Suomen kielen 
erityispiirteitä
ÄÄNTYMINEN 
 VOKAALIT 
- etuvokaalit ä, ö, y 
- takavokaalit a, o, u 
- keskivokaalit e, i 
 Vokaalisointu = Etu- ja takavokaali eivät voi olla 
samassa sanassa (poikkeus vieras- ja yhdyssanat). 
- Diftongi = kaksi vokaalia peräkkäin samassa tavussa. 
Suomessa 18 kpl, esim. pai-no vrt. pi-a-no
ÄÄNTYMINEN 
 KONSONANTIT 
- d, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t, v  alleviivatut 
myös sanan lopussa 
- b, c, f, g, q, w, x  vierasperäiset, ei alun 
perin suomessa 
- Sanan alussa ja lopussa voi olla vain yksi 
konsonantti.
ÄÄNTYMINEN 
 ÄÄNNE–KIRJAIN-VASTAAVUUS 
= Yksi kirjain vastaa yhtä äännettä. 
Poikkeukset: 
- äng-äänne 
- loppukahdennus 
Tule tänne! (käsky) 
Voitko tulla tänne? (verbin perusmuodon jälkeen) 
Äläpäs menekään sinnepäin. (liitepartikkeli) 
hernekeitto (e-loppuinen sana)
ÄÄNTYMINEN 
 ASTEVAIHTELU (k, p, t) 
luokka – luokan (kaksoiskonsonantista yks.) 
joki – joelle (kato) 
tapa – tavoilla (muutos toiseksi) 
panta – pannassa (kahdentuminen) 
 PAINOTUS 
Suomessa pääpaino sanan ensimmäisellä tavulla, 
sivupaino kolmannella, viidennellä jne.
TAIPUMINEN 
 NOMINIT 
Kantasana eli vartalo + morfeemit 
- johdin 
- monikon tunnus 
- sijapääte 
- omistusliite 
- liitepartikkeli 
Esim. kauppa-sanalla 2253 muotoa
TAIPUMINEN 
 VERBIT 
Kantasana + morfeemit 
- persoonapääte 
- tempuksen tunnus 
- moduksen tunnus 
- liitepartikkeli
MUIHIN KIELIIN VERRATTUNA 
 prepositiot yleensä sijapäättein 
 ei artikkeleja 
 hän sukupuolineutraali 
 ei futuuria 
 substantiivit samaa sukua 
 vapaahko sanajärjestys
TEHTÄVIÄ 
 VIHKOON: 
1) Keksi kolme sanaparia, joissa vokaalin 
pidentäminen muuttaa sanan merkitystä 
(uuni – uni) 
2) Keksi kolme sanaparia, joissa 
konsonantin pidentäminen muuttaa 
sanan merkitystä (kato – katto)
TEHTÄVIÄ 
 VIHKOON: 
1) Keksi kolme sanaparia, joissa vokaalin 
pidentäminen muuttaa sanan merkitystä 
(uuni – uni) 
2) Keksi kolme sanaparia, joissa 
konsonantin pidentäminen muuttaa 
sanan merkitystä (kato – katto)

Suomen kielen erityispiirteitä

  • 1.
  • 2.
    ÄÄNTYMINEN  VOKAALIT - etuvokaalit ä, ö, y - takavokaalit a, o, u - keskivokaalit e, i  Vokaalisointu = Etu- ja takavokaali eivät voi olla samassa sanassa (poikkeus vieras- ja yhdyssanat). - Diftongi = kaksi vokaalia peräkkäin samassa tavussa. Suomessa 18 kpl, esim. pai-no vrt. pi-a-no
  • 3.
    ÄÄNTYMINEN  KONSONANTIT - d, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t, v  alleviivatut myös sanan lopussa - b, c, f, g, q, w, x  vierasperäiset, ei alun perin suomessa - Sanan alussa ja lopussa voi olla vain yksi konsonantti.
  • 4.
    ÄÄNTYMINEN  ÄÄNNE–KIRJAIN-VASTAAVUUS = Yksi kirjain vastaa yhtä äännettä. Poikkeukset: - äng-äänne - loppukahdennus Tule tänne! (käsky) Voitko tulla tänne? (verbin perusmuodon jälkeen) Äläpäs menekään sinnepäin. (liitepartikkeli) hernekeitto (e-loppuinen sana)
  • 5.
    ÄÄNTYMINEN  ASTEVAIHTELU(k, p, t) luokka – luokan (kaksoiskonsonantista yks.) joki – joelle (kato) tapa – tavoilla (muutos toiseksi) panta – pannassa (kahdentuminen)  PAINOTUS Suomessa pääpaino sanan ensimmäisellä tavulla, sivupaino kolmannella, viidennellä jne.
  • 6.
    TAIPUMINEN  NOMINIT Kantasana eli vartalo + morfeemit - johdin - monikon tunnus - sijapääte - omistusliite - liitepartikkeli Esim. kauppa-sanalla 2253 muotoa
  • 7.
    TAIPUMINEN  VERBIT Kantasana + morfeemit - persoonapääte - tempuksen tunnus - moduksen tunnus - liitepartikkeli
  • 8.
    MUIHIN KIELIIN VERRATTUNA  prepositiot yleensä sijapäättein  ei artikkeleja  hän sukupuolineutraali  ei futuuria  substantiivit samaa sukua  vapaahko sanajärjestys
  • 9.
    TEHTÄVIÄ  VIHKOON: 1) Keksi kolme sanaparia, joissa vokaalin pidentäminen muuttaa sanan merkitystä (uuni – uni) 2) Keksi kolme sanaparia, joissa konsonantin pidentäminen muuttaa sanan merkitystä (kato – katto)
  • 10.
    TEHTÄVIÄ  VIHKOON: 1) Keksi kolme sanaparia, joissa vokaalin pidentäminen muuttaa sanan merkitystä (uuni – uni) 2) Keksi kolme sanaparia, joissa konsonantin pidentäminen muuttaa sanan merkitystä (kato – katto)