1. Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät
TUTU2
Systeemiajattelun perusteet
Anita Rubin
2010

2. tvanet.fi
Systeeminen järjestelmä on
• luonnon tai ihmisen luoma,
• fyysinen, abstrakti tai inhimillinen,
• ympäristöstään rajan erottama kokonaisuus (esim.
ihmisen iho tai eläimen nahka, solukalvo),
joka voi olla joko avoin tai suljettu.
Systeemi rakentuu hierarkkisesti ja koostuu eri tasoista, joilla
on omat lainalaisuutensa. Näitä ei voi suoraan johtaa
ylemmän tason lainalaisuuksista, mutta kunkin tason lait
vaikuttavat niiden alapuolella oleviin toimintoihin.
SYSTEEMIAJATTELUN
PERIAATTEET
Peter Checkland 1985

3. tvanet.fi
Systeemi muodostuu rajoitetusta määrästä eri tekijöitä, joita
voidaan usein kutsua myös alasysteemeiksi (omien
ehtojensa varassa toimivia pienempiä systeemejä).
Systeemien ja alasysteemien välillä / systeemien kesken on
prosesseja (vuorovaikutusta, energian ja informaation
vaihtoa), jännitteitä ja toiminnallisia tai orgaanisia yhteyksiä.
Tästä syystä systeemi on emergenttinen (kasvava)
kokonaisuus, joka kehittyy omaehtoisesti.
Mitä korkeammalla hierarkiassa systeemi toimii, sitä
abstraktimpi ja yleisempi se on luonteeltaan (esim.
yhteiskunta).
SYSTEEMI: ENEMMÄN KUIN
OSIENSA SUMMA

4. tvanet.fi
• vastaanottaa ainetta, energiaa ja/tai informaatiota
ympäristönsä kanssa (=panos eli input);
• muuntaa vastaanottamaansa energiaa, ainetta ja/tai
informaatiota toisenlaiseksi ja
• tuottaa ympäristöönsä takaisin muuntamaansa
ainetta, energiaa ja/tai informaatiota (=tuotos eli
output);
• samanaikaisesti ylläpitää aktiivisesti omaa sisäistä
tilaansa (=homeostaasi) eliminoimalla ylimääräistä
energian, aineen tai informaation virtausta ja pyrkimällä
häiritsemään ulkoisten tekijöiden vaikutuksia;
…/…
AVOIN SYSTEEMI

5. tvanet.fi
AVOIN SYSTEEMI (jatkoa)
• pyrkii kohden negatiivista entropiaa, ts. pyrkii
säilymään hengissä ja ylläpitämään toimintojaan;
• rakentuu hierarkisesti ylä- ja alasysteemeistä;
• pyrkii eriytymään ja erikoistumaan.
Palauteprosessissa systeemi kuluttaa energiaa, jota se
ottaa ulkopuolelta. Palauteprosessi on tärkeä
informaation kuljettajana ja systeemien menestys ja
kehitys ovat riippuvaisia palautteen toimivuudesta.
Säätely on avoimen systeemin talouden ylläpidossa
välttämätöntä.

6. tvanet.fi
Avoimet systeemit ovat sellaisia ”oppivia olioita” (learning
beings) (Kuusi 1999; de Jouvenel 1967):
• joita kontrolloivat deterministiset luonnonlait ja niiden
oma tahto,
• jotka ovat vähemmän ennustettavia kuin ei-oppivat oliot
ja
• joiden ominaisuudet, kyvyt ja tarpeet voidaan havaita.
Oppivan olion tavoitteena on sen elossapysyminen,
kehittäminen ja/tai lisääntyminen. Nämä prosessit vaativat
sekä passiivisia (esim. muistiin rekisteröinti) että aktiivisia
(muistin palauttaminen ja muuntaminen toiminnoksi)
prosesseja.
OPPIVAT OLIOT JA SYSTEEMIT

7. tvanet.fi
OPPIVA ORGANISAATIO
• Oppiva organisaatio on oppivan olion erikoistapaus.
• Organisaation keskeinen piirre oppivana systeeminä
on sen ymmärrys siitä, että sen toiminnalla on
suunta.

8. tvanet.fi
• ovat avoimia systeemejä, mutta eri tavalla kuin oppivat
oliot (=joiltain ominaisuuksiltaan lähempänä suljettuja
systeemejä);
• ovat ennustettavia, kun niiden historia (aikaisemmat tilat,
tapahtumat tms.) ovat kartoitettavissa esim. aikasarjoilla
ja joiden nykytila tiedetään;
• saattavat vaikuttaa ei-ennustettavilta, mikäli niiden
alkuperää tai lähtötilaa ei voida tietää riittävällä
tarkkuudella (esimerkiksi koneet, termostaatti, kaasut);
• eivät kykene luonnostaan itsesäätelyyn, ja
• ovat sen vuoksi matkalla kohti osiensa hajoamista eli
entropiaa.
EI-OPPIVAT OLIOT JA SYSTEEMIT

9. tvanet.fi
Ihmisen toiminnasta syntyneet systeemit voidaan jakaa
kolmenlaisiin kokonaisuuksiin:
1. Suunnitellut aineelliset systeemit muodostuvat tietoisen
suunnittelun tuloksena (esim. talon lämmitys-järjestelmä).
2. Suunnitellut abstraktit systeemit ovat laajempia ihmisen
tekemiä kokonaisuuksia, jotka voivat koostua myös
tietoisesti rakennetuista käsitteellisistä kokonaisuuksista
(esim. koulu).
3. Kolmas tietoisten systeemien laji on ihmisen toimin-nalliset
systeemit: ihmiset muodostavat systeemejä toteuttaakseen
jotain tarkoitusta, luodakseen jotain, toimiakseen yhdessä
tai saavuttaakseen jonkin päämäärän (esim. Suomen
opetusjärjestelmä).
IHMISEN TEKEMÄT SYSTEEMIT

