Ammatillisen koulutuksen reformi hallitusohjelmassa koulutuksen järjestäjien ...Petri Lempinen
Juha Sipilän hallituksen ohjelma Ratkaisujen Suomi sisältää ammatillisen koulutuksen reformin, jossa nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat poistetaan ja rahoituksesta leikataan. Mitä nyt pitää tehdä, jotta koulutuksen järjestäminen sekä työelämän ja ihmisten tarpeisiin vastaaminen on yhä mahdollista?
Ammatillisen koulutuksen reformi hallitusohjelmassa koulutuksen järjestäjien ...Petri Lempinen
Juha Sipilän hallituksen ohjelma Ratkaisujen Suomi sisältää ammatillisen koulutuksen reformin, jossa nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat poistetaan ja rahoituksesta leikataan. Mitä nyt pitää tehdä, jotta koulutuksen järjestäminen sekä työelämän ja ihmisten tarpeisiin vastaaminen on yhä mahdollista?
Mitä reformi muuttaa ammatillisessa koulutuksessa?Petri Lempinen
Mitä ammatillisen koulutuksen järjestäjien on huomioitava jo nyt, kun he rakentavat strategiaansa? Vuonna 2018 voimaan tulee uusi lainsäädäntö, jonka pitäisi tuoda yhtenäinen ammatillinen koulutus.
Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on kesken, mutta reformin seurantaryhmässä on yksimielisyys monista asioista. Linjauksia löyty myös Sipilän hallituksen toimintasuunnitelmasta 14.4.2016.
SAK esittää työllisyyden parantamiseksi useita keinoja, jotka voidaan saada liikkeelle nopealla aikataululla. Keinovalikoimaan sisältyvät muun muassa työttömien palvelujen tehostaminen ja työikäisten osaamisen parantaminen.
SAK haluaa parantaa vähän koulutettujen ja matalapalkka-alojen työttömien koulutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaa, työttömyysturvaa ja työn jakamisen malleja uudistamalla.
Peruskoulu ei enää riitä työllistymiseen, eikä yksi tutkintokaan takaa aina elämän pituista uraa. SAK pidentäisi oppivelvollisuutta, perustaisi perustaitotakuuohjelman sekä loisi uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia aikuisille.
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012SYL
Opiskelijajärjestön teesit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Julkaistu 7.2.2012.
- Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
- Suomen Lukiolaisten liitto SLL
- Suomen Ammattiin Opiskelevat - SAKKI
- Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK
Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään 1,4 miljardia joka vuosi.
OAJ:n oppivelvollisuusmallin avulla jokainen saa hyvän perustan osaamiselleen. Uudistamalla oppivelvollisuutta rohkeasti nyt, voidaan estää nuorten syrjäytymistä ja nostaa suomalaisten koulutustasoa. Kyse on pitkällä siirtymäajalla toteutettavasta uudistuksesta, josta on tehtävä ratkaisut tulevassa hallitusohjelmassa.
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 edusk...Petri Lempinen
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
SAK:n kehittämisjohtajan Saana Siekkisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
Mitä reformi muuttaa ammatillisessa koulutuksessa?Petri Lempinen
Mitä ammatillisen koulutuksen järjestäjien on huomioitava jo nyt, kun he rakentavat strategiaansa? Vuonna 2018 voimaan tulee uusi lainsäädäntö, jonka pitäisi tuoda yhtenäinen ammatillinen koulutus.
Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on kesken, mutta reformin seurantaryhmässä on yksimielisyys monista asioista. Linjauksia löyty myös Sipilän hallituksen toimintasuunnitelmasta 14.4.2016.
SAK esittää työllisyyden parantamiseksi useita keinoja, jotka voidaan saada liikkeelle nopealla aikataululla. Keinovalikoimaan sisältyvät muun muassa työttömien palvelujen tehostaminen ja työikäisten osaamisen parantaminen.
SAK haluaa parantaa vähän koulutettujen ja matalapalkka-alojen työttömien koulutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaa, työttömyysturvaa ja työn jakamisen malleja uudistamalla.
Peruskoulu ei enää riitä työllistymiseen, eikä yksi tutkintokaan takaa aina elämän pituista uraa. SAK pidentäisi oppivelvollisuutta, perustaisi perustaitotakuuohjelman sekä loisi uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia aikuisille.
Opiskelijajärjestöjen takuu varmasti -teesit 2012SYL
Opiskelijajärjestön teesit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Julkaistu 7.2.2012.
- Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
- Suomen Lukiolaisten liitto SLL
- Suomen Ammattiin Opiskelevat - SAKKI
- Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK
Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään 1,4 miljardia joka vuosi.
