Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Informaatiovaikuttaminen somessa

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Loading in …3
×

Check these out next

1 of 70 Ad
Advertisement

More Related Content

Similar to Informaatiovaikuttaminen somessa (14)

More from Harto Pönkä (20)

Advertisement

Informaatiovaikuttaminen somessa

  1. 1. Informaatiovaikuttaminen somessa 24.5.2022 Harto Pönkä Innowise Kuva: Pixabay
  2. 2. Koulutuksen aiheita 2 Lähtökohta: sosiaalinen media vuonna 2022 Informaatiovaikuttaminen Suomessa ja luottamuksen nakertajat Valeprofiilit, valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot Salaliittoteoriat
  3. 3. Totuuden jälkeinen aika – viimeistään 2016 lähtien 3 Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta. Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta luettavaksemme. Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti. Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja puheenaiheita. Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan ole paljon merkitystä. Lähde: Pönkä H., 2018, Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018?, https://harto.wordpress.com/2019/01/18/mita-sosiaalisessa-mediassa-tapahtui-vuonna-2018/
  4. 4. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan 4 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  5. 5. Sosiaalisessa verkostossa jokainen on kuplassa 5 Kyse on siitä, tiedostaako olevansa kuplassa, ja minkä kokoinen kupla on. Eri kuplien välillä samasta aiheesta voi olla täysin vastakkaiset käsitykset.
  6. 6. 6 Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/ Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit, joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä. Tunne vs. järki
  7. 7. Facebookin ex-työntekijän paljastukset 2021 ”Algoritmi vahvistaa jakolinjoja, ääriajattelua ja polarisaatiota sekä heikentää yhteiskuntia joka puolella maailmaa. Facebook on ymmärtänyt, että jos he muuttavat algoritmin turvallisemmaksi, ihmiset viettävät vähemmän aikaa sivustolla, napsauttavat vähemmän mainoksia ja ansaitsevat vähemmän rahaa." Kuvakaappaus: Frances Haugen kuultavana Yhdysvaltain kongressissa, 5.10.2021, https://www.youtube.com/watch?v=32GKcPZkPdM Lainaukset: HS, 5.10.2021, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008310079.html 7
  8. 8. Someväittelyt: vastakkainasettelua vai dialogisuutta? 8 ▪ Polarisaatio on arkipäivää Suomessakin: keskustelu muuttuu helposti vastakohtien väittelyksi. ▪ Someväittelyissä vastakkaisten leirien välissä on vaikeaa olla neutraali ja asiapitoinen. Lähde: Jenna Vuorela, 2021, pro gradu –tutkielma, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74872
  9. 9. Vihapuheen määritelmä 9 ”Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten, ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan.” (Euroopan neuvoston ministerikomitea, 1997) ▪ Käsitettä käytetään usein väärin: eri asia kuin vihainen puhe! ▪ Osa vihapuheesta täyttää rikoksen tunnusmerkistön (kunnianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan) ▪ Osa vihapuheesta on ei-rangaistavaa, mutta voi silti olla esimerkiksi yhdenvertaisuuslain perusteella kiellettyä. Alkuperäislähde: https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=0900001680505d5b, suomennoksen lähde: Poliisi.fi/vihpuhe (16.10.2019) Lisää aiheesta: Pönkä H., Vihapuheen määritelmiä, 2019, https://harto.wordpress.com/2019/10/16/vihapuheen-maaritelmia/
  10. 10. Joskus netissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi joutuneet 2017-2020 Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699, 2017, 2019 ja 2020. http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html Kuva: Harto Pönkä 10
  11. 11. ▪ Algoritmit valitsevat käyttäjän sijasta ▪ Algoritmit voimistavat tunnereaktioiden vaikutusta näkyvyyteen ▪ Algoritmien manipulointi on yhä helppoa Kuva suuren somepettymyksen vuodelta 2018 päivitettynä vuoden 2022 tilanteeseen 11 ▪ Tottuminen epäaitoon sisältöön somessa ▪ Somevaikuttajat ▪ Kaikkea voidaan ostaa: seuraajia, tykkäyksiä, kommentteja, katselu- ja kuuntelukertoja ▪ Totuuden jälkeisenä aikana faktoja ei pidetä aina tärkeinä ▪ Klikkiotsikot leviävät lukematta ▪ Tarkoituksellinen disinformaatio ▪ Keskustelut polarisoituvat helposti vastakkaisten leirien väittelyksi ▪ Trollaus, maalittaminen, vihapuhe ▪ Yhä harvempi haluaa osallistua somessa julkisesti ▪ Käyttäjistä kertynyt data on nettijättien ja muiden datankerääjien hallussa ▪ Tietovuodot yleisiä ▪ Henkilötietoja käytetään myös huhujen levittämiseen ja cancelointiin Sosiaalinen media vuonna 2022
  12. 12. Informaatiovaikuttaminen Suomessa
