Hankinnoista duunia-kehittämishankkeessa järjestettiin keväällä 2016 jokaisessa osahankkeen kaupungissa koulutustilaisuudet työllistämisehdon soveltamisesta kaupunkien työntekijöille.
2. Työtä julkisilla hankinnoilla – ohjelma
12.00 Johdatus päivän teemaan ja koulutuksen tavoitteet,
Isa-Maria Bergman, Motiva
Hankkeen tavoitteet
12.15
Mitä sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa hankinnoissa?
• Mitä hyötyä on sosiaalisesti vastuullisista hankinnoista?
• Miten sosiaalinen vastuullisuus toteutetaan
hankintamenettelyn eri vaiheissa
12.45
Hankintojen kautta työllistäminen
• Miksi työllistää hankintojen kautta?
• Minkälaisissa hankinnoissa työllistäminen edistäminen
kannattaa?
• Mitä tulisi huomioida hankinnan suunnittelussa,
esimerkiksi markkinakartoituksessa?
• Minkälainen on työllistämisprosessi?
• Riskiarviointi
• Tavoitteiden toimeenpano ja seuranta
• Esimerkkejä, toimintatapoja ja työkaluja
- Tauko-
14.00
Teoriasta käytäntöön
Vuorovaikutteinen keskustelu
• Mitä sosiaalisesti vastuulliset hankinnat tarkoittaa meidän
toiminnassa?
• Missä ja miten sosiaalista vastuullisuutta voisi lisätä
meidän hankintatoiminnassa? Painotus työllisyyteen
liittyen.
14.30
Purku
14.45
Yhteenveto & mitä opittiin?
15.00
Tilaisuus päättyy
18.5.2016Motiva
3. Päivän sisältö
18.5.2016Motiva
1. Mitä sosiaalinen vastuullisuus
tarkoittaa hankinnoissa?
2. Lainsäädännön puitteet ja
strategia
3. Hankintamenettelyn eri vaiheet
4. Miksi ja miten työllistää
hankintojen kautta?
5. Markkinavuoropuhelu
6. Kriteereitä ja esimerkkejä
7. Seurannan toteuttaminen
8. Työpajatyöskentely
4. Hankinnoista duunia -hanke
• Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli heikossa työmarkkina-
asemassa olevien
– nuorten,
– pitkäaikaistyöttömien ja
– ikääntyneiden
työntekijöiden työllistämiseen julkisten hankintojen avulla.
• Pilottihankinnoissa kokeillaan työllistämisehdon soveltamista käytännössä
à Työllistetään tai tarjotaan työ-, työkokeilu- tai oppisopimuspaikka noin 100
työttömälle (60 % nuoria alle 30 –vuotiaita)
http://www.thl.fi/hankinnoistaduunia
18.5.2016Motiva
5. Hankintaohjeita, esimerkkikriteerejä, markkinakohtaista
ympäristötietoa ilmaisessa tietopankissa
www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki
Help Desk palvelu, hankintapalvelu@motiva.fi
Julkisten hankkijoiden Ekohankintaverkoston aktivointi ja
koordinointi
Osallistumme EU:n kestävien hankintojen asiantuntijaryhmään
ja vaikutamme EU-tason kriteerien kehitykseen
Hyvien esimerkkien viestintä
18.5.2016Motiva
8. Mitä sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa
hankinnoissa?
• Julkisen sektorin hankkijat ottavat huomioon hankintansa
vaikutukset laajemmassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa
• Sosiaalisesti vastuullisissa hankinnoissa voidaan asettaa tavoitella
esimerkiksi seuraavia:
– Ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeudet
– Eettisyys ja reilu kauppa, tuotantoketjun vastuullisuus
– Sosiaalinen osallisuus
– Työllisyysmahdollisuudet
– Saavutettavuus ja esteettömyys eli kaikille sopiva suunnittelu
– Yhdenvertaiset mahdollisuudet
18.5.2016Motiva
9. Lähestymistapa sosiaalisesti vastuullisiin
hankintoihin
• Lähtökohtana on tuote- tai palveluketjun elinkaaren
sosiaalisten näkökohtien ja vaikutusten tunnistaminen
• Kriteerien luominen, jotka tepsivät ko. palvelun tai
tuotteen tunnistettuihin sosiaalisiin vaikutuksiin
• Eri tuotteilla ja palveluilla voi olla hyvinkin erilaisia
sosiaalisia haasteita
– Esimerkiksi puuvillan tuotannossa käytetään torjunta-aineita,
jotka ovat myrkyllisiä sekä ihmiselle että ympäristölle.
