SAK haluaa parantaa vähän koulutettujen ja matalapalkka-alojen työttömien koulutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaa, työttömyysturvaa ja työn jakamisen malleja uudistamalla.

1. Työttömien osaamisen
nostaminen ja työn jakaminen
SAK:n tiedotustilaisuus 11. helmikuuta

2. SAK:n esityksiä työllisyyden parantamiseksi
• Työttömien palvelujen
tehostaminen erityisesti työttömyyden
alkuvaiheessa
• Työttömien omavalintaisen työnhaun
malli nopeuttamaan työllistymistä
• Palkkatuen käytön lisääminen
erityisesti osatyökykyisten
työllistämisessä
• Työttömyysturvan
yksinkertaistaminen ja karenssien
uudistaminen
• Irtisanottujen muutosturvan
ja koulutusmahdollisuuksien
parantaminen
• Maahanmuuttajien
lupaprosessien kuntoon laittaminen
• Työhön tulevien maahanmuuttajien
kielikoulutuksen lisääminen ja
kotoutumiskoulutuksen laadun
parantaminen
• Työn perässä liikkumisen tukeminen
• Varhaiskasvatusmaksujen
tulorajojen nostaminen 500 eurolla.
• Työttömien osaamisen nostaminen
• Työn jakamisen malli sovitellulla
päivärahalla
11.2.2020

3. Työttömien osaamisen
nostaminen

4. Kannustetaan työttömiä kehittämään
osaamistaan
Työttömien osaamisen nostotoimet kannustavat vähän
koulutettuja ja matalapalkka-alojen työttömiä kouluttautumaan.
1. Koulutustarjontaa lisätään ja kohdennetaan aiempaa tarkemmin.
2. Työttömät, joilla on matala koulutustaso tai vanhentunut osaaminen,
ohjataan ensisijaisesti koulutukseen.
3. Työttömyysturvaa muutetaan niin, että se tukee heikommassa
asemassa olevien koulutusta.
11.2.2020

5. Työllisyysasteessa isot erot työntekijän
koulutustaustan mukaan
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto
11.2.2020
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017
Työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18–64 v.)
Perusaste
Toinen aste
Korkea-aste

6. Perusasteen koulutuksen varassa olevien
työllisyys eriytynyt muista
-30%
-25%
-20%
-15%
-10%
-5%
0%
1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017
Työllisyysasteiden erojen kehitys (18–64 v.)
Perusaste vs. toinen aste
Toinen aste vs. korkea-aste
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto
11.2.2020

7. Elinaikaisten työvuosien odotearvot sukupuolen
ja koulutustason mukaan 2018
11.2.2020 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto
19,5
30,4
34,1
36,4 37,2
24,3
31,2
34,0
36,2 37,2
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Perusaste YO-tutkinto Amm. toisen
asteen tutkinto
Alempi
korkea-aste
Ylempi
korkea-aste
Odotettu työuran pituus vuosissa
Nainen
Mies

8. Perusasteen koulutuksen työpaikat häviämässä
899 178
886 507
865 030
819 324
728 218
643 057
569 602
551 945
527 453
507 186
509 435
528 313
521 399
517 944
497 271
479 436
460 986
445 670
410 784
407 112
406 605
393 902
353 945
345 486
337 876
322 045
299 646
279 154
268 427
262 203
259 708
880 424
914 360
939 850
922 028
854 027
791 600
739 449
771 002
787 024
806 197
850 506
896 593
923 641
958 935
969 424
979 725
988 998
1 005 836
1 027 485
1 059 208
1 093 361
1 090 067
1 047 579
1 073 105
1 093 859
1 088 862
1 070 402
1 057 749
1 048 852
1 062 746
1 085 757
539 925
552 328
568 867
590 930
586 902
579 773
568 670
594 104
618 275
643 761
678 056
707 798
728 845
751 678
768 622
783 142
795 796
810 853
826 942
847 468
869 100
893 212
888 451
907 088
922 687
928 997
931 703
937 173
939 180
950 730
973 955
0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2017
Työpaikkojen muutos koulutusasteen mukaan 1987–2017
Perusaste
Toinen aste
Korkea-aste
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto11.2.2020