  13. 13. “ Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. 13 Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf
  14. 14. 14 "Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan Suomen Nato-kansanäänestykseen informaatiovaikuttamisella.” (Antti Pelttari, 29.3.2022) ▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava informaatiovaikuttamisessa ▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat kuulua mm. väitteet venäläistaustaisten henkilöiden kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot. ▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen ▪ Muista myös tietoturva: "Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion turvallisuutta koskeville keskusteluille." Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html
  15. 15. Venäläinen strateginen ”totuus” 15 Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö @mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)
  16. 16. Strategiset narratiivit 16 ▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin kyseisistä ryhmistä. ▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös ulkopuolinen kritisoija, toimittaja tms. Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
  17. 17. Millaisia väitteitä Suomesta nyt levitetään? 17 1. Pääministeri Marinin mustamaalaaminen ”uutena Mannerheimina” 2. Suomi haluaa Natoon ”Hitler-kultin” takia 3. Suomen väitetään siirtäneen panssarivaunuja rajalle 4. Suomi valmis olemaan jälleen ”ponnahduslauta” hyökkäykselle 5. Suomi ”ukrainalaistuu” vauhdilla 6. Virheelliset väitteet Suomen Nato-jäsenyydestä ”Vähän totuutta mukana tekee lopusta uskottavamman.” Lähde ja lisää aiheesta: Iltalehti, 5.5.2022, https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9bed7d3f-925c-41f2-942e-f4c4a0b2c9c6 Katso myös vanhat valheet: EUvsDisinfo, 6.8.2018, https://euvsdisinfo.eu/finland-puts-russian-kids-in-prison-disinformation-that-shaped-the-minds-of-millions/# Fake
  18. 18. Niinistön ja Marinin julkaisuihin vastanneita trolli- ja bottitunnuksia Twitterissä, 21.4.2022, bottianalyysi Tweeps.net:illä + edelliset 100 twiittiä valituilta tunnuksilta, keskusteluverkosto ja klusterianalyysi, tehnyt: Pönkä H. @hponka ja Laiti M. @mihkal 18
  19. 19. Informaatiovaikuttamisen tekniikoita 19 Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512 Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?
  20. 20. Luottamuksen nakertajat
  21. 21. Trollaus ▪ Tarkoituksena ärsyttää muita. ▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä provosoivista viesteistä. ▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää järkevän keskustelun aiheesta. ▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä, jotka levittävät tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai suoranaista propagandaa. ▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen toimijaan ei yleensä voida osoittaa. ▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin trollitehtaaseen” (virall. Internet Research Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613 kpl lokakuussa 2018. 21 Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131 Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
  22. 22. “ Omasta mielestäni huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se, että valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten ihmisten luottamuksen. Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin omissa verkostoissaan. - Jessikka Aro (Putinin trollit, 2019) 22
  23. 23. Osa trollitileistä on silmiinpistäviä – tarkoituksellako tökeröitä? Lähde: Twitter, 2.5.2022 (saman tyyppisiä Twitter-tunnuksia on aiemmin jäädytetty, esim. @MEEMIKUNINGAS) 23
  24. 24. Nämä tunnukset ovat trolleja, eivät botteja Lähde: Tweeps.net-bottianalyysit ko. tunnuksista, 2.5.2022. Tunnuksissa ei ole selviä merkkejä automatisoinnista. 24
  25. 25. Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu https://www.tweeps.net/ 25
  26. 26. Maalittaminen ▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi” ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa. ▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja. ▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on näyttää sen tarkoituksellisuus toteen. ▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta. ▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on todennäköisesti myös häiriköintiin alttiita. ▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy kunnianloukkaus, uhkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. ▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja valheelliseen uhriutumiseen. 26 Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282 Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.