18.5.2016Motiva
10. Sosiaalisen vastuun toteutus edellyttää:
1. Johdon sitouttaminen sosiaalisesti vastuullisten hankintojen
toteuttamiseen
2. Sosiaalisten tavoitteiden asettaminen sekä painopistealueiden
tunnistaminen
3. Riskianalyysi: Hankinnat, joissa sosiaalisen vastuullisuuden
kysymykset voivat nousta hankintavaiheessa tai sopimuskauden
aikana
4. Vastuiden ja tehtävien jakaminen
5. Seuranta ja vaikutusten arviointi
18.5.2016Motiva
12. Mitä lainsäädäntö sanoo?
”Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle
erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaalisia
näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen
työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai
vammaisten palvelukseen ottamista.
Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä ja yhteisöoikeuden
mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai
tarjouspyynnössä.” (2007/348 49§)
18.5.2016Motiva
13. Uusi hankintadirektiivi ja -laki
• Jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivien määräykset osaksi
kansallista lainsäädäntöä 18.4.2016 mennessä
• Hallituksen lakiesitys on annettu eduskunnalle kesäkuussa 2016
• Nyt: Hankintalaki mahdollistaa jo ympäristö- ja sosiaalisten
näkökohtien huomioimisen
• Uusi: Tavoitteena korostaa mahdollisuuksia ja vähentää
epäselvyyksiä tai rajoituksia = mahdollisuus, ei velvoite
18.5.2016Motiva
14. Uusi hankintadirektiivi ja –laki jatkuu
• Lakiehdotuksessa esitetään sosiaalisten tekijöiden
huomioimiseen liittyvien säännösten parantamista ja
selkeyttämistä
– Tarjousten vertailussa ja hankintasopimusten erityisehdoissa
entistä laajemmin
– Korostetaan kaikkien käyttäjien tarpeiden huomioimista kohteen
määrittelyssä
– Laatuun liittyvien näkökulmien huomioiminen hankintamenettelyn
eri vaiheissa
18.5.2016Motiva
17. Työttömien tilanne Suomessa, maaliskuu 2016
• Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli
maaliskuun lopussa yhteensä
351 000 työtöntä työnhakijaa
• Työttömiä työnhakijoita 4 000
enemmän kuin vuotta
aikaisemmin
• Uusia avoimia työpaikkoja
lähes sama määrä kuin
edellisvuonna
• Työnhakijoiden kokonaismäärä
kasvanut edellisvuoteen
verrattuna
18.5.2016Motiva
19. Mikä on työttömien tilanne Suomessa?
• Vain ¼ työpaikoista menee
työttömille, kilpailu työpaikoista on
kovaa
• Arvio: Puolet ei palaa enää
työelämään, jos työttömyys kestää
yli 6 kk
• Arvio: Syrjäytynyt pitkäaikaistyötön
maksaa yhteiskunnalle noin
600 000 euroa
• Pitkäaikaistyöttömät ovat
tyypillisesti keski-ikäisiä, 35–55-
vuotiaita
Lähde: STTK 2014
18.5.2016Motiva
20. Mikä on pitkäaikaistyöttömien tilanne Suomessa?
18.5.2016Motiva
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
2008
Maaliskuu
2009
Maaliskuu
2010
Maaliskuu
2011
Maaliskuu
2012
Maaliskuu
2013
Maaliskuu
2014
Maaliskuu
2015
Maaliskuu
2016
Maaliskuu
Pitkäaikaistyöttömien määrä
Pitkäaikaistyöttömät
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto
21. Julkiset hankinnat Suomessa vuonna 2014
• Julkisten hankintojen arvo oli n 35 miljardia euroa
• Yli 27 miljardia euroa käytettään palvelu- ja
rakennusurakkahankintoihin
• Jos jokaista hankinnan 500 000 euroa kohden olisi
asetettu työllistämisehto
