Nominaalimuodot Verbeilläon finiittimuotojen lisäksi nominaalimuotoja , joita ovat infinitiivit ( A-, E- , MA -infinitiivit) ja partisiipit (- vA -, - nUt- partisiipit). Verbin ominaisuuksia: Nominaalimuodot voivat saada objektin, ja ne ovat joko aktiivi- tai passiivimuotoisia. Nominin ominaisuuksia: Nominaalimuotoihin voi useimmiten liittyä possessiivisuffiksi, niillä on vajaa tai täydellinen sijataivutus, eikä niihin liity persoonapäätettä. Nominaalimuotoja käytetään muun muassa erilaisissa rakenteissa vastaamaan sivulausetta agenttipartisiippeina adjektiivien tavoin (partisiipit).
3.
Infinitiivit toimivatlauseessa substantiivin tapaan. 1. A -infinitiivi (1. infinitiivi) lyhyt muoto sano a pitkä muoto (translatiivimuoto) sano a kse- + poss.suff.: sanoakseni 2. E -infinitiivi (2. infinitiivi) inessiivi: sano e ssa (pass.: sanottaessa) instruktiivi: sano e n 3. MA -infinitiivi (3. infinitiivi) inessiivi: sano ma ssa elatiivi: sano ma sta illatiivi: sano ma an adessiivi: sano ma lla abessiivi: sano ma tta
4.
Verbirektioita: MA-infinitiivi 1/5 muodostetaan liittämällä MA -tunnus ja sijapääte verbin monikon 3. persoonan vartaloon: lukea he luke | vat luke maan / luke massa / luke masta / luke malla / luke matta 1. Illatiivi (- mAAn ) rakenteessa esiintyviä dynaamisia verbejä: lähteä, mennä, tulla Lähden juhli maan . Menen nukku maan . muita MA -infinitiivin illatiivin saavia verbejä: kyllästyä, joutua, jäädä, opetella, oppia, pystyä, päästä, ruveta, ryhtyä, tottua Jouduin jää mään ylitöihin. Ryhdytkö pian kirjoitta maan graduasi? takaisin infinitiiveihin
5.
Verbirektioita: MA-infinitiivi 2/5 verbi + objekti + MA -infinitiivin illatiivi: auttaa, kehottaa, jättää, neuvoa, opettaa, pyytää, saada Voisitko auttaa minua pese mään ikkunat? Sain hänet vihdoin tiskaa maan ! olla + adjektiivi + MA -infinitiivin illatiivi Pekka on hyvä pitä mään puheita. Huom.! Kaikki adjektiivit eivät saa MA -infinitiiviä vaan vaativat nominin: Olen iloinen auringonpaistee sta . Olli on minu lle vihainen eilise stä . takaisin infinitiiveihin
6.
Verbirektioita: MA-infinitiivi 3/5 2. Inessiivi (- mAssA ) rakenteessa esiintyviä staattisia verbejä: olla , istua , seisoa Olen juuri luke massa sähköpostia. He istuvat sohvalla katso massa televisiota. Huom.! Objekti on tavallisesti partitiivissa , koska rakenne kuvaa paraikaa tapahtuvaa tekemistä. käydä + MA -infinitiivin inessiivi: Käymme tulosta massa sen paperin. Huom.! Käydä- verbin kanssa objekti voi siis olla myös genetiivi- tai nominatiivimuotoinen. takaisin infinitiiveihin
7.
Verbirektioita: MA-infinitiivi 4/5 3. Elatiivi (- mAstA ) rakenteessa esiintyviä dynaamisia verbejä: tulla, lähteä (pois) Tulen luennolta nukku masta . muita MA -infinitiivin elatiivin saavia verbejä: kieltää, kieltäytyä, lakata, varoa Kiellän sinua tule masta . Pian lakkaa sata masta . 4. Adessiivi (- mAllA ) vastaa rakennetta “ sillä tavalla, että…” He ylittivät kanaalin ui malla . Mestariksi voi tulla vain harjoittele malla . takaisin infinitiiveihin
8.
