Scott Niesen, Attensa's Marketing Director talks about how Attensa collaborates using Jive Software's Clearspace for cross functional projects. The presentation will be Thursday, September 6 at the Office 2.0 Conference in San Francisco.For more information - http://www.attensa.com and http://www.jivesoftware.com
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluillePaivi Sutinen
Esitys Kunnallistieteen päivillä, Turku 10.10.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa 2018Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluvat koulutus sekä elinkeinoelämää ja aluekehitystä palveleva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Esityksessä on perustiedot TKI-toiminnasta sekä sen laajuudesta vuonna 2018.
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Scott Niesen, Attensa's Marketing Director talks about how Attensa collaborates using Jive Software's Clearspace for cross functional projects. The presentation will be Thursday, September 6 at the Office 2.0 Conference in San Francisco.For more information - http://www.attensa.com and http://www.jivesoftware.com
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluillePaivi Sutinen
Esitys Kunnallistieteen päivillä, Turku 10.10.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa 2018Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluvat koulutus sekä elinkeinoelämää ja aluekehitystä palveleva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Esityksessä on perustiedot TKI-toiminnasta sekä sen laajuudesta vuonna 2018.
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Similar to T Lankinen Oaj KeväTseminaari Huhtikuu 2010 (20)
2. Koulutuspolitiikan keskeiset kysymykset
• Miten suomalaisten tärkeimmästä tulevaisuuden investoinnista –
perusopetuksesta – huolehditaan?
• Miten koulu tukee suomalaista kilpailukykyä?
• Mitä on koulun tuottama osaaminen 2020-luvulla – perusopetuksen
kilpailukyky kansalaisen ja yhteiskunnan näkökulmasta?
• Miten turvataan koulutuksen kansallinen yhdenvertaisuus ja
koulutuksellinen tasa-arvo?
• Tietoperustainen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen ja
johtaminen? Johtamiseen sitoutuminen?
• Opettajiston osaamisen ja opettajuuden turvaaminen?
• Miten parannetaan oppilaiden yksilöllisten edellytysten huomioon
ottamista?
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
11. Globaalikilpailussa menestyminen ja
hyvinvointipalvelujen turvaaminen
= laaja osaamisen kirjo ja huippuosaaminen
1990-luku:
Korkeaa osaamista vaativat tehtävät
meille, muut työt ’kehittyviin maihin’
2000-luku:
Kaikenlainen työ, kaikilla tasoilla
voidaan siirtää ´kehittyviin maihin`
Talouskriisin jälkeinen aika
2010-luku:
Tietotalouden ja informaatioyhteiskunnan evoluutio
Työn raju muutos – myös asiantuntija/palvelutyön osittuminen
Uusilla teknologioilla mahdollisuus korvata tehtäviä ja yrityksiä
Uuden teknologian ja median vaikutus oppimiseen
Globaali osaamisen kilpajuoksu
Talouskriisi haastaa koulutuksen talouden ja pitkäjänteiset investoinnit
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
12. Suomelle välttämättömät toimenpiteet
Globaalit skenaariot EVA
Suomen nostaminen korkean tuottavuuden mallimaaksi.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen ja suomalaisen
osaamisen kansainvälistäminen.
Suomen nostaminen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen paalupaikalle.
Elinkeinorakenteen murrokseen varautuminen.
Kilpailukykyisen energian saatavuuden turvaaminen. Energia- ja
ympäristöteknologisen osaamisen vahvistaminen.
Varautuminen laman jälkeiseen työvoimapulaan.
Yritysten sekä valtion Venäjä- ja Aasia-strategioiden päivittäminen.
Ihmisten kannustaminen työntekoon aineellisin ja ei-aineellisin keinoin.
Parempi tasapaino työn ja muun elämän välille.
Suomen palauttaminen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
13. Koulutuksen haasteet
• Koulutuksen yksilöä vahvistava tehtävä
• yksilön osaamispääoma, tasapainoinen elämä, osallisuus
• Koulutuksen taloudellinen tehtävä
• osaamisen varanto, talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen,
hyvinvointivaltion palveluiden turvaaminen
• Koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä
• aktiivinen kansalaisuus, demokratian vahvistaminen
• Koulutuksen moraalinen haaste
• ilmastonmuutos, globaali väestönkasvu
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
14. Koulutuksen tehtävät
Kvalifiointi
– Koulutuksen kautta tuotetaan tietoja, taitoja ja muodollisia
tutkintoja.
Valikointi
– Koulutuksessa menestyminen jakaa ihmiset erilaisiin
asemiin yhteiskunnan hierarkiassa.
