SAK:n julkaisusarja. Ohjeistus on tarkoitettu apuvälineeksi liitoille työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Juha Antila ja Anu-Tuija Lehto.

1. 1·2007
SAK:n työaikapankkiohjeistus

2. Joulukuu 2007 Lisätietoja:
Palkka- ja työaika-asiantuntija Lakimies
Juha Antila Anu-Tuija Lehto
juha.antila@sak.fi anu-tuija.lehto@sak.fi
puh. 020 774 0169, puh. 020 774 0167,
050 575 1790 040 778 1080

3. SAK:n työaikapankkiohjeistus 1
SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS
Sisällys
SAK:n työaikapankkiohjeistus ................................................................. 3
Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö .................................................... 4
Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen ......................................... 4
Työaikapankkiin säästettävät erät ........................................................... 5
Työaikapankin enimmäismäärät.............................................................. 5
Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät ............. 6
Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta maksettavien
ansioiden määräytyminen........................................................................ 6
Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden
poissaoloperusteiden kanssa .................................................................. 7
Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen ........................................ 7
Liitteet
Työaikapankki
– käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ........... 8
Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen ............................................. 12

4. 2 SAK:n · työaikapankkiohjeistus

5. SAK:n työaikapankkiohjeistus 3
SAK:N TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS
Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jol-
la työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä
etuuksia voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.
Järjestelmän tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä
työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölli-
set tarpeet. Tarkoituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituis-
ten työntekijöiden määrää.
Työaikapankki toimii parhaiten olosuhteissa, joissa työvoiman tarve vaihte-
lee. Myös tasaisen työvoiman tarpeen toiminnoissa voidaan kehitellä työ-
aikapankkiratkaisuja, mutta jo suunnitteluvaiheessa on pohdittava miten
pankkijärjestelmä voi toimia siten, etteivät kenenkään työolosuhteet heik-
kene järjestelmän takia. Työaikapankki ei ole ratkaisu, jolla voitaisiin pois-
taa ongelmia, jotka liittyvät liian vähäiseen henkilöstön määrään työpaikalla.
Työaikapankkijärjestelmän avulla työaikaa kohdennetaan uudella tavalla,
mutta se ei lisää säännöllistä työaikaa. SAK suosittelee työaikapankkijärjes-
telmien käyttöönottoa työpaikoilla, mikäli niiden avulla voidaan edistää työn-
tekijöiden hyvinvointia.
Tässä paperissa on koottuna kahdeksan kohtaa, jotka olisi huomioitava jär-
jestelmää rakennettaessa. Ohjeistus on ensisijaisesti tarkoitettu apuväli-
neeksi liitoille, jotka voivat halutessaan hyödyntää paperia työ- ja virkaehto-
sopimusneuvotteluissa. Tämän ohjeistuksen lisäksi SAK julkaisee erillisen
tiiviin työaikapankkioppaan, jossa on käytännön ohjeita luottamusmiehille ja
työsuojeluvaltuutetuille.