  27. 27. Botit ▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti twiittaavat Twitter-tilit ▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi spämmibotit ja trollibotit. ▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter- tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä. ▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat olla merkkejä botista. 27 Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
  28. 28. Epäiletkö bottia? Tarkista ensin nämä 28 1. Profiilikuva ▪ Näyttääkö kuva tekoälyllä luodulta? ▪ Käytetäänkö samaa kuvaa muualla? 2. Aktiviteetti ▪ Onko tunnus liian aktiivinen ollakseen ihminen? ▪ Onko julkaisuajoissa säännöllisyyttä? 3. Nimi ▪ Voiko nimestä/nimimerkistä päätellä jotain? 4. Tilin luontipäivä ▪ Onko tunnus luotu vasta äskettäin? 5. Kieli ▪ Mitä kieliä tunnus käyttää? ▪ Onko viitteitä konekäännöksestä? 6. Tiedot ▪ Voiko kuvauksesta, sijainnista tai linkistä päätellä jotain? 7. Vuorovaikutus ▪ Keitä tunnus seuraa? Ketkä seuraavat sitä? ▪ Näyttävätkö julkaisut ihmisen kirjoittamilta? Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
  29. 29. Spämmi-/markkinointibotti Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @DeveloDupont ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022) Markkinoi webhotellipalvelua. 29
  30. 30. Poliittinen botti Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022) Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa. 30
  31. 31. Pro Ukraina -botti Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @E_U_kraine ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022) Twiittaa Ukrainan puolesta. 31
  32. 32. Manipuloivat botit 32 Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020
  33. 33. Bottien mahdollisia tunnusmerkkejä ▪ Twiittaa säännöllisesti eli tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Lähettää twiittejä vuorokauden ympäri (ei nuku). ▪ Lähettää pääasiassa vain retwiittejä tai vastauksia muille. ▪ Lähettää runsaasti linkkejä samoille nettisivustoille. ▪ Seuraa huomattavan paljon muita Twitterin käyttäjiä. Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille. 33
  34. 34. Milloin voidaan epäillä Twitter-bottien hyökkäystä? ▪ ”Liittymispäivän vuoksi epäilyttävät” tunnukset (vihreällä) voivat olla merkki siitä, että bottitunnuksia on luotu tarkoituksella tietyn käyttäjän tai käyttäjien seuraajiksi. ▪ Joskus selitys on yllättävä kuten oli Haaviston tapauksessa v. 2017: https://harto.wordpress.com/2017/12/21/ku n-grow-jonneja-epailtiin-twitter-trolleiksi/ Kuvat: Tweeps.net-bottianalyysityökalulla saadut tulokset: @valavuori-tunnuksen seuraajat 29.4.2021 ja @kirsipiha-tunnuksen seuraajat 1.4.2021. 34 @valavuori ▪ Tweeps.net-työkalun seuraajien analyysin tuloksissa esitetään ns. verhokuva, jossa pisteet ovat seuraajien tunnuksia seuraamisjärjestyksen ja tunnusten luontipäivien mukaan. ▪ Tunnistetut botit (punaisella) keskittyen tiettyyn aikaan tarkoittavat mahdollista bottihyökkäystä tai seuraajien ostamista. @kirsipiha
  35. 35. Bot Sentinel – bottien tietokanta Kuvakaappaus: Bot sentinel –sivusto, https://botsentinel.com/analyzed-accounts/problematic (28.4.2022) 35
  36. 36. Mistä huomaa, jos botti keskustelee tekoälyn avulla? ▪ Kuvassa on havainnollistamistarkoituksessa tehty tekoälyä ja konekäännöksiä käyttävä botti. Kuvakaappaus ja lähde: Inkeri Koskinen, 2022, https://blogs.tuni.fi/eufemia/teema1/juttelin-rokotevastaisen-botin-kanssa-suomeksi/ 36
  37. 37. Valeprofiilien tutkiminen
  38. 38. Erota nämä toisistaan: lempinimi, anonyymi, valeprofiili Lempinimi/nickname ▪ Yleensä tavallisia käyttäjiä ▪ Henkilö voi käyttää samaa nickiä eri somepalveluissa ▪ Ei välttämättä edes yritä peitellä oikeaa nimeään ▪ Nick voi olla niin vakiintunut, että sitä käytetään, vaikka nimi olisi tiedossa Anonyymi ▪ Anonyymi esiintyy vain nimimerkin takaa ▪ Anonyymi ei paljasta nimeään, vaan haluaa pitää sen salassa ▪ Syitä anonyyminä toimimiseen on useita Valeprofiili ▪ Väärä tai keksitty nimi ▪ Keksitty henkilö tai esiintyy toisena ▪ Profiilikuva voi olla kuvapankista, tekoälyn luoma tai toiselta henkilöltä otettu ▪ Mahdollisesti muitakin keksittyjä/vääriä tietoja ▪ Älä sekoita: parodiatili julkkiksesta (joka kerrotaan avoimesti) 38
