SlideShare a Scribd company logo
1 of 36
Download to read offline
Teknologian opetuksen
sisällölliset kokonaisuudet
MET kutsuseminaari
12.12.2002
Miika Lehtonen & Miia Hast
Lapin yliopisto
Miika.Lehtonen@urova.fi
Miia.Hast@urova.fi
http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/
© Lehtonen 2002
2
Yleistä
• Teknologian opetuksen sisällölliset
kokonaisuudet: En pyri tässä esityksessä
märittelemään niitä yksittäisinä
kokonaisuuksina van pikemminkin esittämään
lähtökohtia joilla sisällölliset kokonaisuudet
voitaisiin tuottaa
• Erityisesti on hyvä pohtia oppiaineen sisältöjen
suhdetta aikaansa ja siihen kulttuuriin ja
yhteiskunnalliseen tilanteeseen jossa elämme
• Kehittämisen tulee lähteä kansallisista
lähtökohdista, tämän ajan yhteiskunnallisista
vaatimuksista ja tieteellisestä tutkimuksesta
© Lehtonen 2002
3
Yleistä
• Teknologiakasvatusta tulee pohtia sekä yksilön
että yhteiskunnan näkökulmasta
• Mitä tarkoittaa elinikäinen oppiminen
teknologian opetuksen alueella?
• Nykyisessä globalisoituvassa maailmassa on
syytä huomioida erityisesti kansainvälinen
kehitys, muissa OECD-maissa ja tärkeimmissä
kilpailijamaissamme tehdyt ratkaisut ja
kehittämisvisiot.
© Lehtonen 2002
4
Metateesi
• Teknologian opetus tai
teknologiakasvatus ei ole käsityötä,
taidekasvatusta tai luonnontiedettä
© Lehtonen 2002
5
Yhteydet luonnontieteisiin
- Luonnontieteellisen ja teknis-
tuotekehityksellisen näkökulman välinen
ero
•• Luonnontieteet ovat kiinnostuneita ”Miksi” taiLuonnontieteet ovat kiinnostuneita ”Miksi” tai
”miten””miten” --kysymyksistä, periaatteista ja laeista,kysymyksistä, periaatteista ja laeista,
periaatteista eli miksi jokin tapahtuuperiaatteista eli miksi jokin tapahtuu
•• Tekniikkaa ja tuotekehitystä kiinnostavat mitenTekniikkaa ja tuotekehitystä kiinnostavat miten
kysymykset, se on kiinnostunut soveltamisesta,kysymykset, se on kiinnostunut soveltamisesta,
keinoista joilla jokin asia ratkaistaankeinoista joilla jokin asia ratkaistaan
(Allen 1997; Vincenti 1990; Perrowski; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
© Lehtonen 2002
6
Yhteydet luonnontieteisiin
- Luonnontieteellisen ja teknis-
tuotekehityksellisen näkökulman välinen
ero Opittava
asia
MIKSI
?
MITEN
?
Luonnontieteet Tekninen työ, tekstiilityö,
teknologiakasvatus
Asiaa tarkastellaan eri suunnita
(Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
© Lehtonen 2002
7
Yhteydet luonnontieteisiin
- Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi-
tyksellisen näkökulman välinen ero
•• Luonnontieteiden perustana oleva prosessi (Luonnontieteiden perustana oleva prosessi (corecore
processprocess) on luonnontieteellinen tutkimusprosessi) on luonnontieteellinen tutkimusprosessi
((inquiryinquiry))
•• Teknisen työn ja teknologiaksvatuksen pohjanaTeknisen työn ja teknologiaksvatuksen pohjana
ongelmalähtöinen keksimisongelmalähtöinen keksimis-- jaja
tuotekehitysprosessi (tuotekehitysprosessi (innnovationinnnovation / design)/ design)
•• Luonnontieteen perustavoite on pyrkiäLuonnontieteen perustavoite on pyrkiä
ymmärtämään ilmiötäymmärtämään ilmiötä
•• Teknologisen prosessin perustavoite on tietynTeknologisen prosessin perustavoite on tietyn
teknisen ongelman ratkaisu reaalitodellisuudessateknisen ongelman ratkaisu reaalitodellisuudessa
(Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Dugger 2000; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
© Lehtonen 2002
8
Yhteydet luonnontieteisiin
- Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi-
tyksellisen näkökulman välinen ero
•• Luonnontieteiden tutkimusprosessilla pyritäänLuonnontieteiden tutkimusprosessilla pyritään
tuottamaan periaatteessa yksi teoreettinen vastaustuottamaan periaatteessa yksi teoreettinen vastaus
•• Teknisen työn ja teknologiakasvatuksenTeknisen työn ja teknologiakasvatuksen
ongelmalähtöisen keksimisongelmalähtöisen keksimis-- jaja
tuotekehitysprosessi tuottaa aina useitatuotekehitysprosessi tuottaa aina useita
vaihtoehtoisia ratkaisuja kyseiseen ongelmaanvaihtoehtoisia ratkaisuja kyseiseen ongelmaan
•• Teknologisen prosessin perustavoite on tietynTeknologisen prosessin perustavoite on tietyn
teknisen ongelman ratkaisu eri tavointeknisen ongelman ratkaisu eri tavoin
reaalitodellisuudessareaalitodellisuudessa -- kun luonnontieteenkun luonnontieteen
perustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötäperustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötä
(Allen 1997, Vincenti 1990, Alamäki 1999, Dugger 2000, Järvinen 2001a, Alamäki & Lehtonen 2000, Kananoja 1991, Ahtee 2000, TT 2000 perusteella)
© Lehtonen 2002
9
Yhteydet luonnontieteisiin
- Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi-
tyksellisen näkökulman välinen ero
•• Tekninen ja luonnontieteellinen opetusTekninen ja luonnontieteellinen opetus
parhaimmillaan tukevat erittäin hyvin hyvin toinenparhaimmillaan tukevat erittäin hyvin hyvin toinen
toisiaan.toisiaan.
(Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; Lavonen 2000; TT 2000)
© Lehtonen 2002
10
Yhteydet luonnontieteisiin
© Lehtonen 2002
11
Teesi 1
• Miten teknologian sisällöt
ilmaistaan tietona, taitona vai
valmiuksina
•• teknologian opetuksenteknologian opetuksen ((teknologian opiskelun jateknologian opiskelun ja
oppimisenoppimisen)) sissisäällllööllisten kokonaisuuksienllisten kokonaisuuksien
hahmottaminen ei onnistu vai perinteisihahmottaminen ei onnistu vai perinteisiää
kognitiivisiakognitiivisia taitai tiedollisia osatiedollisia osa--alueita luettelemallaalueita luettelemalla..
–– Teknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jollaTeknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jolla
yhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja yllyhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja yllääpidetpidetäääänn
teknologiaateknologiaa
–– sissisäällllööllisten kokonaisuuksien mllisten kokonaisuuksien määäärittelyssrittelyssää tulee ltulee läähtehteää
kuvaamaan siskuvaamaan sisäältltööjjää tavalla joka pystyy kuvaamaan teknologiantavalla joka pystyy kuvaamaan teknologian
opiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittopiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittäämmääään perinteisenn perinteisen
kognitiivisen kouluoppimisen rajatkognitiivisen kouluoppimisen rajat
© Lehtonen 2002
12
Teesi 2
• Sisältöjen laadinta kansallisena
ratkaisuna
•• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää
kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden
laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta
kkääsinsin..
–– muissa maissa tehtyjmuissa maissa tehtyjää teknologian opetuksen ratkaisuistateknologian opetuksen ratkaisuista
((Australia, USA,Australia, USA, IsoIso--Britannia,Britannia, JapaniJapani, Israel, Israel ymym..) on) on
llööydettydettäävissvissää hyvihyviää ja tarkoituksenmukaisia lja tarkoituksenmukaisia läähthtöökohtiakohtia
–– sissisäällllöölliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaanlliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaan
ensisijassa niihin kansallisiin yksilensisijassa niihin kansallisiin yksilöön ja yhteiskunnann ja yhteiskunnan
odotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maammeodotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maamme
eurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyyeurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyy 20002000
luvun jluvun jäälkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessalkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessa..
© Lehtonen 2002
13
Teesi 3
• Pohjoinen sijaintimme sisältöihin
vaikuttajana
•• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää
kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden
laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta
kkääsinsin..
–– sissisäällllööississää tulee ntulee nääkykyää niitniitää teknologian osateknologian osa--alueita jotka ovatalueita jotka ovat
oman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpioman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpiää
–– Skandinaviassa pohjoisella havumetsSkandinaviassa pohjoisella havumetsäävyvyööhykkeellhykkeellää tekniikka jatekniikka ja
teknologia eri muodoissaan on ja on ollut vteknologia eri muodoissaan on ja on ollut väälttlttäämmäättöön osan osa
eleläämmääää ja hengissja hengissää ssääilymistilymistää kautta vuosisatojenkautta vuosisatojen..
© Lehtonen 2002
14
Teesi 4
• Maamme raaka-ainevarat,
tuotantotekijät ja kansantalouden
rakenne vaikuttajana
•• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää
kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden
laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta
kkääsinsin..
–– Teknologian opetuksen sisTeknologian opetuksen sisäällllööllisissllisissää kokonaisuuksissa tulisikokonaisuuksissa tulisi
nnääkykyää niitniitää osaosa--alueita joissa maallamme on erityinen painotusalueita joissa maallamme on erityinen painotus
muun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raakamuun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raaka--
ainevaroista tai maamme elinkeinoainevaroista tai maamme elinkeino-- ja tuotantoelja tuotantoeläämmäänn
rakenteesta johtuenrakenteesta johtuen
–– YleissivistYleissivistäävvään teknologian opetuksen sisn teknologian opetuksen sisäällllööllisistllisistää
kokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdastakokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdasta
teollisuuspoliittista instrumenttiateollisuuspoliittista instrumenttia..
© Lehtonen 2002
15
Teesi 4
• Jälkiteollinen
informaatioyhteiskunta
vaikuttajana
•• Teknologian opetuksessa erilaiset jTeknologian opetuksessa erilaiset jäälkiteollisenlkiteollisen
