Medialuento kahdeksasluokkalaisten vanhempainillassa.

1. Mediailta
23.10.2014

2. Nuorten vapaa-aika (Anna-Maria Toivonen)
Tietoturva, nuorten suosimat
nettipalvelut (Petteri Mikkonen)
Kuinka media vaikuttaa? Miten
noudatan lakia median parissa?
(Heikki Jääskeläinen)

3. Nuorten vapaa-aika
ANNA-MARIA TOIVONEN

16. Tietokoneen ja mobiililaitteiden
tietoturva
Lähes jokaisesta perheestä löytyy
vähintään yksi internet-yhteydellä
varustettu laite.
 Tietoturva muodostuu ongelmaksi yleensä
vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut.

17. Perinteiset tietoturvauhat
 Virukset, madot ja troijalaiset
 Ihmisten luomia, tietokoneen tai mobiililaitteen
(negatiiviseen) käyttöön luotuja ohjelmia
 Erilaiset vakoiluohjelmat
 Keräävät käyttäjästä tietoja ja muuttavat tietokoneen
tai mobiililaitteen asetuksia ilman käyttäjän lupaa.

18. Tiedän, kuka perheessämme
huolehtii tietoturva-asioista.
Kyllä 81,3 % (143)
En 18,7 % (33)

19. WhatsApp
 ikäraja 16 vuotta.
Nuoremmat saavat
käyttää palvelua
vanhemman luvalla.
 Yksityis- ja
ryhmäkeskustelut.
Mahdollisuus jakaa
kuvia ja videoita.
95,5%

20. Youtube  Tili edellyttää 13
vuoden ikää.
 Mahdollisuus julkaista
omia videoita.
 Erittäin suosittu vlogien
julkaisualusta.
95 %

21. Facebook
 Ikäraja 13 vuotta.
 Yhteisöpalvelu, johon
käyttäjät luovat oman
profiilin.
Mahdollisuus hyvin
erilaisiin
yksityisasetuksiin.
76,6 %

22. Instagram  Ikäraja 13 vuotta.
 Mobiililaitteilla toimiva
kuvien ja videoiden
jakopalvelu.
 Mahdollisuus julkiseen
ja yksityiseen profiiliin.
74,9 %

23. Ask.fm  Ikäraja 13 vuotta.
 yhteisöpalvelu, jossa
käyttäjät voivat kysyä
kysymyksiä toisilta
käyttäjiltä anonyyminä
tai nimellisenä.
39,1 %

24. Twitter
 Palvelu on tarkoitettu yli
13-vuotiaille.
 Yhteisö- ja
mikroblogipalvelu,
jossa käyttäjät voivat
jakaa päivityksiä, kuvia
ja videoita.
 Mahdollisuus julkiseen
ja yksityiseen profiiliin.
22,9 %

25. Kik ja Snap
Suosittuja pikaviestintäohjelmia.
Kik Messengerin ikäraja App Storessa
on 17-vuotta.
Snapchatin viestit ja kuvat säilyvät
lähtökohtaisesti vain tietyn ajan.

26. Muut sosiaalisen median palvelut
Blogeja kirjoitti tai luki 17,9 % oppilaista.
Omaa videoblogia eli vlogia piti 3,9 %
oppilaista.
Keskustelupalstoilla vieraili 10,6 %
oppilaista.
Muita kuin edellä mainittuja kuvien ja
videoiden jakopalveluja käytti 20,7 %
Nettipelejä pelasi 39,1 %

27. Kiusaaminen sosiaalisessa
mediassa.
Yhdeksää prosenttia oppilaista on
kiusattu sosiaalisessa mediassa.
11,5 % myönsi, että on itse kiusannut
muita julkisesti.
Kiusaaminen on tapahtunut Ask.fm-,
WhatsApp ja Facebook-palveluissa.

28. Digitaalinen jalanjälki
 Sosiaalisen median näkyvyydellä on koko
ajan kasvava merkitys.
 Sosiaalisesta mediasta on suuri hyöty
opiskelussa ja työelämässä.
Kerran nettiin laitettua kuvaa, videota tai
tekstiä ei koskaan pysty varmuudella
poistamaan.