  39. 39. ”Oululainen bloggaaja Veikko Korhonen” ▪ Helmikuussa 2022 venäläisessä VK- yhteisöpalvelussa levitettiin ”Veikko Korhosen” tekstiä, jonka mukaan moni maa saisi kiittää olemassaolostaan Venäjää tai Neuvostoliittoa. ▪ Kyseistä henkilöä ei ole olemassa ▪ Valeprofiilin kuvaksi on otettu Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professorin Atte Korholan kuva. ▪ Teksti on jäljitetty alun perin vuoteen 2015 erään Itä-Ukrainan separatistiryhmän sivulle ▪ Teksti on kiertänyt venäjänkielisessä somessa jo 7 vuotta, vaikka se on osoitettu feikiksi jo vuonna 2018. Lähde ja kuva: Kaleva, 6.3.2022, https://www.kaleva.fi/oululainen-veikko-korhonen-levittaa-propagandaa-ve/4403777, alkuperäinen kuvan lähde: Liubov Alekseeva, Lisätietoa aiheesta myös Nato StratComin Robotrolling 1/2019 –raportissa: https://stratcomcoe.org/publications/robotrolling-20191/105 39 Fake
  40. 40. Valeprofiili toisen nimissä voi olla identiteettivarkaus eli rikos ▪ Identiteettivarkaus on vuodesta 2015 lähtien ollut rikos, jos siten aiheutetaan taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. ▪ ”Vähäistä suurempi haitta” voi olla esimerkiksi toisen nimissä levitetyt viestit somessa. ▪ Sen sijaan keksitty henkilöllisyys somessa ei ole identiteettivarkaus, jos sen yhteydessä ei käytetä toisen henkilön henkilötietoja, tunnistamistietoja tai vastaavia yksilöiviä tietoja. Lähde: Rikoslaki, 38 luku 9 a §, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L38 40
  41. 41. Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen ▪ Usein kauniskasvoinen nainen ▪ Epäselvä tausta, oudot muodot, kiiltävät täplät (GAN-algoritmin tunnettu vika) ▪ Silmät keskellä kuvaa ▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari korvat ▪ Välillä katkeavat tai taustaan häipyvät hiukset ▪ Virheet hampaissa, esim. toinen etuhammas paksumpi ▪ Muut epäsymmetriat ▪ Värivirheet ihossa tai taustassa Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles, Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395 41
  42. 42. Esimerkkejä AI:n tekemistä virheistä kasvokuvassa ▪ Avaa kuva kuvankäsittelyohjelmassa ▪ Kun tutkit kuvaa, zoomaa sitä ja katso yksityiskohtia, niin huomaat mahdolliset tekoälyn tekemät virheet kuvan generoinnissa. Kuvien lähde ja lisää esimerkkejä: Kyle McDonald, 2018, https://kcimc.medium.com/how-to-recognize-fake-ai-generated-images-4d1f6f9a2842 42
  43. 43. Työkalu tekoälyn avulla luotujen profiilikuvien tunnistamiseen ▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit asentaa Fake Profile Detector – selainlaajennuksen ▪ Tämän jälkeen voit testata, onko profiilikuva feikki klikkaamalla sitä hiiren oikealla napilla ja valitsemalla kohdan ”Check fake profile picture” ▪ Tulos tulee hetken kuluttua selaimen ilmoituksena ▪ Kyse on uudesta palvelusta, toiminnassa on katkoksia Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc 43
  44. 44. Valeprofiiliksi epäillyn Elina Hinderin profiilikuva ▪ Kuva herättää epäilyn trollitunnuksesta ▪ Fake Profile Detectorin mukaan kuva EI 60 %:sesti ole tekoälyllä luotu ▪ Kuvassa on mahdollisia viitteitä AI- teknologian käytöstä: ei taustaa, mallimaisuus, väitetty epäsymmetrisyys poskissa 44
  45. 45. Elina Hinderin profiilikuva lähitarkastelussa ▪ Silmät ovat yhtä kaukana keskilinjasta, mikä on tyypillistä tekoälyn luomille kuville ▪ Kasvot ja korva vaikuttavat olevan eri perspektiivissä ▪ Sekaiset hiukset. Korvan yli menevä hiuskiehkura jatkuu paksumpana korvan alla. ▪ Ylivalotus paljastaa ”tuhruisuutta” kuvan taustasta, mikä on tyypillistä tekoälyn luomille kuville. 45
  46. 46. Vastaavia esimerkkejä tekoälyn luomista kuvista ▪ Puoliprofiili on tekoälylle vaikea: korvat ovat usein eri paria tai väärässä perspektiivissä Kuvien lähde: https://this-person-does-not-exist.com/en 46