Integrointi
– Koulutus yhdistää uudet sukupolvet osaksi yhteiskunnan
jatkumoa ja edistää yhteiskunnallisen eheyden säilymistä.
Varastointi
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
15. Haasteet
• Ikääntyvä väestö, erilaistuvat alueet
• Korkean osaamisen tason synnyttäminen - työelämän
kasvavat osaamistarpeet
• Tietopääoma – taitopääoma –– globaali tieto/taitokäsityksen
muutos
• Oppimisen ympäristöjen laajentuminen
• Motivaatio oppimiseen
• Monenlaisten lahjakkuuksien osaamisen kehittäminen
• Haasteet hallita ja toteuttaa valtakunnallisesti
koulutusinnovaatioita hyvin hajautuneessa ja kunnallisesti
hallinnoidussa koulutusjärjestelmässä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
16. • Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja
koulutusinvestoinnin tuotto
• Tietoperustainen koulutuksen ohjaus ja opetuksen
kehittäminen
• Digitaalisten oppimisen tukimuotojen käyttö
• Huoltajat/perheet oppimisen tukijoina
• Opetusryhmät, erityistä tukea tai kannustusta
tarvitsevat oppilaat
• Kielten, kulttuurien ja uskontojen monimuotoisuus
• Työrauha kouluissa
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
17. Peruskoulun kasvatus- ja opetustehtävä
a) Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020-luvulla? Mitä
muutoksia? Mikä olennaista?
b) Mitä perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon
uudistamisella pitäisi parantaa? Mitä osaamista
tulevaisuus korostaa?
c) Mitkä ovat opetukselle asetettavat tavoitteet ja
keskeiset sisällölliset alueet?
d) Mitkä ovat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet?
e) Miten varmistaa osaaminen?
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
18. Perusopetus 2020 – tavoitteet ja tuntijako
• Sivistyskäsityksen muuttaminen
• Tiedon ja osaamisen käyttötaito
• Syvällisempi oppiminen – sisältöjen (pinnallisen) läpikäymisen
sijasta
• Uuden ajan kansalaisen taidot – tiedon epävarmuuden ja
muuttuvuuden ymmärtäminen
• Eheyttäminen – tiedon sirpaloitumisen välttäminen
• Perustaitojen hallinta – tiedon rakenteiden perustan hallitseminen
• Osaamiselle korkeat tavoitteet
• Globaali kilpailukyky ja hyvinvoinnin turvaaminen
• Matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen
perustan turvaaminen
• Kielivarannon monipuolistaminen ja kansalliskielten turvaaminen
• Taito- ja taideaineiden osaamisen vahvistaminen
• Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
19. Perusopetus 2020 – tavoitteet ja tuntijako
• Kasvun ja kehityksen yksilöllisempi tuki
• Oppimisen motivaation vahvistaminen
• Oppilaan valinnan mahdollisuuksien lisääminen
• Mahdollisuudet syventäviin opintoihin
• Terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen
• Uudet toteuttamisperiaatteet
Oppimisen tavoitteiden selkeyttäminen
Tieto/taitoaineksen vaatimusten fokusointi
Oppiaineryhmien muodostaminen
Aihekokonaisuudet oppiaineryhmien osaksi
Uuden ajan kansalaisen taitojen määrittäminen: tavoitteet ja
arviointikriteerit
Osaamisen vaatimustasojen määrittäminen oppiaineisiin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
20. Globaalilla tasolla tapahtuva tiedollinen muutos
Nyky-yhteiskunnalle on luonteenomaista epävarmuus, joustavuus,
ristiriitaisuus sekä lisääntyneet mahdollisuudet informaation
saamiseen ja käsittelyyn
Tiedon arvo määrittyy yhä voimakkaammin sen yhteiskunnallisen
relevanssin mukaan
Nykyinen käsitys tiedosta haastaa koulun tavan käsitellä tietoa:
opetussuunnitelmaa on moitittu liiallisesta sisältöpainotteisuudesta,
pirstoutuneisuudesta ja tiedon esittämisestä oppiaineittain pilkottuna
Opetuksen sisällöllisen kehittämisen keskeisenä haasteena on tiedon
muotojen uudelleen organisointi
Opetussuunnitelmalinjaus: kuinka paljon sijaa annetaan faktoille,
kuinka paljon taidoille ja oppimisen prosesseille
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
21. Eri aikakausina arvokkaana pidetty tieto vaihtelee
