne, asuminen ja työnteko -seminaarissa 8.4.20109.
Tuija Korpela ja Signe Jauhiainen: Toimeentulotuen saajien elämäntilanne. Esitys Uutta tietoa toimeentulotuen saajista: elämäntilanne, asuminen ja työnteko -seminaarissa 8.4.20109.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Kevät 2002
Suomen Gallup on tutkinut kolmatta kertaa Viron työmarkkinailmastoa SAK:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa selvitetään mm. virolaisten halukkuutta käydä töissä Suomessa ja minkälaiset tehtävät heitä kiinnostaisivat.
SAK:n linjauksia aluepolitiikkaan. SAK:n julkaisusarja.
Puheenvuoron tarkoituksena on avata SAK:laisen ay-liikkeen keskustelua
Suomen ja Euroopan unionin aluepolitiikasta sekä aluekehittämisestä.
Taustaa työttömyysturvasta. SAK:n julkaisusarja.
Muistiossa kumotaan kymmenen yleistä työttömyysturvaan liitettyä väitettä ja esitetään SAK:n näkemyksiä sen kehittämiseksi.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Syksy 2004
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
The document provides statistics about Finland from 2011, including:
1. It outlines the main labor market confederations in Finland in 2010, including employees' confederations representing over 2 million workers across various sectors.
2. Labor market statistics from 1990-2009, such as labor disputes, union membership rates, and labor market settlements that occurred between 1969-2009.
3. Demographic statistics about Finland's population in 2010 and how it compares to EU countries.
4. Data on the labor force, employment rates, unemployment rates, education levels, and types of employment in Finland from 1996-2012, as well as comparisons to other EU countries.
Lakkautettujen sellu- ja paperitehtaiden työntekijöiden työurien kehitys Haminassa, Kemijärvellä ja Kajaanissa. SAK:n julkaisusarja.
Mediassa rakennemuutospaikkakunnilla työttömäksi joutuminen on usein nähty inhimillisen tragedian sijaan henkilökohtaisena mahdollisuutena. Onko todellisuus ollut näin ongelmaton?
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan ansio- ja pääomatuloja tulee kohdella yhdenvertaisesti verotuksessa. Pääomatuloverotukseen tulee liittää progressiivisuutta.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
1. Ajankohtaista
työeläkkeistä
Julia, Turku
SAK
29.10.2011
Työeläkevakuuttajat TELA
Lea Ala-Mononen
tiedottaja
Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki
puh. 010 680 6700
e-mail: elaketiedotus@tela.fi
2011
2. Mikä TELAn tehtävä on?
Toiminta-ajatus on jotain tähän suuntaan:
TELA edustaa jäseniään toimien työeläkkeiden
turvaamiseksi, kehittämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi.
30.10.2008
3. Työeläketurvaa hoitavat TELAn jäsenet
TyEL- ja YEL vakuutusyhtiöt Muut työeläkevakuuttajat
Eläke-Fennia MEL Merimieseläkekassa
Eläke-Tapiola MYEL Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Etera KiEL Kirkon keskusrahasto
Ilmarinen KuEL Kuntien eläkevakuutus
Pensions-Alandia Keva
VaEL Valtiokonttori
Varma hoitaa
Kelan toimihenkilöt
Veritas Eläkevakuutus
Suomen Pankin eläkelaitos
TyEL- ja YEL-eläkekassat
TyEL- säätiöt
Eläkesäätiöyhdistyksen kautta
4. Ansioeläkelakien piiri
Työeläketurvaa 31.12.2010 ansainneet
KiEL 18 000
KuEL 500 000 VaEL 165 000
Muut 9 000
YEL 190 000
MYEL 80 000
MEL 5 500
TyEL 1 500 000
Eri eläkelakien piirissä runsas 2 400 000 henkilöä.
Sama henkilö voi kuulua usean eri eläkelain piiriin.