  47. 47. Twitter-käyttäjä Elina Hinderin (@elinahinder) selvityksen tulokset 47 Selvitettävät asiat Tulos Löytyykö Googlella henkilöstä jotakin muuta tietoa? Vastamediasivustojen artikkeleissa on lainattu @elinahinderin twiittejä* Löytyykö saman nimistä henkilöä Facebookista? EI Löytyykö nimellä jotain YouTubesta? EI Löytyykö henkilöä ”puhelinluettelosta”? (Fonecta ja Yritystele) EI Vastaako puheluun, sähköpostiin tai yksityisviestiin? EI (tähän mennessä) Onko nimessä/nimimerkissä piilomerkitystä tai kyse sanasta? ”hinder” voidaan suomentaa ”takapuoleksi” Löytyykö profiilikuva kuvahaulla jossakin muussa yhteydessä? EI Onko profiilikuva todennäköisesti tietokoneella luotu? (Fake Profile Detector + manuaalinen tarkastelu) Kuva läpäisee automaattisen tarkastuksen, mutta on todennäköisesti AI:n luoma Onko Twitter-tunnus todennäköisesti botti? (TruthNest ja Tweeps.net) EI Onko viestinnässä selviä merkkejä informaatiovaikuttamisesta? EI JOHTOPÄÄTÖS: Kyse on melko varmasti valeprofiilista *) Mainintoja löytyi MV-lehdestä ja Uvmedia-sivustolta (havainnot tehty 2.5.2022)
  48. 48. Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista: 48 Twitter Facebook LinkedIn Snapchat Instagram WhatsApp
  49. 49. Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot
  50. 50. 50 Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904 Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/
  51. 51. Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat), kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022 51
  52. 52. Netissä havaitun epäilyttävän tiedon tarkistaminen tai tarkistamattomuus (edell. 3 kk) Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat), kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022 52
  53. 53. Mitä viitteitä valeuutisesta huomaat? 53 Lisää tapauksesta: http://www.snopes.com/clinton-votes-found-in-warehouse/ Kuvakaappaus: http://archive.is/5lfHH Ei ole tunnettu sivusto Pöyristyttävä väite. Kuinka uskottavaa on tällaisen skuupin julkaisu tuntemattomalla sivustolla? Kirjoittajan nimi puuttuu. Kuvassa on kummallisia tuhruja. Fake
  54. 54. Kuva oli irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä ja sitä oli muokattu 54 Kuva ja lisätietoa: https://petapixel.com/2017/01/19/problem-fake-photos-fake-news/ Original
  55. 55. Valeuutisten levittämisen mekanismit 55 1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys. 2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion: tykkäyksen, kommentin, jakamisen. 3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video. 4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua sosiaalisen median kanavissa. 5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan perustaa joukoittain some-tunnuksia ja esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla ”rekrytoidaan” apulaisia mukaan. 6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla heidät virallisen propagandan edustajiksi. 7. Valeuutinen saavuttaa suurimman näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
  56. 56. Potentiaalisen somekohun 5 kriteeriä 56 1. Jaettavuus: Sisällön jakaminen somessa on helppoa. 2. Iskevyys: Nopealukuisuus on valttia, esim. kuva tai lyhyt video. 3. Samaistuttavuus: Ihmiset jakavat helpommin sellaista, johon heillä on yhtymäkohtia. 4. Vaivannäkö: Jos somekohun aloittaja esimerkiksi keksii erikoisen näkökulman, meemin tai sanavalinnan, sisältöä jaetaan todennäköisemmin. 5. Äkillinen tunnetila: Esimerkiksi ilahdus, järkytys, suuttumus, hämmästys tai pelästys. Lähde: Katleena Kortesuo, 2016, s. 50
  57. 57. MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014) ▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa ▪ Todellisuudessa lentoturmatutkimuksen mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjusjärjestelmällä. Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä) Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/ Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17 57 Fake ”Kuvassa olevien koordinaattien mukaan voidaan olettaa, että kuvan on ottanut amerikkalainen tai brittiläinen satelliitti. Teimme tämän kuvan yksityiskohtaisen analyysin emmekä paljastaneet merkkejä väärennöksestä", sanoi Ivan Andrievsky, Venäjän insinööriliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.”