ü Olisi se voinut luoda työtä 54 000 työttömälle työnhakijalle
18.5.2016Motiva
23. Työllistämisehtoa soveltaminen
• Työllistämisehto on
markkinapohjainen ohjauskeino
hankintoihin
• Sillä voidaan luoda työpaikkoja
heikossa työmarkkina-
asemissa oleville
• Esimerkiksi
– Osatyökykyiset
– Pitkäaikaistyöttömät
– Vammaiset
– Maahanmuuttajat
– Nuoret
18.5.2016Motiva
24. Hankinnoilla työllistämisen hyödyt
• Saadaan ovet auki työelämään
• Vaikuttavuus on parempi kuin suoraan
kuntaan työllistettäessä
à Työtön siirtyy avoimille työmarkkinoille
• Työttömyyteen liittyvät kustannukset
vähenevät
• Kunnan verotulot kasvavat
• Ostovoima kasvaa
• Yrityksille tietoa palkkatuki- ja
oppisopimustyöllistämisestä,
rekrytointiapua sopivien työntekijöiden
löytämiseksi ja tukea palkkakustannuksiin
18.5.2016Motiva
25. Hankintojen kautta työllistämisen haasteet
• Saadaanko tarjouksia?
• Nouseeko hankintakustannukset?
• Missä mahdolliset säästöt
näkyvät?
• Löytyykö sopiva työntekijä?
• Miten yrittäjät suhtautuvat
työllistämisehtoon?
• Tuleeko työllistämisehdon
soveltamisen myötä enemmän
valituksia markkinaoikeuteen?
• Miten toimitaan yritysten yt-
neuvottelutilanteissa?
• Miten hoidetaan seuranta ja
vaikuttavuuden mittaaminen?
18.5.2016Motiva
26. UKK: Miten yrittäjät suhtautuvat
työllistämisehtoon?
• Yrittäjät eivät ole yhtenäinen joukko tarpeineen ja
odotuksineen
• Työllistämisehto voi olla yritykselle myös yksi
käytännöntapa toteuttaa yritysten yhteiskuntavastuuta
• Kokemusten mukaan yritysten edustajat suhtautuvat
ymmärtävästi ja toisaalta myös pragmaattisesti
työllistämisehdon soveltamiseen
à kyseessä on tarjouskilpailussa määritelty ehto muiden
joukossa.
• Työllistämisehtoa sovelletaan harkinnan mukaan
varmistaen sen sopivuus hankintakohtaisesti
18.5.2016Motiva
27. UKK: Mistä löytyvät sopivat työntekijät kuhunkin
hankintaan?
• Yrityksille tarjotaan rekrytointiapua sopivien
työntekijöiden löytämiseksi sekä tietoa
palkkatukityöllistämisestä.
• Kussakin Hankinnoista duunia -osahankkeessa on
projektityöntekijä joka auttaa sopivien henkilöiden
paikantamisessa yhteistyössä kaupungin oman
työllisyydenhoidon, TE-palveluiden ja muiden käynnissä
olevien työllisyyttä edistävien hankkeiden kanssa.
18.5.2016Motiva
28. UKK jatkuu
Tuleeko työllistämisehdon soveltamisen myötä enemmän
valituksia markkinaoikeuteen?
• Kokemusten mukaan työllistämisehdon takia ei ole tullut valituksia
markkinaoikeuteen Suomessa.
• Yritykset eivät myöskään halunne välttämättä profiloitua
negatiivisesti työllistämisehdon kaltaisesta ’hyvästä asiasta’
valittamisesta.
Onko mahdollista ettei tarjouksia tule ollenkaan?
• Kokemukset osoittavat että yritykset vastaavat odotusten mukaisesti
tarjouspyyntöihin.
• Markkinavuoropuhelun merkitys on olennainen tästäkin
näkökulmasta hankinnan onnistumiseksi.
18.5.2016Motiva
29. UKK jatkuu
Nousevatko hankintojen hinnat työllistämisehdon myötä?
• Kv-esimerkit osoittavat että tämä pelko on osoittautunut
aiheettomaksi. Toistaiseksi ei ole vielä tietoa tilanteesta Suomessa.
• Handu -hankkeessa kerätään tietoa ja pyritään vastaamaan siihen
vaikuttaako työllistämisehdon soveltaminen hankinnan
kokonaishintaan.
Miten toimitaan yritysten yt –neuvottelutilanteissa?
