Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Loading in …3
×

Check these out next

1 of 50 Ad
Advertisement

More Related Content

More from Harto Pönkä (20)

Advertisement

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa

  1. 1. Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa 28.4.2022 Harto Pönkä Innowise Kuva: Pixabay
  2. 2. Koulutuksen aiheita 2 Lähtökohta: sosiaalinen media vuonna 2022 Informaatiovaikuttaminen Suomessa ja luottamuksen nakertajat Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot Salaliittoteoriat
  3. 3. Kuplat ja volyymiharha tulivat tutuiksi jo vuosien 2012 ja 2015 vaaleista Lähde: Pönkä H., Sosiaalisen median käsikirja, 2014, ja sen blogi: https://somekirja.wordpress.com/2015/04/23/kuplat-ja-volyymiharha/ 3
  4. 4. Totuuden jälkeinen aika – viimeistään 2016 lähtien 4 Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta. Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta luettavaksemme. Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti. Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja puheenaiheita. Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan ole paljon merkitystä. Lähde: Pönkä H., 2018, Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018?, https://harto.wordpress.com/2019/01/18/mita-sosiaalisessa-mediassa-tapahtui-vuonna-2018/
  5. 5. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan 5 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  6. 6. Sosiaalisessa verkostossa jokainen on kuplassa 6 Kyse on siitä, tiedostaako olevansa kuplassa, ja minkä kokoinen kupla on. Eri kuplien välillä samasta aiheesta voi olla täysin vastakkaiset käsitykset.
  7. 7. 7 Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/ Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit, joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä. Tunne vs. järki
  8. 8. Facebookin ex-työntekijän paljastukset 2021 ”Algoritmi vahvistaa jakolinjoja, ääriajattelua ja polarisaatiota sekä heikentää yhteiskuntia joka puolella maailmaa. Facebook on ymmärtänyt, että jos he muuttavat algoritmin turvallisemmaksi, ihmiset viettävät vähemmän aikaa sivustolla, napsauttavat vähemmän mainoksia ja ansaitsevat vähemmän rahaa." Kuvakaappaus: Frances Haugen kuultavana Yhdysvaltain kongressissa, 5.10.2021, https://www.youtube.com/watch?v=32GKcPZkPdM Lainaukset: HS, 5.10.2021, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008310079.html 8
  9. 9. Someväittelyt: vastakkainasettelua vai dialogisuutta? 9 ▪ Polarisaatio on arkipäivää Suomessakin: keskustelu muuttuu helposti vastakohtien väittelyksi. ▪ Someväittelyissä vastakkaisten leirien välissä on vaikeaa olla neutraali ja asiapitoinen. Lähde: Jenna Vuorela, 2021, pro gradu –tutkielma, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74872
  10. 10. Vihapuheen määritelmä 10 ”Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten, ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan.” (Euroopan neuvoston ministerikomitea, 1997) ▪ Käsitettä käytetään usein väärin: eri asia kuin vihainen puhe! ▪ Osa vihapuheesta täyttää rikoksen tunnusmerkistön (kunnianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan) ▪ Osa vihapuheesta on ei-rangaistavaa, mutta voi silti olla esimerkiksi yhdenvertaisuuslain perusteella kiellettyä. Alkuperäislähde: https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=0900001680505d5b, suomennoksen lähde: Poliisi.fi/vihpuhe (16.10.2019) Lisää aiheesta: Pönkä H., Vihapuheen määritelmiä, 2019, https://harto.wordpress.com/2019/10/16/vihapuheen-maaritelmia/
  11. 11. Joskus netissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi joutuneet 2017-2020 Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699, 2017, 2019 ja 2020. http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html Kuva: Harto Pönkä 11
  12. 12. ▪ Algoritmit valitsevat käyttäjän sijasta ▪ Algoritmit voimistavat tunnereaktioiden vaikutusta näkyvyyteen ▪ Algoritmien manipulointi on yhä helppoa Kuva suuren somepettymyksen vuodelta 2018 päivitettynä vuoden 2022 tilanteeseen 12 ▪ Tottuminen epäaitoon sisältöön somessa ▪ Somevaikuttajat ▪ Kaikkea voidaan ostaa: seuraajia, tykkäyksiä, kommentteja, katselu- ja kuuntelukertoja ▪ Totuuden jälkeisenä aikana faktoja ei pidetä aina tärkeinä ▪ Klikkiotsikot leviävät lukematta ▪ Tarkoituksellinen disinformaatio ▪ Keskustelut polarisoituvat helposti vastakkaisten leirien väittelyksi ▪ Trollaus, maalittaminen, vihapuhe ▪ Yhä harvempi haluaa osallistua somessa julkisesti ▪ Käyttäjistä kertynyt data on nettijättien ja muiden datankerääjien hallussa ▪ Tietovuodot yleisiä ▪ Henkilötietoja käytetään myös huhujen levittämiseen ja cancelointiin Sosiaalinen media vuonna 2022
  13. 13. Informaatiovaikuttaminen Suomessa
  14. 14. “ Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. 14 Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf
  15. 15. 15 "Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan Suomen Nato-kansanäänestykseen informaatiovaikuttamisella.” (Antti Pelttari, 29.3.2022) ▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava informaatiovaikuttamisessa ▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot. ▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen ▪ Muista myös tietoturva: "Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion turvallisuutta koskeville keskusteluille." Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html
  16. 16. Venäläinen strateginen ”totuus” 16 Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö @mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)
  17. 17. Strategiset narratiivit 17 ▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin kyseisistä ryhmistä. ▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös ulkopuolinen kritisoija, toimittaja tms. Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
  18. 18. Niinistön ja Marinin julkaisuihin vastanneita trolli- ja bottitunnuksia Twitterissä, 21.4.2022, bottianalyysi Tweeps.net:illä + edelliset 100 twiittiä valituilta tunnuksilta, keskusteluverkosto ja klusterianalyysi, tehnyt: Pönkä H. @hponka ja Laiti M. @mihkal 18
  19. 19. Informaatiovaikuttamisen tekniikoita 19 Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512 Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?
  20. 20. Luottamuksen nakertajat
  21. 21. Trollaus ▪ Tarkoituksena ärsyttää muita. ▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä provosoivista viesteistä. ▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää järkevän keskustelun aiheesta. ▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä, jotka levittävät tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai suoranaista propagandaa. ▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen toimijaan ei yleensä voida osoittaa. ▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin trollitehtaaseen” (virall. Internet Research Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613 kpl lokakuussa 2018. 21 Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131 Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
  22. 22. Twitterin poistamia IRA:n trollien twiittejä (2016) 22 Poistettaessa ”Pamela Moorella” oli 72 121 seuraajaa Tennessee-tilillä 147 767 seuraajaa. Lähde: Twitter, Information operations, https://transparency.twitter.com/en/information-operations.html (poistetut tilit ja materiaalit ovat ladattavissa)
  23. 23. Twitter: käyttäjien laatupisteet (2018-) Twitter tunnistaa tekoälyn avulla käyttäjiä, joilla voi olla huonoa vaikutusta keskusteluihin. Pisteytys vaikuttaa mm. näkyvyyteen hakutuloksissa ja suosituksissa. ▪ Profiili (uutuus, s.postin varmistus, kuva, nimi ym.) ▪ Käytös ja verkosto (keitä seuraa, vastaa, retweettaa jne.) ▪ Miten muut ovat vuorovaikutuksessa käyttäjään (kuka blokkaa, seuraa, vastaa, retweettaa jne.) ▪ Kuinka usein käyttäjätunnusta käytetään ▪ Sensitiivinen sisältö (aikuisviihde, väkivalta jne.) ▪ Ovatko twiitit keskustelua rakentavia vai jakavia (aiheuttaako käyttäjä ilmiantoja, blokkauksia jne.) 23 Lähde: Twitter, 2018, https://blog.twitter.com/official/en_us/topics/company/2018/Setting-the-record-straight-on-shadow-banning.html Kuvakaappaus oikealla ja lisätietoa kyseisen shadowban-testin rikkinäisyydestä: https://twitter.com/hponka/status/1519645710332878848 (28.4.2022) Twitterin laatupisteitä voi tutkia ns. shadowban-testeillä. Mutta esimerkiksi kuvassa oleva testi on tällä hetkellä teknisesti rikki, ja antaa siksi monelle ghostban-tuloksen.
  24. 24. Maalittaminen ▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi” ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa. ▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja. ▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on näyttää sen tarkoituksellisuus toteen. ▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta. ▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on todennäköisesti myös häiriköintiin alttiita. ▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy kunnianloukkaus, uhkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. ▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja valheelliseen uhriutumiseen. 24 Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282 Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.
  25. 25. Botit ▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti twiittaavat Twitter-tilit ▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi spämmibotit ja trollibotit. ▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter- tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä. ▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat olla merkkejä botista. 25 Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
  26. 26. Manipuloivat botit 26 Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020
  27. 27. Bottien mahdollisia tunnusmerkkejä ▪ Twiittaa säännöllisesti eli tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Lähettää twiittejä vuorokauden ympäri (ei nuku). ▪ Lähettää pääasiassa vain retwiittejä tai vastauksia muille. ▪ Lähettää runsaasti linkkejä samoille nettisivustoille. ▪ Seuraa huomattavan paljon muita Twitterin käyttäjiä. Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille. 27