OAJ:n oppivelvollisuusmallin avulla jokainen saa hyvän perustan osaamiselleen. Uudistamalla oppivelvollisuutta rohkeasti nyt, voidaan estää nuorten syrjäytymistä ja nostaa suomalaisten koulutustasoa. Kyse on pitkällä siirtymäajalla toteutettavasta uudistuksesta, josta on tehtävä ratkaisut tulevassa hallitusohjelmassa.
Korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden ohjelmissa 2019 edusk...Petri Lempinen
Miltä näyttävät korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa keväällä 2019. Mukana eduskuntapuolueet SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Sininen tulevaisuus.
SAK:n kehittämisjohtajan Saana Siekkisen esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen esitteli 3.8.2017 alkavan lukuvuoden keskeisiä asioita: mitä on edessä koulutuspolitiikassa ja mitä pitäisi kehittää? Syksyllä edessä on myös liittokierros. Mitkä lähtökohdat OAJ:llä on siihen? Infon voit katsoa tallenteena OAJ:n Periscope-tililtä: https://www.pscp.tv/oajry/1lDxLkwwVeQJm
Dioista saat esimakua. Lue myös tiedotteemme:
OAJ: Peruskoulu on pelastettava http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919558133&page_name=Peruskoulu+on+pelastettava+uutinen
OAJ: Opettajat edellyttävät palkankorotuksia: http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919558135&page_name=Opettajat+edellyttavat+palkankorotuksia
Similar to SDP:n miksi-muistio oppivelvollisuusiän pidentämisestä (20)
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
Varhaiskasvatuksen kehittäminen on SDP:n tärkeimpiä prioriteetteja. Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus antaa lapsille hyvän pohjan ponnistaa elämässään eteenpäin. Perheille varhaiskasvatus on tuki ja turva työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
SDP haluaa yksinkertaistaa ja modernisoida sosiaaliturvaa sekä varmistaa, että sosiaaliturva toimii paremmin kaikissa elämäntilanteissa. Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, joka yhtenäistää nykyisen pirstaleisen sosiaaliturvan etuusjärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi. Se takaa jokaiselle toimeentulon ja tarvittavat palvelut vaihtuvissa elämäntilanteissa.
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Suomen suunta on nyt väärä. Hallituksen teot eivät vastaa puheita ennen vaaleja.
SDP on vaihtoehto hallituksen poliittiselle linjalle. SDP esittää 10 ideaa Suomelle. Työtä tässä ja nyt. Korjataan hallituksen valitsema väärä suunta Suomelle!
SDP julkaisi 20.4. 2016 kansanedustaja Lauri Ihalaisen johdolla valmistellun valtion omistajapolitiikkaa käsittelevän Sinivalkoisen omistamisen ohjelma – kaikki ei ole kaupan -linjapaperin. Ohjelma linjaa SDP:n tavoitteet valtion omistajapolitiikan kehittämiseen ja valtion omistuksen hyödyntämiseen.
SDP:n Helsingissä 16.-17.4.2016 kokoontunut puoluevaltuusto käynnisti työn, jonka tavoitteena on uuden suomalaisen, nykyaikaiseen työelämään sopivan sosiaaliturvan rakentaminen. Työtä tekemään kutsutaan laajasti asiantuntijoita eri järjestöistä.
2. Taustaa
• Oppivelvollisuus piteni päättymään 16-vuotiaana vuonna 1957. Suomessa
perusasteen varassa olevien osuus nuorissa (20-24-v.) on nyt noin samalla
tasolla kuin 1985.
• Toisen asteen koulutuksen ja valmistavien koulutusten ulkopuolelle jää joka
vuosi tuhansia nuoria (esim. vuonna 2011 näitä nuoria oli 3560 eli 5,7 %
ikäluokasta.). Lisäksi useita tuhansia nuoria keskeyttää toisen asteen
koulutuksensa pian sen aloittamisen jälkeen.
• SDP esitti kesällä 2013 oppivelvollisuusiän pidentämistä kattamaan toisen asteen
opintojen tai niihin valmistavan koulutuksen ensimmäinen vuosi. Tällä
varmistetaan, että jokainen nuori vähintään aloittaa toisen asteen opinnot tai
osallistuu niihin valmentavaan koulutukseen.
• Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tarkoita perusopetuksen pidentämistä,
vaan toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden (tai siihen valmistavan
koulutuksen) tuomista velvoittavaksi.
3. Taustaa
• Aiemmin toteutetut oppivelvollisuuden nostot ovat tuoneet 99 % tuloksen. Toisin
sanoen käytännössä kaikki ovat suorittaneet uuden, pidemmän oppivelvollisuuden.
Samalla velvollisuus tuo mahdollisuuden estää aikainen keskeyttäminen – toisin kuin
esimerkiksi pelkkä hakeutumis- ja paikan vastaanottamisvelvoite tai opinto-ohjaus.