informaatioyhteiskunnan synnyttinformaatioyhteiskunnan synnyttäämmäät teknologiat teknologia--
alueet tulee liittalueet tulee liittääää oleellisiksi osiksi sisoleellisiksi osiksi sisäällllööllisillisiää
kokonaisuuksia sekkokonaisuuksia sekää tytyöövväälineinlineinää ettettää opetuksen,opetuksen,
opiskelun ja oppimisen kohteinaopiskelun ja oppimisen kohteina..
–– Informaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tuleInformaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tule
kuitenkaan tehdkuitenkaan tehdää itsetarkoitusta eikitsetarkoitusta eikää kohtuuttoman suurta osaakohtuuttoman suurta osaa
sissisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia vaan ne tulee nkokonaisuuksia vaan ne tulee näähdhdää luonnollisenaluonnollisena
osana sisosana sisäältltööjjää seksekää nykyaikaisena tynykyaikaisena työövväälineenlineenää ettettää
teknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitteknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitää..
© Lehtonen 2002
16
Teesi 5
• Modernit teknologia-alat, kuten bio-
ja kemianteknologia vaikuttajana
•• SisSisäällllööllisissllisissää kokonaisuuksissa tulisi kkokonaisuuksissa tulisi kääsitellsitellää
mymyöös esim. bios esim. bio-- ja kemianteknologian osaja kemianteknologian osa--alueitaalueita
osana teknologiaa, sitosana teknologiaa, sitää miten biomiten bio-- jaja
kemianteknologian vkemianteknologian väälineilllineillää ratkaistaan ihmisenratkaistaan ihmisen
ongelmia ja kehitetongelmia ja kehitetääään uusia innovaatioitan uusia innovaatioita
–– Koulun opetusta tulisi kehittKoulun opetusta tulisi kehittääää vastaamaan tvastaamaan täähhään haasteeseenn haasteeseen
niitniitää oppiaineitaoppiaineita, (, (esimesim. YLT,. YLT, KemiaKemia,, BiologiaBiologia,, MaaMaa-- jaja
MetsMetsäätaloustalous,, KotitalousKotitalous ymym).). jotka tjotka täällllää hetkellhetkellää sivuavat tsivuavat täättää
aluettaaluetta,, kehittkehittäämmäällllää
© Lehtonen 2002
17
Teesi 6
• Teknologian sisällöllisten
kokonaisuuksien tulee lähteä
lapsen ja nuoren maailmasta
•• Maria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinenMaria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinen
siitsiitää mitmitää lapsi jo osaa ja tietlapsi jo osaa ja tietääää seksekää pystyy japystyy ja
opettaa hopettaa hääntntää ttääststää lläähthtöökohdasta kkohdasta kääsinsin
–– Tulee kokeillaTulee kokeilla,, kehittkehittääää,, pilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjenpilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjen
sissisäällllööllisten kokonaisuuksien toteutus onnistuullisten kokonaisuuksien toteutus onnistuu
tarkoituksenmukaisesti ja kehitttarkoituksenmukaisesti ja kehittääää sissisäällllööllisten kokonaisuuksienllisten kokonaisuuksien
mmäääärittelyrittelyää iteratiivisesti titeratiivisesti tääststää lläähthtöökohdasta kkohdasta kääsinsin..
–– Koko teknologian opetuksen sisKoko teknologian opetuksen sisäältltöö tulee tuottaa rakenteeksitulee tuottaa rakenteeksi
joka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa hjoka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa häänet toimivaanet toimivaa
aktiivisesti sen parissaaktiivisesti sen parissa..
© Lehtonen 2002
18
Teesi 7
• Opiskelijan aktiivinen
teknolooginen
ongelmanratkaisutoiminta
teknologian opetuksen
tärkeimpänä sisältönä
•• parhaiten tparhaiten täällllääinen tietoinen tieto rakentuurakentuu aktiivisessaaktiivisessa
teknologisessateknologisessa ‘‘hands onhands on’’ toiminnassatoiminnassa..
© Lehtonen 2002
19
Teesi 7
• Toiminta koulun tasolla: Enemmän
evolutiivisesti kuin revolutiivisesti
•• pohdittava laajasti sitpohdittava laajasti sitää missmissää oppiainerakenteissa jaoppiainerakenteissa ja
opettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuretopettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuret
joiden pohjalta eri teknologian opetuksen osajoiden pohjalta eri teknologian opetuksen osa--alueetalueet
voidaan saada syntymvoidaan saada syntymääään evolutiivisestin evolutiivisesti
sateenvarjoksateenvarjokääsitteen teknologian opetus taisitteen teknologian opetus tai
teknologiakasvatus allateknologiakasvatus alla
–– jos kouluun halutaan saada syntymjos kouluun halutaan saada syntymääään jotakin uutta muutenn jotakin uutta muuten
kuin paperillakuin paperilla,, kannattakannatta sese rakentaa evolutiivisesti niidenrakentaa evolutiivisesti niiden
oppiaineiden varaan joillaoppiaineiden varaan joilla onon koko.. sissisäällllööllisen kokonaisuudenllisen kokonaisuuden
juuretjuuret
–– mikmikää taitai mitkmitkää nykyisistnykyisistää oppiainerakenteista ovat kehitetyssoppiainerakenteista ovat kehitetyssää
muodossaan ydinoppiaineitamuodossaan ydinoppiaineita
© Lehtonen 2002
20
Teesi 8
• Alustavia konkreetteja lähtökohtia:
Esimerkkejä mahdollisista
sisällöllisistä kokonaisuuksista
•• SisSisäältltööjen laadinta kansallisena projektina tulee ollajen laadinta kansallisena projektina tulee olla
avointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejavointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejää
kannattaa hykannattaa hyöödyntdyntääää niin paljon kuin mahdollistaniin paljon kuin mahdollista
–– Teknologiakasvatuksen sisTeknologiakasvatuksen sisäällllööllisten kokonaisuuksien alueellallisten kokonaisuuksien alueella
on julkaistu eritton julkaistu erittääin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eriin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eri
tyyppisityyppisiää opetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueellaopetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueella
useita vuseita vääititööskirjoja sekskirjoja sekää muita tutkimuksia joissa on otettumuita tutkimuksia joissa on otettu
kantaa siskantaa sisäällllööllisiin kokonaisuuksiinllisiin kokonaisuuksiin
© Lehtonen 2002
21
Teesi 9
• Teknologian sisältökokonaisuudet
yleissivistävän koulun
valinnaiskursseilla, kerhoissa ja
lasten ja nuorten vapaassa
sivistystyössä
•• Teknologian opetuksen tulee muodostaaTeknologian opetuksen tulee muodostaa
kokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuorenkokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuoren
maailmassa sekmaailmassa sekää yhteiskunnassayhteiskunnassa
–– Tulee pohtia ydinoppimissisTulee pohtia ydinoppimissisäältltööjjää ja tavoitteita kussakinja tavoitteita kussakin
opiskelumuodossaopiskelumuodossa
–– Tulee pohtia mihin yhteiskunnan osaTulee pohtia mihin yhteiskunnan osa--alueisiin eri tyyppisetalueisiin eri tyyppiset
teknologian opetuksen sisteknologian opetuksen sisäällllööt enemmt enemmään tai vn tai väähemmhemmäänn
redusoituvatredusoituvat
© Lehtonen 2002
22
Teesi 9
• Sisältöjen kehittäminen ja
operaationalisointi koulun tasolla
suurimpana haasteena
•• suurimpana haasteena teknologia opetuksensuurimpana haasteena teknologia opetuksen
kehittkehittäämisessmisessää on kehitton kehittääää eri tyyppisineri tyyppisin
pilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sispilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sisäällllöött
konkretisoidaan kkonkretisoidaan kääytytäännnnöön kouluopetukseksi jan kouluopetukseksi ja
opiskeluksiopiskeluksi
–– Tarvitaan tTarvitaan tääydennyskoulutustaydennyskoulutusta,, tukituki--,, lläähdehde,, virikevirike-- jaja
oppimateriaaleja joilla koppimateriaaleja joilla kääytytäännnnöön opetustyn opetustyööttää tekevtekeväät pystyvt pystyväätt
soveltamaan uusia tavoitteita ja sissoveltamaan uusia tavoitteita ja sisäältltööjjää seksekää uudistamaanuudistamaan
niitniitää..
–– Kannattaa pohtiaKannattaa pohtia mm.mm. erilaisia modernin tietoerilaisia modernin tieto-- jaja
viestintviestintäätekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessatekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa
perinteisempien kirjallisten ymperinteisempien kirjallisten ym.. materiaalien rinnallamateriaalien rinnalla..
© Lehtonen 2002
23
Tärkein kysymys
• Yleissivistävän koulun kehittämisessä
on kunkin oppiaineen kohdalla syytä
kysyä:
•• MitMitää sellaisia seksellaisia sekää yksilyksilööllisestillisesti,, ettettää
yhteiskunnallisesti merkittyhteiskunnallisesti merkittääviviää valmiuksiavalmiuksia,,
kvalifikaatioita ja kehityksen osakvalifikaatioita ja kehityksen osa--alueitaalueita
kyseisesskyseisessää oppiaineessa toteutettavaoppiaineessa toteutettava
toiminta antaa ja edisttoiminta antaa ja edistääää joilla lapsetjoilla lapset
pystyvpystyväät yllt yllääpitpitäämmäääänn,, kehittkehittäämmääään jan ja
rakentamaan sekrakentamaan sekää nykyistnykyistää ettettää
tulevaisuuden maailmaatulevaisuuden maailmaa??
© Lehtonen 2002
24
Haasteita
• Kutakin oppiainetta tai opetuskokonaisuutta
tulee kehittää vastaamaan tätä aikaa jota
elämme.
• Tästä lähtökohdasta käsin esim. teknistä työtä
tulisi mielestämme kehittää
käsityöpainotuksen sijaan enemmän tietyllä
tavalla teknologisempaan, suurempia
kokonaisuuksia hahmottavampaan suuntaan
• Onnistunut kehittäminen on enemmänkin
evoluutiota tiettyyn suuntaan kuin revoluutiota,
olkaamme viisaita ettei lapsi pääse pesuveden
mukana hukkaan
• Kehittämisen tulee myös olla jatkuvaa ja
määrätietoista.
© Lehtonen 2002
25
Sisällöt
• Teknologiakasvatuksen alueella tulee
erityisesti pitää huoli siitä huoli että
tulevaisuudessakin konkreetti
teknologinen prosessi, konkreetti
tekeminen pysyy oppimisen perustana
• Yleissivistävän koulun tulee pitää huolta
siitä, että tekniikan ja teknologian
perustana olevat konkreetin tuottamisen
kyvyt, käden taidot, säilyvät myös
tulevaisuudessa. Tästä on esitetty
huolestumista viime aikoina useilla eri
tahoilla
© Lehtonen 2002
26
Sisällöt
• Teoreettinen tieto on tärkeää:
Teoreettisempaa tietoa käytetään
teknologian opiskelussa osana ja apuna