29. Kirjoita nimesi Googleen ja mieti,
millaisen kuvan itsestäsi annat.

30. KUINKA MEDIA
VAIKUTTAA?
 media tarjoaa paljon hyvääkin: sivistystä, keskustelunaiheita,
kehittäviä pelejä, työvälineitä, uusia ystäviä,
vaikuttamismahdollisuuksia
 nyt tarkastellaan median vaikutuksia hieman kriittisemmin

31. V*TTU MÄÄ OON RUMA
 media voi vaikuttaa itsetuntoon
 koska tietynnäköiset näytetään toistuvasti menestyneinä, onnellisina,
suosittuina (esim. mainoksissa), tuosta ulkonäöstä voi tulla ihanne
 ihanteesta voi tulla pakkomielle -> syömisongelmat, pakonomainen
kehonmuokkaus, kateus, katkeruus, masennus
 koska ulkonäkö näkyy netissä ensin, olemme tottuneet keskittymään
siihen, arvioimaan sitä, hakemaan sillä huomiota - joskus arveluttavin
keinoin
 itsetunto kannattaa rakentaa muiden asioiden varaan - esim.
näiden ajatusten: 1. Olen hyvä jossakin. 2. Tykkään jostakin. 3.
Kuulun johonkin. 4. Olen hyväksytty. 5. Elämälläni on merkitystä.

32. V*TTU SÄÄ OOT RUMA
 nykyään uskalletaan arvostella törkein sanoin - ehkä tapa on
levinnyt netistä, jossa se on nimettömänä helppoa
 kunnioituksen puute on lisääntynyt, ja se näkyy mm. rauhattomassa
luokkatilanteessa, liikenteessä, luonnossa, luokkatovereiden
puhuttelussa
 netissä nuori voi päättää, mitä hän tekee ja kuka hän on
 jos nuorella on liikaa aikaa, jolloin hän voi päättää kaikesta itse,
hänen saattaa olla vaikeampi totella auktoriteetteja, kun sen aika
on

33. TEEN JOS TEEN. OVI KII!
 Tekeekö liika kännykällä räplääminen epäsosiaaliseksi?
 toisaalta ei: nuoret ovat kovin sosiaalisia netissä
 tähän liittyy riskejä: huoneessaan oleva nuori voi olla siellä jopa
terroristin tai stripparin kanssa
 Olemmeko huolissamme siitä, keiden kanssa nuori viettää aikaa?
 toisaalta kännykän käyttö on monilla pois kasvokkaisista
kohtaamisista: käytävillä istutaan vierekkäin ja keskitytään omaan
puhelimeen

34. JOS MULLA OIS KONEKIVÄÄRI...
 Tekeekö väkivaltaviihde meistä väkivaltaisia?
 väkivaltapelit on tehty alun perin armeijan tarpeisiin - tavoitteena
myötätunnon minimoiminen
 väkivallan näkeminen turruttaa: ensimmäisellä katselukerralla lapsen
mieli reagoi kiihkeästi, mutta mielen on alettava sietää näitä
ärsykkeitä, tottua niihin - se on mielen suojautumiskeino
 samalla empatiakyky heikkenee, ja ehkä myös tunnemaailman
ääripäät, mm. kyky kokea pakahduttavaa iloa
 monissa tutkimuksissa on osoitettu positiivinen korrelaatio
väkivaltaviihteen ja väkivaltaisen käytöksen välillä
 voit miettiä omaa kantaasi: Tuntuuko väkivallan näkeminen
pahalta? Onko se väärin?