10. tvanet.fi
SYSTEEMIN EVOLUTIONAARINEN
KEHITYS
Luonnolliset systeemit kehittyvät sekä ennakoitavasti
että ei-ennakoitavasti spontaanisti ja evolutionaarisesti
hyppäyksittäin.
Samat osat, toiminnot ja elementit, joista systeemi
koostui aikaisemmin, ovat edelleen nähtävissä
muutoksen jälkeen, mutta niiden lisäksi systeemiin on
tullut jotain uutta ja oleellisesti merkittävää, joka
muuttaa näiden elementtien merkityksen ja keskinäisen
suhteen toisenlaiseksi.
 Miten hallita/ymmärtää muutosta?

11. tvanet.fi
SYSTEEMI JA MUUTOS
Muutos vaikuttaa organisaatiosysteemissä
• sisäänpäin sen omiin toimintoihin: hallintoon,
tiedonkulkuun, teknisiin resursseihin ja
välineisiin, sisäisiin mekanismeihin ja
organisaatiossa tai sen kanssa työskenteleviin
ihmisiin;
• ulospäin yhteiskuntaan ja siihen toiminta-
ympäristöön, jossa organisaatio toimii.

12. tvanet.fi
Kompleksinen ilmiö tai asia on laadullisesti erilainen
kuin sen yksittäiset osat. Sen vuoksi sitä ei voida mitata
tai selittää pelkästään sen perusteella, että tiedetään
sen eri osien luonteenpiirteet, tarkoitukset, roolit ja
toimintamallit.
SSM (= Soft Systems Methodology eli pehmeä
systeemimetodologia) kehitettiin erityisesti
kompleksisten ongelmien ymmärtämiseksi ja
ratkaisemiseksi.
KOMPLEKSISUUS
SYSTEEMIAJATTELUSSA

13. tvanet.fi
Systeemiä voidaan pitää kompleksisena, jos
• se on avoin;
• sillä on jatkuva, kaksisuuntainen informaation vaihto-
järjestelmä.
Ihmisen tekemät systeemit -- erityisesti sosiaaliset
systeemit -- muuttuvat aina kohti suurempaa
kompleksisuutta ja abstraktisuutta (esim. perhe  kylä 
yhteiskunta  EU)
KOMPLEKSINEN SYSTEEMI

14. tvanet.fi
Kaikki informaatio ei vaikuta systeemin toimintoihin tai
järjestelmiin.
Kriittinen informaatio on sellaista informaatiota, joka
vaikuttaa systeemiin ja jonka käsittelemiseksi
systeemissä ei välttämättä ole valmiita keinoja.
Mitä enemmän systeemiin virtaa kriittistä informaatiota,
sitä epävakaisemmaksi se tulee ja sitä varmemmin se
vähitellen lähestyy kaoottista tilaa.
 miten valmistauduttu?
KOMPLEKSINEN SYSTEEMI JA
KRIITTINEN INFORMAATIO

15. tvanet.fi
Erilaisten systeemiajatteluun perustuvien tekniikoiden ja
menetelmien avulla pyritään löytämään yhteyksiä
päätöksenteon, toimijoiden, tavoitteenasettelun, visioiden ja
itseymmärryksen välille.
Näin saadun tiedon välityksellä luodaan kuva niistä
välttämättömistä muutosprosesseista, joiden avulla
päätöksenteosta vastaava ryhmä voi
• valmistautua erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia varten;
• tehdä valintoja erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien
välillä;
• alkaa toteuttaa tarvittavia toimia toivottavan
tulevaisuuden saavuttamiseksi.
KONTROLLOITU
MUUTOSPROSESSI

16. tvanet.fi
1. Kartoita systeemin nykytila:
• kuvaile toiminnot sen eri osa-alueilla ja ala-
systeemeissä;
• päättele sen alasysteemien, osien, toimijoiden ja
järjestelmien keskinäiset riippuvuudet.
2. Kartoita samat asiat tavoitellussa mahdollisessa
tulevaisuudessa  tulevaisuusmalli.
3. Vertaa tiloja toisiinsa.
4. Luo strategia, jonka avulla pääset nykytilasta toivottuun
tulevaisuudentilaan.
KONTROLLOIDUN MUUTOSPROSESSIN
TOTEUTTAMINEN

17. tvanet.fi
SYSTEEMI
Vaihtoehtoiset
tulevaisuuden
kehityspolut
Mahdollisuus
ylläpitää ja
luoda järjestystä
vähenee
Kaoottisuus ja
ennustamatto-
muus kasvavat
Vapausasteet
lisääntyvät
Systeemin kompleksisuus
kasvaa
Mitkä ovat sellaisen
systeemin tulevaisuudet?
Vaikutus-
valtaisten
toimijoiden
määrä kasvaa
SYSTEEMIN MUUTOS
INFORMAATION MÄÄRÄN KASVU
Bifurkaatio ?
enemmän
infor-
maatiota?
INFORMAATION KASVUN VAIKUTUS
SYSTEEMIIN