paljon
Humanistisen kasvatusihanteen mukaan koulun
pitäisi tukea opiskelijan kasvua ja tarjota tietoa, joka
ei ole alisteinen millekään poliittiselle tai
taloudelliselle intressille.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
22. Oppimisen ympäristöjen laajeneminen
Oppiminen tulisi ymmärtää kaikki kontekstit kattavana
Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa entistä enemmän
erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen
Verkkopohjaiset yhteiset tilat ja sosiaalinen media
mahdollistavat interaktion vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat
tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle,
tutkimukselle ja tiedon jakamiselle
Kontekstuaalisuus optimaalisten oppimismahdollisuuksien
rakentajana: keskeistä oppimisympäristöjen konkreettisuus
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
23. Kentän esiin tuomia näkemyksiä
Tuntijako pirstaleinen ja liian oppiainejakoinen, ei vastaa
tämän päivän oppimista, kehitettävä laajemmiksi
kokonaisuuksiksi
Opetussuunnitelman sisältö jossain määrin ylimitoitettu
tuntimääriin nähden – oppiaineet sirpaleisia ja sisällöllisesti
laajoja
Taitojen kehittymisen jatkumoa ei rakennettu eksplisiittiseksi
Arvioinnin käytännöt ja perusteet liian vaihtelevia –
kriteeriperustaisuuden tarve korostunut
Koulupäivät Suomessa alaluokilla lyhyitä, taide- ja
taitoaineiden tunteja saataisiin lisää kasvattamalla tuntimäärää
Kunnat eivät osoita opetukseen juuri lisäresursseja
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
25. Perusopetuksen vahvuudet
Kuinka suuri osa arvioi, että perusopetus tuottaa
vahvaa osaamista ko. osaamisen alueella (sai valita 3)
OJ - RE
• 83 - 87 % Perustietojen hallinta
• 44 - 41 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta
• 37 % Yhteisössä eläminen ja yhdessä työskentelyn taidot
• 23 - 32 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät
taidot
• 17 - 27 % Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus
• 29 - 21 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen
• 8 -14 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu
• 6-7% Luovuus, omaperäisyys
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
26. äi
di
nk
ie
li
ja 1=liian vähän 3=sopivasti 5=liian paljon
ki
al rj
2
2,25
2,5
2,75
3
3,25
3,5
3,75
lis
uu
s
A-
ym ki
el
pä i
ris ma B-
tö t ki
- j em eli
a at
lu i
on ikk
no a
nt
ie
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
t
bi o
ol
og
m
aa ia
nt
ie
t
fy o
si
ik
ka
k
te em
rv i
ey a
el st
hi äm ie
st än t
or us o
ia ka k
ja tso ont
yh mu o
te st
is
ku ieto
nt
ao
p
m pi
us
i
ku ikki
va
ta
id
e
kä
si
ty
ö
liik
u
ko nta
op t
pi italo
va laa u
Opettajien mielipiteiden keskiarvot eri oppiaineiden tuntimääristä
no s
va linn
pa ai hjau
ae se
ht ta s
oi i
ne nee
n t
A-
ki
el
i
27. 1 = LIIAN VÄHÄN - 3 = LIIKAA
3.
LU
O
K
A
LL
0
0,5
1
1,5
2
A
A 2,5
A I
LK
A M
V
A A
K
IE
Y LI
M
/L
U
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
B
G
K
E
FY
TE
R
U
E
E
T
H
I
OPPIAINEET Y
H
M
U
K
OPPIAINEIDEN TUNTIMÄÄRIEN SOPIVUUS
U
K
Ä
V
A LI
LI
4. N K
TA NA O
I 5 ISE
oppilaiden käsitykset tuntimäärien sopivuudesta
V . A T K OP
IIK L I
K KA EL
O E
TU VA T
N KI
TI EL
M
Ä I
Ä
R
Ä
28. 1=liian vähän; 2=hieman liian vähän; 3=sopivasti; 4=hieman liikaa; 5=liikaa
2,25
2,75
3,25
2,5
3,5
3
äidinkieli
matematiikka
vieraat kielet
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
ympäristö- ja luonnontieto
biologia
maantieto
kemia
fysiikka
terveystieto
uskonto
elämänkatsomustieto
historia ja yht.kuntaoppi
musiikki
Vanhempien mielipiteet eri aineiden tuntimääristä
kuvataide
käsityö
liikunta
kotitalous
oppilaanohjaus
valinnaiset aineet
lapsi yläkoulussa
lapsi alakoulussa
29. Eniten puhutut tiedot ja taidot: kuinka hyvin
opitaan peruskoulussa?
Kielitaito
77,7
Matemaattiset taidot
Luku- ja kirjoitustaito
Kuinka hyvin opitaan peruskoulussa?