• Sopimuksessa on maininta, että mikäli palkkatukityöllistämisen
edellytykset eivät täyty esim. yt -tilanteen johdosta, niin aikatauluista
voidaan neuvotella.
• Työllistämisen tulee kuitenkin tapahtua viimeistään sopimuskauden
loppuun mennessä.
18.5.2016Motiva
31. Hankinnoilla työllistäminen
Käsiteltäviä aiheita:
1. Minkälaisissa hankinnoissa työllistämisen edistäminen
kannattaa?
2. Minkälainen on työllistämisprosessi?
3. Mitä tulisi huomioida hankinnan suunnittelun eri
vaiheissa?
4. Tavoitteiden toimeenpano hankinnassa ja seuranta
sopimuksen aikana
18.5.2016Motiva
32. Työllistämisehtojen käyttö julkisissa hankinnoissa
• Kunnilta kysyttiin, onko kunta julkisia
hankintoja tehdessä käytetty 2010-
luvulla sosiaalisia kriteereitä
– Hankintakriteereihin sisällytetty
palveluntuottajalle velvollisuus palkata
heikossa työmarkkina-asemassa
olevia
• Kriteeriä on käyttänyt 21 kuntaa:
– Mm Espoo, Heinola, Helsinki, Hyvinkää,
Hämeenlinna, Joensuu, Kouvola,
Kuusamo, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli,
Oulu, Salo ja Vantaa.
• Kriteereitä käytetty eniten sosiaali- ja
terveyspalvelujen hankinnoissa
18.5.2016Motiva
Lähde: TEM selvitys 1/2016: Vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun
siirto valtiolta kunnille
33. Työvoimaintensiiviset soveltamisalat
• Yksittäisenä hankintakohteena
mainittiin useimmin eri ryhmien
asumispalvelut
• Kriteereitä on käytetty myös
rakentamiseen sekä korjaukseen
ja kunnostamiseen liittyvissä
hankinnoissa
• Lisäksi työvoimavaltaisissa
hankinnoissa kuten kuljetus-
palvelut, siivous- ja ateriapalvelut
• Pidempään kriteereitä käyttäneissä
kunnissa työllistyneiden määrä
vaihtelee muutamasta henkilöstä
yli 50:een
18.5.2016Motiva
Lähde: TEM selvitys 1/2016: Vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun
siirto valtiolta kunnille
34. Minkälaisissa hankinnoissa työllistämisehdon
soveltaminen kannattaa?
• Euromääräinen raja?
– Selkeyttää hankintaprosessia
• Sopimuskauden pituus
• Sektorikohtaisesti?
– Rakentaminen
– Siivouspalvelut
– Sosiaali- ja terveyspalvelut
– Ruokapalvelut
– Muut?
18.5.2016Motiva
35. Työllistämisehtojen mahdollisuudet hankinnan
suunnittelussa
Kysymysten asettamisen
vaihe
1. Tarpeen määrittely
2. Hankinnan kohteen
käyttäjäryhmien
kuuleminen
3. Sisäisen projektiryhmän
kuuleminen ja
aktivoiminen
4. Markkinavuoropuhelu
5. Työllistämisprosessiin
tutustuminen
18.5.2016Motiva
36. Hankinnan työllistämistavoitteiden määrittely
• Mitkä ovat kaupunkimme työllistämistä koskevat tarpeet ja
tavoitteet?
• Mitkä ovat alan työllistämismahdollisuudet?
• Onko hankinta tarpeeksi suuri jotta se mahdollistaa sosiaalisen
työllistämisen?
• Onko meillä riittävästi resursseja valmisteluun ja toteutumisen
seurantaan sopimuskauden aikana?
• Onko vastuut selkeästi määritelty projektiryhmässä?
• Tunnemmeko työllistämisprosessin ja miten se vaikuttaa hankinnan
aikatauluun ja palvelun toteuttamiseen?
18.5.2016Motiva
38. Vuoropuhelua tarvitaan
18.5.2016Motiva
Mitä tietoa hankkijat
tarvitsevat
harkitakseen
työllistämistä? Mitkä
ovat esteet tämän
huomioonottamiselle?
Tietävätkö yritykset
julkisten hankkijoiden
tarpeista ja
tavoitteista? Miten
julkisilla hankinnoilla
voisi vähentää
työttömyyttä?