35. MITÄ JOS VÄHÄN PÖSSYTELTÄIS?
 Entä jos huumefirmat tarjoavat rahaa elokuvantekijöille siitä, että
nämä laittavat elokuvaan huumekohtauksen
 on nimittäin tavattoman yleistä, että nykyelokuvassa on kohtaus,
jossa päähenkilö suostuu (yllättäen) huumeen käyttämiseen
 kohtaus tuntuu kuin mainokselta: käyttö on helppoa, ja sillä on
positiivisia vaikutuksia (yleensä)
 entä jos kohtaus todellakin on mainos - piilomainontaa
 mediasisältöjen rahoittajat voivat haluta meistä tietynlaisia -
itsekkäitä kuluttajia, huumeidenkäyttäjiä, alastonviihteen kuluttajia
 siksi ei ole sama, mitä me katsomme

36. KENESTÄ SINÄ OTAT MALLIA?
 lapsi ja nuori kehittyy tarkkailemalla toisia ja "mallioppimalla"
 siksi on merkittävää, keiden kanssa hän viettää aikaansa (seura voi
tehdä kaltaisekseen, paitsi jos päätät olla erilainen)
 perheenjäsenten kanssa on kasvokkaista vuorovaikutusta 6 min / pv
 median hahmot vievät tässä pidemmän korren
 elokuvantekijät pyrkivät yleensä siihen, että katsoja samaistuu
päähenkilöön eli alkaa toivoa ja tuntea samalla tavoin kuin päählö
 Millaisia arvoja nämä tarinoiden päähenkilöt, joiden kanssa
vietämme aikaa, edustavat? Siitä seuraavalla sivulla.

37. MILLAISTA MALLIA SAATAT OTTAA?
 monesti päähenkilö on sekä hyvä että paha (symppis
palkkamurhaaja), ja koska hän on sympaattinen eli myötätuntoa
herättävä, hyväksymme pahankin -> mitä jos vaikuttaa oikeaan
elämään - hyväksymmekö pikku hiljaa pahan muissa, itsessämme
 päählö tavoittelee usein omaa onnea -> alamme toivoa: "Tapa ne
poliisit!" "Pussaa sitä! (vaikka hlö pettäisi)" -> entä tosielämässä?
 tarinassa elämä on ongelmia ja muutoksia täynnä, jotta tarina ei olisi
tylsä -> alammeko toivoa omaankin elämään niitä, alammeko
uskoa, että Salkkarit on kuin oikeaa elämää

38. KANNUSTATKO KAAPPAREITA?
 arvioiden mukaan maailmassa on jopa 20,9 miljoonaa ihmistä
pakkotyössä
 60-80 % ihmiskaupan uhreista on seksuaalista hyväksikäyttöä varten
 27 % heistä on lapsia
 Uusia uhreja vuodessa on 2-4 miljoonaa, eli päivässä 5 500 - 11 000!!!
Ihmiset elävät pelossa, ja heitä kaapataan päivittäin lukuisissa maissa.
 Miksi? Koska seksibisnes on iso bisnes.
 Miksi se on iso bisnes? Koska monet käyttävät heidän palveluitaan
netissä tai muualla.
 jos lopettaisimme palveluiden käytön, rikollisilla ei olisi enää tätä syytä
kaapata tyttöjä ja naisia

39. VOIKO PORNO PILATA SUHTEENI?
 eräässä tutkimuksessa todettiin yhteys pornon katselulla ja
parisuhdeongelmilla
 tähän voi olla luonnollisia syitä:
 Totutko haluamaan sellaista, joka ei ole omaa?
 Viehättääkö oma kumppani?
 Kokeeko kumppanisi enää olevansa erityinen? Miten se taas vaikuttaa?
 Koetko itsesi riittäväksi?
 Onko se oikein tai reilua kumppaniasi tai tulevaa kumppaniasi kohtaan?
 lähes jokainen 9. luokkalainen haluaisi kokemattoman puolison - onhan
se ihana ajatus, että toinen olisi vain sinua varten...

