Uploaded byMarja Ahola
Liitepartikkelit ja puhekieli
Koonnut Marja Ahola 200-luvun alussa, pitäisi päivittää.
Liitepartikkelit ja puhekieli
- 1. TIETOA JA ESIMERKKKEJÄLIITEPARTIKKELEISTA JA PUHEKIELESTÄ MA / 2000
- 2. -STI • Miten? Millätavalla? • Adjektiivin vartalo + sti • on astevaihtelu • paksu + sti > paksusti • kiltti + sti > kiltisti • suuri + sti > suuresti • puhdas + sti > puhtaasti • voimakas + sti > voimakkaasti
- 3. MITEN? + VERTAILU •-MPI > -MMIN • -IN > -IMMIN • selvä > selvempi > selvemmin > selvimmin • tavallinen > tavallisempi > tavallisemmin > tavallisimmin • paljon > enemmän > eniten • vähän > vähemmän > vähiten
- 4. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? •Alas, alhaalla, alhaalta, alhaalle • edessä, edestä, eteen • kaikkialla, kaikkialta, kaikkialle • kaukana, kaukaa, kauas • kotona, kotoa, kotiin • oikealla, oikealta, oikealle • pois • siellä, sieltä, sinne • tuolla, tuolta, tuonne • ulkona, ulkoa, ulos • vasemmalla, vasemmalta, vasemmalle • ylös, ylhäällä, ylhäältä, yli
- 5. AIKASANAT • aikaisin • aina •eilen • ennen • kerran • kohta • myöhään • nyt • äkkiä • pian • huomenna • aamulla • aamuisin • kesällä • harvoin • heti • joskus MI LLOI N? ”KOSKA?” kauan silloin sitten tänään usein
- 6. ASTE, MITTA, MÄÄRÄ •Aika kovin • aivan kyllin • erittäin liian • hieman melko • hiukan niin • sangen varsin • vallanhyvin • perin oikein • kovin harvinaisen • kyllin tavattoman • suunnattoman yllättävän • ihastuttavan älyttömän • säälittävän onnettoman • mahdottoman surkean...
- 7. ASENNE, NÄKÖKULMA • Ainakintietenkin • ehkä tietysti • juuri tottakai • kai tosin • kenties tosiaan • kyllä vain • mieluummin mahdollisesti • varsinkin luultavasti • juuri valitettavasti • suorastaan todennäköisesti • leikisti ainakin • muun muassa edes • myös • päinvastoin
- 8. PREPOSITIOT • prepositio +mitä? ketä?: • ennen, ilman, keskellä, keskeltä, keskelle, kohti, lähellä, läheltä, lähelle, paitsi, pitkin, päin, vasten • prepositio + minkä? kenen? • alle, halki, kautta, kesken, läpi, sitten • esim. Pekka lähti kotiin kesken tunnin. / läpi vuosisatojen…/ Sitten viime syksyn...
- 9. POSTPOSITIOT • Minkä? Kenen?+ postpositio: • aikana jälkeen • alla, alle, alta kanssa • ansiosta alitse • edellä, edeltä, edelle kautta • edessä, edestä, eteen kesken • mielestä mukaan • mukana ohi • osalta perusteella • eduksi halki • hallussa, hallusta, haltuun kohdalla • hyväksi keskellä • johdosta keskuudessa • jäljessä luona, luota, luokse • lähellä, läheltä, lähelle läpi, lävitse • perässä puolella • puolesta poikki Perhe istuu pöydän ääressä. päällä, päältä, päälle, päässä, rinnalla, sisällä, sisään, taakse, takaa, takana, takia, tähden, vieressä, vierestä, viereen, vierelle, vuoksi, yli, ylitse, ympäri, ympärillä, sivussa, sivulla...
- 10. MITÄ? KETÄ? +POSTPOSITIO • alas, kohtaan, kohti, myöten, pitkin, päin, varten, vastaan, vastapäätä, ylös • Johtaja oli todella ystävällinen minua kohtaan. • MIHIN? + ASTI, PÄIN • Oppitunti jatkuu kolmeen asti.