Verbirektioita: MA-infinitiivi 5/5 5. Abessiivi (- mAttA ) vastaa rakennetta: “ ilman että tekee…” Hän istui ravintolassa juo matta ja syö mättä . - mAttA -muotoa käytetään usein verbien olla, jättää ja jäädä kanssa: Emme voineet olla kerto matta salaisuutta. Hän jätti asian mainitse matta . olla + - mAttA -rakenteessa objekti on partitiivissa , jättää / jäädä + - mAttA -rakenteessa myös genetiivi- tai nominatiivimuotoinen objekti on mahdollinen. Huom.! MA -infinitiivin adessiivilla ja abessiivilla on siis oma itsenäinen merkityksensä, joka ei ole sidoksissa lauseen pääverbin dynaamisuuteen.
9.
Partisiipit 1/4 toimivatlauseessa adjektiivin tapaan. voivat esiintyä lauseessa myös substantiivisesti , ilman pääsanaa. Loukkaantuneet vietiin sairaalaan tutkittaviksi. 1. Aktiivin 1. partisiippi vastaa relatiivista joka -lausetta ilmaisee päättymätöntä tekemistä . lehteä lukeva nainen = nainen, joka lukee lehteä jazzia soittavat pianistit = pianistit, jotka soittavat jazzia Tunnus on vA , joka liitetään vahvaan vartaloon. nukku va, kuuntele va, pakkaa va, valkene va Huom.! Kaikki - vA- loppuiset adjektiivin tapaan käytettävät sanat eivät ole partisiippeja . lihava ← liha , tilava ← tila , terävä ← terä Katso lisää kohdasta Adjektiivit .
10.
Partisiipit 2/4 toimivatlauseessa adjektiivin tapaan. 2. Passiivin 1. partisiippi käytetään ilmaisemaan passiivisuutta , nesessiiviä ja mahdollisuutta . kannettava tietokone = tietokone, jota kannetaan (pass.) maksettava lasku = lasku, joka täytyy maksaa (nesess.) suositeltava kirja = kirja, jota voi suositella (mahd.) Tunnus on 1. verbityypissä - ttA + - vA , joka liitetään minä -muotoon: lue ttava , anne ttava (vartalon A muuttuu e: ksi) . 4., 5. ja 6. verbityypissä infinitiivin vartalo + - ttA + -vA: paka ttava , tarvi ttava 2. ja 3. verbityypissä : infinitiivin vartalo + - tA + -vA: juo tava , vie tävä
11.
Partisiipit 3/4 toimivatlauseessa adjektiivin tapaan. 3. Aktiivin 2. partisiippi vastaa relatiivista joka -lausetta ilmaisee päättynyttä tekemistä . lehteä lukenut nainen = nainen, joka luki/oli lukenut lehteä jazzia soittaneet pianistit = pianistit, jotka soittivat/olivat soittaneet jazzia Tunnus - nUt /- lUt /- sUt /- rUt (mon. - nee-/-lee-/-see-/-ree- ) liitetään infinitiivin vartaloon (verbityypit 1 −3) . nukku nut , nukku neet , teh nyt , teh neet ; luistel lut , luistel leet Tunnus - nnUt (mon. - nnee- ) liitetään infinitiivin vartaloon (verbityypit 4 −6). hypä nnyt , hypä nneet , vali nnut , vali nneet , lämme nnyt , lämme nneet Aktiivin 2. partisiippia käytetään myös liittotempuksissa ja kieltomuodoissa. Emme pesseet hampaita. Mies oli saanut oikean vonkaleen.
12.