• Työvälineiden tulee pysyä työvälineinä,
olivatpa ne sitten sorveja, höyliä tai
tietokoneita. Niillä tulee olla aina vain
välineen rooli
• Opiskelun kautta tapahtuva oppiminen
tulee olla aina tärkeintä
© Lehtonen 2002
27
Moderni tekninen työ ja
teknologiakasvatus
• Teknisessä työssä syvennetään aikaisemmin opittua sekä
hyödynnetään muissa aineissa opittuja tietoja ja taitoja
ideoiden ja luokkatasosta riippuen sovelletaan niitä entistä
vaativampiin ja monipuolisempiin projekteihin. Nämä projektit
liittyvät mm. puu- ja metallitekniikkaan, sähkötekniikkaan,
elektroniikkaan, automaatiotekniikkaan ja mekatroniikkan
• Projektien erilaisissa vaiheissa on nykyaikaisella
tietotekniikalla ja teknisillä ohjelmistoilla usein hyvin
keskeinen merkitys apuvälineenä muiden työvälineiden ohella.
• Näissä projekteissa oppilaat saavat käytännössä tuntumaa
matemaattisten ja luonnontieteellisten lakien, periaatteiden ja
menetelmien käytön merkityksestä jokapäiväisessä elämässä
sekä oppivat paitsi käyttämään erilaisia menetelmiä, myös
usein motivoituvat hankkimaan tarvitsemaansa tietoa joka
tukee taas muiden luonnontieteellisten ja matemaattisten
aineiden oppimista.
© Lehtonen 2002
28
Teknologian
opetus koulussa
yleissivistävä
koulun kaikille yhteinen
teknologiakasvatus
yleissivistävä
koulun valinnainen
teknologiakasvatus
yleissivistävä
koulun kerhomuotoinen
teknologiakasvatus
Teknologian opetus
muualla yhteiskunnassa
yleissivistävä
vapaan kansansivistyksen
teknologiakasvatus
yleissivistävä
valinnainen
teknologiakasvatus
yleissivistävä
kerhomuotoinen
teknologiakasvatus
yleissivistävä
valinnainen
teknologiakasvatus
1
Teknologian opetuksen
sisällölliset kokonaisuudet
MET kutsuseminaari
12.12.2002
Miika Lehtonen & Miia Hast
Lapin yliopisto
Miika.Lehtonen@urova.fi
Miia.Hast@urova.fi
http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/
© Lehtonen 2002
4
Metateesi
• Teknologian opetus tai
teknologiakasvatus ei ole käsityötä,
taidekasvatusta tai luonnontiedettä
2
© Lehtonen 2002
11
Teesi 1
• Miten teknologian sisällöt
ilmaistaan tietona, taitona vai
valmiuksina
• teknologian opetuksen (teknologian opiskelun ja
oppimisen) sisällöllisten kokonaisuuksien
hahmottaminen ei onnistu vai perinteisiä
kognitiivisia tai tiedollisia osa-alueita luettelemalla.
– Teknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jolla
yhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja ylläpidetään
teknologiaa
– sisällöllisten kokonaisuuksien määrittelyssä tulee lähteä
kuvaamaan sisältöjä tavalla joka pystyy kuvaamaan teknologian
opiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittämään perinteisen
kognitiivisen kouluoppimisen rajat
© Lehtonen 2002
12
Teesi 2
• Sisältöjen laadinta kansallisena
ratkaisuna
• Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä
kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden
laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta
käsin.
– muissa maissa tehtyjä teknologian opetuksen ratkaisuista
(Australia, USA, Iso-Britannia, Japani, Israel ym.) on
löydettävissä hyviä ja tarkoituksenmukaisia lähtökohtia
– sisällölliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaan
ensisijassa niihin kansallisiin yksilön ja yhteiskunnan
odotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maamme
eurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyy 2000
luvun jälkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessa.
3
© Lehtonen 2002
13
Teesi 3
• Pohjoinen sijaintimme sisältöihin
vaikuttajana
• Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä
kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden
laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta
käsin.
– sisällöissä tulee näkyä niitä teknologian osa-alueita jotka ovat
oman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpiä
– Skandinaviassa pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tekniikka ja
teknologia eri muodoissaan on ja on ollut välttämätön osa
elämää ja hengissä säilymistä kautta vuosisatojen.
© Lehtonen 2002
14
Teesi 4
• Maamme raaka-ainevarat,
tuotantotekijät ja kansantalouden
rakenne vaikuttajana
• Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä
kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden
laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta
käsin.
– Teknologian opetuksen sisällöllisissä kokonaisuuksissa tulisi
näkyä niitä osa-alueita joissa maallamme on erityinen painotus
muun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raaka-
ainevaroista tai maamme elinkeino- ja tuotantoelämän
rakenteesta johtuen
– Yleissivistävän teknologian opetuksen sisällöllisistä
kokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdasta
teollisuuspoliittista instrumenttia.
4
© Lehtonen 2002
15
Teesi 4
• Jälkiteollinen
informaatioyhteiskunta
vaikuttajana
• Teknologian opetuksessa erilaiset jälkiteollisen
informaatioyhteiskunnan synnyttämät teknologia-
alueet tulee liittää oleellisiksi osiksi sisällöllisiä
kokonaisuuksia sekä työvälineinä että opetuksen,
opiskelun ja oppimisen kohteina.
– Informaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tule
kuitenkaan tehdä itsetarkoitusta eikä kohtuuttoman suurta osaa
sisällöllisiä kokonaisuuksia vaan ne tulee nähdä luonnollisena
osana sisältöjä sekä nykyaikaisena työvälineenä että
teknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitä.
© Lehtonen 2002
16
Teesi 5
• Modernit teknologia-alat, kuten bio-
ja kemianteknologia vaikuttajana
• Sisällöllisissä kokonaisuuksissa tulisi käsitellä
myös esim. bio- ja kemianteknologian osa-alueita
osana teknologiaa, sitä miten bio- ja
kemianteknologian välineillä ratkaistaan ihmisen
ongelmia ja kehitetään uusia innovaatioita
– Koulun opetusta tulisi kehittää vastaamaan tähän haasteeseen
niitä oppiaineita, (esim. YLT, Kemia, Biologia, Maa- ja
Metsätalous, Kotitalous ym). jotka tällä hetkellä sivuavat tätä
aluetta, kehittämällä
5
© Lehtonen 2002
17
Teesi 6
• Teknologian sisällöllisten
kokonaisuuksien tulee lähteä
lapsen ja nuoren maailmasta
• Maria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinen
siitä mitä lapsi jo osaa ja tietää sekä pystyy ja
opettaa häntä tästä lähtökohdasta käsin
– Tulee kokeilla, kehittää, pilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjen
sisällöllisten kokonaisuuksien toteutus onnistuu
tarkoituksenmukaisesti ja kehittää sisällöllisten kokonaisuuksien
määrittelyä iteratiivisesti tästä lähtökohdasta käsin.
– Koko teknologian opetuksen sisältö tulee tuottaa rakenteeksi
joka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa hänet toimivaa
aktiivisesti sen parissa.
© Lehtonen 2002
18
Teesi 7
• Opiskelijan aktiivinen
teknolooginen
ongelmanratkaisutoiminta
teknologian opetuksen
tärkeimpänä sisältönä
• parhaiten tälläinen tieto rakentuu aktiivisessa
teknologisessa ‘hands on’ toiminnassa.
6
© Lehtonen 2002
19
Teesi 7
• Toiminta koulun tasolla: Enemmän
evolutiivisesti kuin revolutiivisesti
• pohdittava laajasti sitä missä oppiainerakenteissa ja
opettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuret
joiden pohjalta eri teknologian opetuksen osa-alueet
voidaan saada syntymään evolutiivisesti
sateenvarjokäsitteen teknologian opetus tai
teknologiakasvatus alla
– jos kouluun halutaan saada syntymään jotakin uutta muuten
kuin paperilla, kannatta se rakentaa evolutiivisesti niiden
oppiaineiden varaan joilla on ko. sisällöllisen kokonaisuuden
juuret
– mikä tai mitkä nykyisistä oppiainerakenteista ovat kehitetyssä
muodossaan ydinoppiaineita
© Lehtonen 2002
20
Teesi 8
• Alustavia konkreetteja lähtökohtia:
Esimerkkejä mahdollisista
sisällöllisistä kokonaisuuksista
• Sisältöjen laadinta kansallisena projektina tulee olla
avointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejä
kannattaa hyödyntää niin paljon kuin mahdollista
– Teknologiakasvatuksen sisällöllisten kokonaisuuksien alueella
on julkaistu erittäin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eri
tyyppisiä opetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueella
useita väitöskirjoja sekä muita tutkimuksia joissa on otettu
kantaa sisällöllisiin kokonaisuuksiin
7
© Lehtonen 2002
21
Teesi 9
• Teknologian sisältökokonaisuudet
yleissivistävän koulun
valinnaiskursseilla, kerhoissa ja
lasten ja nuorten vapaassa
sivistystyössä
• Teknologian opetuksen tulee muodostaa
kokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuoren
maailmassa sekä yhteiskunnassa
– Tulee pohtia ydinoppimissisältöjä ja tavoitteita kussakin
opiskelumuodossa
– Tulee pohtia mihin yhteiskunnan osa-alueisiin eri tyyppiset
teknologian opetuksen sisällöt enemmän tai vähemmän
redusoituvat
© Lehtonen 2002
22
Teesi 9
• Sisältöjen kehittäminen ja
operaationalisointi koulun tasolla
suurimpana haasteena
• suurimpana haasteena teknologia opetuksen
kehittämisessä on kehittää eri tyyppisin
pilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sisällöt
konkretisoidaan käytännön kouluopetukseksi ja
opiskeluksi
– Tarvitaan täydennyskoulutusta, tuki-, lähde, virike- ja
oppimateriaaleja joilla käytännön opetustyötä tekevät pystyvät
soveltamaan uusia tavoitteita ja sisältöjä sekä uudistamaan
niitä.
– Kannattaa pohtia mm. erilaisia modernin tieto- ja
viestintätekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa
perinteisempien kirjallisten ym. materiaalien rinnalla.
8
© Lehtonen 2002
23
Tärkein kysymys
• Yleissivistävän koulun kehittämisessä
on kunkin oppiaineen kohdalla syytä
kysyä:
• Mitä sellaisia sekä yksilöllisesti, että
yhteiskunnallisesti merkittäviä valmiuksia,
kvalifikaatioita ja kehityksen osa-alueita
kyseisessä oppiaineessa toteutettava
toiminta antaa ja edistää joilla lapset
pystyvät ylläpitämään, kehittämään ja
rakentamaan sekä nykyistä että
tulevaisuuden maailmaa?

