Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Minna Kivipelto: Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
Johtavan tutkijan Yrjö Mattilan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä Mattila esittelee suomalaisen sosiaaliturvan taustaa ja kertoo, millaisia väliinputoamisia Kelan etuuksiin voi liittyä.
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Minna Kivipelto: Toimeentulotuen ja sosiaalityön uusi asento. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
Johtavan tutkijan Yrjö Mattilan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä Mattila esittelee suomalaisen sosiaaliturvan taustaa ja kertoo, millaisia väliinputoamisia Kelan etuuksiin voi liittyä.
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Miten käy hyvinvoinnin edistämiselle sote-uudistuksessa jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille? Lain mukaan vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kunnalla, mutta kuinka tämä tapahtuu uudessa tilanteessa ja uusin keinoin? Miten muuttuu kunnan rooli? Lähestyn tutkielmassa ongelmaa tapaustutkimuksen keinoin kysyen millainen on Ruoveden kunnan rooli hyvinvointijohtamisessa ja mitä sen perusteella voidaan päätellä kunnan roolin muutoksesta sote-uudistuksessa. Arvosana 4 (kiitettävä).
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Similar to Sipilä Sosilaalinen investointi työelämässä - mitä se on? (20)
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Sipilä Sosilaalinen investointi työelämässä - mitä se on?
1. Sosiaalinen investointi – mitä se on?
Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto
Työterveyspäivät 23. lokakuuta, 2012
1
2. Motto
”Vanha hyvinvointivaltio yritti suojella ihmisiä
markkinoilta – sosiaalinen investointivaltio sen
sijaan pyrkii tukemaan heidän
integroitumistaan markkinoihin” (Jenson &
Saint-Martin 2003, 79).
2
3. Käänteen 90-lukulaiset motiivit
• Hyvinvointivaltion talous
– Valtioiden velkaantuminen
– Taloudellisen kasvun hidastuminen
– Työttömyyden lisääntyminen
– Väestön vanhenemiseen liittyvät menot
– Verotusnäkymät
• Uusliberalismi poliittisena ja taloudellisena umpikujana
• Idea aktiivisesta ja tulevaisuuteen orientoituneesta
sosiaalipolitiikasta, joka sopisi paremmin yhteen
taloudellisen kehityksen kanssa
3
4. Mitä sosiaalinen investointi on?
• Sosiaalipoliittinen ohjelma voidaan nähdä
kulutuksen sijasta investointina
• Investoinnin tehtävänä inhimillisen ja
sosiaalisen pääoman kasvattaminen
• Sosiaalinen ulottuvuus: inkluusio –
toimintakykyä ja mahdollisuuksia kaikille
• Toimijoina valtio ja kunta, koska SI edellyttää
verotuloja – samalla sen kipupiste
4
5. Työvoiman mobilisointia…
• Koulutusta
• Varhaiskasvatusta
• Naisten ansiotyötä
• Päivähoitoa
• Työelämään palaamista
• … etuuksia lapsille, opiskelijoille, työssäkäyville
äideille, maahanmuuttajille, työttömyydestä,
sairauslomalta ja vanhempainvapaalta palaajille…
5
6. …seurauksena julkisten
kulutusmenojen supistuminen
• Köyhyys ei katoa toimeentuloturvalla: köyhille
selviytymisen välineet
• Syrjäytymisen torjunta tuottavana investointina –
estetään lapsien kasvaminen kansalaisiksi jotka
tarvitsevat kohtuuttoman suuren osuuden
julkisista palveluista, mutta eivät maksa veroja
• Ideaan ei esimerkiksi mahdu, että valtio ja kunta
tukevat ”toisen polven maahanmuuttajien”
eristymistä kotiin
• Vanhuus: toimintakykyä, fyysisen ja psyykkisen
kunnon ylläpitämistä
6
7. Mitä sosiaalinen investointi ei ole?
• Ovatko kaikki sosiaalimenot sosiaalista investointia?
– Miltei jokainen sosiaalimenoerä voidaan perustella
kustannusten vähenemisellä muualla
– Esimerkkejä epäsuorista perusteluista:
• Työeläkkeet motivoivat ihmisiä ansiotyöhön
• Syrjäytymisen ehkäiseminen vähentää todella moninaisia
kustannuksia ja lisää verotuloja
• Huolenpito vanhuksista vähentää sairaanhoitomenoja
• Kaikkien sosiaalimenojen ei tarvitse olla investointeja
– Sosiaaliselle kulutukselle on eettiset perusteensa
– Jos esimerkiksi ikääntyneiden hoiva lopetettaisiin, olisiko
se hyvä sosiaalinen investointi?
8. Pohjoismaat mallina
• Sosiaalinen investointi Britannian kolmannen tien
johtoajatuksena
– Riskien vähentäminen ja niiden yksilöllisen käsittelykyvyn
lisääminen; investointi tietoyhteiskuntaan, yhteisöihin ja
asuinympäristöihin; ”ei oikeuksia ilman velvollisuuksia”
• Sosiaalinen investointi Pohjoismaiden historiallisena
salaisuutena
– Pohjoismaat sosiaalisen investoinnin ykkösinä
• Universalismin aikaansaannoksia
– Sosiaalisen investoinnin ja universalismin yhteys erityisesti
koulutuksessa ja perhepolitiikassa
– Talouden ja hyvinvoinnin kehitystä tukevien yhteiskunnallisten
suhteiden syntyminen: luottamus ja rationaalisen politiikan
mahdollisuus
8
10. Julkiset koulutusmenot
OECD-maissa (% BKT:sta)
8
7
6
5 1991
4 1998
3 2003
2
1
0
SA
a
n
K
l
n
n
da
tra
vi
er
r
pa
U
he
U
a
na
en
st
Ja
an
ut
Ea
di
C
So
C
an
Sc
10
11. Poliittinen näkökulma
• Sosiaalinen investointi edellyttää politiikalta
pitkäjänteisyyttä
• Se vaatii kehyksen
– Pitää olla yhteiskunta, joka uskoo yhteiseen
tulevaisuuteensa
– yhteiskunnan tukema vahva valtio, joka ohjaa verotuloja
inklusiivisesti toteutettuun sosiaaliseen investointiin
• Pohjoismaat ovat vähentäneet sosiaalista investointia jo
hyvinäkin talousvuosina
– Suomen valtion tuottavuusohjelma edustaa kaikessa
valikoimattomuudessaan sosiaalisen investoinnin
vastakohtaa
11
12. Teoreettinen näkökulma
• Sosiaalinen investointi: keskustelua julkisen tehtävän
ytimestä
– Kansainvälinen kiinnostus, myönteinen poliittinen
vastaanotto
– Ei ongelmaton, mutta silti tarpeellinen käsite
– Pureutuu eurooppalaisen hyvinvoinnin keskeisiin
mahdollisuuksiin ja riskeihin
• Tapahtuneiden menetysten kompensointi ei riitä
sosiaalipolitiikan lähtökohdaksi
• Ihmisen toimintakyky on kiistaton arvo – ei vain
talouden, vaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta
• Osallisuus on inhimillisesti välttämätöntä, myös
demokratian kannalta
12
13. Lopuksi
• Kannattaako tästä puhua – eikö politiikka ole
jo riittävän talouskeskeistä muutenkin?
– Elämää on työelämän ulkopuolellakin
– Hyödyllistä työtä tehdään muuallakin kuin
työmarkkinoilla
• Kannattaa, sillä ”talouspuhe” on aivan liian
kapea-alaista
• Investoinnilla ihmiseen on pitkäjänteisempi ja
laajempi merkitys kuin investoinnilla
materiaan