  58. 58. Kuva oli photoshopattu mm. Google Mapsin karttakuvista ▪ Sama kuvassa oleva pilvi oli Google Maps -kuvassa, mutta muut pilvet eivät täsmää tv-kuvan kanssa. ▪ Kuvassa olevan koneen tyyppi on väärä: MH17 oli Boeing 777-200ER, mutta kuvassa on Boeing 767. Oik. puoleisen kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/ Google Maps -kuva: https://www.stopfake.org/en/lies-russian-channel-one-demonstrated-a-satellite-image-of-the-malaysian-boeing-being-attacked/ (kuvien liitos: Pönkä, 23.5.2022) 58 Fake
  59. 59. Photoshopattu kuva paljastuu milläs muulla kuin Photoshopilla! Tässä tapauksessa feikkikuva oli yhdistelmä monesta eri karttakuvasta + lentokoneet + ”ohjuksen” vana Kuvassa Adobe Photoshop -sovellus ja edellisen sliden kuva, jossa on yhdistetty alkuperäinen feikkikuva ja sen päälle lisätty Google Mapsin karttakuva 1:1. Huomaa yhteensopimattomat pilvet, jotka paljastavat muun ohessa paljastavat huijauksen. 59
  60. 60. Deep fake -videot 60 ▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan. ▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja Twitterissä. ▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla). Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142 Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449 (käännös: Google Kääntäjä)
  61. 61. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen 61 ▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan? ▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa? ▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin kuvassa/videossa? ▪ Onko kuva/video varmistettavissa jostakin muusta lähteestä? ▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä voisi olla merkki sen muokkauksesta? ▪ Onko sama kuva, video tai videon pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin? Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan: ▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/ ▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/ ▪ Kuvan tai videon manipuloinnin tutkimiseen: https://www.invid-project.eu/
  62. 62. Salaliittoteoriat
  63. 63. Suomalaisten uskomat salaliittoteoriat TOP 20 (2021) Lähde: FINSCI-tutkimushanke, 2022, https://www.finsci.fi/uutisia/finsci-selvitti-salaliittoteoriauskomuksia-suomalaisten-suosituin-uskomus-on-omaksuttu-elokuvista (N=1 132, syyskuussa 2021) 63 Sija % Väite 1. 38,4 Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn salamurhassa. 2. 32,2 Vapaamuurarit vaikuttavat salaisesti liike-elämässä ja politiikassa. 3. 29,8 Tietokoneyritykset julkaisevat tarkoituksellisesti ohjelmia, joissa on virheitä, jotta voivat myydä niihin päivityksiä. 4. 29,3 iPhone-puhelimen sovellukset tallentavat keskusteluja ilman käyttäjän lupaa. 5. 24,1 Koronavirus (SARS-CoV-2) kehitettiin alun perin laboratoriossa. 6. 21,7 Tietyt julkisuuden henkilöt ovat lavastaneet kuolemansa kadotakseen julkisuudesta. 7. 21,4 Viranomaisilla on paljon laittomasti kerättyä tietoa jokaisesta kansalaisesta. 8. 20,3 Eri maiden hallitukset kehittävät ja rahoittavat sosiaalisen median toimijoita kuten Facebookia ja Twitteriä, jotta voisivat vakoilla niiden käyttäjiä. 9. 19,3 Suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä toimittajablokki, joka syöttää kansalaisille omaa agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten julkitulon. 10. 17,8 Autonvalmistajat ja öljy-yhtiöt toimivat yhdessä estääkseen ympäristöystävällisten moottoreiden kehitystä. Sija % Väite 11. 17,2 Lääkeyhtiöt yrittävät pitää ihmiset sairaina tavoitellakseen voittoja. 12. 