39. Markkinavuoropuhelu
• Helpottaa vaihtoehtoisten
toimintatapojen arviointia
kilpailutusta varten
• Aktivoi toimittajia ja
herättää kiinnostusta
kilpailutusta kohtaan
• Tehokas tapa vähentää
hankintaan liittyviä riskejä
ja lisätä
kustannustehokkuutta
18.5.2016Motiva
40. Markkinavuoropuhelu
• Mistä on hyvä keskustella:
– Miten hyvin yritykset tuntevat työllistämispalvelut ja
työllistämistermit?
– Mitkä ovat heidän valmiudet sitoutua työllistämistavoitteisiin
hankinnan antamassa aikataulussa?
• Toteutettava avoimesti
– Esimerkiksi tietopyyntöön vastaaminen, keskustelutilaisuus
– Välittäjätahojen hyödyntäminen
18.5.2016Motiva
41. Työllistämiseen liittyvät termit
• Pitkäaikaistyötön: Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai
pidemmän ajan.
• Palkkatuki: Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi
käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on
rahallinen korvaus siitä, että työnantaja saattaa joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa työntekijän
työnohjaukseen. Lisätietoja TE-keskus >>
• Työkokeilu: Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata
työmarkkinoille. Lisätietoja TE-keskus >>
• Oppisopimus: Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia.
Oppisopimuskoulutuksessa pääosa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla, joita täydennetään
tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle
työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla
annettavasta ohjauksesta. Lisätietoja TE-keskus >>
18.5.2016Motiva
42. Espoon malli:
Kaupungin, TE-toimiston ja yritysten prosessi hankintojen kautta tapahtuvassa
tukityöllistämisessä
Mahdollinen markkina-
vuoropuhelu
Yrityksiltä tiedustellaan
työvoimatarpeita
Tarjous-
pyyntö
Hankintaan
soveltuvat
sosiaaliset
kriteerit
Sopimus
Tarjouspyynnön ja
sopimusehtojen mukainen
yhteydenotto TE-toimistoon
Työllistämis-
jakso
Raportointi
kaupungille
Seuranta ja
raportointi
Hankinta-
työllistämisen
kehittäminen
kertyvien
kokemusten
pohjalta
Hankintojen
kartoitus
Työllistämiseen
soveltuvien
hankintojen
identifioiminen.
Nimetty yhteyshenkilö yritykseen päin:
• Rekrytointituki sopivien työntekijöiden kartoittamiseksi
• Neuvonta palkkatuen hakemisessa (30-50 %
palkkakustannuksista).
• Vaihtoehtoisesti yrityksillä on mahdollisuus työllistää myös
muuta kautta (esim. kaupungin työllisyyspalvelut, järjestöt
yms.)
Yritysten neuvominen
Kaupunki neuvoo tarvittaessa
yrityksiä hankintojen kautta
työllistämiseen liittyvissä
asioissa
Motiva 18.5.2016
Lähde: Viljami Packalén, Espoon kaupunki
44. Työllistäminen tarjouspyynnössä
– Sopimusehtona: Esimerkiksi hankintasopimuksen ehdoksi
pitkään työttömänä olleen työllistäminen.
àEhdoton vaatimus, jota valitun toimittajan on noudatettava
sopimuskauden aikana
– Vertailuperusteena: Tarjoajalle annetaan lisäpisteistä
sopimuskauden aikaisesta työllistämisestä
àTämä antaa mahdollisuuden siihen, että kilpailuun voi osallistua
toimittajia, jotka katsovat estyvänsä toteuttamasta
työllistämisvelvoitetta
18.5.2016Motiva
45. Työllistäminen sopimusehtona
• Velvoite työllistää tietty määrä esim. osatyökykyisiä tai
pitkäaikaistyöttömiä
• Tietty osa palvelun/urakan hankinnasta (esim. 20–50%)
tehdään palkkatukityöllistettyjen kautta.
• Tilaaja voi sopimuksessa tarkemmin määritellä mitä
kohderyhmää tavoitellaan: nuoria, pitkäaikaistyöttömiä,
maahanmuuttajia, vammaisia tai osatyökykyisiä.
• Merkitystä vain, jos ehtojen toteutumista seurataan
sopimuskauden aikana!