40. MITEN SUOJELLA ITSEÄNI?
 Miten sitten voit välttää alastonmateriaalin katselun?
 Teetkö sopimuksen kaverin kanssa, että ette käytä palveluita? Välillä
keskustelisitte, miten on mennyt.
 Otatko periaatteen jättää sivuhistorian aina näkyviin?
 Kun olet yksin kotoa, tekisitkö jotain muuta kuin olet koneella?
 Mitä kauempaa kiusaukset kiertää, sen helpompaa: tupakasta eroon
yrittävän ei kannata sisustaa kotiaan tupakka-askein.
 Eräässä sarjakuvassa pyöräilevä poika sanoi: "Menen suoraan kotiin
enkä osta karkkia." Joka ruudussa hän meni kuitenkin lähemmäs
karkkeja. "Menen sisään, mutta en karkkihyllylle... menen karkkihyllylle,
mutta katselen vain..." Lopulta hän lankesi ja osti karkkia.
 Kiusaus olisi ollut helpoiten voitettavissa ensimmäisessä ruudussa.

41. EMMÄÄ JAKSA OPISKELLA
 Miksi monet eivät jaksa opiskella eivätkä pärjää? Runsas ruutuaika korreloi
heikomman koulumenestyksen kanssa uudessa tutkimuksessa. Miksi?
 1. Kiinnostaako lukeminen, jos on tarjolla helppoa, kivaa viihdettä?
 2. Osataanko keskittyä pitkäjänteisesti, kun netin tekstit ja videot ovat lyhyitä?
 3. Nukutaanko riittävästi (8-10 h)? Eli arkisin minimissään klo 23-07. Moni käyttää
medialaitetta liian myöhään - uni ei tule silmään heti laitteen suljettuasi.
 4. Kehitätkö opiskelussa tarvittavaa luovuutta esim. lukemalla tai leikkimällä?
 5. Harrastatko? Harrastuksessa oppisit koulussa tarvittavaa kurinalaisuutta, toisten
huomioimista ja tavoitteisiin tähtäämistä.
 6. Liikutko? Fyysisesti passiivinen elämä voi pitää vireystason alhaisena.
 7. Lapsen mieli kuormittuu jo pelkästä runsaasta tv:n auki pitämisestä. Hermoston
ylivirittynyt tila purkautuu esim. levottomuutena, lyhytjänteisyytenä, väsymyksenä,
aggressiivisuutena ja ärtyneisyytenä. Runsaalla pelaamisellakin on yhteys mm.
aggressiivisuuteen.

42. MITEN
NOUDATAN LAKIA
MEDIAN PARISSA?

43. OOTTEKSTE NÄHNY HOHDON?
 ikärajat muuttuivat 2012, ja kun käytät sitä vanhempaa
kuvaohjelmaa (peli, elokuva, tv-ohjelma tms.), muuta tuo vanha
ikäraja mielessäsi uudeksi (3 -> S, 7 = 7, 11 ja 13 -> 12, 15 -> 16)
 jos aikuinen on seurana ja antaa luvan, voit vähentää ikärajasta
kolme vuotta, eli 13-vuotias voisi katsoa K16-kuvaohjelmaa
 18 on ehdoton ikäraja, eli laki kieltää K18-materiaalin tarjoamisen 17-
vuotiaalle kaikissa tilanteissa
 ikärajat voivat tuottaa yllätyksiä, koska maahantuojat lyövät
ikärajamerkin itse ja voivat laittaa K12:n saadakseen isomman
yleisön kuin K16:lla
 vuoteen 2011 asti Valtion elokuvatarkastamo asetti ikärajat

44. ÄITI, MITEN PÄÄSEE LINNAAN?
 sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan (esim. alaikäinen seksuaalisessa
kuvassa) levittäminen (max. 2 vuotta linnaa) tai hallussapito (1 vuosi)
 ketään ei saa halventaa tai loukata (2 vuotta)
 kenestäkään ei saa levittää valheellista tietoa (2 vuotta)
 kahdessa jälkimmäisessä rangaistuksen suuruus riippuu yleisön ja
vahinkojen suuruudesta
 vältä siis halventamasta tai loukkaamasta toisen kunniaa netissä
 kärsit seuraamuksista, jos asianosainen tai hänen omaisensa tekee
rikosilmoituksen
 läheskään kaikki eivät tiedä nettipoliisin yhteystietoja, jotka löytyvät
sivulta www.poliisi.fi/nettipoliisi