6. 4 SAK:n · työaikapankkiohjeistus
1 Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö
Työaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa vakinaisissa työsuhteissa ole-
viin. Määräaikaisiin työntekijöihin voidaan järjestelmää soveltaa, jos työsuh-
teen kesto on pidempi kuin järjestelmän tasoittumisjakso. Työaikapankkijär-
jestelmän tavoitteena on lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työnteki-
jöiden lukumäärää työpaikalla.
Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu va-
paaehtoisuuteen.
Kaikilla henkilöstöryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua työaikapank-
kiin. Mitään henkilöstöryhmää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Vaikka
eri henkilöstöryhmillä on usein erilaiset työaikajärjestelyt, tulee työaika-
pankkia perusperiaatteiltaan soveltaa samalla tavalla.
Työaikapankkia käyttöönotettaessa on työpaikalle luotava yhteistoiminnas-
sa henkilöstösuunnitelma tai vastaava, josta käy ilmi vakinaisen henkilöstön
ja sijaisten tarve. Siinä on selvitettävä, mikä on työaikapankkijärjestelmän
vaikutus koko-, osa- ja määräaikaisten osuuteen työpaikalla. Samalla on
selvitettävä myös vuokratyöntekijöiden ja muun ulkopuolisen työvoiman
käyttö työpaikalla. Tämä suunnitelma on käsiteltävä ja sen toimivuutta on
arvioitava vuosittain yhteistoiminnassa. Työaikapankkijärjestelmään liittymi-
sen ja siitä eroamisen tulee perustua yksittäisen henkilön osalta vapaaeh-
toisuuteen.
2 Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen
Luottamusmies neuvottelee työaikapankkisopimuksen yksityiskohdat työ-
paikalla työehtosopimuksen normien tai liiton erillisohjeiden mukaisesti.
Työaikapankkisopimus laaditaan kirjallisesti. Jos työaikapankkijärjestelmän
käyttöönotosta ei ole liiton sopimusta tai ohjeistusta, SAK ei suosittele työ-
aikapankkijärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla.
Työntekijä liittyy ja eroaa työaikapankkijärjestelmästä kirjallisesti. Liittymi-
nen tapahtuu siitä päivästä kun sopimus on allekirjoitettu. Järjestelmästä
eroamisen tulee olla mahdollista enintään 3 kuukauden ilmoitusaikaa nou-
dattaen. Järjestelmään liittymättä jättäminen tai siitä eroaminen ei vaadi pe-
rusteluja.
Työnantaja ei voi edellyttää järjestelmään liittymistä työsopimusta solmitta-
essa eikä koeaikana.
Työnantajan irtisanoessa tai purkaessa työntekijän työsuhteen, työntekijällä
on oikeus saada työaikapankkisaatavansa rahana. Mikäli työntekijä irtisa-
noutuu työsuhteesta tai eroaa järjestelmästä, työntekijällä on oikeus saada
työaikapankkisaatavansa vapaana jäljellä olevana irtisanomis- tai ilmoitus-
aikana, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

7. SAK:n työaikapankkiohjeistus 5
3 Työaikapankkiin säästettävät erät
Lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan pankkiin käytettäviä osateki-
jöitä ovat mm.
• lisä- ja ylityöt
• vuosiloman säästövapaa
• vuosiloma
• työajat lyhennysvapaat
• lomarahan vaihto vapaaksi (vaikutus vuosiansioihin)
• liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät (esim. saldorajojen täyttyessä)
• vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset
Joissakin säästettävissä erissä voi olla työehtosopimuksissa aikarajoitteita,
kuten esimerkiksi pekkaspäivien pitämisessä. Myös lainsäädännössä on
rajoituksia esimerkiksi vuosiloman pitämisen osalta. Työntekijällä pitää olla
oikeus päättää, mitä eriä pankkiin siirretään. Työntekijä päättää mitä työ-
aikakorvauksia ja kuinka paljon hän siirtää pankkiin. Työpaikalla ei voi teh-
dä etukäteen päätöstä osatekijöiden siirtämisestä pankkiin, vaan jokaisen
työaikapankkiin siirrettävän erän osalta tulee päätös tehdä siirtohetkellä.
4 Työaikapankin enimmäismäärät
Yritys- ja työpaikkatasolla on syytä arvioida lainsäädännön ja työehtosopi-
musten rajoissa, mitkä ovat työaikapankin tuntirajat ja otetaanko käyttöön
miinussaldo.
Työaikapankkijärjestelmä on usein syytä aloittaa pienemmillä enimmäis-
määrillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten
myötä. Enimmäismääristä sovittaessa on määriteltävä aikaraja, jolloin työ-
aikapankkiin kerrytetyt tunnit on käytettävä. Liitot voivat täsmentää aikarajo-
ja. Miinussaldon osalta on syytä sopia menettelytavat, miten saldo korva-
taan.
Työaikapankkien enimmäismääriä suunniteltaessa on syytä ottaa huomi-
oon, että palkkaturvalain mukaan työntekijän saatavat työaikapankista on
turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa kuuden kuukauden
palkkaa vastaavalta määrältä.