Partisiipit 4/4 toimivatlauseessa adjektiivin tapaan. 4. Passiivin 2. partisiippi (yleensä transitiiviverbien yhteydessä) ilmaisee päättynyttä tekemistä. Lyhtypylvääseen ajettu auto on vieläkin tiellä. Päivänsankarille tuoduissa ruusuissa on paljon piikkejä. Tunnus on 1. verbityypissä - ttU , joka liitetään minä -muotoon: aje ttu, kanne ttu (vartalon A muuttuu e: ksi) . 4., 5. ja 6. verbityypissä infinitiivin vartalo + - ttU: paka ttu , häiri tty 2. ja 3. verbityypissä : infinitiivin vartalo + - tU: tuo tu , vie ty
13.
Agenttipartisiippi 1/2 Tunnuson - mA, joka liitetään mon. 3. persoonan vartaloon. muodostetaan vain transitiiviverbeistä: Kirjoittamasi runo on todella kaunis! tai transitiivisesti käytettävistä verbeistä: Maratoonarin juoksema matka on 42 kilometriä. ilmoittaa tekemisen ja tekijän (kenen valmistama?) tekijä ilmaistaan genetiivillä: äidin tekemä mekko tai possessiivisuffiksilla: lukema ni kirja. Muotoa käytetään adjektiivin tapaan pääsanan määritteenä predikatiivina. Asumme isäni rakentamassa talossa. Katto on Villen maalaama .
14.
Agenttipartisiippi 2/2 esimerkkejä lukea tuoda suunnitella avata tarvita luke | vat tuo | vat suunnittele | vat avaa | vat tarvitse |v at luke ma tuo ma suunnittele ma avaa ma tarvitse ma Attribuuttina: Tämä Mika Waltarin kirjoittama romaani on käännetty monille kielille. Näyttelyssä on nuorten taiteilijoiden tekemiä töitä. Maalaamasi taulu on kaunis. Predikatiivina: Tämä romaani on Mika Waltarin kirjoittama . Näyttelyn teokset ovat nuorten taiteilijoiden tekemiä . Onko tämäkin taulu sinun maalaamasi ?
15.
Lauseenvastikkeet 1. Päälauseeseen voi liittää toisen päälauseen tai sivulauseen (eli relatiivilauseen, epäsuoran kysymyslauseen tai konjunktiolauseen): päälause konjunktiolause Uskotko, että ilmasto muuttuu pysyvästi ? 2. Joistakin sivulauseista voidaan muodostaa lauseenvastikkeita . Nimensä mukaisesti lauseenvastike siis vastaa sivulausetta : päälause konjunktiolause Tiedän, että ilmasto muuttuu pysyvästi . päälause lauseenvastike Tiedän ilmaston muuttuvan pysyvästi . 3. Lauseenvastikkeita ei juurikaan käytetä puhekielessä ; ne ovatkin pääasiassa kirjoitetun kielen ilmiö. * Kun tää konsertti on loppunu , me lähdetään himaan. Tämän konsertin loputtua lähdemme kotiin. Huom.! Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla , ellei kyseessä ole irrallinen lisäys.
16.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 1 vastaa aikaa ilmaisevaa kun- lausetta. Lähtiessäni kotoa suljen oven. = Kun lähden kotoa, suljen oven. Voi kuvata mennyttä, nykyistä tai tulevaa, mutta tekeminen on samanaikaista kuin päälauseessa: Harjatessani hampaita ajattelen jo työasioita. = Samalla kun harjaan hampaita, ajattelen työasioita. Rakenne muodostetaan E -infinitiivin inessiivistä: perusmuoto akt. iness. pass. iness. lähteä lähti essä ( e i ) lähde ttäessä syödä syöd essä syö täessä mennä menn essä men täessä harjata harjat essa harja ttaessa takaisin infinitiiveihin
17.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 1 Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti , käytetään possessiivisuffiksia, joka liitetään E -infinitiiviin: Syödessä ni aamiaista luen Hesaria. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti , käytetään genetiiviä: Äidin juodessa kahvia minä vielä nukun. Rakenne voi myös olla passiivimuotoinen: Ulos mentäessä ovi on lukittava.