9. Nykytilanne:
Työttömyysturvalla opiskelun kaksi vaihtoehtoa
Työvoimakoulutus
► Tavoitteena usein suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa
► Lisäksi mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisessa koulutuksessa ja
korkeakouluissa
► TE-toimiston harkinnan mukaan
► Osallistujia vuosittain noin 50 000 (2018)
Omaehtoinen opiskelu vähintään 25-vuotiaille työttömille
1) Pidemmät opinnot TE-toimiston harkinnan mukaan, jos opinnot parantavat
ammattitaitoa ja työllistymistä. Etuutta maksetaan enintään 24 kuukauden ajan.
• Osallistujia vuosittain noin 50 000 (2018)
2) Enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi aloittaa ilman TE-toimiston harkintaa, jos
opinnot edistävät ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
11.2.2020

10. SAK:n esitys:
Osaamisen ja koulutustarpeen kartoitus
työttömyyden alussa
• Työttömän osaaminen kartoitetaan heti työttömyyden alussa.
• Työtön ohjataan tarkoituksenmukaiseen koulutukseen:
– Ilman ammatillista tutkintoa olevat ohjataan suorittamaan
tutkinnon osaa tai tutkintoa, jota tarvittaessa edeltää
oppimisvalmiuksia edistävä koulutus.
– Työttömät, joiden osaaminen on vanhentunut ohjataan
suorittamaan tutkinnon osaa tai tutkintoa tai muuta
ammattitaitoa päivittävää kokonaisuutta.
– Lomautettuja voidaan ohjata omaehtoisiin opintoihin.
11.2.2020

11. SAK:n esitys:
Lisätään koulutukseen osallistuvien työttömien
määrää 25 000:lla
• Lisätään työttömyysetuudella opiskelevien määrää 25 000:lla
vuosittain.
• Tämä nostaisi työllisten määrää 2 500 henkilöllä, pidemmällä
aikavälillä vielä enemmän.
• Työvoimakoulutuksen jälkeen noin 40 prosenttia työllistyy,
rekrykoulutusten jälkeen jopa yli 70 prosenttia.
• Työllistymisen lisäksi runsaasti muita myönteisiä vaikutuksia,
esimerkiksi syrjäytymisriski vähenee.
• Opiskelupaikkoja lisätään erityisesti työvoimakoulutukseen.
• Työvoimakoulutuksen lisärahoitustarve arviolta 20–30 miljoonaa euroa.
11.2.2020

12. • Määrä pysynyt samana viime vuosina, aiemmin
koulutuksiin osallistui yli kaksinkertainen määrä.
• Kohdentuu pääsääntöisesti työvoimapula-aloille.
• Tukee jatkuvaa oppimista.
• Enemmistö osallistuvista on miehiä, mikä
tasapainottaa sukupuolten välistä osallistumista
koulutukseen.
• Työvoimakoulutus voidaan kohdentaa hyvin myös
yli 50-vuotiaille.
• Lähes kolmannes osallistujista maahanmuuttajia.
11.2.2020
Työvoimakoulutus tehokas keino lisätä
työllisyyttä

13. • Lisätään myös tutkinnon osia lyhyempien koulutusten
tarjontaa.
— koulutuksen kesto esimerkiksi 1–3 kuukautta
— tavoitteena muun muassa työttömän oman alan
ammattitaidon päivittäminen
• Luodaan malli avoimesta ammattiopistosta, jossa työtön
voi opiskella omaehtoisesti lyhyitä opintokokonaisuuksia.
11.2.2020
Keinoja lisätä ja tehostaa koulutustarjontaa