More Related Content

Similar to Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet

Tietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaTietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaJari Laru
 
Tampereen profiili
Tampereen profiiliTampereen profiili
Tampereen profiiliheinikangas
 
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassaKiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassaKouluterveyskysely
 
Mobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukena
Mobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukenaMobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukena
Mobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukena Jari Laru
 
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Henriikka Vartiainen
 
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiilakoski
 
TVT ja OPS 2016 perusteet - kooste
TVT ja OPS 2016 perusteet - koosteTVT ja OPS 2016 perusteet - kooste
TVT ja OPS 2016 perusteet - koosteTiina Sarisalmi
 
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetusLUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetusJari Laru
 
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudetTeknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudetOuLUMA
 
Tieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänään
Tieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänäänTieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänään
Tieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänäänHenry Paananen
 
Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011Outi Kallioinen
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Teemu Arina
 
Rniemi3 oppimisen teknomaisemaa
Rniemi3 oppimisen teknomaisemaaRniemi3 oppimisen teknomaisemaa
Rniemi3 oppimisen teknomaisemaateemu.moilanen
 
Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014
Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014
Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014Tyoelama2020
 
Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20
Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20
Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20Matleena Laakso
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraTommi Pelkonen
 
Osaamisvaje tietoyhteiskunnassa
Osaamisvaje tietoyhteiskunnassaOsaamisvaje tietoyhteiskunnassa
Osaamisvaje tietoyhteiskunnassaJyrki Kasvi
 
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittelyMetsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittelyHenriikka Vartiainen
 

Similar to Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet (20)

Tietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaTietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteita
 
Tampereen profiili
Tampereen profiiliTampereen profiili
Tampereen profiili
 
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassaKiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
Kiilakoski: Kasvatus teknologisessa maailmassa
 
Mobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukena
Mobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukenaMobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukena
Mobiililaitteiden mahdollisuudet oppimisen tukena
 
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Design-tutkimus (DBR) ja Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
 
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
Tomi Kiiilakoski. Kasvatus teknologisessa maailmassa. Esitelmä Kouluterveyspä...
 
