Riistapäivät 2017

1. HIRVIELÄINTEN NÄIVETYSTAUTI ‐
UUSI ELÄINTAUTI EUROOPASSA
Marja Isomursu
Evira

2. Riistapäivät 18.‐19.1.2017
Mikä näivetystauti?
Chronic wasting disease CWD
• Tarttuva hirvieläinten aivotauti (tautiryhmä Transmissible
spongiform encelopathies, TSEs)
• Aiheuttaja prioni
• normaalin proteiinin proteinaasiresistentti muoto (PrPres )
• kertyy keskushermostoon ‐> hermokudoksen rappeutuminen
• Johtaa kuolemaan, ei lääkettä tai muuta parantavaa hoitoa
• Muita TSE‐tauteja: BSE (nauta), scrapie (lammas ja vuohi),
TME (minkki), FSE (kissa) ja vCJD (ihminen)
• CWD ainoa villieläinten TSE‐tauti

3. CWD: n aiheuttama
aivorappeuma
Riistapäivät 18.‐19.1.2017

4. Alkuperä Pohjois‐Amerikassa
Riistapäivät 18.‐19.1.2017
 Yhdysvaltain Coloradon yliopiston hirvieläintarhassa havaittiin
kuihduttavaa ja kuolemaan johtavaa tautia mustahäntäkauriissa jo 1967
– Pidettiin aluksi ravitsemuksellisena/ stressin aiheuttamana
– Aivojen histopatologia kuten lampaiden scrapiessa ‐> Tauti
diagnosoitiin TSE:ksi 1978 (Tri Beth Williams)
– Todennäköisesti esiintynyt villeissä hirvieläimissä jo kauan ennen
 CWD esiintyy nykyään 23 Yhdysvaltain osavaltiossa ja 2 Kanadan
provinssissa (USA:n rajalla)
– Tauti on löytymisensä jälkeen koko ajan levinnyt laajemmalle
 Sairastuneet lajit:
– mustahäntäkauris Odocoileus hemionus, valkohäntäkauris
Odocoileus virginianus, wapiti (amerikkalainen isokauris) Cervus
canadensis, hirvi Alces alces

5. Riistapäivät 18.‐19.1.2017
Oireita
 huono ruokahalu
 laihtuminen
 huono karva
 kuolaaminen
 juominen ja virtsaaminen ↑↑
 koordinaatiovaikeudet
 pää ja korvat roikkuu
 seisoo jalat harallaan
 apaattisuus, ”tyhjä katse”, liikkeiden toistoa
www.azgfd.gov

6.  voi tarttua kaikkiin yleisimpiin hirvieläimiimme
– metsäkauriissa ei ole todettu, periaatteessa herkkä laji
 USA:ssa yleisin mustahäntä‐ ja valkohäntäkauriissa
 tartutettu mm. nautaan, lampaaseen, kissaan ja metsämyyrään
 hyvin pitkä inkubaatioaika (jopa vuosia) ja taudin kesto (kuukausia)
 Tartunta saadaan toisesta eläimestä tai ympäristöstä
 Eläin erittää prionia sylkeen, virtsaan, ulosteisiin, myös sarvien verinahkaan
– myös veressä, muissa kudoksissa, raadossa
 Prioni säilyy hyvin maaperässä (vuosikausia)
– saattaa päätyä jopa kasveihin
 Prionia on eritteissä jo ennen oireita
Ei näytä tarttuvan ihmiseen – ei varmuutta
Riistapäivät 18.‐19.1.2017
Tarttuminen

7. Riistapäivät 18.‐19.1.2017
Taudin määritys
 Kuolleesta eläimestä tutkitaan näyte aivorungosta (obex) ja pään
imusolmukkeita ‐> näytteeksi tarvitaan pää, takaosan oltava ehjä
 Elävä eläin: tonsillabiopsia (rauhoitettu eläin), peräsuolen
imukudosbiopsia (ei välttämättä tarvita rauhoitusta)
 ELISA‐testi, Western blot, immunohistokemia

