Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt ja veden laatu
•
0 likes•151 views
17.4.2018 Kuormitus kuriin -infotilaisuudessa Joroisissa pidetty esitys "Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt sekä veden laatu", (c) Pentti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt ja veden laatu
Similar to Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt ja veden laatu (17)
More from Suomen metsäkeskus
More from Suomen metsäkeskus (20)
Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt ja veden laatu
- 1. Kuormitus Kuriin - hanke/ Metsätalouden vesistökuormitus Suihkolanjoen alueella. Infotilaisuus 17.4 2018. Metsä Weljet Oy:n kämppä Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten seudulla ja Suihkolanjoen valuma-alueen vesistöt sekä veden laatu
- 2. 2017 2019 Kuuleminen Vesienhoito suunnitelma ehdotuksista 6 kk Vesienhoito- suunnitelmi en EU- raportointi maaliskuu 2022 Vesienhoidon suunnittelu aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Valtioneu- voston käsittely Joulukuu 2021 Työohjelma ja keskeiset kysymykset, kuuleminen 6 kk Toimenpideohjelmien 2016-2021 toimeenpano 20202018 2021 Pinta- ja pohjavesien tila-arvio (luokittelu) Toimenpideohjelmien 2022-2027 valmistelu Ominaispiirteet ja paineiden/ ihmistoiminta arviointi Seurantaohjelmien tarkistus Suunnitelmien ja ohjelmien viimeistely Toimenpiteiden toteutumisen seuranta väliraportointi Vesienhoitosuunnitelmien 2022-2017 valmistelu Maakuntauudistus Luokittelu ELYissä/ aloitus syksy 2018
- 3. Kuulemisaineisto on saatavana osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin Kuulutus linkkeineen löytyy myös kunnan sivuilta Vuoksen vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
- 4. •Vesienhoidon toimeenpanon tehostaminen •Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan turvaaminen •Hajakuormituksen vähentäminen •Pistekuormittajien aiheuttamien päästöjen hallinta •Vesielinympäristöjen parantaminen ja vaelluskalakantojen vahvistaminen •Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen •Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen Vuoksen vesienhoitoalue VHA1, ehdotus keskeisiksi kysymyksiksi:
- 5. Poistokalastushankkeen sekä valuma-aluetoimenpiteiden raportit https://esvesienhoito.wordpress.com/
- 7. Etelä-Savon vesienhoidon painopistealueet Mikkelin seutu Pieksämäen seutu Kyyveden alue Juva-Joroinen- Rantasalmi Savonlinnan seutu
- 8. ja vesienhoidon suunnittelun painopistealueet
- 9. P Joroinen/ koko tarkastelualue / fosfori
- 10. Vesinäytteenottojen ja virtaaman määrän perusteella lasketut keskimääräiset ulkoisen fosforikuormituksen suhteelliset osuudet eri valuma-alueilta Joroisselkään. Punaisella keskimääräiset fosforipitoisuudet. Joroisselän keskimääräinen fosforipitoisuus on pintaveden tuloksista 2000-luvulta.
- 11. Vesinäytteenottojen ja virtaaman määrän perusteella lasketut keskimääräiset ulkoisen typpikuormituksen suhteelliset osuudet eri valuma-alueilta Joroisselkään. Punaisella keskimääräiset typpipitoisuudet. Joroisselän keskimääräinen typpipitoisuus on pintaveden tuloksista 2000-luvulta.
- 12. 2013 2014 2015/16 Joroisten kosteikkojen Yleissuunnittelualueet v. 2013, 2014 ja 2015/16
- 14. Poistokalastus Poistokalastuksen osalta Joroisselällä ja muilla Joroisten kohdejärvillä toteutettuv. 2013- 2014 kolmevuotinen poistokalastushanke vuosina 2014-2016. Hankkeen painopiste oli Joroisselällä mutta mukana hankkeessa ovat myös Kaitaisten vedet ja Haapaselkä. Hankkeessa olivat mukana Joroisten kunta, Joroisten kalastusalue, Haapaselän osakaskunta, Joroisselän osakaskunta, Kaitaisten osakaskunta, Pihlaan osakaskunta, sekä Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Kohdejärviä Joroisselän lisäksi ovat Haapaselkä ja Kaitaisten vedet (Pihlas, Paljo, Pieni Virmas ja Kaita). Tavoitteena oli poistaa Joroisselästä vuosittain 50000 kg kalaa/v ja muista kohteista tätä vähemmän, tavoitteet kohteesta riippuen noin 10000-20000 kg/v. Hanke käynnistyi keväällä 2014 . Kuva: Reijo Lähteenmäki
- 17. Rantasalmen järvikunnostuskohteet Pieni Raudanvesi Kosulanlampi Suuri Raudanvesi Toimenpiteinä näillä ovat: - poistokalastus - peltojen suojavyöhykkeet sekä kosteikot ja laskeutusaltaat Kosteikkosuunitelmat: Pyyvilä x Hirvioja x Lankila (Ranta-Pyyvilä)
- 18. Virtavesikunnostus/suunnitelma/ kalatiehankesuunnittelu Kosteikko valmis/käsittelyssä/ suunnitelma Poistokalastus/koekalastus Valuma-alue/kosteikkojen yleissuunnitemat Muu aktiviteetti /vesiesuoj. Suunnittelu, perkausasiat ym. Vesikasvien poisto Muu toiminta/ Lumo- suunnitelmat, Metsätalous, Pro Agrian hankkeet etc. näkösyvyysmittaus
- 19. Joroinen, Suihkolanjoki Vedenlaadun muutoksia välillä Syvänsi-Sysmä
- 20. Koko Suihkolanjoen valuma-alueen pinta-ala 122 km2 (ilman järveä)
- 22. Suihkolanjoen lähivaluma-alue (km2): 8416: 6,2 km2 21817: 11,1 km2 8417: 7,9 km2 19414: 17,8 km2 8425: 7,9 km2 yhteensä n. 51 km2 6,2 km2 11,1 km2 : 7,9 km2 17,8 km2 7,9 km2 Valuma-alue, Suuri Kaislanen ennen Suihkolanjolkea 17,3 km2 Suihkolanjoki Suuri- Kaislasen jälkeen 33,6 km2 Koko Suihkolanjoen valuma-alueen pinta-ala 122 km2 (ilman järveä) Suuri-Kaislasen alapuolisten alueiden pinta-ala 33,6 km2 Kaikki valuma-alueet Syvänsin jälkeen 51 km2
- 23. Alkaliniteetti mmol/l Kemiallinen hapenkulutus mg/l Kokonais- fosfori, µg/l Kokonais typpi, µg/l Lämpötila °C pH Sameus FNU Väriluku mg/l Pt Syvänsi 0,31 6,4 6 337 9,3 7,3 0,3 16 Suuri-Kaislanen 0,35 7,1 8 355 11,5 7,2 0,8 28 Suihkolanjoki alap. 0,31 14,4 22 910 5,1 6,8 3,3 82 Vedenlaadun muutoksia välillä Syvänsi-Sysmä
- 24. Suihkolanjoen valuma-alue 04.24 Valuma-alue kattaa Suihkolanjoen lisäksi koko Syvänsi- järven valuma-alueineen. Suihkolanjoen valuma-alueella ei ole nykyisin suurempia pistekuormituslähteitä. Joki saa alkunsa Syvänsi- järvestä, joka on karu ja kirkasvetinen tilaltaan erinomainen järvi. Järven ominaisuuksista johtuen luusuasta lähtevän veden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat pieniä. Hajakuormitus Suihkolanjoen ravinnepitoisuudet kohoavat merkittävästi Suuri-Kaislanen- järven jälkeen joen keski- ja alaosassa, esimerkiksi fosforin ja typen osalta noin 2,5- kertaisiksi verrattuna Suuri-Kaislasesta lähtevän veden pitoisuuksiin. Samoin vesi muuttuu selvästi ruskeammaksi väriarvon kasvaessa lähes kolminkertaiseksi ja myös veden sameus lisääntyy. Merkittäviä hajakuormittajia alueella ovat maa- ja metsätalous.
- 25. Suihkolanjoen lähivaluma-alue (km2): 8416: 6,2 km2 21817: 11,1 km2 8417: 7,9 km2 19414: 17,8 km2 8425: 7,9 km2 yhteensä n. 51 km2 6,2 km2 11,1 km2 : 7,9 km2 17,8 km2 7,9 km2 Valuma-alue, Suuri Kaislanen ennen Suihkolanjolkea 17,3 km2 Suihkolanjoki Suuri- Kaislasen jälkeen 33,6 km2 Järvialtaat vaikuttavat ennen jokea osaltaan pitoisuuksia vähentävästi
- 26. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Syvänsi Eteläselkä 011 Suuri-Kaislanen 254/188 Suihkolanjoki 074 Kokonaisfosfori v. 2000=> µg/l Pienimmillään fosforipitoisuudet ovat Suihkolanjoessa 7 µgP/l (yläpuolisten järvien tasoa) ja suurimmillaan 60 µgP/l Suurimmat pitoisuudet todetaan käytännössä aina huhtikuun ylivaluman aikana. Keskimäärin pitoisuus kasvaa n. 3- kertaiseksi
- 28. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 Syvänsi Eteläselkä 011 Suuri-Kaislanen 254/188 Suihkolanjoki 074 Kokonaistyppi v.2000=> µg/l Pienimmillään typpipitoisuudet ovat Suihkolanjoessa n.300 µgN/l (yläpuolisten järvien tasoa) ja suurimmillaan yli 2500 µgP/l Suurimmat pitoisuudet todetaan käytännössä aina huhtikuun ylivaluman aikana. Keskimäärin pitoisuus kasvaa n. 3- kertaiseksi
- 30. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Syvänsi Eteläselkä 011 Suuri-Kaislanen 254/188 Suihkolanjoki 074 Väriarvo mgPt/l 2000=>
- 31. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Syvänsi Eteläselkä 011 Suuri-Kaislanen 254/188 Suihkolanjoki 074 Sameus, FNU 2000=>
- 32. 0,29 0,30 0,31 0,32 0,33 0,34 0,35 0,36 Syvänsi Eteläselkä 011 Suuri-Kaislanen 254/188 Suihkolanjoki 074 Alkaliniteetti, mmol/l 2000=>
- 33. Kiitos