18.5.2016Motiva
46. Esimerkkejä työllistämisestä vertailuperusteena
• Siivouspalveluiden hankinta Oulussa:
Laatukriteerinä palkattavasta työvoimasta vaikeasti työllistyviä vähintään 30%= 2 pistettä, 10-30
% = 1 piste, alle 10 % = 0 pistettä
• Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen hankinta
Tampereella:
Hoitohenkilökunnan lisäksi vähintään yksi yksikössä työskentelevä työntekijä on vajaakuntoinen,
vaikeasti työllistyvä tai pitkäaikaistyötön – 2 pistettä
Henkilökunnan lisäksi vähintään kaksi tai useampi yksikössä työskentelevistä työtekijöistä on
vajaakuntoinen, vaikeasti työllistyvä tai pitkäaikaistyötön – 5 pistettä.
• Kehitysvammaisten asumispalveluiden hankinta Helsingissä:
Tarjoajan tulee sitoutua työllistämään vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä vähintään 14
viikkotuntia neljävuotisen sopimuskauden aikana – painoarvo 5 %.
18.5.2016Motiva
48. Case Espoo- siivouspalvelut
• Hankinnan kohde: Siivouspalveluiden
hankinta
• Valittujen toimittajien tulee tarjota
ammattioppilaitoksen opiskelijalle
vähintään yksi työssäoppimispaikka per
sopimusvuosi.
• Tarjouksia 23, kaikki tarjoajat
hyväksyivät sosiaalisen sopimusehdon.
• Opittua: Myös opiskelijoiden
harjoittelupaikan saamista ja
työelämään pääsyä voi edistää
hankinnoilla. Edellyttää hyvää
vuoropuhelua oppilaitosten ja yritysten
kanssa.
18.5.2016Motiva
49. Case Espoo- päivähoidon palveluhankinta
• Tarjouspyyntö päivähoidon palveluntuottajien hankinnasta
viiteen päiväkotiin Espoossa
• Ranskalainen urakka, tarjousvertailu laadun perusteella
• Hankinnan arvo yhteensä koko sopimuskaudelle noin 14 milj.
euroa
• Tarjouspyynnössä keskeiset sopimusehdot esitetty selkeästi
(työllistämisprosessin kulku ja yrityksen vastuu)
– Sopimusehtona: työllistää 1-2 työtöntä henkilöä noin kolme vuotta
kestävään oppisopimuskoulutukseen
– Oppisopimustyöllistäminen sopii hyvin: henkilökunnasta pulaa ja nuorille
vaikea löytää oppisopimuskoulutuspaikkoja
18.5.2016Motiva
50. Case Espoo jatkuu
• Määräaikaan mennessä saatiin 9 tarjousta
– Kaikki täyttivät tarjouspyynnössä ilmoitetut minimivaatimukset
– Vertailu tarjoajien kesken tehtiin päiväkotikohtaisesti
– Sanktio 5000 eur/henkilö per sopimuskausi, jos laiminlyöntiä
– Yksi yritys voitti kaikkien päiväkotien kilpailutuksen
• Sopimuskausi alkoi 1.8.2014
– Kevääseen 2015 mennessä seitsemän henkeä työllistetty
oppisopimuksella
18.5.2016Motiva
51. Case Espoo Teiden rakennusurakkahankinta
• Hankinnan kohde: Leimuniityn, Tapiolanympyrän ja Tapiolantie
rakentaminen
– Urakan arvo on noin 10 milj. euroa
– Määräaikaan mennessä tarjouksia saapui viisi kappaletta
– Valittiin yksi urakoitsija
• Työllisyysvelvoitteet sopivat hyvin, koska PK-seudulla on n 10 000
alle 30 vuotiasta työtöntä rakennusalan työnhakijaa
• Lisäksi alalla on paljon kouluttamattomia henkilöitä, joille voidaan
tarjota oppisopimustyöllistämistä
18.5.2016Motiva
52. Case Espoo jatkuu
• Voittanut urakoitsija sitoutui urakan lisäksi toteuttamaan toisen
alla olevista työllistämisvelvoitteista:
– Työllistämään vähintään kuudeksi kuukaudeksi kaksi vähintään 6 kk
työttömänä ollutta henkilöä
– Työllistämään oppisopimuksella ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon
osaan johtavaan koulutukseen kaksi ammatillista koulutusta vailla
olevaa työtöntä
• Sanktio työllistämisvelvoitteen laiminlyönnistä on 10 000
€/henkilö per sopimuskausi
• Toteutus
– Yritys palkkasi kaksi henkilöä puoleksi vuodeksi
– Toinen toimii rakennusmiehenä ja toinen rakennusinsinöörinä
18.5.2016Motiva
53. Case Oulu Rakennusten purkutyöt
• Tarjouspyynnön kolmesta
kohteesta yhdessä
vähimmäisvaatimuksena työttömän
työnhakijoiden työllistäminen –
vähintään 50 % kohteen
purkutyöhenkilöstöstä
tukityöllistettäviä, alle 25-vuotiaita.