Terveys ja liikunta
75,7
Sosiaaliset taidot
Ilmaisutaito
Yleissivistys
Opiskelutaidot
73,7
Käytännön perustaidot
Työelämätaidot
Kansainväliset asiat Keskittyminen, motivaatio
71,7 Teknologia
Ilmasto- ja ympäristöasiat
Taideaineet
69,7
15,6 16,6
Näkemysten hajonta
Pallojen koko kuvaa teemaa käsittelevien vastausten määrää (% kaikista vastauksista), pystyakseli teemojen saamia arvioita siitä,
kuinka hyvin niitä opitaan peruskoulussa ja vaaka-akseli näiden arvioiden hajontaa.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
30. Tarkoituksenmukaiset oppimisen tavoitteet
Perustaidot: lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen
Perustaidoille uudet, syvemmät tavoitteet
Koulutuksen annettava nuorille mahdollisuus
syvempään oppimiseen, jossa korostuvat ajattelun
ja kommunikoinnin taidot sekä luovuus
Uuden ajan kansalaisen taidot
Ajattelun taidot – päättely, argumentointi,
ongelmanratkaisu
Tehokas kommunikointi
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
31. Osaamisen vaatimukset
Laajojen sisältöjen sijasta enemmän syvyyttä
Erityinen fokus ja keskittyminen tutkivaan
oppimiseen, ajattelun ja päättelyn taitoihin sekä
tiedon ja taitojen soveltamiseen – sisältöjen
läpikäymisen asemesta
Ikäkauden kehityksen parempi huomioon ottaminen
ja osaamisen polkujen johdonmukaisuuden
rakentaminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
32. ANALYSOINTI – ARVIOINTI – LUOMINEN
SOVELTAMINEN
YMMÄRTÄMINEN
MUISTAMINEN
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
33. PERUSOPETUKSEN RAKENNE
Ajattelun taidot
Tavoitteet
Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot
Keskeiset sisällöt
Käden ja ilmaisun taidot
Oppimisympäristöt
TOTEUTTAMINEN
Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot
Työtavat
Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot
Tuki ja ohjaus
Arvioinnin periaatteet ja kriteerit
Kieli ja Ympäristö, Taide ja
vuorovaikutus luonnontieto ja käsityö
Äidinkieli ja kirjallisuus teknologia
Toinen kotimainen kieli Biologia Musiikki
Vieraat kielet Maantieto Kuvataide
Fysiikka
SISÄLTÖ
Kemia Käsityö
Draama
Yksilö, yritys ja Terveys ja
Matematiikka yhteiskunta toimintakyky
Historia
Yhteiskuntaoppi Liikunta
Uskonto Terveystieto
Elämänkatsomustieto Kotitalous
Oppilaanohjaus
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
34. PERUSOPETUKSEN RAKENNE
Tavoitteet KANSALAISEN TAIDOT
OPPIAINEKOKONAISUUDET
Sisältö
OPPIAINEET, yhteiset ja valinnaiset
Toteuttaminen TOTEUTTAMISPERIAATTEET
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
35. KANSALAISEN TAIDOT
• Ongelmaratkaisu, päättely, argumentointi ja
johtopäätösten teko
Ajattelun taidot • Kriittinen ja analyyttinen ajattelu
• Luova ja innovatiivinen ajattelu
• Opiskelun taidot
• Tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot
• Kommunikoinnin taidot
Työskentelyn ja • Yhteistyö- ja neuvottelutaidot
vuorovaikutuksen • Itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot
taidot • Ajanhallinta ja joustavuus
• Yrittäjyys ja muutososaaminen
• Tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian
käyttötaito
• Kehon koordinaatio
Käden ja ilmaisun • Ilmaisun taidot ja rohkeus
taidot • Visuaalinen ja tekninen toteuttaminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
36. KANSALAISTAIDOT
• Yhteisön ja yhteiskunnan tuntemus
• Aloitteellisuus ja johtamisen taidot
• Kyky toimia rakentavasti
Osallistumisen ja • Erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien
vaikuttamisen taidot hyväksyminen
• Mediataidot
• Tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen
taidot
• Itsetuntemus ja reflektointi
Itsetuntemuksen ja • Eettisyys ja vastuullisuus
vastuullisuuden taidot • Hyvä käytös ja empatia
• Kyky toimia yhteisön jäsenenä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
37. Minussa on tarpeeksi taiteilijaa käyttääkseni vapaasti
mielikuvitustani.
Mielikuvitus on tietoa tärkeämpää.
Tieto on rajallista.
Mielikuvitus ympäröi koko maailman.
Albert Einstein
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi