ominaispiirteet
   Suomen kielessä yhtä äännettä merkitään lähes
    aina yhdellä kirjaimella.
   Yksi poikkeus:

    ŋ eli äng-äänne, jota merkitään joko
    nk:lla   esim. kenkä, Helsinki tai

    ng:llä   esim. kengät, Helsingissä
runsaasti vokaaleja
A E      I    O      U        Ä     Ö    Y

   Vokaaleilla on kaksi kestoastetta.
    lyhyt ja pitkä

   Sanan merkitys muuttuu vokaalin keston
    mukaan, esim.
    tule   tulee      tuulee
    tapaamme     tapamme
   Jos kaksi eri vokaalia kuuluu samaan tavuun,
    ne muodostavat diftongin:


KOI-RA            ÄI-TI             LAI-VA

   Diftongeja on yhteensä 18.

   Diftongin alkuäänteenä voi olla mikä tahansa
    vokaali, mutta loppuäänteenä ei voi olla a tai ä.
   Vokaalit jaetaan etu-, taka- ja keskivokaaleihin
    sen mukaan, missä kohdin suuta ne lausutaan.



    Ä, Ö,                             A, O,
                       E, I
     Y                                 U
etuvokaalit       keskivokaalit     takavokaalit
                  (välivokaalit)
Tarkoittaa sitä, että samassa yhdistämättömässä
  sanassa on vain joko etu- tai takavokaaleja.




                                 takavokaali

                              etuvokaali
                takavokaali


     Olympia rikkoo vokaalisoinnun,
     joten se on siis lainasana!
   Alkuperäisiin konsonantteihimme kuuluu 13
    konsonanttia:
    p, t, k, d, m, n, ŋ, l, r, s, h, v ja j
   Konsonantti voi esiintyä joko
    yksinäiskonsonanttina (kuka) tai
    kaksoiskonsonanttina (kukka).
   Alkuperäisten suomenkielisten sanojen alussa voi
    olla vain yksi konsonantti.
   Jos sanan alussa on kaksi tai kolme konsonanttia, on kyseessä lainasana (prinssi).

Suomenkielinen sana ei voi päättyä mihin tahansa
  konsonanttiin. Mahdollisia ovat vain l, n, s, t, r.
= sanansisäiset konsonantit k, p ja t katoavat tai
   muuttuvat toiseksi konsonantiksi kun sanaa
   taivutetaan:


katto  katon   mato madon
kauppa kaupasta
lakki          lakille      kampa kamman
   Kielemme pitkäsanaisuus johtuu sijataivutuk-
    sesta sekä johdosten ja yhdyssanojen
    runsaudesta.
   Suomi on synteettinen kieli, mikä tarkoittaa sitä,
    sana muodostuu useista merkitysyksiköistä
    (morfeemeista).
   Useimmat Euroopan kielet ovat analyyttisiä
    kieliä, joissa morfeemit ovat usein erillisinä
    sanoina. Vrt. suomi ja ruotsi.
Skulle vi
                         springa lite hit
Juoksentelisimmekohan?     och dit utan
                          något särskilt
                            ändamål?
    Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on
     merkitys.
    Sanat koostuvat yhdestä tai useammasta
     morfeemista.
    Morfeemit ovat aina samassa järjestyksessä:
1.    kantasana                                          kirja
2.    johdin      johtimella sanasta tehdään toinen sana sto


3.    tunnus      esim. monikon tunnus                   i
4.    pääte       esim. sijapääte                        ssa
5.    liite       esim. omistusliite                     mme
   Joitakin morfeemeja voi samassa sanassa olla
    useita ja joku voi puuttua, mutta järjestys ei
    muutu:

    KIRJASTOSSAMMEKIN

                                        liite(partikkeli)

kantasana                      (omistus)liite
                       pääte
             johdin
hyeena                psykologi
vampyyri
volyymi
konduktööri




