Esityksen sisältö perustuu kokemukseeni ja tekemääni selvitykseen isojen yritysten terveys- ja hyvinvointijohtamisesta, jossa havaitsin selvät askeleet miten yritykset ottavat työkykyjohtamisen haltuunsa. Esityksen lopusta pääset katsomaan halutessasi myös aiheesta tekemäni webinaarin.
Hyvinvointiin liittyvästä johtamisesta käytetään paljon eri termejä ja sisältö termien alla vaihtelee yrityksestä toiseen. Mitä näiden termien takana on? Mitä työkykyjohtamisella yleisesti ottaen tarkoitetaan? Minkälaisissa eri vaiheissa yritykset ottavat työkykyjohtamisen haltuunsa ja mitkä ovat haasteet?
Trainers' House on muutosyhtiö. Autamme asiakkaitamme viemään heidän strategiansa osaksi arjen tekemistä.
Muutosjohtamisen työkalumme tekevät muutoksesta läpinäkyvää, mitattavaa ja tuloksekasta.
Työmme tuloksena syntyy innostuneita ihmisiä ja mitattavia asiakastuloksia.
Vuosikertomuksemme 2014 kertoo tarinoita muutosjohtamisesta, ihmisistämme ja asiakkaistamme.
Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Esitys Kunnon työn päivän tilaisuudessa Turussa 7. lokakuuta 2013. Työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila, Turun kaupunki
Säästöjä ja supistuksia on tehty jo vuosia esimerkiksi
lähiopetuksessa ja säästötavoitteet ovat tulevinakin vuosina kovia. Samalla opetusmenetelmiä kehitetään ja uudistetaan, mikä tuo ammatilliseen koulutukseen paitsi uusia mahdollisuuksia myös vakavia haasteita.
Onko opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien tulevaisuudessa
mahdollista saavuttaa lähihoitajan työssä vaadittava ammattitaito? Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitti asiaa tekemällä jäsenilleen koulutuskyselyn, jolla haettiin
vastauksia siihen, miten lähihoitajan korkeatasoinen ammattitaito turvataan myös tulevaisuudessa.
3. Työkykyjohtaminen yleisesti ottaen mielletään
sairauspoissaolojen vähentämiseen ja
työkyvyttömyyseläköitymisen estämiseen liittyväksi
toiminnaksi.
Kuitenkin työkyky terminä voidaan käsittää henkilön
yleiseksi kyvykkyydeksi tehdä työtä. Ja siihen taas
vaikuttavat lähes kaikki asiat hänen elämässään ja
työympäristössä. Laajemmalla näkökulmalla
työkykyjohtamisesta voitaisiinkin puhua henkilöstön
suorituskyvyn johtamisesta.
6. Terveys- ja hyvinvointijohtamisen evoluutio kuvaa miten
yritykset johtavat henkilöstöään hyvinvoinnin näkökulmasta.
Mitä paremmin yritys johtaa hyvinvointiaan, sitä enemmän
hyötyä liiketoiminnalle voidaan saavuttaa. Hyöty tulee sekä
säästöjen, että parantuneen tuottavuuden muodossa.
Käytettävä johtamistermi ja yrityksen toimet riippuvat
yrityksen tilanteesta, liiketoiminnan luonteesta, strategiasta
sekä tavoitteista henkilöstöön nähden.
7. Hyödytliiketoiminnalle
Terveys- ja hyvinvointijohtamisen evoluutio*
Lakisääteiset
velvoitteet –
työturvallisuus ja
työsuojelu
Palveluja
aktiiviryhmille –
liikuntasetelit, kerhot
yms.
Koko yrityksen
hyvinvointikampanjat
Varhainen tuki,
työkyvyttömyys-casien
hoitaminen,
esimiesten rooli
Työterveyden
mittaaminen ja
johtaminen
Työhyvinvoinnin
mittaaminen ja
johtaminen
Liiketoimintalähtöinen
hyvinvoinnin
mittaaminen ja
johtaminen
Työturvallisuusjohtaminen
Työhyvinvoinnin johtaminen
Työkykyjohtaminen
Strateginen hyvinvoinnin
johtaminen
Hyödytkustannussäästöistä
Hyödyttuottavuudesta
Työterveysjohtaminen
*Mukailtu: Aura, Ilmarinen, Valtakoski 2010
8. Työkykyjohtamisen evoluution vaiheet perustuvat
havaintoihin missä askelissa yritykset ovat ottaneet
johtamisen haltuunsa.
Jokaisessa eri vaiheessa on omat haasteensa ratkaistavaksi.
Etenkin isoissa yrityksissä yksittäinen vaihe voi kestää vuosia,
koska usein on kyse myös merkittävästä kulttuurin
muutoksesta.