- 11. KONJUNKTIOT • Sitovat lauseitaja lauseen osia yhteen • ei, eikä (en, enkä…), ellei (ellen, ellet…), ennen kuin, ettei (etten, ettet…), että, ikään kuin, ja, joko - tai, jollei (jollen, jollet…), jos, joskin, jotta, koska, kuin, kun, kunnes, kuten, mikäli, mutta, muttei (mutten, muttet…), niin, niin että, niin kuin, niin - kuin + kin, niin pian kuin, nimittäin, näet, paitsi, paitsi - myös, samoin kuin, sekä, sekä - että, sen tähden että, sillä, tai, taikka, toisin kuin, vaan, vai, vaikka
- 12. -KO, -KÖ • KYSYMYS •Tuletko meille? • Saisinko sipulipihvin? • Joko korjasit autosi? • Sinäkö sen teit?
- 13. -KIN • ’myös’ • vahvistavapääte • nominit: Olen hankkinut autonkin. / Minäkin olen hankkinut auton. / Olen ollut Espanjassakin. / Oli hauskaa, että sinäkin tulit. / Juotko kahviakin? • Verbit: Odotin häntä ja hän tulikin (kas kummaa!!!). / Olen ollut uimassakin. Eikö hän olekin ihana! / Kalle onkin täällä. / Etkö lupaakin apuasi?! / Menimmekin kotiin.
- 14. -KAAN, -KÄÄN • NEGATIIVISESSA LAUSEESSA-kin • En ole hankkinut autoakaan. / En vieläkään osaa kaikkia suomen sanoja. / Minäkään en juo kahvia. / Kalle ei olekaan täällä. / Etkö lupaakaan apuasi?
- 15. -HAN, -HÄN • tuttuasia • inttäminen (inttää 1) • korostaa • Tämähän on skandaali! / Ruotsihan on kuningaskunta. Minähän rakastan sinua! / Rakastanhan minä sinua! / Sinuahan minä rakastan! / Olenhan minä käynyt Venäjälläkin!
- 16. -PA, -PÄ • Vahvistaa •puhekielessä + s • (kohtelias) • Onpa(s) hän pitkä! • Enpä(s) anna! • Onpa(s) täällä kuuma! • Kylläpä(s) sinä olet ahkera! • Annapa(s) minulle kahvia! • Tuossapa(s) on isot kengät!
- 17. -KA, -KÄ • korostaanegatiivista verbiä • En tiedä, enkä halua tietää. • Älä heitä paperia, äläkä sylje lattialle! • Mormonit eivät käytä kahvia, eivätkä myöskään alkoholia.
- 18. APUAKOPASHAN???? • Onkohan Marjakotona? (kohtelias) • Onpahan täällä kuuma! (vahvistaa, inttää) • Tulepahan tänne! (vahvistettu, kohtelias käsky) • Vodkaakinko vielä otat? (ihmettelee) • Menepäs vähän sivummalle! (tuttavallinen, vahvistettu käsky)
- 19. PUHEKIELEN PRONOMINIT • minä- mä • sinä - sä • hän - se • me - me • te - te • he - ne • kirjakielessä persoonapronomini voi jäädä pois, puhekielessä ne ovat aina mukana lauseessa Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla on aikaa.
- 20. PUHEKIELEN VERBINTAIVUTUS • Kk.olen, olet, on, olemme, olette, ovat • pk. mä oon, sä oot, se on, me ollaan, te ootte, ne on • pk. mä meen, sä meet, se menee, me mennään, te meette, ne menee • pk. mä tuun, sä tuut, se tulee, me tullaan, te tuutte, ne tulee • pk. Mä nään, sä näät, se näkee, me näh(d)ään, te näätte, ne näkee Pk. Heikki ja Liisa on kai kotona. Ne soittaa mulle illalla. Kk. Heikki ja Liisa ovat kai kotona. He soittavat meille illalla. Pk. Me mennään huomenna käymään Korkeasaaressa. Kk. Menemme huomenna käymään Korkeasaaressa.