  28. 28. Työkalu Twitter-tunnusten analysointiin: TruthNest ▪ TruthNest antaa yhteenvedon ”tyyppitägeinä”, esimerkiksi tässä TROLL ja SPAM. ▪ Lisäksi monipuoliset tiedot twiiteistä, hashtageista, seuraajista, seurattavista, maininnoista, linkeistä, twiittaamiseen käytetyistä sovelluksista, kuvista, reaktioista, jne. ▪ https://www.truthnest.com/ Kuvakaappaus: https://app.truthnest.com/ @pepita_kekkila (15.1.2020, tunnus on sittemmin poistettu) 28
  29. 29. Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu https://www.tweeps.net/ 29
  30. 30. Milloin voidaan epäillä Twitter-bottien hyökkäystä? ▪ ”Liittymispäivän vuoksi epäilyttävät” tunnukset (vihreällä) voivat olla merkki siitä, että bottitunnuksia on luotu tarkoituksella tietyn käyttäjän tai käyttäjien seuraajiksi. ▪ Joskus selitys on yllättävä kuten oli Haaviston tapauksessa v. 2017: https://harto.wordpress.com/2017/12/21/ku n-grow-jonneja-epailtiin-twitter-trolleiksi/ Kuvat: Tweeps.net-bottianalyysityökalulla saadut tulokset: @valavuori-tunnuksen seuraajat 29.4.2021 ja @kirsipiha-tunnuksen seuraajat 1.4.2021. 30 @valavuori ▪ Tweeps.net-työkalun seuraajien analyysin tuloksissa esitetään ns. verhokuva, jossa pisteet ovat seuraajien tunnuksia seuraamisjärjestyksen ja tunnusten luontipäivien mukaan. ▪ Tunnistetut botit (punaisella) keskittyen tiettyyn aikaan tarkoittavat mahdollista bottihyökkäystä tai seuraajien ostamista. @kirsipiha
  31. 31. Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot
  32. 32. 32 Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904 Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/
  33. 33. Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat), kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022 33
  34. 34. Netissä havaitun epäilyttävän tiedon tarkistaminen tai tarkistamattomuus (edell. 3 kk) Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat), kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022 34
  35. 35. Mitä viitteitä valeuutisesta huomaat? 35 Lisää tapauksesta: http://www.snopes.com/clinton-votes-found-in-warehouse/ Kuvakaappaus: http://archive.is/5lfHH Ei ole tunnettu sivusto Pöyristyttävä väite. Kuinka uskottavaa on tällaisen skuupin julkaisu tuntemattomalla sivustolla? Kirjoittajan nimi puuttuu. Kuvassa on kummallisia tuhruja. Fake
  36. 36. Kuva oli irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä ja sitä oli muokattu 36 Kuva ja lisätietoa: https://petapixel.com/2017/01/19/problem-fake-photos-fake-news/ Original
  37. 37. Valeuutisten levittämisen mekanismit 37 1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys. 2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion: tykkäyksen, kommentin, jakamisen. 3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video. 4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua sosiaalisen median kanavissa. 5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan perustaa joukoittain some-tunnuksia ja esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla ”rekrytoidaan” apulaisia mukaan. 6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla heidät virallisen propagandan edustajiksi. 7. Valeuutinen saavuttaa suurimman näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
  38. 38. Potentiaalisen somekohun 5 kriteeriä 38 1. Jaettavuus: Sisällön jakaminen somessa on helppoa. 2. Iskevyys: Nopealukuisuus on valttia, esim. kuva tai lyhyt video. 3. Samaistuttavuus: Ihmiset jakavat helpommin sellaista, johon heillä on yhtymäkohtia. 4. Vaivannäkö: Jos somekohun aloittaja esimerkiksi keksii erikoisen näkökulman, meemin tai sanavalinnan, sisältöä jaetaan todennäköisemmin. 5. Äkillinen tunnetila: Esimerkiksi ilahdus, järkytys, suuttumus, hämmästys tai pelästys. Lähde: Katleena Kortesuo, 2016, s. 50
  39. 39. 39 Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/ Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369 Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset Fake Original
  40. 40. Deep fake -videot 40 ▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan. ▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja Twitterissä. ▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla). Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142 Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449 (käännös: Google Kääntäjä)
  41. 41. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen 41 ▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan? ▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa? ▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin kuvassa/videossa? ▪ Onko kuva/video varmistettavissa jostakin muusta lähteestä? ▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä voisi olla merkki sen muokkauksesta? ▪ Onko sama kuva, video tai videon pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin? Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan: ▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/ ▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/ ▪ Kuvan tai videon manipuloinnin tutkimiseen: https://www.invid-project.eu/