9. Työkykyjohtamisen haltuunoton vaiheet
Tuottavuus lisääntyy
Riskit ja kustannukset vähentyvät
Tuottavuus vähentyy
Riskit ja kustannukset lisääntyvät
Työkyvyttömyys
(lyhyt, pitkä, tk-eläke)
- €+ €
Kohderyhmät ja palvelut määritelty koko henkilöstön osalta – varhainen tunnistaminen ja tuki, itseohjautuvuus, jatkuva
mittaaminen, useiden palveluntuottajien verkosto, yhteistyö toimijoiden välillä
Johto havahdutetaan korkeisiin terveyskustannuksiin tai riskeihin – ”Euro on paras konsultti”
Otetaan sairauspoissaolot seurantaan, poistetaan väärinkäytöt – hälytysrajat, varhaisen tuen malli, esimiesten kouluttaminen,
yhteistyön tiivistäminen työterveyshuollon kanssa
Tukitaan perälauta – case-manageeraus välittömän työkyvyttömyysuhan alla oleville henkilöille, mahdollisimman tehokas
vahinkotapausten hoito, yhteistyö työeläkeyhtiön kanssa
Siirrytään korkean riskin henkilöihin, etsitään keinoja kohderyhmien tunnistamiseksi ja tilanteen parantamiseksi –
terveyskyselyt, varhainen kuntoutus, räätälöidyt mallit
Peräpeili
Reaktiivisuus
Ennustaminen
Proaktiivisuus
10. VAIHE HAASTEET TEKEMINEN
1 = Ei johdettua
toimintaa
• ”Johto ei ymmärrä”
• Kenelläkään ei määriteltyä vastuuta asiasta
• Olemassa oleva kulttuuri voi haastaa muutoksen
• Kuka tekee ratkaisevan ensimmäisen askeleen?
• Asioiden euroistaminen => sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläköitymisen
kustannukset, työterveyshuollon kustannukset, vakuutuskustannukset
• Esitys johdolle toimenpiteistä ja etenemisestä
• Vastuun määrittäminen
• Seurattavien mittareiden asettaminen johtoryhmätasolle
2 = Varhaisen
tuen malli
käytäntöön
• Mistä saamme tietää kuka ollut poissa ja kuinka kauan?
• Kulttuurin muuttaminen => miksi seurataan?
• Kuka ottaa vastuun?
• Mitä kukin osapuoli tekee?
• Esimiesten asenne ja osaaminen?
• Sairauspoissaoloseurannan järjestäminen
• Varhaisen tuen mallin rakentaminen
• Yhteistyö työterveyshuollon kanssa
• Esimiesten kouluttaminen
• Positiivinen viestintä
• Tukevien palveluiden järjestäminen?
3 = Perälaudan
tukkiminen
• Miten estämme työkyvyttömyyseläköitymiset?
• Miten saamme ns. erityishenkilöt haltuun?
• Mitä toimenpiteitä voimme tehdä heille?
• Kuka maksaa mitäkin?
• Kuka tekee ja koordinoi käytännön toimet?
• Casemanageeraus – mallin rakentaminen, euroistaminen, vastuut
• Työn joustoihin ja kulttuurin muutokseen hyväksymisen hakeminen johdolta
• Yhteistyö eläkevakuutusyhtiön kanssa
• Yhteistyö työterveyshuollon kanssa
• Eri vakuutusratkaisut/nopea töihin paluu
• Esimiesten kouluttaminen
4 = Korkean
riskin henkilöt
• Miten estetään case-manageroitavien määrän lisääntyminen?
• Miten tunnistetaan henkilöt jotka vaarassa vajota seuraavaan kategoriaan?
• Mitkä ovat meidän yrityksemme isoimmat riskitekijät ja merkit niistä?
• Mitä toimia voimme heille tehdä?
• Mitkä toimet ovat vaikuttavia?
• Henkilöiden tunnistamisen mallin luominen
• Jatkotoimenpiteiden määrittäminen tunnistamisen jälkeen – millä palveluilla
pystymme parantamaan em. kohderyhmän tilannetta
• Eri toimenpiteiden mittareiden asettaminen ja seuranta
5 = Kohti
kokonaisvaltaista
johtamista
• Miten määrittelemme meille oleelliset kohderyhmät?
• Miten saada muutkin käyttämään palveluita kuin valmiiksi aktiiviset?
• Miten tunnistetaan haasteet ajoissa?
• Miten tukea koko henkilöstön elämäntapojen kehittymistä?
• Miten saada esimiehet proaktiiviseksi?
• Miten hallita palveluverkostoa?