Nämä kaikki ovat siis lainasanoja!
1. KOIRA
2. AUTO    10. UIDA
3. ÄITI    11. KOULU
4. LAIVA   12. KYITÄ
5.MÄYRÄ    13. KEULA
6.YÖ       14. TIU
7. KEINU   15. PESEYTYÄ
8. SIELU   16. SIISTIYTYNYT
9. KUORO   17. KÖYHÄ
           18. ÖISIN

ominaispiirteet

  • 1.
  • 2.
    Suomen kielessä yhtä äännettä merkitään lähes aina yhdellä kirjaimella.  Yksi poikkeus: ŋ eli äng-äänne, jota merkitään joko nk:lla esim. kenkä, Helsinki tai ng:llä esim. kengät, Helsingissä
  • 3.
    runsaasti vokaaleja A E I O U Ä Ö Y  Vokaaleilla on kaksi kestoastetta. lyhyt ja pitkä  Sanan merkitys muuttuu vokaalin keston mukaan, esim. tule tulee tuulee tapaamme tapamme
  • 4.
    Jos kaksi eri vokaalia kuuluu samaan tavuun, ne muodostavat diftongin: KOI-RA ÄI-TI LAI-VA  Diftongeja on yhteensä 18.  Diftongin alkuäänteenä voi olla mikä tahansa vokaali, mutta loppuäänteenä ei voi olla a tai ä.
  • 5.
    Vokaalit jaetaan etu-, taka- ja keskivokaaleihin sen mukaan, missä kohdin suuta ne lausutaan. Ä, Ö, A, O, E, I Y U etuvokaalit keskivokaalit takavokaalit (välivokaalit)
  • 6.
    Tarkoittaa sitä, ettäsamassa yhdistämättömässä sanassa on vain joko etu- tai takavokaaleja. takavokaali etuvokaali takavokaali Olympia rikkoo vokaalisoinnun, joten se on siis lainasana!
  • 7.
    Alkuperäisiin konsonantteihimme kuuluu 13 konsonanttia: p, t, k, d, m, n, ŋ, l, r, s, h, v ja j  Konsonantti voi esiintyä joko yksinäiskonsonanttina (kuka) tai kaksoiskonsonanttina (kukka).  Alkuperäisten suomenkielisten sanojen alussa voi olla vain yksi konsonantti.  Jos sanan alussa on kaksi tai kolme konsonanttia, on kyseessä lainasana (prinssi). Suomenkielinen sana ei voi päättyä mihin tahansa konsonanttiin. Mahdollisia ovat vain l, n, s, t, r.
  • 8.
    = sanansisäiset konsonantitk, p ja t katoavat tai muuttuvat toiseksi konsonantiksi kun sanaa taivutetaan: katto katon mato madon kauppa kaupasta lakki lakille kampa kamman
  • 9.
    Kielemme pitkäsanaisuus johtuu sijataivutuk- sesta sekä johdosten ja yhdyssanojen runsaudesta.  Suomi on synteettinen kieli, mikä tarkoittaa sitä, sana muodostuu useista merkitysyksiköistä (morfeemeista).  Useimmat Euroopan kielet ovat analyyttisiä kieliä, joissa morfeemit ovat usein erillisinä sanoina. Vrt. suomi ja ruotsi.
  • 10.
    Skulle vi springa lite hit Juoksentelisimmekohan? och dit utan något särskilt ändamål?
  • 11.
    Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on merkitys.  Sanat koostuvat yhdestä tai useammasta morfeemista.  Morfeemit ovat aina samassa järjestyksessä: 1. kantasana kirja 2. johdin johtimella sanasta tehdään toinen sana sto 3. tunnus esim. monikon tunnus i 4. pääte esim. sijapääte ssa 5. liite esim. omistusliite mme
  • 12.
    Joitakin morfeemeja voi samassa sanassa olla useita ja joku voi puuttua, mutta järjestys ei muutu: KIRJASTOSSAMMEKIN liite(partikkeli) kantasana (omistus)liite pääte johdin
  • 13.
    hyeena psykologi vampyyri volyymi konduktööri Nämä kaikki ovat siis lainasanoja!
  • 14.
    1. KOIRA 2. AUTO 10. UIDA 3. ÄITI 11. KOULU 4. LAIVA 12. KYITÄ 5.MÄYRÄ 13. KEULA 6.YÖ 14. TIU 7. KEINU 15. PESEYTYÄ 8. SIELU 16. SIISTIYTYNYT 9. KUORO 17. KÖYHÄ 18. ÖISIN