45. TOI LAITTO MUSTA KUVAN NETTIIN!
 "Jokaisen yksityiselämä... on turvattu."
 "Kenestäkään ei saa levittää... yksityiselämää koskevia tietoja (esim.
kuva), jotka ovat omiaan aiheuttamaan halveksuntaa, vahinkoa tai
kärsimystä asianosaiselle." (max. 2 vuotta linnaa)
 kuvan kohde voi vedota näihin lakipykäliin - älä siis julkaise
kaveristasi kuvaa kysymättä lupaa!
 lupaa ei tarvita julkkiksilta, jos tieto on tarpeellinen tai julkisen
ammatin harjoittamiseen liittyvä, tai esim. urheilukilpailuissa, sillä
urheilukilpailu ei ole yksityiselämää
 monessa paikassa saat kuvata ihmisiä vapaasti, toisaalla et - lisää
seuraavassa diassa

46. MISSÄ JA KETÄ SAAN KUVATA?
 Suomi jaetaan kolmeen alueeseen:
 1. Julkisella alueella (stadion, puisto, tori, katu, ranta...) saat kuvata ja
äänittää ketä ja mitä tahansa.
 2. Julkisrauha-alueella (työpaikat: koulu, ravintola, kauppa...) saat kuvata ja
äänittää ketä ja mitä tahansa, jos sinulla on lupa olla siellä.
 3. Kotirauha-alueella (asunto, rajattu piha [ei kerrostalon aidaton piha],
teltta, asuntovaunu, jahti...) saat kuvata ja äänittää kaikkea, jos sinulla on
lupa olla siellä. JOS lupaa ei ole, et saa kuvata tai äänittää ihmisiä.
 pyhitä wc:t, pukuhuoneet, suihkutilat yms.
 vaikka laki ei kielläkään, julkisrauha-alueella voidaan kieltää kuvaaminen
erikseen (konsertti ravintolassa, koululuokat...)
 edellisten pykälien rikkomisesta voi saada max. 1 vuoden linnaa

47. TEKIJÄNOIKEUDET, OSA 1
 toisten videoiden, leffojen, biisien yms. eli teosten luvaton
lataaminen, kopiointi ja levittäminen on rikos, ns. piratismia
 piratismi aiheuttaa kymmenien miljardien vuosittaiset tappiot
työntekijöille EU-maissa, ja työpaikkoja se vienee Euroopasta 1,2
miljoonaa tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla
 jos leipuri tai veneenveistäjä ei saisi rahaa tekemistään asioista, hän
joutuisi talousahdinkoon
 samoin leffojen, musiikin ym. tekijät tarvitsevat rahaa työstään
 kun maksamme teoksen käyttämisestä, raha virtaa lopulta heille
 jos et maksa, se on sama kuin varastaisit kaupasta elokuvan

48. TEKIJÄNOIKEUDET, OSA 2
 tärkeintä on, että joku maksaa: ehkä se on kirjasto (ostaessaan teokset),
bussifirma (radionkäyttöluvasta) tai radiokanava, tv-kanava (ostaessaan
ohjelmat ) tai nettisivuston ylläpitäjä, ravintoloitsija (konsertin järjestäjänä),
tai sitten sinä (vuokraamisesta, Spotifyn käytöstä tms.)
 jos lataat musiikkia tai elokuvia ilmaiseksi, olet luultavasti väärillä vesillä
 teoksen kaikki oikeudet on siis vain TEKIJÄLLÄ: oikeus kopioida, levittää...
 muut voivat saada ne neuvottelemalla (Aamulehti toimittajaltaan) tai
maksamalla (sinä)
 tekijänoikeudet raukeavat, kun (pää)tekijän kuolemasta on 70 vuotta
 elokuvassa päätekijöiksi lasketaan tuottaja, ohjaaja sekä käsikirjoittaja
 peruskoululaisen tekemä kirjoitelma tai piirustuskin on teos, ja oppilaalla on
siihen kaikki oikeudet - hän antaa luvan esim. netissä välittämiseen
 katsotaan, mitkä kaikki ovat teoksia