• Yritykselle tärkeiden kohderyhmien määrittely
• Vuosien mittaiset koko yrityksen hyvinvointiohjelmat (kulttuurin rakentaminen),
jossa laaja tarjonta
• Kokeilu, mittaaminen, käytäntöön, kokeilu, mittaaminen, käytäntöön jne.
• Kohti hyvin varhaista tukea – esimiesten kouluttaminen
• Verkoston johtamisen malli ja mittarit
Haasteet eri vaiheissa ja käytännön tekeminen
11. Lisää ajatuksia
Blogistamme: http://www.prevenia.fi/fi/BLOGI/
Seuraa meitä LinkedInissä:
https://www.linkedin.com/company/prevenia-
health-oy
Muita webinaareja YouTubessa:
• Mm. Terveys- ja hyvinvointitoimien pilotointi
Voit olla myös minuun suoraan yhteydessä!
Topi Valtakoski
040 720 4847
topi.valtakoski@prevenia.fi
Tervetuloa työkykyjohtamisen evoluutio – webinaariin. Nimeni on Topi Valtakoski ja tämä webinaarin sisältö perustuu yli 10 vuoden kokemukseeni useiden eri kokoisten asiakasyritysten kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja johtamisessa. Lisäksi tein muutama vuosi sitten selvityksen isojen yritysten terveys- ja hyvinvointijohtamiseen liittyen, mistä tuli esille miten yritykset vaiheittain ottavat ns. työkykyjohtamisen haltuunsa.
Itsellä kova halu ymmärtää ilmiötä ja sen hyödyntämistä yritysten liiketoiminnan edistämiseksi paremmin.
Mitä työkykyjohtaminen on?
Tässä esimerkki työterveyslaitoksen sivuilta, mikä on hyvin Perinteinen malli, jossa työkykyjohtaminen mielletään sairauspoissaolojen vähentämiseen ja työkyvyttömyyseläköitymisen estämiseen liittyväksi toiminnaksi.
Toisaalta jos mietitään termiä työkyky, niin se käsittää henkilön kyvykkyyttä tehdä työtä. Ja siihen vaikuttavat lähes kaikki asiat hänen elämässään ja työympäristössä. Laajemmalla näkökulmalla työkykyjohtamisesta voitaisiinkin puhua henkilöstön suorituskyvyn johtamisesta.
Koska yritykset ovat erilaisia ja näkökulmia eri tahoilla useita, niin Rakkaalla lapsella on useita eri termejä ja jokainen taho on määritellyt itselleen sopivan näkökulman aiheeseen. On… nämä termit usein aiheuttavatkin sekaannusta.
Työkykyjohtaminen on ehkä terminä vakiintunut eniten ja se käsitetään yleisesti ottaen koskemaan ttL:n mallia, eli kustannusten välttämistä.
Yhtä kaikki, jokaisessa kyse on siitä, että pyritään kehittämään henkilöstötuottavuutta. Näkökulma ja termi vaihtelevat yrityksittäin ja näin pitää oikeastaan ollakin, koska yritysten tilanne ja tarpeet vaihtelevat.
Yhtä kaikki kaikissa termeissä ja johtamisessa on kyse henkilöstötuottavuuden kehittämisestä, jossa on karkeasti kaksi väylää – kulujen vähentäminen ja/tai tuottavuuden parantaminen.
Paljon eri termejä
Työkykyyn vaikuttavat kaikki asiat ihmisen elämässä
Miksi pitäydymme työkyvyn johtamisessa vain ns. huonossa päässä
Termit vaihtelevat yrityksittäin tarkoituksellisuuden mukaan – esim. tieto työläisyritys vs. työntekijäpainotteinen yritys
Ennen kuin puhutaan tarkemmin miten yritykset ottavat työkykyjohtamisen haltuunsa, niin käydään läpi henkilöstön hyvinvoinnin johtamisen evoluutiota.
Tämä kuva rakennettiin aikoinaan Excenta Oy:n aikana Ossi auran ja Juhani Ilmarisen kanssa.
Kuvan pohjana toimi Excenta Oy:n noin 200 yritysasiakasta ja heidän hyvinvoinnin johtaminen. Tarkoituksena oli selvittää miten yritykset johtavat omaa henkilöstöään hyvinvoinnin näkökulmasta. Samoihin aikoihin aloitimme myös Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa – kartoituksen, joka on jatkunut sen jälkeen ja tuorein julkaisu on viime vuodelta. Jossa tutkittiin yritysten hyvinvoinnin johtamisen käytäntöjä ja niiden vaikutusta liiketoimintaan.
Vaiheittainen läpikäyminen – nopeasti.