  42. 42. Salaliittoteoriat
  43. 43. Suomalaisten uskomat salaliittoteoriat TOP 20 (2021) Lähde: FINSCI-tutkimushanke, 2022, https://www.finsci.fi/uutisia/finsci-selvitti-salaliittoteoriauskomuksia-suomalaisten-suosituin-uskomus-on-omaksuttu-elokuvista (N=1 132, syyskuussa 2021) 43 Sija % Väite 1. 38,4 Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn salamurhassa. 2. 32,2 Vapaamuurarit vaikuttavat salaisesti liike-elämässä ja politiikassa. 3. 29,8 Tietokoneyritykset julkaisevat tarkoituksellisesti ohjelmia, joissa on virheitä, jotta voivat myydä niihin päivityksiä. 4. 29,3 iPhone-puhelimen sovellukset tallentavat keskusteluja ilman käyttäjän lupaa. 5. 24,1 Koronavirus (SARS-CoV-2) kehitettiin alun perin laboratoriossa. 6. 21,7 Tietyt julkisuuden henkilöt ovat lavastaneet kuolemansa kadotakseen julkisuudesta. 7. 21,4 Viranomaisilla on paljon laittomasti kerättyä tietoa jokaisesta kansalaisesta. 8. 20,3 Eri maiden hallitukset kehittävät ja rahoittavat sosiaalisen median toimijoita kuten Facebookia ja Twitteriä, jotta voisivat vakoilla niiden käyttäjiä. 9. 19,3 Suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä toimittajablokki, joka syöttää kansalaisille omaa agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten julkitulon. 10. 17,8 Autonvalmistajat ja öljy-yhtiöt toimivat yhdessä estääkseen ympäristöystävällisten moottoreiden kehitystä. Sija % Väite 11. 17,2 Lääkeyhtiöt yrittävät pitää ihmiset sairaina tavoitellakseen voittoja. 12. 17,2 Koronataudin (COVID-19) aiheuttava virus päästettiin tahallisesti liikkeelle kiinalaisesta laboratoriosta. 13. 17,1 Viranomaiset ovat peitelleet sitä, että matkustajalautta Estonian uppoamisen vuonna 1994 aiheutti räjähdys tai törmäys sukellusveneeseen. 14. 17,1 USA:n armeija tutkii avaruusolentoja salaisessa tukikohdassa nimeltä Area 51. 15. 16,6 Maailman eliitti kokoontuu säännöllisesti salassa päättääkseen maailmanpolitiikan suunnasta. 16. 16,3 Osa USA:n hallituksesta tiesi WTC-iskuista etukäteen, muttei tehnyt mitään estääkseen iskuja. 17. 16,0 Todisteita makeutusaine aspartaamin myrkyllisyydestä on tarkoituksellisesti peitelty. 18. 15,9 Eri maiden hallitukset salaavat todisteita avaruusolentojen vierailuista Maassa. 19. 14,7 Ilmaisia energianlähteitä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta öljy- ja kaasuyhtiöt pitävät ne pimennossa. 20. 14,6 Koronarokotteiden haitallisuutta peitellään.
  44. 44. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla ▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä. ▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 ▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251 ▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/ Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1 44 Fake
  45. 45. Faktantarkistusta suomeksi Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/ 45 https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
  46. 46. Jotain tässä todistetaan, mutta mitä? 46 ▪ Kuka: Dave Rubin, radio-, TV- ja YouTube-persoona, poliittinen kommentaattori. ▪ Kenelle: Elon Musk, maailman rikkain ihminen, joka juuri päätti ostaa Twitterin. ▪ Väite: @nytimes ja @forbes ovat ostaneet Twitter- seuraajia. ▪ Faktaa: Twitterissä voi ostaa seuraajia, kommentteja, tykkäyksiä ja retwiittejä. ▪ Faktaa: Dave Rubin tietää, mistä ostaa reaktioita. ▪ Johtopäätös: alkuperäistä väitettä ei todisteta, minkä kirjoittajan pitäisi tietää, joten kyse on disinformaatiosta. Kuvakaappaus: https://twitter.com/RubinReport/status/1519327475578384384 (27.4.2022) Disinfo
  47. 47. Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin 47 1. Todisteet pöytään 2. Mene lähteelle 3. Epäile täydellisyyttä 4. Luetko ”uutisia”? 5. Mieti motiivia 6. Erota mielipiteet faktoista 7. Älä anna kuvan hämätä 8. Tarkkana meemien kanssa 9. Tunteilla voi manipuloida 10. Varo vääriä profeettoja 11. Älä usko feikkitohtoria 12. Lainaa laadukasta tutkimusta 13. Vältä yksipuolisuutta Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)
  48. 48. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus Oikaisu kohdistuu tiettyyn aiheeseen, josta on levitetty väärää tietoa (esim. valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat tässä vaiheessa jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia. 1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet. 2. Kerro vasta sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä. 3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä. 4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen. 48 Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org) George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/
  49. 49. Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln 49
  50. 50. 50 Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteystiedot Harto Pönkä 0400500315 @hponka harto.ponka@innowise.fi https://www.innowise.fi/ Kiitos!

×