18.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 1 Päälauseen ja sivulauseen tapahtuma-aika on sama. A) Päälauseen subjekti on sama kuin sivulauseen subjekti: Matti työskenteli pankissa, kun hän asui kaupungissa. Matti työskenteli pankissa ø asuess aan kaupungissa. poss.suff. B) Päälauseen subjekti on eri kuin sivulauseen subjekti: Matti asui kaupungissa, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Matti asui kaupungissa ø ensimmäisen lapsen syntyessä . gen. subj.
19.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 2vastaa aikaa ilmaisevaa kun- lausetta. Lähdettyäni kävelin pysäkille. = Kun olin lähtenyt kotoa, kävelin pysäkille. Tekeminen on eriaikaista kuin päälauseessa: = kun ensin on tehty, sitten tehdään (perfekti – preesens) / kun ensin oli tehty, sitten tehtiin (pluskvamperfekti – imperfekti) Harjattuani hampaat pakkaan laukun. = Kun olen harjannut hampaat, pakkaan laukun.
20.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 2Rakenne muodostetaan passiivin 2. partisiipin partitiivista: (t)tu, (t)ty + - A- saada saa tua lähteä lähde ttyä harjata harja ttua Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti , käytetään possessiivisuffiksia: Syötyä ni aamiaisen lähdin koiran kanssa lenkille. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti , käytetään genetiiviä: Äidin juotua aamukahvinsa minä vien hänet asemalle.
21.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 2Päälauseen ja sivulauseen tapahtuma-aika on eri. A) Päälauseen subjekti on sama kuin sivulauseen subjekti : Nina lukee lehteä, kun hän on juonut kahvin. Nina lukee lehteä ø juotua an kahvin. poss.suff. B) Päälauseen subjekti on eri kuin sivulauseen subjekti: He muuttivat maalle, kun Matin isä oli kuollut. He muuttivat maalle ø Matin isän kuoltua. gen.subj.
22.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne Huom.! Rakennetta ei voi käyttää, jos sivulause on kielteinen. Lauseissa SAMA subjekti ( possessiivisuffiksi ) Lauseissa ERI subjekti ( genetiivimuotoinen subjekti ) SAMA AIKA (tapahtuvat yhtä aikaa) Sari söi leipää, kun hän luki lehteä. Lukiessa an lehteä Sari söi leipää. (imperfekti) SAMA AIKA (tapahtuvat yhtä aikaa) Kun isä lukee lehteä, Sari juo teetä. Isän lukiessa lehteä Sari juo teetä. (preesens) ERI AIKA (tapahtuvat peräkkäin) Sari lähti , kun hän oli juonut teen. Sari lähti juotua an teen. (imperfekti − pluskvamperfekti) ERI AIKA (tapahtuvat peräkkäin) Sari juo teen, kun äiti on lähtenyt . Sari juo teen äidin lähdettyä . (preesens − perfekti)
23.
Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 1ja 2 verbityypeittäin Temporaalinen lauseenvastike 1 Temporaalinen lauseenvastike 2 perus-muodon - A katoaa aktiivin E -infinitiivin inessiivi - essA passiivin E -infinitiivin inessiivi -(t)tA+ -essA passiivin 2. partisiipin partitiivi -(t)tU + -A 1 asu a luke a asu | essa luki | essa (e i) asu | ttaessa lue | ttaessa asu | ttua lue | ttua 2 syöd ä syöd | essä syö | täessä syö | tyä 3 juost a tull a tull| essa juost | essa tul | taessa juos | taessa tul | tua juos | tua 4 tavat a tavat | essa tava | ttaessa tava | ttua 5 häirit ä häirit | essä häiri | ttäessä häiri | ttyä 6 paet a paet | essa pae | ttaessa pae | ttua
24.