17,2 Koronataudin (COVID-19) aiheuttava virus päästettiin tahallisesti liikkeelle kiinalaisesta laboratoriosta. 13. 17,1 Viranomaiset ovat peitelleet sitä, että matkustajalautta Estonian uppoamisen vuonna 1994 aiheutti räjähdys tai törmäys sukellusveneeseen. 14. 17,1 USA:n armeija tutkii avaruusolentoja salaisessa tukikohdassa nimeltä Area 51. 15. 16,6 Maailman eliitti kokoontuu säännöllisesti salassa päättääkseen maailmanpolitiikan suunnasta. 16. 16,3 Osa USA:n hallituksesta tiesi WTC-iskuista etukäteen, muttei tehnyt mitään estääkseen iskuja. 17. 16,0 Todisteita makeutusaine aspartaamin myrkyllisyydestä on tarkoituksellisesti peitelty. 18. 15,9 Eri maiden hallitukset salaavat todisteita avaruusolentojen vierailuista Maassa. 19. 14,7 Ilmaisia energianlähteitä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta öljy- ja kaasuyhtiöt pitävät ne pimennossa. 20. 14,6 Koronarokotteiden haitallisuutta peitellään.
  64. 64. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla ▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä. ▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 ▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251 ▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/ Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1 64 Fake
  65. 65. Faktantarkistusta suomeksi Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/ 65 https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
  66. 66. Tuore faktantarkistus: Pietarin pohjoispuolella EI kuljetettu Iskander-ohjuksia 66 ▪ Somessa leviävällä venäjänkielisellä videolla väitetään virheellisesti Venäjän siirtäneen Iskander-ohjuksia Suomen suuntaan. ▪ Kaksi brittitabloidia teki ison uutisen videosta (The Sun ja Mirror). ▪ Maanpuolustuskorkeakoulusta on vahvistettu, että videolla näkyvä kalusto ei liity Iskander-ohjusjärjestelmään. Kyse on K-300P Bastion-P –meritorjuntaohjuksesta. ▪ Informaatiovaikuttamiseen viittaa ajoituksen ohella venäjänkielisen videon valmiiksi pureskeltu kertomus. Puhuja tietää kolonnan ajoneuvojen lukumäärän jo ennen kuin on ajanut niiden ohi ja arvelee, että Viipurin alueelle on perusteilla uusi ”Iskander-divisioona”. Kuva ja lähde: Faktabaari, 19.5.2022, https://faktabaari.fi/fakta/pietarin-pohjoispuolella-liikkunut-kolonna-ei-kuljettanut-iskander-ohjuksia/ Fake
  67. 67. Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin 67 1. Todisteet pöytään 2. Mene lähteelle 3. Epäile täydellisyyttä 4. Luetko ”uutisia”? 5. Mieti motiivia 6. Erota mielipiteet faktoista 7. Älä anna kuvan hämätä 8. Tarkkana meemien kanssa 9. Tunteilla voi manipuloida 10. Varo vääriä profeettoja 11. Älä usko feikkitohtoria 12. Lainaa laadukasta tutkimusta 13. Vältä yksipuolisuutta Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)
  68. 68. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus Oikaisu kohdistuu tiettyyn aiheeseen, josta on levitetty väärää tietoa (esim. valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat tässä vaiheessa jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia. 1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet. 2. Kerro vasta sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä. 3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä. 4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen. 68 Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org) George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/
  69. 69. Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln 69
  70. 70. 70 Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteystiedot Harto Pönkä 0400500315 @hponka harto.ponka@innowise.fi https://www.innowise.fi/ Kiitos!

×