TPACK Digiosaaminen
TPACK DigiosaaminenTPACK Digiosaaminen
TPACK Digiosaaminen
 
Kopr oluento 2011
Kopr oluento 2011Kopr oluento 2011
Kopr oluento 2011
 
TVT ja OPS 2016 perusteet - kooste
TVT ja OPS 2016 perusteet - koosteTVT ja OPS 2016 perusteet - kooste
TVT ja OPS 2016 perusteet - kooste
 
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetusLUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
 
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudetTeknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet
 
Tieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänään
Tieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänäänTieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänään
Tieto- ja viestintätekniset oppimisympäristöt tänään
 
Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
 
Rniemi3 oppimisen teknomaisemaa
Rniemi3 oppimisen teknomaisemaaRniemi3 oppimisen teknomaisemaa
Rniemi3 oppimisen teknomaisemaa
 
Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014
Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014
Tuomo_Alasoini_Yhteenveto_tutkimuksen_kehityshaasteet_Yhteenveto_03062014
 
Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20
Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20
Tvt terveystiedon opetuksessa 22.4.20
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
 
Osaamisvaje tietoyhteiskunnassa
Osaamisvaje tietoyhteiskunnassaOsaamisvaje tietoyhteiskunnassa
Osaamisvaje tietoyhteiskunnassa
 
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittelyMetsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
Metsä ja museo osallistavana oppimisympäristönä hankkeen esittely
 

Recently uploaded

Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Matleena Laakso
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Matleena Laakso
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxpurmonen8
 
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24Matleena Laakso
 

Recently uploaded (8)

Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
 
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
Tekoäly opetuksessa. Seinäjoen lyseo 24.4.24
 
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiotKoulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
 
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
 
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
 
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
Tekoäly ja oppiminen. Airut-hanke 23.4.24
 

Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet

  • 1. Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet MET kutsuseminaari 12.12.2002 Miika Lehtonen & Miia Hast Lapin yliopisto Miika.Lehtonen@urova.fi Miia.Hast@urova.fi http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/
  • 2. © Lehtonen 2002 2 Yleistä • Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet: En pyri tässä esityksessä märittelemään niitä yksittäisinä kokonaisuuksina van pikemminkin esittämään lähtökohtia joilla sisällölliset kokonaisuudet voitaisiin tuottaa • Erityisesti on hyvä pohtia oppiaineen sisältöjen suhdetta aikaansa ja siihen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen jossa elämme • Kehittämisen tulee lähteä kansallisista lähtökohdista, tämän ajan yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tieteellisestä tutkimuksesta
  • 3. © Lehtonen 2002 3 Yleistä • Teknologiakasvatusta tulee pohtia sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta • Mitä tarkoittaa elinikäinen oppiminen teknologian opetuksen alueella? • Nykyisessä globalisoituvassa maailmassa on syytä huomioida erityisesti kansainvälinen kehitys, muissa OECD-maissa ja tärkeimmissä kilpailijamaissamme tehdyt ratkaisut ja kehittämisvisiot.
  • 4. © Lehtonen 2002 4 Metateesi • Teknologian opetus tai teknologiakasvatus ei ole käsityötä, taidekasvatusta tai luonnontiedettä
  • 5. © Lehtonen 2002 5 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis- tuotekehityksellisen näkökulman välinen ero •• Luonnontieteet ovat kiinnostuneita ”Miksi” taiLuonnontieteet ovat kiinnostuneita ”Miksi” tai ”miten””miten” --kysymyksistä, periaatteista ja laeista,kysymyksistä, periaatteista ja laeista, periaatteista eli miksi jokin tapahtuuperiaatteista eli miksi jokin tapahtuu •• Tekniikkaa ja tuotekehitystä kiinnostavat mitenTekniikkaa ja tuotekehitystä kiinnostavat miten kysymykset, se on kiinnostunut soveltamisesta,kysymykset, se on kiinnostunut soveltamisesta, keinoista joilla jokin asia ratkaistaankeinoista joilla jokin asia ratkaistaan (Allen 1997; Vincenti 1990; Perrowski; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
  • 6. © Lehtonen 2002 6 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis- tuotekehityksellisen näkökulman välinen ero Opittava asia MIKSI ? MITEN ? Luonnontieteet Tekninen työ, tekstiilityö, teknologiakasvatus Asiaa tarkastellaan eri suunnita (Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
  • 7. © Lehtonen 2002 7 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi- tyksellisen näkökulman välinen ero •• Luonnontieteiden perustana oleva prosessi (Luonnontieteiden perustana oleva prosessi (corecore processprocess) on luonnontieteellinen tutkimusprosessi) on luonnontieteellinen tutkimusprosessi ((inquiryinquiry)) •• Teknisen työn ja teknologiaksvatuksen pohjanaTeknisen työn ja teknologiaksvatuksen pohjana ongelmalähtöinen keksimisongelmalähtöinen keksimis-- jaja tuotekehitysprosessi (tuotekehitysprosessi (innnovationinnnovation / design)/ design) •• Luonnontieteen perustavoite on pyrkiäLuonnontieteen perustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötäymmärtämään ilmiötä •• Teknologisen prosessin perustavoite on tietynTeknologisen prosessin perustavoite on tietyn teknisen ongelman ratkaisu reaalitodellisuudessateknisen ongelman ratkaisu reaalitodellisuudessa (Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Dugger 2000; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; TT 2000)
  • 8. © Lehtonen 2002 8 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi- tyksellisen näkökulman välinen ero •• Luonnontieteiden tutkimusprosessilla pyritäänLuonnontieteiden tutkimusprosessilla pyritään tuottamaan periaatteessa yksi teoreettinen vastaustuottamaan periaatteessa yksi teoreettinen vastaus •• Teknisen työn ja teknologiakasvatuksenTeknisen työn ja teknologiakasvatuksen ongelmalähtöisen keksimisongelmalähtöisen keksimis-- jaja tuotekehitysprosessi tuottaa aina useitatuotekehitysprosessi tuottaa aina useita vaihtoehtoisia ratkaisuja kyseiseen ongelmaanvaihtoehtoisia ratkaisuja kyseiseen ongelmaan •• Teknologisen prosessin perustavoite on tietynTeknologisen prosessin perustavoite on tietyn teknisen ongelman ratkaisu eri tavointeknisen ongelman ratkaisu eri tavoin reaalitodellisuudessareaalitodellisuudessa -- kun luonnontieteenkun luonnontieteen perustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötäperustavoite on pyrkiä ymmärtämään ilmiötä (Allen 1997, Vincenti 1990, Alamäki 1999, Dugger 2000, Järvinen 2001a, Alamäki & Lehtonen 2000, Kananoja 1991, Ahtee 2000, TT 2000 perusteella)
  • 9. © Lehtonen 2002 9 Yhteydet luonnontieteisiin - Luonnontieteellisen ja teknis-tuotekehi- tyksellisen näkökulman välinen ero •• Tekninen ja luonnontieteellinen opetusTekninen ja luonnontieteellinen opetus parhaimmillaan tukevat erittäin hyvin hyvin toinenparhaimmillaan tukevat erittäin hyvin hyvin toinen toisiaan.toisiaan. (Allen 1997; Vincenti 1990; Alamäki 1999; Alamäki & Lehtonen 2000; Kananoja 1991; Ahtee 2000; Lavonen 2000; TT 2000)
  • 10. © Lehtonen 2002 10 Yhteydet luonnontieteisiin
  • 11. © Lehtonen 2002 11 Teesi 1 • Miten teknologian sisällöt ilmaistaan tietona, taitona vai valmiuksina •• teknologian opetuksenteknologian opetuksen ((teknologian opiskelun jateknologian opiskelun ja oppimisenoppimisen)) sissisäällllööllisten kokonaisuuksienllisten kokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu vai perinteisihahmottaminen ei onnistu vai perinteisiää kognitiivisiakognitiivisia taitai tiedollisia osatiedollisia osa--alueita luettelemallaalueita luettelemalla.. –– Teknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jollaTeknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jolla yhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja yllyhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja yllääpidetpidetäääänn teknologiaateknologiaa –– sissisäällllööllisten kokonaisuuksien mllisten kokonaisuuksien määäärittelyssrittelyssää tulee ltulee läähtehteää kuvaamaan siskuvaamaan sisäältltööjjää tavalla joka pystyy kuvaamaan teknologiantavalla joka pystyy kuvaamaan teknologian opiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittopiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittäämmääään perinteisenn perinteisen kognitiivisen kouluoppimisen rajatkognitiivisen kouluoppimisen rajat
  • 12. © Lehtonen 2002 12 Teesi 2 • Sisältöjen laadinta kansallisena ratkaisuna •• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta kkääsinsin.. –– muissa maissa tehtyjmuissa maissa tehtyjää teknologian opetuksen ratkaisuistateknologian opetuksen ratkaisuista ((Australia, USA,Australia, USA, IsoIso--Britannia,Britannia, JapaniJapani, Israel, Israel ymym..) on) on llööydettydettäävissvissää hyvihyviää ja tarkoituksenmukaisia lja tarkoituksenmukaisia läähthtöökohtiakohtia –– sissisäällllöölliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaanlliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaan ensisijassa niihin kansallisiin yksilensisijassa niihin kansallisiin yksilöön ja yhteiskunnann ja yhteiskunnan odotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maammeodotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maamme eurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyyeurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyy 20002000 luvun jluvun jäälkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessalkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessa..
  • 13. © Lehtonen 2002 13 Teesi 3 • Pohjoinen sijaintimme sisältöihin vaikuttajana •• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta kkääsinsin.. –– sissisäällllööississää tulee ntulee nääkykyää niitniitää teknologian osateknologian osa--alueita jotka ovatalueita jotka ovat oman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpioman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpiää –– Skandinaviassa pohjoisella havumetsSkandinaviassa pohjoisella havumetsäävyvyööhykkeellhykkeellää tekniikka jatekniikka ja teknologia eri muodoissaan on ja on ollut vteknologia eri muodoissaan on ja on ollut väälttlttäämmäättöön osan osa eleläämmääää ja hengissja hengissää ssääilymistilymistää kautta vuosisatojenkautta vuosisatojen..
  • 14. © Lehtonen 2002 14 Teesi 4 • Maamme raaka-ainevarat, tuotantotekijät ja kansantalouden rakenne vaikuttajana •• Laadittaessa teknologian opetuksen sisLaadittaessa teknologian opetuksen sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia tkokonaisuuksia täärkein lrkein läähthtöökohta tulee olla niidenkohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta llaadinta suomalaisesta kansallisesta läähthtöökohdastakohdasta kkääsinsin.. –– Teknologian opetuksen sisTeknologian opetuksen sisäällllööllisissllisissää kokonaisuuksissa tulisikokonaisuuksissa tulisi nnääkykyää niitniitää osaosa--alueita joissa maallamme on erityinen painotusalueita joissa maallamme on erityinen painotus muun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raakamuun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raaka-- ainevaroista tai maamme elinkeinoainevaroista tai maamme elinkeino-- ja tuotantoelja tuotantoeläämmäänn rakenteesta johtuenrakenteesta johtuen –– YleissivistYleissivistäävvään teknologian opetuksen sisn teknologian opetuksen sisäällllööllisistllisistää kokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdastakokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdasta teollisuuspoliittista instrumenttiateollisuuspoliittista instrumenttia..