Lauseenvastikkeet: Modaalirakenne 1/2ilmaisee, millä tavalla asia tapahtuu: Menen yliopistolle kävellen . kuvaa toimintaa, joka tapahtuu samaan aikaan kuin hallitsevan lauseen toiminta. Opiskelijat istuvat penkeissään lomasta haaveillen . = istuvat ja haaveilevat Huom.! Subjekti on sama kuin päälauseessa. perusmuodon -A katoaa E-infinitiivin instruktiivi eli modaalirakenne 1 asu a luke a asu | en luki | en (e i) 2 syöd ä syöd | en 3 juost a juost | en 4 tavat a tavat | en 5 häirit ä häirit | en 6 paet a paet | en
25.
Lauseenvastikkeet: Modaalirakenne 2/2Rakenteen sisältäviä fraaseja: Oli alusta alkaen selvää, kuka asioista päätti . Lippujen hinnat nousevat ensi maanantaista lähtien . New York on kallis kaupunki. Toisin sanoen muuttoa sinne kannattaa vielä harkita . Tarkemmin ajatellen Tampere onkin oikein mukava kaupunki. Vältä kömpelöitä ilmauksia, kuten johtuen, riippuen, liittyen, perustuen, koskien, ja korvaa ne selkeämmillä: jonkin vuoksi tai takia riippuu jostakin liittyy johonkin jonkin perusteella koskee jotakin Huono n sää n takia kilpailu jouduttiin perumaan. Päätös riippuu ennen kaikkea hakija sta itse stä än. Uusi työntekijä valittiin erinomaisen kielitaido n perusteella . Saunatilojen käyttö ä koskevat säännöt lähetetään kotiin postitse.
26.
Lauseenvastikkeet: Finaalirakennevastaa syytä tai tarkoitusta ilmaisevaa jotta - tai että -lausetta. Opiskelen oppiakseni suomea. = Opiskelen, jotta oppisin suomea. muodostetaan verbin A -infinitiivin translatiivista ja possessiivisuffiksista. Matti käy lenkillä kohottaakseen kuntoaan. Kiirehdimme lentokentälle ehtiäksemme koneeseen. Huom.! Rakennetta ei voi käyttää passiivilauseissa eikä silloin, jos sivulause on kielteinen tai subjekti on eri kuin päälauseessa. Keskustelimme tilanteesta, jotta se saataisiin ratkaistua. ( passiivi ) Liisa syö paljon vihanneksia, jotta ei lihoisi . ( kielteinen ) Soitin isoäidille, jotta hän muistaisi ottaa lääkkeet. ( eri subjekti ) A -inf.+- kse -+possessiivisuffiksi yksikkö monikko oppia oppia | kse | ni oppia | kse | si oppia | kse | en oppia | kse | mme oppia | kse | nne oppia | kse | en
27.
Kvantum-rakenne vastaa sikäli kuin -lausetta ja muistuttaa finaalirakennetta. muodostetaan finaalirakenteen tavoin verbin A -infinitiivin translatiivista ja possessiivisuffiksista. Rakennetta käytetään sanontojen kaltaisesti: Muistaakseni Elvis syntyi vuonna 1935. Ymmärtääkseni hän oli armeijassa jopa kaksi vuotta. Käsittääkseni Elvis on yhä elossa. Luullakseni hän piileskelee Las Vegasissa kaksoisolennokseen naamioituneena. Totta puhuakseni toivoisin kovasti näkeväni idolini vielä esiintyvän.
28.
Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne1 (= partisiippirakenne, kertova lauseenvastike) vastaa objektina olevaa että- lausetta. Päälauseen verbinä voi olla esimerkiksi sanoa, kertoa, toivoa, uskoa, väittää, todeta, huomauttaa, korostaa . Objektina oleva sivulause voidaan muuttaa referatiivirakenteeksi, jolloin sivulauseen verbistä tulee aktiivin 1. partisiippi: Markku toivoo Maijan valmistuvan pian. = Markku toivoo, että Maija valmistuu pian. Rakennetta käytetään, jos objektilauseen toiminta tapahtuu samaan aikaan kuin päälauseen toiminta: Kuulin sinun kolistelevan keittiössä. myöhemmin kuin päälauseen toiminta: Kerroimme ostavamme uuden auton ensi viikolla. puhehetkellä tai yleensä : Leena kertoi Sirkun opiskelevan lakia. takaisin partisiippeihin
29.
Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne1 Rakenne muodostetaan aktiivin 1. partisiipin genetiivistä: -vA + -n liitetään vahvaan vartaloon kuunnella : he kuuntele | vat kuuntele - kuuntele va+n lukea : he luke | vat luke - luke va+n Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti , käytetään possessiivisuffiksia, joka liitetään partisiippiin: Hän korosti luottava nsa minuun täydellisesti. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti , käytetään genetiiviä: Opiskelija väittää tutkija n argumentoinnin ontuvan. Huom.! Persoonapronominin genetiivin jälkeen ei myöskään tule possessiivisuffiksia: Uskon sinun palaavan__. Huom.! Hän sanoi ostava nsa asunnon. (hän itse) Hän sanoi hänen ostavan asunnon. (joku muu)
30.
Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne1 A) Päälauseessa ja sivulauseessa on sama subjekti partisiipin lopussa on possessiivisuffiksi: Rouva sanoi, että hän (rouva itse) oli varma asiasta. Rouva sanoi ø oleva nsa varma asiasta. poss.suff. B) Päälauseessa ja sivulauseessa on eri subjekti rakenteessa on genetiivisubjekti: Rouva näki, että tyttö nousi junaan. Rouva näki ø tytön nousevan junaan. gen.subj.
31.
Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne 2vastaa objektina olevaa että -lausetta, jonka toiminta on tapahtunut ennen päälauseen toimintaa: Kuulimme Pepin lähteneen Etelämerelle. = Kuulimme, että Peppi oli lähtenyt Etelämerelle. Naapurit kertoivat olleensa riemuissaan uutisesta. Rakenne muodostetaan aktiivin 2. partisiipin genetiivistä: -nUt / -lUt / -sUt / -rUt + -n -neen / -leen / -seen / -reen lukea lukenut luke neen viedä vienyt vie neen kuunnella kuunnellut kuunnel leen tavata tavannut tavan neen tarvita tarvinnut tarvin neen lämmetä lämmennyt lämmen neen Aamut tuntuvat lämmenneen . Aira väittää tavanneensa Astrid Lindgrenin. takaisin partisiippeihin
32.
Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne 2Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti , käytetään possessiivisuffiksia, joka liitetään partisiippiin: Peppi kertoi pakannee nsa herra Tossavaisen vahingossa matkalaukkuun. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti , käytetään genetiiviä: Annika sanoi Tommi n surevan Pepin lähtöä suuresti. Huom.! Persoonapronominin genetiivin jälkeen ei myöskään tule possessiivisuffiksia: Toivoin sinun löytäneen__ jo perille. Huom.! Hän sanoi ostanee nsa asunnon. (hän itse) Hän sanoi hänen ostaneen asunnon. (joku muu)
33.
Referatiivirakenne 2 A) Päälauseessa ja sivulauseessa on sama subjekti partisiipin lopussa on possessiivisuffiksi: Matti sanoo, että hän (Matti itse) on asunut Hangossa. Matti sanoo ø asunee nsa Hangossa. poss.suff. B) Päälauseessa ja sivulauseessa on eri subjekti rakenteessa on genetiivisubjekti: Rouva kertoi, että tyttö oli noussut junaan. Rouva kertoi ø tytö n nousseen junaan. gen.subj.
34.
Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne passiivissaReferatiivirakenne 1 muodostetaan passiivin 1. partisiipin genetiivistä lukea lue ttava luettava n kertoa kerro ttava kerrottava n Uskon Lindgrenin satuja luettavan Suomen kouluissa. = Uskon, että Lindgrenin satuja luetaan Suomen kouluissa. takaisin partisiippeihin Referatiivirakenne 2 muodostetaan passiivin 2. partisiipin genetiivistä lukea lue ttu luetu n kertoa kerro ttu kerrotu n Kuulin asiasta kerrotun viime opettajankokouksessa. = Kuulin, että asiasta kerrottiin viime opettajankokouksessa. takaisin partisiippeihin
35.
Yleistä referatiivirakenteista Referatiivirakennetta ei voi muodostaa , jos että -lause on a) kielteinen b) nesessiivinen ( täytyy, pitää jne.). Pekka mainitsi ohimennen, että he eivät aio tulla mukaan. Hänen vaimonsa Terttu totesi, että heidän täytyy siivota. Referatiivirakennetta ei tavallisesti muodosteta , jos että -lause on a) omistuslause b) eksistentiaalilause Terttu kertoi, että Pekalla on ollut kova kiire töissä. He väittivät, että heidän talossaan on hiiriä.
36.
Yleistä referatiivirakenteista Sanajärjestyksestä Päälause aktiivissa (sama sanajärjestys) Päälause passiivissa (sanajärjestys muuttuu passiivinen predikaatti ei aloita virkettä) Sanoin , että monet uskovat ufoihin. = Sanoin monien uskovan ufoihin. Sanotaan , että monet uskovat ufoihin. = Monien sanotaan uskovan ufoihin. Ihmiset väittävät , että punaviini on terveellistä. = Ihmiset väittävät punaviinin olevan terveellistä. Väitetään , että punaviini on terveellistä. = Punaviinin väitetään olevan terveellistä. Tutkija toteaa , että valaat rakastavat planktonia. = Tutkija toteaa valaiden rakastavan planktonia Tutkimuksessa todetaan , että valaat rakastavat planktonia. Molemmat mahdollisia = Tutkimuksessa valaiden todetaan rakastavan planktonia. = Tutkimuksessa todetaan valaiden rakastavan planktonia.
37.
Yleistä referatiivirakenteista Määritteistä Referatiivirakenteessa objekti pysyy yleensä samassa muodossa: genetiivimuotoinen totaaliobjekti Ornitologi kertoi, että on nähnyt uhanalaisen valkoselkätikan . Ornitologi kertoi nähneensä uhanalaisen valkoselkätikan . Referatiivirakenteessa predikatiivi on samassa muodossa kuin että -lauseessa: predikatiivi Luulimme, että päätös on helppo . Luulimme päätöksen olevan helppo .
38.
Yleistä referatiivirakenteista näkyä,näyttää, kuulua, tuntua että -lauseen subjektista tulee referatiivirakenteen yhteydessä päälauseen subjekti. Huom.! Verbi kongruoi. Näyttää (siltä), että katto vuotaa. = Katto näyttää vuotavan. Näyttää (siltä), että tulee sade . = Näyttää tulevan sade . (Huom. sanajärjestys, informaatiorakenne) Tuntuu (siltä), että sinä et ymmärrä asiaa. = Sinä et tunnu ymmärtävän asiaa. (Huom.! Kielto on siirretty päälauseeseen.)
39.
Missä järjestyksessä morfeemitovat? Korteilla pelattavista peleistä pokeri on hauskin. En tiedä sen minua auttaneen miehen nimeä. Eilen maalaamissamme ovissa on vielä märkää maalia. Marja kertoi syövänsä vain kasvisruokaa. Mentyäni nukkumaan muut valvoivat vielä tuntikausia. vartalo pass. tunnus nominaali- muodon tunnus monikon -i sija-pääte poss.suff. nom.muoto pela- -ttA- -v- -i- -stA − pelattavilla autta- − -nee- − -n − auttaneen maalaa- − -m- -i- -ssA- -mme maalaa-missamme syö- − -vA- − -n- -nsA syövänsä men- − -tU- − -A- -ni mentyäni
