Riistapäivät 2017

1. SUSIEN AIHEUTTAMAT
KOIRAVAHINGOT
JA NIIDENVÄHENTÄMINEN

2. •Koiravahinkojen luonne
•Metsästyskoiravahinkoihin vaikuttavat tekijät
laumassa ja reviirillä
•Metsästyskoiravahinkojen sijainti reviirillä
•Pantaseurannan vaikutus metsästyskoiravahinkojen
määrään

3. Koiravahinkojen luonne
• Riistavahinkorekisteriin 2010 – 2015 merkitty 214 vahinkoa
• Metsästysaikana 91 % vahingoista
0
10
20
30
40
50
60
elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu

4. 0
10
20
30
40
50
60
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Koiravahingot ja susireviirit 2010 - 2015
Reviirit Vahingot

5. • Tiedetyt reviirialueet ja
koiravahingot vuosina 2010 – 2015

6. • Koiravahingon riskialueet
vuosittain (keskihajonnan
perusteella)
 Suurin riskialue Pohjois-Savon,
Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajalla

7. • Metsästysaikaan ( 20.8. – 28.2.)
tapahtuneet vahingot 2010 - 2015

8. • Koiravahingot ovat vahvasti
klusteroituneet, kuten reviiritkin
• Vahingot  mean distance: 13 km
• Reviirit  mean distance: 6,4 km

9. Metsästyskoiravahinkoihin vaikuttavat
tekijät
• Laumatekijät: Lauman koko, syntyneiden pentujen määrä, lauman ikä,
alfojen iät
• Reviiritekijät: Reviirin koko, ydinalueen (50 %) koko, ydinalueen osuus (%)
reviiristä, hirvien saalismäärä reviirillä (hirvien ja metsästyspäivien määrä)
• Aineistona Kainuun ja Pohjois-Karjalan vahingot vuosilta 2000 – 2009 ja
riistavahinkorekisteriin merkityt vahingot 2010 – 2015 sekä Luken
pantasusista keräämät tiedot

10. • Reviirin määrityksessä käytettiin susien paikannuksia metsästysajalta
• Paikannukset 4 h välein
• Reviirit paikannuksista Kernel-tiheyspinnalla  100 % ja 50 %
polygonit
• Tutkimuksessa mukana 42 reviiriä
 osa reviireistä samojen laumojen (vahinkoja peräkkäisinä vuosina)
 toistot poistettiin analyysista n=28 reviiriä
• Reviirit luokiteltiin vahinkoreviiri / ei vahinkoja –reviireiksi

11. • Ainoa tilastollisesti
merkittävä tekijä 100 %
reviirin koko
• Reviirin koko (2003 - 2015)
vahinkolaumoilla n. 1 500
km²
• Ei vahinkoja –laumoilla
n. 1 000 km²

12. Metsästyskoiravahinkojen sijainti reviirillä
• Aineistona riistavahinkorekisterin tiedot
metsästysajan vahingoista ja Luken
pantasusitiedot vuosilta 2010 - 2015
• Määriteltiin 100 % ja 90 % reviiripolygonit
 niiden välissä rajavyöhyke
• Lisäksi 50 % ydinalue
• Reviirejä tutkimuksessa 23 kpl 
reviireillä vahinkoja 12 kpl
• Rajavyöhyke muodosti reviirin koosta n.
60 % (ydinalue n. 10 %)
• Susien paikannuksista 8,5 % raja-alueella

13. • Jakautuvatko vahinkojen
tapahtumapaikat susien
paikannusten tiheyden
mukaan?  Rajavyöhykkeellä
10 % vahingoista, ydinalueella
50 % ja loppu reviirillä 40 %
• Verrataan havaittuja
vahinkojen tapahtumapaikkoja
odotettuihin 
Rajavyöhykkeellä tapahtui 42 %
vahingoista, ydinalueella 17 %

14. • Reviirin säde  21 km
• Vahinkojen pitäisi jakaantua
satunnaisesti säteen matkalle
 etäisyyden keskiarvo
reviirin ulkorajasta 10,5 km
• Havaittu etäisyys vain 5,4 km
 merkittävästi lähempänä
reviirin ulkorajaa kuin olisi
odotettavissa

15. • Rajavyöhykkeen
vahinkojen määrään
vaikuttaa raja-alueen
osuus (%) koko reviiristä
• Rajavahinkolaumoilla
osuus n. 60 %  Ei
rajavahinkoja –laumoilla n.
50 %
• Mitä suurempi on
rajavyöhykkeen osuus
reviiristä, sitä enemmän
siellä tapahtuu vahinkoja

16. Pantaseurannan vaikutus
metsästyskoiravahinkojen määrään
• Tutkimusvuodet 2013 ja 2015
• Tutkimusalueet Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
• Reviirejä mukana 39 kpl  pannallisten 12, pannattomien 27
• Pannattomien reviirit määriteltiin tiedetyn reviirikeskipisteen perusteella 
19 km säteellä reviirialueet kartalle
• Pannallisten reviirit syksyn paikannusten perusteella  4 h välein
paikannukset

17. • Vahinkoja tarkasteltiin
reviirialueittain
• Yhteensä reviireillä 29
vahinkoa  90 %
pannattomien reviireillä

18. • Keskimäärin
pannattomien reviireillä
1 vahinko / reviiri
• Pannallisten reviireillä
0,25 vahinkoa / reviiri

19. KIITOS!