8. Löytyivät normaalin villieläintautiseurannan yhteydessä
– yli 18 kk ikäisistä hirvieläimistä otetaan rutiinisti CWD‐näytteet
– näytteitä tutkittu n. 10‐40 / vuosi tällä vuosikymmenellä
Tapaukset:
 Tunturipeura: kuoli maaliskuussa pannoitusoperaation yhteydessä,
tavallista laihempi
– Ensimmäinen tapaus peurassa (Rangifer tarandus)!
 Hirvet
1. Käyttäytyi oudosti, oli laiha, lopetettiin (naaras, 13‐14 v.)
2. Löytyi kuolleena, kuolinsyy trauma, kunto normaali (naaras)
Norjassa Euroopan ensimmäiset CWD‐tapaukset
Riistapäivät 18.‐19.1.2017
CWD Euroopassa vuonna 2016

9. Riistapäivät 18.‐19.1.2017
Viimeisimmät tapaukset syksyltä 2016
• kaksi normaalisti metsästettyä villiä tunturipeuraa
• päällisin puolin terveitä
• samalta alueelta (Nordfjella) kuin 1. tapaus
• havaittu tehostetussa seurannassa
www.vetinst.no

10. Riistapäivät 18.‐19.1.2017
CWD‐seuranta Suomessa
 Perustuu yleiseen villieläintautiseurantaan: kansalaiset toimittavat
näytteeksi kuolleena löytyneitä tai sairaana lopetettuja eläimiä
 Oikein kohdennettuna paras tapa löytää populaatiosta uusi eläintauti
 CWD:n seurannassa kohteina erityisesti:
– Yli vuoden ikäiset
• Kuihtuneet
• Hermostollisista oireista kärsineet
• Kolarieläimet ja pedon tappamat
 Aiempia kohdennettuja näytteenottoja:
– metsästetyt valkohäntäkauriit (v. 2009)
– poroteurastamoilla kerättyjä näytteitä (2003‐2004)

11. Evirassa tutkittujen CWD‐näytteiden määrät
• 2003‐2015 poroja 1406 kpl, hirviä 149 kpl, valkohäntäkauriita 643 kpl
Riistapäivät 18.‐19.1.2017

12.  Kerran eläimiin ja niiden elinympäristöön päästyään CWD käytännössä
mahdoton hävittää
– Populaation alueellinen hävitys alkuvaiheessa voi tehota
 Yleistyessään heikentää populaation kasvua ja voi pienentää sitä
 Toimenpiteet leviämisen estämiseksi vaikuttavat metsästäjiin
– metsästettyjen ruhojen siirto ja käyttö
– mahdollinen testausvelvoite hirvieläimille
– riistan ruokinnan rajoitukset
 Vaikutukset ihmisiin?
 Hirvieläintarhat vaikeuksissa
 Poronhoito: lihan menekki, eläinten hyvinvointi
Uusi eläintauti – arvaamattomat seuraukset
Riistapäivät 18.‐19.1.2017
Mitä väliä?

13.  Huolehditaan taudin seurannasta
– Varhainen havaitseminen ‐> paremmat
mahdollisuudet rajoittaa taudin leviämistä
 Elinvoimaiset suurpetokannat
– CWD‐eläimet jäävät helpommin pedon saaliiksi
 Estetään taudin tulo maahan
– ei elävien hirvieläinten tuontia riskialueilta
– ei hirvieläintuotteiden tuontia riskialueilta
Riistapäivät 18.‐19.1.2017
Mitä voidaan tehdä?

14. Kiitos näytteiden lähettäjille
Kiitos kollegoille
Minna Nylund
Varpu Hirvelä‐Koski
Sirkka‐Liisa Korpenfelt
Kiitos huomiosta!
Riistapäivät 18.‐19.1.2017