• Monissa kaupungeissa on tehty ansiokasta työtä paikallistasolla koulutuksesta
putoamisen vähentämiseksi. Tästä huolimatta niiden ihmisten määrä, jotka ovat
pelkän perusasteen varassa, ei ole viime vuosikymmeninä oleellisesti muuttunut.
Toisin sanoen paljon mainostetut täsmätoimet eivät ole saavuttaneet toivottuja
tuloksia kun tarkastellaan koko väestön koulutustason kehitystä.
• Erilaisiin tukitoimiin käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Silti peruskoulun
varaan jää yhtä moni kuin 30 vuotta sitten.
• Peräänkuulutetut kohdennetut toimet ovat osoittautuneet kalliiksi, mutta
tehottomiksi. Looginen johtopäätös onkin ryhtyä toimiin, joiden me tiedämme omasta
ja kansainvälisestä kokemuksesta johtavan tuloksiin.
4. Miksi oppivelvollisuusikää
pitää nostaa?
• Nuorten syrjäytyminen on todella vakava ongelma. Se on ongelma nuorten
kannalta ja yhteiskunnan kannalta. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa
yhteiskunnalle joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoona euroa menetettyinä
verotuloina sekä erityisesti sosiaalitoimen menoina. Inhimillistä hintaa ei voi
edes yrittää määritellä. Siksi syrjäytyminen pitää pysäyttää ja huolehtia siitä, että
jokainen nuori löytää paikkansa. Oppivelvollisuusiän nostaminen on yksi keino
tässä valikoimassa.
• Työvuosien odote määräytyy erittäin voimakkaasti tutkinnon suorittamisen
perusteella. Perusasteen varaan jääminen tarkoittaa käytännössä suurella
todennäköisyydellä lyhyttä työuraa. Työurien pituudessa ero on n. 7 vuotta
toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja suorittamattomien välillä. Korkea-
asteen tutkinnon suorittaneiden osalta ero repeää viiteentoista vuoteen.
Työllisyysaste peruskoulun varaan jäävien osalta on hieman yli 40 %.
• Suomen oppivelvollisuus on tällä hetkellä Euroopan lyhyimpiä eikä Suomessa
oppivelvollisuutta ole pidennetty 80-luvun jälkeen. Merkittävä osa muista
Euroopan maista on toteuttanut nostoja viime vuosina tai aloittanut toimet
oppivelvollisuusiän nostamiseksi.
5. Keitä uudistus koskee?
• Oppivelvollisuusiän nostaminen koskee kaikkia oppivelvollisuuden piirissä olevia nuoria.
Käytännössä pidennys koskee kuitenkin vain niitä nuoria, jotka eivät hakeudu mihinkään
koulutukseen peruskoulun jälkeen. Muut eivät huomaa muuta eroa kuin käytettävissä olevien
välttämättömien materiaalien tulon maksuttomaksi.
• Oppivelvollisuusiän nostaminen siis puuttuu niiden nuorten ongelmiin, jotka eivät muuten
jatkaisi opintojaan.
• Iän nostaminen tuo kaikille ensimmäisen vuoden toisen asteen opiskelijoille maksuttomat
oppimateriaalit.
• Lisäksi oppivelvollisuuden pidennys toteutetaan tavalla, joka säilyttää kaikki erilaiset
vaihtoehdot – kymppiluokat, oppisopimukset ja ynnä muut.
• Opiskelujen jatkaminen heti perusopetuksen jälkeen tehostaa opinnoista selviyty
mistä. Ne, jotka aloittavat ammatilliset opinnot useiden välivuosien jälkeen, keskeyt
tävät ne todennäköisemmin kuin ne, jotka ovat jatkaneet opintojaan suoraan perus
koulun jälkeen.
• Oppivelvollisuuden voi suorittaa myös räätälöidyn tuen ja ohjauksen paikoissa.
Ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus sisältää esimerkiksi työpajat, jot
ka ovat työvaltainen oppimisympäristö räätälöityä tukea tarvitseville nuorille.
6. SDP:lle tärkeää
• Meille on tärkeintä se, että nuorten syrjäytymistä ehkäistään ja oppivelvollisuus
on siihen tutkitusti tehokkain väline. Keino on valikoitu taatun vaikuttavuutensa
perusteella.
• SDP:n kärkitavoite on työllisyyden parantaminen. Toisen asteen tutkinnon
suorittaminen parantaa työllisyyttä selvästi. Koulutus kannattaa paitsi
työttömyysriskin oleellisena pienentymisenä myös paremman palkan muodossa.
• SDP haluaa käyttää kaikki keinot, jotta nuorten syrjäytyminen voidaan estää.
Oppivelvollisuusiän nostaminen on toimiva ja hyvä keino.
• 20 nuoren syrjäytymisen estäminen tarkoittaa 20 miljoonan euron säästöjä
inhimillisistä säästöistä puhumattakaan.