  • 15. © Lehtonen 2002 15 Teesi 4 • Jälkiteollinen informaatioyhteiskunta vaikuttajana •• Teknologian opetuksessa erilaiset jTeknologian opetuksessa erilaiset jäälkiteollisenlkiteollisen informaatioyhteiskunnan synnyttinformaatioyhteiskunnan synnyttäämmäät teknologiat teknologia-- alueet tulee liittalueet tulee liittääää oleellisiksi osiksi sisoleellisiksi osiksi sisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia sekkokonaisuuksia sekää tytyöövväälineinlineinää ettettää opetuksen,opetuksen, opiskelun ja oppimisen kohteinaopiskelun ja oppimisen kohteina.. –– Informaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tuleInformaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tule kuitenkaan tehdkuitenkaan tehdää itsetarkoitusta eikitsetarkoitusta eikää kohtuuttoman suurta osaakohtuuttoman suurta osaa sissisäällllööllisillisiää kokonaisuuksia vaan ne tulee nkokonaisuuksia vaan ne tulee näähdhdää luonnollisenaluonnollisena osana sisosana sisäältltööjjää seksekää nykyaikaisena tynykyaikaisena työövväälineenlineenää ettettää teknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitteknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitää..
  • 16. © Lehtonen 2002 16 Teesi 5 • Modernit teknologia-alat, kuten bio- ja kemianteknologia vaikuttajana •• SisSisäällllööllisissllisissää kokonaisuuksissa tulisi kkokonaisuuksissa tulisi kääsitellsitellää mymyöös esim. bios esim. bio-- ja kemianteknologian osaja kemianteknologian osa--alueitaalueita osana teknologiaa, sitosana teknologiaa, sitää miten biomiten bio-- jaja kemianteknologian vkemianteknologian väälineilllineillää ratkaistaan ihmisenratkaistaan ihmisen ongelmia ja kehitetongelmia ja kehitetääään uusia innovaatioitan uusia innovaatioita –– Koulun opetusta tulisi kehittKoulun opetusta tulisi kehittääää vastaamaan tvastaamaan täähhään haasteeseenn haasteeseen niitniitää oppiaineitaoppiaineita, (, (esimesim. YLT,. YLT, KemiaKemia,, BiologiaBiologia,, MaaMaa-- jaja MetsMetsäätaloustalous,, KotitalousKotitalous ymym).). jotka tjotka täällllää hetkellhetkellää sivuavat tsivuavat täättää aluettaaluetta,, kehittkehittäämmäällllää
  • 17. © Lehtonen 2002 17 Teesi 6 • Teknologian sisällöllisten kokonaisuuksien tulee lähteä lapsen ja nuoren maailmasta •• Maria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinenMaria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinen siitsiitää mitmitää lapsi jo osaa ja tietlapsi jo osaa ja tietääää seksekää pystyy japystyy ja opettaa hopettaa hääntntää ttääststää lläähthtöökohdasta kkohdasta kääsinsin –– Tulee kokeillaTulee kokeilla,, kehittkehittääää,, pilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjenpilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjen sissisäällllööllisten kokonaisuuksien toteutus onnistuullisten kokonaisuuksien toteutus onnistuu tarkoituksenmukaisesti ja kehitttarkoituksenmukaisesti ja kehittääää sissisäällllööllisten kokonaisuuksienllisten kokonaisuuksien mmäääärittelyrittelyää iteratiivisesti titeratiivisesti tääststää lläähthtöökohdasta kkohdasta kääsinsin.. –– Koko teknologian opetuksen sisKoko teknologian opetuksen sisäältltöö tulee tuottaa rakenteeksitulee tuottaa rakenteeksi joka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa hjoka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa häänet toimivaanet toimivaa aktiivisesti sen parissaaktiivisesti sen parissa..
  • 18. © Lehtonen 2002 18 Teesi 7 • Opiskelijan aktiivinen teknolooginen ongelmanratkaisutoiminta teknologian opetuksen tärkeimpänä sisältönä •• parhaiten tparhaiten täällllääinen tietoinen tieto rakentuurakentuu aktiivisessaaktiivisessa teknologisessateknologisessa ‘‘hands onhands on’’ toiminnassatoiminnassa..
  • 19. © Lehtonen 2002 19 Teesi 7 • Toiminta koulun tasolla: Enemmän evolutiivisesti kuin revolutiivisesti •• pohdittava laajasti sitpohdittava laajasti sitää missmissää oppiainerakenteissa jaoppiainerakenteissa ja opettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuretopettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuret joiden pohjalta eri teknologian opetuksen osajoiden pohjalta eri teknologian opetuksen osa--alueetalueet voidaan saada syntymvoidaan saada syntymääään evolutiivisestin evolutiivisesti sateenvarjoksateenvarjokääsitteen teknologian opetus taisitteen teknologian opetus tai teknologiakasvatus allateknologiakasvatus alla –– jos kouluun halutaan saada syntymjos kouluun halutaan saada syntymääään jotakin uutta muutenn jotakin uutta muuten kuin paperillakuin paperilla,, kannattakannatta sese rakentaa evolutiivisesti niidenrakentaa evolutiivisesti niiden oppiaineiden varaan joillaoppiaineiden varaan joilla onon koko.. sissisäällllööllisen kokonaisuudenllisen kokonaisuuden juuretjuuret –– mikmikää taitai mitkmitkää nykyisistnykyisistää oppiainerakenteista ovat kehitetyssoppiainerakenteista ovat kehitetyssää muodossaan ydinoppiaineitamuodossaan ydinoppiaineita
  • 20. © Lehtonen 2002 20 Teesi 8 • Alustavia konkreetteja lähtökohtia: Esimerkkejä mahdollisista sisällöllisistä kokonaisuuksista •• SisSisäältltööjen laadinta kansallisena projektina tulee ollajen laadinta kansallisena projektina tulee olla avointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejavointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejää kannattaa hykannattaa hyöödyntdyntääää niin paljon kuin mahdollistaniin paljon kuin mahdollista –– Teknologiakasvatuksen sisTeknologiakasvatuksen sisäällllööllisten kokonaisuuksien alueellallisten kokonaisuuksien alueella on julkaistu eritton julkaistu erittääin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eriin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eri tyyppisityyppisiää opetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueellaopetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueella useita vuseita vääititööskirjoja sekskirjoja sekää muita tutkimuksia joissa on otettumuita tutkimuksia joissa on otettu kantaa siskantaa sisäällllööllisiin kokonaisuuksiinllisiin kokonaisuuksiin
  • 21. © Lehtonen 2002 21 Teesi 9 • Teknologian sisältökokonaisuudet yleissivistävän koulun valinnaiskursseilla, kerhoissa ja lasten ja nuorten vapaassa sivistystyössä •• Teknologian opetuksen tulee muodostaaTeknologian opetuksen tulee muodostaa kokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuorenkokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuoren maailmassa sekmaailmassa sekää yhteiskunnassayhteiskunnassa –– Tulee pohtia ydinoppimissisTulee pohtia ydinoppimissisäältltööjjää ja tavoitteita kussakinja tavoitteita kussakin opiskelumuodossaopiskelumuodossa –– Tulee pohtia mihin yhteiskunnan osaTulee pohtia mihin yhteiskunnan osa--alueisiin eri tyyppisetalueisiin eri tyyppiset teknologian opetuksen sisteknologian opetuksen sisäällllööt enemmt enemmään tai vn tai väähemmhemmäänn redusoituvatredusoituvat
  • 22. © Lehtonen 2002 22 Teesi 9 • Sisältöjen kehittäminen ja operaationalisointi koulun tasolla suurimpana haasteena •• suurimpana haasteena teknologia opetuksensuurimpana haasteena teknologia opetuksen kehittkehittäämisessmisessää on kehitton kehittääää eri tyyppisineri tyyppisin pilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sispilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sisäällllöött konkretisoidaan kkonkretisoidaan kääytytäännnnöön kouluopetukseksi jan kouluopetukseksi ja opiskeluksiopiskeluksi –– Tarvitaan tTarvitaan tääydennyskoulutustaydennyskoulutusta,, tukituki--,, lläähdehde,, virikevirike-- jaja oppimateriaaleja joilla koppimateriaaleja joilla kääytytäännnnöön opetustyn opetustyööttää tekevtekeväät pystyvt pystyväätt soveltamaan uusia tavoitteita ja sissoveltamaan uusia tavoitteita ja sisäältltööjjää seksekää uudistamaanuudistamaan niitniitää.. –– Kannattaa pohtiaKannattaa pohtia mm.mm. erilaisia modernin tietoerilaisia modernin tieto-- jaja viestintviestintäätekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessatekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa perinteisempien kirjallisten ymperinteisempien kirjallisten ym.. materiaalien rinnallamateriaalien rinnalla..
  • 23. © Lehtonen 2002 23 Tärkein kysymys • Yleissivistävän koulun kehittämisessä on kunkin oppiaineen kohdalla syytä kysyä: •• MitMitää sellaisia seksellaisia sekää yksilyksilööllisestillisesti,, ettettää yhteiskunnallisesti merkittyhteiskunnallisesti merkittääviviää valmiuksiavalmiuksia,, kvalifikaatioita ja kehityksen osakvalifikaatioita ja kehityksen osa--alueitaalueita kyseisesskyseisessää oppiaineessa toteutettavaoppiaineessa toteutettava toiminta antaa ja edisttoiminta antaa ja edistääää joilla lapsetjoilla lapset pystyvpystyväät yllt yllääpitpitäämmäääänn,, kehittkehittäämmääään jan ja rakentamaan sekrakentamaan sekää nykyistnykyistää ettettää tulevaisuuden maailmaatulevaisuuden maailmaa??
  • 24. © Lehtonen 2002 24 Haasteita • Kutakin oppiainetta tai opetuskokonaisuutta tulee kehittää vastaamaan tätä aikaa jota elämme. • Tästä lähtökohdasta käsin esim. teknistä työtä tulisi mielestämme kehittää käsityöpainotuksen sijaan enemmän tietyllä tavalla teknologisempaan, suurempia kokonaisuuksia hahmottavampaan suuntaan • Onnistunut kehittäminen on enemmänkin evoluutiota tiettyyn suuntaan kuin revoluutiota, olkaamme viisaita ettei lapsi pääse pesuveden mukana hukkaan • Kehittämisen tulee myös olla jatkuvaa ja määrätietoista.
  • 25. © Lehtonen 2002 25 Sisällöt • Teknologiakasvatuksen alueella tulee erityisesti pitää huoli siitä huoli että tulevaisuudessakin konkreetti teknologinen prosessi, konkreetti tekeminen pysyy oppimisen perustana • Yleissivistävän koulun tulee pitää huolta siitä, että tekniikan ja teknologian perustana olevat konkreetin tuottamisen kyvyt, käden taidot, säilyvät myös tulevaisuudessa. Tästä on esitetty huolestumista viime aikoina useilla eri tahoilla