5. Kokonaiseläke 1.1.2011
Yksinäinen eläkkeensaaja
Naimisissa tai avoliitossa
1.3.2011 takuueläke
687,74 €
(v 2012713,73€ )
TYÖELÄKE
v 2012 TYÖELÄKE
586,46€
608,63€
(v 2011 520,19
€ 539,85€) 51,79€ 1212,21€
1079,71 €
Kansaneläke on työeläkevähenteinen
6. Eläkkeen karttuminen
1,9 % 4,5 %
1.1.2005 1,5 % vuodessa vuodessa vuodessa
18 v 53 v 63 v 68 v
2,5 %
vuo-
31.12.2004 1,5 % vuodessa
dessa
23 v 60 v 65 v
Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu 1,5 % /v
Ulkomailta maksettavan eläkkeen rinnalla karttuu työstä 1,5%
7. Eläke
vuotuinen apuraha, jonka esim. valtio, kunta, työnantaja tahi
isäntä suorittaa vanhuuden, sairauden t. m. s. takia työhön
kykenemättömäksi tulleelle palvelijalleen.
Ylimääräisiä eläkkeitä
hallitsija voi myöntää palkkiovirkamiehille, virastojen
palvelusmiehille ja myöskin henkilöille, jotka ovat uhranneet
voimansa yleishyödylliseen työhön.
Tietosanakirja, Helsinki 1910
8. Palkattomien jaksojen karttumat 2005 alkaen
Eläkkeen karttuma 1,5 % vuodessa päivärahan perusteena
olevasta ansiosta:
– 117 % äitiys-, isyys- ja vanhempainrahassa
– 75 % ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa
– 55 % vuorotteluvapaassa
– 65 % muissa ansiosidonnaisissa päivärahoissa
(esim. kuntoutus- ja sairauspäivärahat)
Eläkkeen karttuma 1,5% /v, laskennallisesta tulosta 656,08 €/kk
(2011 indeksi):
– alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuen ajalta
– tutkintoon johtavasta opiskelusta (3–5 v.)
Sosiaalietuudet kartuttavat eläkettä, jos työeläkeansioita on
vähintään 15 746,08 € (2011 indeksi)
9. Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen
ennen v. 2005 päättyneissä työsuhteissa
Ansiot alentuneet poikkeuksellisesta syystä: esim. sairaus, lakko,
lomautus, työnantajasta johtuva tehtävien muutos, opintovapaa,
vuorotteluvapaa, luottamustoimi
Eläkepalkka lasketaan poikkeussyytä edeltävältä ajalta, jos sen
alentava vaikutus kokonaiseläkkeeseen on
– ennen vuotta 2001 päättyneissä työsuhteissa 7,5 – 17,5 %
– vuosina 2001 - 2004 yli 20 %
Eläkepalkan tarkistamista pyydettävä 31.12.2011
mennessä
Tarkistusta pyydetään työeläkeotteen lähettäneeltä eläkelaitokselta
Ei koske kunnan eikä valtion eläkkeitä
10. Työeläketurva
vanhuuseläke 63 – 68 v
Ikääntyminen varhennettu vanhuuseläke 62 – 63 v
lykätty vanhuuseläke yli 68 v
Osa-aikatyöhön osa-aikaeläke (ennen 1953 syntyneet) 58 v -
siirtyminen osa-aikaeläke (1953 ja myöh. synt.) 60 v -
Työkyvyttömyyden ammatillinen kuntoutus
18 v -
uhka kuntoutus- ja osakuntoutusraha
kuntoutustuki tai osakuntoutustuki
Työkyvyttömyys osatyökyvyttömyyseläke 18 v -