14. Työttömyysturvan
kehittäminen

15. Nykytilanne:
Työttömyysturvan korotusosa
• Työttömyysturvaa voidaan maksaa korotettuna työllistymistä edistävän palvelun
ajalta enintään 200 päivältä.
– Koskee muun muassa työvoimakoulutusta ja omaehtoisia opintoja.
– Palvelusta on sovittava TE-toimiston kanssa ja työllistymissuunnitelmassa.
• Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha korotetulla ansio-osalla
– Yhteensä 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
– Taitekohdan ylimenevältä osalta 25 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta
(vuonna 2020 työttömyyttä edeltävän kuukausipalkan taitekohta 3 198 euroa).
– Työttömyyspäivärahan vastaavat prosentit ilman korotusta 45 ja 20.
• Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosa
– Kaikille samansuuruinen.
– 4,79 euroa/pv eli noin 103 euroa/kk vuonna 2020.
• Palveluiden ajalta maksetaan myös kulukorvausta 9 euroa/pv.
– 18 euroa/pv, jos esimerkiksi palvelu järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella.
– Kulukorvausta ei makseta omaehtoisista opinnoista.
11.2.2020

16. SAK:n esitys:
Kaikille sama euromääräinen korotusosa
• Kaikille samansuuruinen korotusosa 250 euroa kuukaudessa
– Edellytyksenä nykytilan mukaisesti palveluihin osallistuminen.
– Maksetaan enintään 200 päivältä.
• Muutoksen rahoitus ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla
– Lisätään toinen taitekohta
• työttömyyttä edeltävä kuukausipalkka on esimerkiksi noin 4 200 euroa
– Alennetaan uuden taitekohdan jälkeistä ansio-osaa
• esimerkiksi 20 prosentista 15 prosenttiin
– Etuusmeno alenisi hieman staattisesti, mutta kouluttautumisen
lisääntyminen huomioiden esitys olisi lähes kustannusneutraali.
• Vaikutukset toimeentuloon
– Matalammilla tuloilla työttömyyspäiväraha säilyy ennallaan ja
palveluihin osallistuvan työttömän korotusosa nousee nykyisestä.
– Korkeammilla tuloilla ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
pienenee – myös palveluihin osallistumisen ajalta.
11.2.2020

17. Ansiopäiväraha ilman korotusta vuonna 2020
ja SAK:n esityksessä
11.2.2020
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
2 000
2 200
2 400
2 600
2 800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2400
2600
2800
3000
3200
3400
3600
3800
4000
4200
4400
4600
4800
5000
5200
5400
5600
5800
6000
Ansiosidonnainenpäiväraha(€/kk)
Työttömyyttä edeltävä palkka (€/kk)
Ansiopäiväraha
ilman korotusta
Ansiopäiväraha
ilman korotusta
SAK:n ohjelmassa

18. Ansiopäiväraha korotuksella vuonna 2020
ja SAK:n esityksessä
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
2 000
2 200
2 400
2 600
2 800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2400
2600
2800
3000
3200
3400
3600
3800
4000
4200
4400
4600
4800
5000
5200
5400
5600
5800
6000
Ansiosidonnainenpäiväraha(€/kk)
Työttömyyttä edeltävä palkka (€/kk)
Ansiopäiväraha
korotettuna
Ansiopäiväraha
kiinteällä 250 euron
korotuksella
11.2.2020

19. Korotusosan nosto myös peruspäivärahan
ja työmarkkinatuen saajille
• Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosan
nosto nykyisestä 103 eurosta 250 euroon.
– Kustannusarvio noin 40 miljoonaa euroa.
• Muutoksen rahoitus
– Valtio kustantaa korotuksen esimerkiksi perustamalla
määräaikaisen ohjelman työttömien koulutustason nostamiseksi.
11.2.2020