- 21. PUHEKIELEN KYSYMYS • Muutpersoonat: • -KO, - KÖ > -KS • Soitanks mä Liisalle? • Tuleeks Heikki meille? • Lähetäänks me viistoist yli. • Tuutteks teki? • Onks ne jo kotona? YKSIKÖN 2. PERSOONA Puhutsä suomea? Ootsä ollu Tampereella?
- 22. TÄMÄ JA TUO> TÄÄ JA TOI • tää: tätä, tän, tässä, tästä, tähän… • nää: näitä, näitten, näissä, näistä… • toi: tota, ton, tossa, tosta, tohon, tolla, tolta, tolle • noi: noita, noitten, noissa, noista, noihin... Pk.Tiiätsä, keitä noi pojat on? Kk. Tiedätkö, keitä nuo pojat ovat? Pk. Mihin mä laitan nää? Kk. Mihin laitan nämä? Pk. Tää jätski on hyvää! Kk. Tämä jäätelö on hyvää! Pk. En mä tiä. Kysy tolta mieheltä. Kk. En tiedä. Kysy tuolta mieheltä.
- 23. PUHEKIELEN VOKAALIT i voihävitä sanan lopusta • Mä soitan ens viikolla. • Tuutsä jouluks kotiin? • Mä tulin kotiin kaks minuuttii sitten. • Se olis kivaa! IMPERFEKTI: • Matti sano, et se tulee. • Liisa ja Maija puhu eilen koko ajan puhelimessa. • Tiesitsä, et Kalle lähti eilen Tukholmaan? • Liisa tapas eilen Ykän.
- 24. MUUT LOPPUVOKAALIT • Päätteidenloppuvokaalit voivat hävitä (ainakin, jos sana on määritteenä! ja ennen -kin-päätettä) • Tiesitsä, et Maija asuu tos isos kerrostalossa? • On Liisa asunu Kalevankadullaki. • Millast ruokaa sä aiot ostaa? • Mis sä oot töissä nykyisin? • Kanssa > kans, kyllä > kyl, vielä > viel, vasta > vast, kohta > koht, siellä > siel, täällä > tääl, tuolla > tuol, että > et, vaikka > vaik, mutta > mut
- 25. KAKSI ERILAISTA VOKAALIA> KAKSI SAMAA VOKAALIA • Must on kiva nähä muitaki ihmisii. • Maijan koira on kauheen vihanen. • Mä en muista Liisan sukunimee. • Mä syön joka aamu puuroo. • Siel on kaks samannimistä katuu, mut mä en muista niitten nimii. • Haluutsä kahvii?
- 26. D KATOAA JOSKUS •Ehitsä auttaa mua? • Mä luulen, et meiän täytyy lähtee. • Tiätsä, paljonks kello on? • Se on töissä yhes raflassa. • Nähään huomenna! • Mihin sä oot lähössä?
- 27. N VOI KADOTA •Yks. 3. Persoonan n ja genetiivin n ei katoa • Nähää! • Sinne tuli Liisaki! • Mä luulen, et se on tääl jossaki! • Mä meen nyt suihkuu. • Sitte sä voisit tehä vaik salaatin.
- 28. T HÄVIÄÄ, JOSSANASSA ON -NUT, -NYT, -RUT, -RYT, -LUT, -LYT, -SUT, -SYT • Ootsä jo käyny kaupassa? • Mä en tuntenu Liisaa. Se on muuttunu. • Mä oon hitsannu koko päivän.
- 29. TS > TTTAI T (EI SYSTEMAATTINEN!) • Mä en viitti lähtee. • Kato mikä sade! • Mä kävin kattomas äitii eile. • Nähään sit seittemältä. • Mitä sulle ittelles kuuluu? • Mä olin juoksemas mettäs.
- 30. -MAAN, -MÄÄN LYHENEE •Mä meen kattoo äitii. < Menen katsomaan äitiä. • Mennään istuu johonki. < Menemmekö istumaan johonkin? • Mun täytyy kyl nyt lähtee kotiin opiskelee. < Minun täytyy kyllä nyt lähteä kotiin opiskelemaan.