49. MITKÄ OVAT TEOKSIA?
 Teoksia ovat seuraavat:
 musiikkikappale, elokuva, näyttämöteos (näytelmä, balettiesitys, ooppera,
stand up -show...)
 tietokoneohjelma
 kuvataideteos, kuten logo tai sarjakuvan ruutu
 valokuva, jos se on riittävän persoonallinen
 jos valokuva on sellainen, että voidaan olettaa, että muutkin olisivat ottaneet
vastaavan samasta tilanteesta, esim. urheilukilpailuista, se ei ole teos
 jos valokuva ei ole teos, sen tekijänoikeudet ovat voimassa 50 vuotta kuvan
ottamisesta
 teoksia ovat myös graafiset teokset (kartta, piirustus...), käsityötuote,
taideteollisuustuote, rakennustaiteen tuote...
 sekä puheet ja tekstit (paitsi viralliset, julkiset asiakirjat, kuten lait ja päätökset)
 NÄITÄ ET SAA käyttää, ellet hanki niihin lupaa tekijältä

50. MITÄ TOISEN TEOKSELLA VOI TEHDÄ?
 voit luoda linkin nettisivulle, jolla teos on
 Laki sallii teosten vapaamman käytön esim. jumalanpalveluksessa ja koulussa
 Suomen kouluihin on hankittu lupa käyttää vapaasti teoksia, paitsi elokuvia ja
näytelmiä, joihin kunnan on hankittava erillinen lisenssi
 elokuvien osalta lisenssi maksaa noin 2 e / oppilas / lukuvuosi
 Ylen ja MTV3:n kanavien ohjelmiin on neuvoteltu lupa, joten niitä voit katsoa
koulussa, paitsi mainoksia, elokuvia ja ulkomaisia jatkuvajuonisia sarjoja (esim.
Kauniit ja rohkeat)
 verkkopalveluista kouluissa saa käyttää Ylen tarjontaa (Yle Areena, Elävä
Arkisto...)ja opetusohjelmia
 elokuvasta voi näyttää muutaman minuutin pätkän tai musiikkivideosta osan,
sillä lain mukaan voit ottaa teoksesta lainauksia, jos ilmoitat lähteen
 voit luoda teoksen pohjalta uuden teoksen, kunhan se on riittävän erilainen

51. MITÄ TOISEN TEOKSELLA VOI TEHDÄ?
 et voi julkaista toisen biisiä tai videota Youtubessa etkä netissä muutenkaan
 Youtuben säännöissä kielletään videoiden lataaminen omalle tietokoneelle.
 Youtubessa on virallisiakin versioita kappaleista. Käytä niitä.
 ÄLÄ sysää Eurooppaa talousahdinkoon vaan maksa tuotteista ja palveluista,
joita käytät. Maksa karkkipussista, maksa vaatteista, maksa elokuvasta, maksa
musiikista.

52. VAPAUTTA VAI
VALVONTAA?

53. MUN MUTSI ON KAUHEE STALKKERI
 Laki: "Lapselle tulee tarjota ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen
valvonta."
 ainakin tulisi valvoa, että he eivät riko lakia
 lapset kohtaavat aikuisten maailman liian varhain - ihmissuhderistiriidat,
pelottavat asiat (jopa uutiset) jne.
 mediatarjontaa ei rajoiteta Suomessa kovinkaan paljoa
 vastuu jää siis meille, median kuluttajille
 valvonta on vaikeaa, jos nuorella on huoneessaan medialaitteita tai nettiyhteys
mobiililaitteessaan
 esim. Norton tarjoaa palvelua, jonka avulla vanhemmat saavat lapsensa
sivuhistorian, hakusanat, kuvakaappauksia Youtube-videoista, ja palvelu toimii
jopa mobiililaitteiden kanssa, jos on Android-käyttöjärjestelmä
 http://fi.norton.com/norton-family-premier/