• Sanktion työllistämisvelvoitteen
laiminlyönnistä 25 % urakan
hinnasta!
• Viisi tarjoajaa, voittanut yritys
työllisti henkilön määräajaksi.
18.5.2016Motiva
54. Case Espoo: Toimeentuloasiakkaiden muutot
• Sopimuskausi 2 vuotta (+ 2 vuotta optio)
• Hankinnan kokonaisarvo on noin 1,5 miljoonaa euroa
koko sopimuskaudelle laskettuna
• Sopimus voimaan 2015 aikana
• Hankinnan vaatimukset
– Palveluntuottaja sitoutuu työllistämään vähintään 6 kk yhden
vähintään puolivuotta työttömänä olleen henkilön
– Velvoite astuu voimaan, kun kaupungin ostot ylittävät 200 000€
sopimuskauden alusta lukien
– Palveluntuottajalla raportointi velvollisuus työllisyystoimista
tilaajalle
18.5.2016Motiva
55. Case Espoo jatkuu
• Määräaikaan mennessä saapui 9 tarjousta
– Kaikki sitoutuivat tarjouspyynnön työllisyyskriteereihin
– Hankintasopimus tehty kolmen halvimman hinnan tarjonneen
toimittajan kanssa
– Hankintasopimukseen asetettu euromääräinen raja, jonka
ylityksestä työllisyysvelvoite aktivoituu
• Työllisyyskriteerien käyttö soveltui hyvin:
• Suuri hankinnan arvo
• Tavarakuljetuksiin saatavilla paljon työvoimaa
18.5.2016Motiva
56. Case Vantaa: Korjausrakentaminen, puitesopimus
• Hankinnan kohde:
Kunnossapidon rakennustyöt,
ilmanvaihtotyöt, sähkötyöt sekä
lämmitys, vesi- ja viemärityöt
• Työllistämisehto: Tarjoaja
sitoutuu sopimuskauden aikana
palkkaamaan vähintään yhden
palkkatukeen oikeutetun
työntekijän vähintään kuuden
kuukauden ajaksi
sopimuskauden aikana.
18.5.2016Motiva
57. Case Vantaa
• Työllistämisehto oli mukana laatupisteinä:
– ei työllistä = 0p tai työllistää vähintään yhden työntekijän = 4p
– Mikäli työllistämisvelvoitetta ei täytetä tarjouksen ja sopimuksen
mukaisesti, sanktio on 4000€
• Tiedotus:
– Tarjouspyynnön julkaisu ja infotilaisuus
– Tämän jälkeen kysymykset/vastaukset –menettely ja
hankintapäätös
– Valitusajan päätyttyä käytiin sopimusneuvottelut, joissa
työllistäminen oli yhtenä aiheena.
18.5.2016Motiva
58. Case Vantaa
• Työllistämisehto ei karsinut tarjoajia
• Työllistäminen:
– syntyi kahdeksan uutta alan palkkatukityöpaikkaa
– yritykset ovat suhtautuneet työllistämiseen neutraalisti mutta
myös erittäin positiivisesti
– haasteita on ollut sopivien työnhakijoiden löytämisessä
– vielä hiottavaa työpaikkojen osaamisvaatimusten suhteen
18.5.2016Motiva
60. Miten ehtojen seuranta toteutetaan?
• Valvontakäynnit
• Säännölliset tapaamiset palveluntarjoajan ja tilaajan
välillä sopimuskauden aikana
• Palveluntuottajat raportoivat työllistämisehtojen
toteutuksesta osana muuta sopimusraportointia. Tämä
voi edellyttää lisää henkilöresursseja.