työkyvyttömyyseläke
1950-1954 syntyneillä lisäpäivillä olevalla
Työttömyys mahdollisuus vanhuuseläkkeeseen 62 v 62 – 65 v
Perheenhuoltajan perhe-eläke: leski ja alle 18 v. lapsi
kuolema
11. Joustavasti eläkkeelle, vaikutus eläkkeen määrään
Esimerkki henkilö synt. v.1951
31.12.2004 mennessä karttunut eläke 1 000 €/kk
Palkka v. 2011 on 2 750 €/kk
Eläkkeen määrä on laskettu vuoden 2011 hintatason mukaisena, elinaikakerroin 0,98689
Vanhuuseläke
v. 2019
Vanhuuseläke 2 300 €/kk
Vanhuuseläke v. 2016
Vanhuuseläke v. 2015 1 850 €/kk
Vanhuuseläke v. 2014 1 700 €/kk
v. 2013 1 560 €/kk
1 380 €/kk
Varhennettu
Jatkaa työssä Jatkaa työssä Jatkaa työssä Jatkaa työssä
vanhuuseläke
65-vuotiaaksi 68-vuotiaaksi
62-vuotiaana 63-vuotiaaksi 64-vuotiaaksi
Lähde: ETK
12. 62-vuotiaan elinajanodote 1950 – 2075
35
30
25
20
Vuotta
15
10 Naiset
Miehet
5
0
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070
13. Elinaikakerroin
Eläketurva sopeutetaan eliniänodotteen muutokseen
Elinaikakerroin vaikuttaa siten, että eliniänodotteen kehitys vaikuttaa
alkavan eläkkeen määrään
Vanhuuseläke kerrotaan eläkkeelle siirtymisiästä riippumatta sillä
kertoimella, joka vahvistetaan henkilön 62 vuoden iän
täyttämisvuonna, sovelletaan eläkkeeseen 63-vuotiaana
– jos eläkeikä on alle 62 vuotta, käytetään eläkkeen alkamisvuodelle
vahvistettua kerrointa
Eläkkeen määrän pienentymisen voi välttää jatkamalla työssä
pidempään
Sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010
Vaikuttaa 1948 ja sen jälkeen syntyneillä
www.tyoelake.fi hakusana: elinaikakerroin
14. Elinaikakerroin ja sen vaikutuksen kompensoiva työaika
(vuoden 2009 väestöennuste)
Syntymä- Eläkkeelle Eliniän odote Elinaika- 63 vuoden jälkeen
vuosi 63 v 63 v kerroin 62 v tarvittava lisätyö
1947 2010 21,4 1,000
1948 2011 21,6 0,99170 1 kk
1949 2012 21,8 0,98689 2 kk
1950 2013 22,0 0,978 3 kk
1951 2014 22,1 0,971 4 - 5 kk
1952 2015 22,3 0,963 5 - 6 kk
1953 2016 22,5 0,956 6 - 7 kk
1957 2020 23,2 0,930 10 - 11 kk
1967 2030 24,8 0,876 1 v 6 kk – 1 v 9 kk
1977 2040 26,3 0,833 2 v 1 kk – 2 v 6 kk
1987 2050 27,6 0,799 2 v 8 kk – 3 v 1 kk
15. Vuonna 2010* työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan
Eläkelaji Miehet Naiset Kaikki Keski- Keski-
eläke arvo-
€/kk ikä
Vanhuuseläke 21 780 22 332 44 112 1 687 63,5
- varhennettu 1 342 1 190 2 532 1 384 ..
Työkyvyttömyyseläke 11 576 11 322 22 898 966 52,0
- toistaiseksi myönnetty 6 328 6 025 12 353 981 56,6
- kuntoutustuki 5 248 5 293 10 541 947 46,7
Työttömyyseläke 1 679 1 574 3 253 1 358 60,9
Maatalouden erityiseläke 295 318 613 814 ..