54. ...ELI MUN MUTSI RAKASTAA MUA
 pelko kiinnijäämisestä toimii (kuten esim. liikenteessäkin), ja pelko
rangaistuksesta
 jos asetat mediankäytölle rajat, on helpompi pitää kuria, lapsi oppii
suunnittelemaan mediankäyttöään ja hän ohjautuu fyysiseen maailmaan
(perhe, harrastukset)
 säännöt toimivat, vaikkei lapsi niitä noudattaisikaan, sillä hän prosessoi silti, miksi
tietty toiminta on kiellettyä
 Voit viedä koneen käyttöoikeuden, jos sivuhistorian siivoamisesta on jälkiä.
 Voit määrätä vaikkapa videopelien pelipäiviä - pelaamattomuuspäivinä lapsi
oppii tekemään muutakin.
 Voit viedä laitteen käyttöoikeuden, jos on huonoja Wilma-merkintöjä.
 Miksei kännyköitä voisi säilyttää vaikkapa eteisen pöydällä, kuten puhelintakin
aikaisemmin, ja kännykkää saisi käyttää tietyn ajanjakson sisällä?

55. YLÖS, ULOS JA ...
 tuntuu siltä, että moni nuori olisi kännykkänsä kanssa rajattomasti: oppitunnilla,
välitunnilla, jalkakäytävällä, bussissa, kotona, leikkipuistossa, jopa kaverin luona
(kun piti mennä leikkimään) ja vielä viimeiseksi vuoteessa
 opiskelukin on siirtymässä asteittain mediavälitteiseksi, joten vapaa-ajan
mediankäyttöä tulisi siinäkin mielessä rajoittaa
 ne nuoret, joilla on paljon ruutuaikaa, ovat huonommassa kunnossa (sydän,
verenpaine, kolesteroli, tupakointi, ja paljon pelaavilla masennus, stressi,
psykososiaalinen pahoinvointi), heillä on huonommat ruokailutottumukset ja
heikompi koulumenestys
 mahdolliset selkävaivat ja säteilyn riskit on myös huomioitava
 rohkaisen teitä rajoittamaan mediankäyttöä ja ohjautumaan muidenkin
aktiviteettien, kuten opiskelun, ulkoilun ja harrastusten pariin
 osallistukaa lastenne mediankäyttöön

56. LÄHTEET
 jaksojen "Media vaikuttaa", " Kuinka noudatan lakia median parissa?" ja "Vapautta vai valvontaa?"
lähteet
 tekijänoikeuslaki, rikoslaki, perustuslaki
 sosiaalipsykologi-perheneuvoja Saara Kinnusen monipuolinen ja mielestäni huippuhyvä teos,
kasvatusopas ”Anna mun olla lapsi”
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9516072801&gclid=CIzLo_ulxLMCFbB3cAodcFIAzw
 Anu Mustonen - Tarja Salokoski: Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Mediakasvatusseura.
http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-2-1.pdf
 Syväoja, H. J., Kantomaa, M. T., Ahonen, T., Hakonen, H., Kankaanpää, A. & Tammelin, T. H. 2013.
Physical activity, sedentary behavior, and academic performance in Finnish children. Medicine &
Science in Sports & Exercise (MSSE) http://journals.lww.com/acsm-msse/
Abstract/publishahead/Physical_Activity,_Sedentary_Behavior,_and.98362.aspx
 Marja Vellonen: Nuorten ruutuaika ja siihen yhteydessä olevat terveydelliset tekijät. Pro gradu -
tutkielma. Tampereen yliopisto. 2013. Koontaa toisista tutkimuksista
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94498/GRADU-1383037554.pdf?sequence=1
 TS = Tapani Sopanen: Onko todella? Suoraa puhetta seksuaalisuudesta, seurustelusta ja
avioliitosta.
 http://www.poliisi.fi/nettipoliisi
 http://antipiracy.fi/piratismi/