  • 26. © Lehtonen 2002 26 Sisällöt • Teoreettinen tieto on tärkeää: Teoreettisempaa tietoa käytetään teknologian opiskelussa osana ja apuna • Työvälineiden tulee pysyä työvälineinä, olivatpa ne sitten sorveja, höyliä tai tietokoneita. Niillä tulee olla aina vain välineen rooli • Opiskelun kautta tapahtuva oppiminen tulee olla aina tärkeintä
  • 27. © Lehtonen 2002 27 Moderni tekninen työ ja teknologiakasvatus • Teknisessä työssä syvennetään aikaisemmin opittua sekä hyödynnetään muissa aineissa opittuja tietoja ja taitoja ideoiden ja luokkatasosta riippuen sovelletaan niitä entistä vaativampiin ja monipuolisempiin projekteihin. Nämä projektit liittyvät mm. puu- ja metallitekniikkaan, sähkötekniikkaan, elektroniikkaan, automaatiotekniikkaan ja mekatroniikkan • Projektien erilaisissa vaiheissa on nykyaikaisella tietotekniikalla ja teknisillä ohjelmistoilla usein hyvin keskeinen merkitys apuvälineenä muiden työvälineiden ohella. • Näissä projekteissa oppilaat saavat käytännössä tuntumaa matemaattisten ja luonnontieteellisten lakien, periaatteiden ja menetelmien käytön merkityksestä jokapäiväisessä elämässä sekä oppivat paitsi käyttämään erilaisia menetelmiä, myös usein motivoituvat hankkimaan tarvitsemaansa tietoa joka tukee taas muiden luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden oppimista.
  • 28. © Lehtonen 2002 28 Teknologian opetus koulussa yleissivistävä koulun kaikille yhteinen teknologiakasvatus yleissivistävä koulun valinnainen teknologiakasvatus yleissivistävä koulun kerhomuotoinen teknologiakasvatus Teknologian opetus muualla yhteiskunnassa yleissivistävä vapaan kansansivistyksen teknologiakasvatus yleissivistävä valinnainen teknologiakasvatus yleissivistävä kerhomuotoinen teknologiakasvatus yleissivistävä valinnainen teknologiakasvatus
  • 29. 1 Teknologian opetuksen sisällölliset kokonaisuudet MET kutsuseminaari 12.12.2002 Miika Lehtonen & Miia Hast Lapin yliopisto Miika.Lehtonen@urova.fi Miia.Hast@urova.fi http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/ © Lehtonen 2002 4 Metateesi • Teknologian opetus tai teknologiakasvatus ei ole käsityötä, taidekasvatusta tai luonnontiedettä
  • 30. 2 © Lehtonen 2002 11 Teesi 1 • Miten teknologian sisällöt ilmaistaan tietona, taitona vai valmiuksina • teknologian opetuksen (teknologian opiskelun ja oppimisen) sisällöllisten kokonaisuuksien hahmottaminen ei onnistu vai perinteisiä kognitiivisia tai tiedollisia osa-alueita luettelemalla. – Teknologiaa oppii parhaiten toimimalla tavalla jolla yhteiskunnassa suunnitellaan valmistetaan, ja ylläpidetään teknologiaa – sisällöllisten kokonaisuuksien määrittelyssä tulee lähteä kuvaamaan sisältöjä tavalla joka pystyy kuvaamaan teknologian opiskelutoiminnan eri puolia ja pystyy ylittämään perinteisen kognitiivisen kouluoppimisen rajat © Lehtonen 2002 12 Teesi 2 • Sisältöjen laadinta kansallisena ratkaisuna • Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta käsin. – muissa maissa tehtyjä teknologian opetuksen ratkaisuista (Australia, USA, Iso-Britannia, Japani, Israel ym.) on löydettävissä hyviä ja tarkoituksenmukaisia lähtökohtia – sisällölliset kokonaisuudet tulee kuitenkin tuottaa vastaamaan ensisijassa niihin kansallisiin yksilön ja yhteiskunnan odotettavissa olevin kvalifikaatiovaatimuksiin joilla maamme eurooppalainen kansalainen ja yhteiskuntamme menestyy 2000 luvun jälkiteollisessa informaatioyhteiskuntavaiheessa.
  • 31. 3 © Lehtonen 2002 13 Teesi 3 • Pohjoinen sijaintimme sisältöihin vaikuttajana • Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta käsin. – sisällöissä tulee näkyä niitä teknologian osa-alueita jotka ovat oman yhteiskuntamme toiminnan kannalta kaikkein kriittisimpiä – Skandinaviassa pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tekniikka ja teknologia eri muodoissaan on ja on ollut välttämätön osa elämää ja hengissä säilymistä kautta vuosisatojen. © Lehtonen 2002 14 Teesi 4 • Maamme raaka-ainevarat, tuotantotekijät ja kansantalouden rakenne vaikuttajana • Laadittaessa teknologian opetuksen sisällöllisiä kokonaisuuksia tärkein lähtökohta tulee olla niiden laadinta suomalaisesta kansallisesta lähtökohdasta käsin. – Teknologian opetuksen sisällöllisissä kokonaisuuksissa tulisi näkyä niitä osa-alueita joissa maallamme on erityinen painotus muun muassa yhteiskuntamme rakenteesta, maamme raaka- ainevaroista tai maamme elinkeino- ja tuotantoelämän rakenteesta johtuen – Yleissivistävän teknologian opetuksen sisällöllisistä kokonaisuuksista ei tule kuitenkaan laatia puhdasta teollisuuspoliittista instrumenttia.
  • 32. 4 © Lehtonen 2002 15 Teesi 4 • Jälkiteollinen informaatioyhteiskunta vaikuttajana • Teknologian opetuksessa erilaiset jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan synnyttämät teknologia- alueet tulee liittää oleellisiksi osiksi sisällöllisiä kokonaisuuksia sekä työvälineinä että opetuksen, opiskelun ja oppimisen kohteina. – Informaatioteknologiasta ym. moderneista ratkaisuista ei tule kuitenkaan tehdä itsetarkoitusta eikä kohtuuttoman suurta osaa sisällöllisiä kokonaisuuksia vaan ne tulee nähdä luonnollisena osana sisältöjä sekä nykyaikaisena työvälineenä että teknologisena ratkaisuna, tuotteena tai palveluna osana sitä. © Lehtonen 2002 16 Teesi 5 • Modernit teknologia-alat, kuten bio- ja kemianteknologia vaikuttajana • Sisällöllisissä kokonaisuuksissa tulisi käsitellä myös esim. bio- ja kemianteknologian osa-alueita osana teknologiaa, sitä miten bio- ja kemianteknologian välineillä ratkaistaan ihmisen ongelmia ja kehitetään uusia innovaatioita – Koulun opetusta tulisi kehittää vastaamaan tähän haasteeseen niitä oppiaineita, (esim. YLT, Kemia, Biologia, Maa- ja Metsätalous, Kotitalous ym). jotka tällä hetkellä sivuavat tätä aluetta, kehittämällä
  • 33. 5 © Lehtonen 2002 17 Teesi 6 • Teknologian sisällöllisten kokonaisuuksien tulee lähteä lapsen ja nuoren maailmasta • Maria Montessoria mukaillen tulee olla tietoinen siitä mitä lapsi jo osaa ja tietää sekä pystyy ja opettaa häntä tästä lähtökohdasta käsin – Tulee kokeilla, kehittää, pilotoida ja tutkia tapoja joilla tiettyjen sisällöllisten kokonaisuuksien toteutus onnistuu tarkoituksenmukaisesti ja kehittää sisällöllisten kokonaisuuksien määrittelyä iteratiivisesti tästä lähtökohdasta käsin. – Koko teknologian opetuksen sisältö tulee tuottaa rakenteeksi joka aidosti kiinnostaa lasta ja nuorta ja saa hänet toimivaa aktiivisesti sen parissa. © Lehtonen 2002 18 Teesi 7 • Opiskelijan aktiivinen teknolooginen ongelmanratkaisutoiminta teknologian opetuksen tärkeimpänä sisältönä • parhaiten tälläinen tieto rakentuu aktiivisessa teknologisessa ‘hands on’ toiminnassa.
  • 34. 6 © Lehtonen 2002 19 Teesi 7 • Toiminta koulun tasolla: Enemmän evolutiivisesti kuin revolutiivisesti • pohdittava laajasti sitä missä oppiainerakenteissa ja opettajankoulutuksen rakenteissa olisivat ne juuret joiden pohjalta eri teknologian opetuksen osa-alueet voidaan saada syntymään evolutiivisesti sateenvarjokäsitteen teknologian opetus tai teknologiakasvatus alla – jos kouluun halutaan saada syntymään jotakin uutta muuten kuin paperilla, kannatta se rakentaa evolutiivisesti niiden oppiaineiden varaan joilla on ko. sisällöllisen kokonaisuuden juuret – mikä tai mitkä nykyisistä oppiainerakenteista ovat kehitetyssä muodossaan ydinoppiaineita © Lehtonen 2002 20 Teesi 8 • Alustavia konkreetteja lähtökohtia: Esimerkkejä mahdollisista sisällöllisistä kokonaisuuksista • Sisältöjen laadinta kansallisena projektina tulee olla avointa ja keskustelevaa ja ulkomaisia esimerkkejä kannattaa hyödyntää niin paljon kuin mahdollista – Teknologiakasvatuksen sisällöllisten kokonaisuuksien alueella on julkaistu erittäin runsaasti ulkomaista tutkimusta ja mm. eri tyyppisiä opetussuunnitelmia ja standardeja. Suomessa alueella useita väitöskirjoja sekä muita tutkimuksia joissa on otettu kantaa sisällöllisiin kokonaisuuksiin
  • 35. 7 © Lehtonen 2002 21 Teesi 9 • Teknologian sisältökokonaisuudet yleissivistävän koulun valinnaiskursseilla, kerhoissa ja lasten ja nuorten vapaassa sivistystyössä • Teknologian opetuksen tulee muodostaa kokonaisuus ja jatkumo lapsen ja nuoren maailmassa sekä yhteiskunnassa – Tulee pohtia ydinoppimissisältöjä ja tavoitteita kussakin opiskelumuodossa – Tulee pohtia mihin yhteiskunnan osa-alueisiin eri tyyppiset teknologian opetuksen sisällöt enemmän tai vähemmän redusoituvat © Lehtonen 2002 22 Teesi 9 • Sisältöjen kehittäminen ja operaationalisointi koulun tasolla suurimpana haasteena • suurimpana haasteena teknologia opetuksen kehittämisessä on kehittää eri tyyppisin pilottiprojektein ym. tapoja joilla tavoitteet ja sisällöt konkretisoidaan käytännön kouluopetukseksi ja opiskeluksi – Tarvitaan täydennyskoulutusta, tuki-, lähde, virike- ja oppimateriaaleja joilla käytännön opetustyötä tekevät pystyvät soveltamaan uusia tavoitteita ja sisältöjä sekä uudistamaan niitä. – Kannattaa pohtia mm. erilaisia modernin tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa perinteisempien kirjallisten ym. materiaalien rinnalla.
  • 36. 8 © Lehtonen 2002 23 Tärkein kysymys • Yleissivistävän koulun kehittämisessä on kunkin oppiaineen kohdalla syytä kysyä: • Mitä sellaisia sekä yksilöllisesti, että yhteiskunnallisesti merkittäviä valmiuksia, kvalifikaatioita ja kehityksen osa-alueita kyseisessä oppiaineessa toteutettava toiminta antaa ja edistää joilla lapset pystyvät ylläpitämään, kehittämään ja rakentamaan sekä nykyistä että tulevaisuuden maailmaa?