20. Muutoksen vaikutukset työttömyysturvaan
Kuukausipalkka 2 000 euroa
Nykytilanne
• Ansiosidonnainen
työttömyyspäiväraha:
1 261 euroa/kk
• Työttömyyspäiväraha
korotetulla ansio-osalla
(119 euroa/kk):
1 380 euroa/kk
SAK:n esityksen esimerkki
• Ansiosidonnainen
työttömyyspäiväraha:
1 261 euroa/kk
• Työttömyyspäiväraha
korotusosalla (250 euroa/kk):
1 511 euroa/kk
• Erotus nykytilanteeseen
verrattuna:
+131 euroa/kk
11.2.2020

21. Muutoksen vaikutukset työttömyysturvaan
Kuukausipalkka 4 300 euroa
Nykytilanne
• Ansiosidonnainen
työttömyyspäiväraha:
2 022 euroa/kk
• Työttömyyspäiväraha
korotetulla ansio-osalla
(293 euroa/kk):
2 315 euroa/kk
SAK:n esityksen esimerkki
• Ansiosidonnainen
työttömyyspäiväraha:
2 018 euroa/kk
• Erotus nykytilanteeseen
verrattuna: -4 euroa/kk
• Työttömyyspäiväraha
korotusosalla (250 euroa/kk):
2 268 euroa/kk
• Erotus nykytilanteeseen
verrattuna: -47 euroa/kk
11.2.2020

22. Työn jakaminen

23. Työn jakamisen aikaisempia malleja
• Työn jakaminen onnistuu enää vuorotteluvapaan turvin.
• Vuorotteluvapaan käyttäjämäärät vähentyneet rajusti
ehtojen heikentämisen seurauksena: aiemmin yli 20 000
vuodessa, vuonna 2018 enää noin 6 000.
• Aiemman osa-aikalisän käyttäjiä oli enimmillään yli 12 000
vuodessa. Järjestelmä lakkautettiin vuonna 2013.
• Vuorotteluvapaan sekä entisen osa-aikalisän on todettu
parantaneen sijaisten työllisyyttä.
• Vapaata tai työn keventämistä ovat hyödyntäneet erityisesti
ikääntyneet.
• Osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuksia kaivataan
erityisesti osatyökykyisille.
11.2.2020

24. SAK:n esitys:
Uusi mahdollisuus työn jakamiseen
• Vuorotteluvapaan ehtojen heikentyminen sekä osa-aikalisän poistuminen ovat
luoneet tarpeen uudelle mallille.
• Otetaan käyttöön uusi mahdollisuus työn jakamiseen.
1. Kokoaikatyössä olevalle oikeus osa-aikaistaa työtään määräaikaisesti.
• Kesto 6–12 kuukautta
• Työaikaa lyhennetään esimerkiksi 40–60 prosenttiin kokoaikatyöstä
2. Työnantajan on palkattava työtön työnhakija vähintään osa-aikaiseen työhön.
3. Molemmille työntekijöille maksetaan osa-aikatyön palkkaa sekä
työttömyyspäivärahaa soviteltuna.
• Arvioitu työllisten lisäys noin 5 000 henkilöä vuodessa.
• Tukee erityisesti ikääntyvien työssä jaksamista ja jatkamista.
• Lisää osatyökykyisten työmahdollisuuksia.
11.2.2020

25. Yhteenveto

26. Näin SAK:n toimet edistävät työttömien asemaa
ja työllisyyttä
• Heikoimmin koulutettujen osaaminen ja työllistymisen mahdollisuudet
paranevat.
– Arvio koulutukseen osallistujien määrän kasvusta 25 000
– Arvio työllisyysvaikutuksista +2 500
• Matalammilla päivärahoilla koulutuksen aikainen etuus paranee
selkeästi nykyiseen verrattuna.
• Koulutuksen kasautuminen lievenee.
• Työttömyysturva selkeytyy.
• Työn muutoksiin voidaan vastata joustavasti koulutustoimilla.
• Työtä jakamalla ikääntyvien työssä jaksaminen ja jatkaminen paranee ja
työttömien osa-aikainen työllistyminen helpottuu.
– Arvio työllisyysvaikutuksista +5 000
11.2.2020