• Hankintaprosessiin liittyvä seuranta on edellytys
tuloksille
18.5.2016Motiva
61. Esimerkkejä seurannasta sopimusehtona
18.5.2016Motiva
Sopimusehto
Toimittajan tulee toimittaa (määräaika) mennessä suunnitelma
vajaakuntoisen, vaikeasti työllistyvien tai pitkäaikaistyöttömien
työllistämisestä tämän hankintasopimuksen aikana.
Toimittajan tulee toimittaa (määräaika) mennessä suunnitelma
työssäoppimisipaikkojen tarjoamisesta (xxx) oppilaitoksessa
opiskeleville henkilöille.
62. 18.5.2016Motiva
Sopimusehto
Toimittaja tulee raportoida hankintayksikköä työllistämistoimista
(ajanjakso) kuukauden välein alkaen sopimuksen
allekirjoittamisesta. Raporttiin voidaan sisällyttää esimerkiksi kopio
työsopimuksesta sekä tiedot työllistettyjen henkilöiden
sijoittumisesta toimittajan organisaatiossa.
Sopimusehto
Toimittajan tulee raportoida hankintayksikköä
työssäoppimispaikkojen tarjoamisesta (xxx) oppilaitoksessa
opiskeleville henkilöille (määräaika) välein alkaen sopimuksen
allekirjoittamisesta. Raportissa tulee ilmoittaa henkilö, jolle
työssäoppimispaikka on annettu, oppimisjakson pituus sekä
henkilön keskeiset työtehtävät.
64. Yhteenveto työllistäminen hankinnassa
• Euromääräisesti riittävän suuri kohde
• Yritysten työllistämismahdollisuuksien arviointi
• Vuoropuhelua hankintaorganisaation sisällä sekä
yritysten kanssa
• Työvoiman palvelukeskuksen yhteistyön toimivuus
• Työllistämisprosessin kuvaus tarjouspyyntöön
• Työllistämiskriteerin muotoilu ja painotus
• Työllistymisvelvoitteen valvonta, sanktiot
18.5.2016Motiva
66. Kysymyksiä
• Minkälaisissa hankinnoissa työllistämisehtojen käyttö
kannattaa?
• Mitkä kaikki osapuolet tulee olla hankinnan
suunnittelussa ja prosessissa mukana?
• Kunnan ja työllisyyspalveluiden hyvän yhteistyön
edellytykset
• Miten onnistua markkinavuoropuhelussa?
18.5.2016Motiva
67. Mikä asia jäi päällimmäisenä mieleen, jonka voit
ottaa käytäntöön heti?
18.5.2016Motiva
68. Lisätietoja ja lähdeaineistoa
Sosiaalisesti kestävät julkiset hankinnat
• Reilu kauppa ry: Reiluja hankintoja - opas sosiaalisesti kestäviin
julkisiin hankintoihin
• Euroopan komissio: Opas sosiaalisten näkökohtien huomioon
ottamisesta julkisissa hankinnoissa
• Työ- ja elinkeinoministeriö: Opas – Sosiaalisesti vastuulliset
hankinnat
• Työ- ja elinkeinoministeriö: Kokemuksia sosiaalisten kriteerien
käytöstä julkisissa hankinnoissa
• Motivan hankintapalvelu: Sosiaalinen vastuu julkisissa hankinnoissa
– tietoa ja työkaluja
• Upphandlingsmyndigheten: Socialt ansvarsfull upphandling
18.5.2016Motiva
69. Lisätietoja ja lähdeaineistoa
Hankinnoilla työllistäminen
• Espinno2-hankkeen opas: Työtä julkisilla hankinnoilla -
kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen
• Hankinnoista duunia –hanke:
http://www.thl.fi/hankinnoistaduunia
• THL Tiedä ja toimi: Työtä julkisilla hankinnoilla –
Työllistämisehdon soveltaminen kannattaa
• Opinnäytetyö: Viljami Packalen; Vastuulliset hankinnat
työllistämisen välineenä, case Espoo
18.5.2016Motiva
70. Tulossa
• Kaksi toimialakohtaista koulutustilaisuutta syyskuun
alussa 2016, Helsingissä (etäyhteys mahdollisuus)
• Nettipohjainen itseopiskelumateriaali syksyllä 2016
Kiitos!
18.5.2016Motiva
Editor's Notes
Ruotsissa >80 kuntaa liittynyt auditointia koskevaan puitejärjestelyyn