Kaikki 35 265 35 476 70 741 1 432 59,6
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sisältävät 4 yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtynyttä. 2010* ennakko
24.2.2011 Lähde: Eläketurvakeskus
16. Vuodesta 2008 yksityisen sektorin työntekijätehtävissä ja yrittäjinä
edes joskus olleille lähetetään vuosittain työeläkeote
Sisältää tiedot työsuhteista ja ansaituista eläkeoikeuksista
Ote on tarkastettava huolella ja oikaistava puutteet
Julkisen sektorin palvelussuhdetiedot voi halutessaan tarkistaa
Kevasta
Työeläkeotetta ei lähetetä:
– Ulkomailla asuville tai, jos osoite puuttuu
– Eläkkeellä oleville
– Yksinomaan julkisilla aloilla työskennelleille
Sähköinen ote: www.tyoelake.fi –palvelun kautta
Ensi vuonna 2012 työeläkeote, jossa kaikki tiedot mukana
17. Eläkkeiden indeksit 2012
Uutta eläkettä laskettaessa työuran aikaiset palkat tarkistetaan
eläkkeen alkamisvuoteen palkkakertoimella 1,291 (1,253)*
- muutos edellisestä vuodesta 3,03% (1,78 %)
- palkat 80%,hinnat 20%
Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä korotetaan tammikuussa
työeläkeindeksin pisteluku 2407 (2323 )
- muutos edellisestä vuodesta 3, 61 % (1,35 %)
- palkat 20%, hinnat 80%
Kansaneläkkeiden korotus elinkustannusindeksin mukaisesti
- korotus 3,8 % (0,40%)
18. Vuoden 2012 keskimääräinen
työeläkevakuutusmaksu 22,8 prosenttia
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2012 yksityisten
alojen työeläkevakuutusmaksun yksityiskohdista. Keskimääräinen
työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkkasummasta
vuonna 2012.
Vuosina 2006-2011 annettu tilapäinen maksun alennus poistuu
vuonna 2012.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on vuonna 2012 alle 53-
vuotiailla 5,15 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 6,50 prosenttia
palkasta.
YEL-maksu on vuonna 2012 alle 53-vuotiailla 22,50 prosenttia ja
vähintään 53-vuotiailla 23,85 prosenttia.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun
perusteet työeläkeyhtiöiden hakemuksesta ja antaa asetuksella
työntekijän ja yrittäjän työeläkevakuutusmaksuprosentit.
27.10.2011 HR
19. Työurat pidemmäksi – työeläkejärjestelmän
kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua
Tavoitteet
Työeläkejärjestelmän uudistuksessa on kolme päätavoitetta:
Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa
elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettu
selvästi enemmän
Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava
työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja
talouskasvun edellytyksiä
Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi,
jotta kaksi edellä mainitut tavoitteet toteutuvat.
Lähde: Työurien tr. raportti 2011
20. VALTIOVALTA
Eduskunta, hallitus,
valiokunnat
Työeläkevakuuttajat
TELA
TYÖNANTAJAT PALKANSAAJAT
EK, Kunta ja valtio
työnantajat AKAVA SAK ja STTK
Lähde: Työurien tr. raportti 2011
23. Linkit
www.tyoelake.fi Eläkeyhtiöiden omat
sivut
www.tela.f www.keva.fi
Kiitos ja hyvää syksyä!
Editor's Notes
Oletukset: Palkkataso nousee 1,75 % /vuosi Palkkakerroin 1,4 %
Elinaikakerroin säätelee alkavien eläkkeiden tasoa sen mukaan, miten 62-vuotiaan odotettavissa oleva elinikä muuttuu. * Elinaikakertoimen kehitys on arvioitu Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 perusteella. -> määräytyy toteutuneen eliniänodotteen perusteilla * 2010 elinaikakerroin perustuu 2004-2008 kuolevuustilastoihin. ->STM vahvistaa kertoimen marraskuun loppuun mennessä (lain mukaan annettava 1 kk:a ennen käyttöönottoa!) *Karttumat: * 53-63v. 1,9 %/v * 63-68v. 4,5 %/v (2009 väestöennusteen mukaan) 1977-2040- 24,5- 0,881-17 kk 1987-2050- 25,4- 0,855-20 kk