1. SUOMEN KIELEN
OMINAISPIIRTEET

2. Suomen kielen ominaispiirteet
Suomenkieliset sanat ovat pitkiä.
Ne rakentuvat erilaisista osista eli morfeemeista.
Morfeemeja ovat:
- vartalot
- johtimet
- tunnukset
- päätteet
- liitteet

3. VARTALO on sanan runko,
johon muut morfeemit liitetään:
KALA STA A
KALA STA JA
JOHDIN on osa,
joka voi muuttaa sanan sanaluokkaa.

4. TUNNUS on osa,
joka muuttaa nominin monikkomuotoon tai
verbin moduksen
KALA STA ISI MME
KALA STA J I LLE
PÄÄTE ilmaisee verbin persoonan tai
nominin sijamuodon

5. LIITE voi olla mikä tahansa liitepartikkeli
(- ko, -kin, -kaan, -pa, -han)
KALA STA ISI MME KO
KALA STA J I LLE KIN

6. SUOMEN KIELEN ERITYISPIIRTEET
 Suomen kielessä on 21 ÄÄNNETTÄ:
8 vokaalia: (a, e, i, o, u, y, ä, ö)
13 konsonanttia:
(d, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t, v, äng-äänne
Kenkä (yksi äng-äänne)
Kengät (kaksi äng-äännettä)

7. Loppukahdennus:
Tule’ tänne (tulet tänne)
Terve’tuloa (tervettuloa)
Anna’ pallo (annap pallo)
Tänne’päin (tänneppäin)
Minulle’kin (minullekkin)
Sinulle’pa (sinulleppa)

8.  Huom.
Annan pallo (Annam pallo)
Tulenpa (tulempa)
Huom. Suurempaan! (komparatiivi)

9. Vokaalit
Vokaali voi olla lyhyt tai pitkä
sana saarna
Diftongi = kaksi eri vokaalia
samassa tavussa
sauna pieni
kor/ke/a

10. Vokaalisointu
Suomenkielisissä sanoissa EI voi olla yhtäaikaa
sekä takavokaaleja (a o u) että etuvokaaleja (ä ö y)
Saunassa syömässä

11. Vokaalit i ja e voivat esiintyä sanassa molempien
kanssa
hieno lieriö
Poikkeuksena yhdyssanat ja vierassanat:
yliopisto olympialaiset tällainen

12. KONSONANTIT
 Suomenkielisissä sanoissa voi olla
alussa vain YKSI konsonantti
 Vierasperäisissä eli lainasanoissa voi
olla alussa kaksi tai kolme
konsonanttia
kruunu prosentti

13. Kaksoiskonsonantti = geminaatta
tyttö kirkko
kissa lamppu
lammas kengät

14. Astevaihtelu
Kun sanoja taivutetaan, sanan sisällä olevat
konsonantit vaihtelevat = ASTEVAIHTELU
Hän kaatuu Minä kaadun
Matto tippuu Matot tippuvat.
Varo, että et tipu!
Helsinki on Suomen pääkaupunki.
Hän asuu Helsingissä, pääkaupungissa.