8. 6 SAK:n · työaikapankkiohjeistus
5 Aikamääräinen kokonaisuus ja
työaikapankkiin siirrettävät erät
Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, ylitöiden siirtäminen työaika-
pankkiin ei poista tätä velvoitetta. Työnantajan on pidettävä työntekijäkoh-
taista työaikapankkitiliä saatavista ja niiden kertymisestä taikka että tilita-
pahtumat ja niiden ajankohdat ovat todettavissa työaika- ja palkkakirjanpi-
dosta. (Palkkaturvalaki 9 a §). Työaikakirjanpidon on oltava työntekijän näh-
tävissä.
Työaikapankkiin siirrettäessä työaika muunnetaan yhdenmukaisiksi tun-
neiksi. Pankkiin ei kirjata eri työaikalajeja esim. Pekkasvapaita, vuosiloma-
vapaita tai ylitöitä. Ne muutetaan vastaaviksi tunneiksi, jolloin ne menettä-
vät alkuperäisen lähteensä. Esimerkiksi ylityötä siirrettäessä työaikapank-
kiin vaihtoehtoja on kolme: 1) korotusosa maksetaan palkan yhteydessä ja
perustunnit pannaan pankkiin. 2) perustunti maksetaan ja korotusosa pan-
naan pankkiin. 3) sekä korotusosa- että perustunnit pannaan pankkiin
(esim. 2tuntia 50 % päivittäistä ylityötä on 3tuntia pankkiin).
Mikäli sovitaan jonkin työajan sisääntekemisestä tai on sovittu vuorokauti-
sen työajan ylittämismahdollisuudesta, siirtyvät nämä tunnit työaikapankkiin
yksinkertaisina tunteina.
Työaikapankkijärjestelmä on kustannusneutraali, sen avulla ei voi kiertää
oikeutta ylityökorvauksiin. Silloin kun työntekijä omasta aloitteestaan pyy-
tää, että saa tehdä työtunteja sisään käyttääkseen tehdyt tunnit myöhem-
min tiettyä tarkoitusta varten, siirtyvät nämä tunnit pankkiin tunti tunnista.
(Esim. päästäkseen lähtemään omille asioilleen tiettynä ajankohtana).
6 Vapaiden pitäminen ja vapaiden ajalta
maksettavien ansioiden määräytyminen
Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdolli-
simman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksi-
löllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurs-
sit. Työaikapankkijärjestelmään siirryttäessä pitää sopia vapaiden pitämi-
sestä ja vapaan pitämisen ennakkoilmoitustavasta ja –ajasta.
Ennakkoilmoitusaikaa mietittäessä on otettava huomioon käytössä oleva
työaikajärjestelmä, työajan tasoittumisjakson pituus ja se, mitä vahvistetun
työvuoroluettelon ilmoittamisesta sanotaan työaikalaissa, liittokohtaisissa
työehtosopimuksissa tai mitä työpaikkakohtaisesti on sovittu.
Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka määräytyy vapaan
pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

9. SAK:n työaikapankkiohjeistus 7
7 Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen
muiden poissaoloperusteiden kanssa
Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa.
Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, tulee hänen saada välittömästi siir-
tyä sairaslomalle ilman karenssia ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemmin
pidettäväksi.
8 Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen
Työaikapankkijärjestelmä perustuu kirjalliseen sopimukseen. Sopimus teh-
dään paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Sopimusteks-
tissä on mainittava, miten järjestelmää muutetaan tai se lakkautetaan.
Lisää tietoa työaikapankeista:
www.sak.fi/tyoaika
Tietoa etätyöhön liittyvistä asioista:
www.sak.fi/etatyo

10. 8 SAK:n · työaikapankkiohjeistus
TYÖAIKAPANKKI
– käytännön ohjeita luottamusmiehelle ja
työsuojeluvaltuutetulle
Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jol-
la työntekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Järjestelmän
tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden
työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Tar-
koituksena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien vakituisten työntekijöiden
määrää.
Muita tällaisia kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä ovat
liukuva työaika (työaikalain (605/1996) 13 §) sekä vuosilomalain säästä-
mismahdollisuus (vuosilomalain (162/2005) 25 §). Keskusjärjestöt ovat li-
säksi sopineet etätyöstä. Nämä kaikki järjestelyt voivat olla yrityksessä käy-
tössä samanaikaisesti.
Käytännön ohjeita
• Ensin on selvitettävä, mitä oma ammattiliitto suosittelee työaikapankin
käyttöönotosta ja mitä työ- ja virkaehtosopimuksessa on siitä sovittu. Työ-
ja virkaehtosopimuksesta ja sen työaikapankkia koskevista määräyksistä
voidaan poiketa vain, jos sopimuksessa on niin sovittu.
• Työaikapankkia koskevan sopimuksen tulisi olla sellainen, että sitä
voidaan soveltaa kaikkiin työpaikan työntekijöihin.
• Työaikapankista tulee sopia kirjallisesti työ- ja virkaehtosopimuksen
paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Jos työpaikalla
noudatetaan useampaa eri työehtosopimusta, on sovittava siitä, minkä
sopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti
järjestelmä laaditaan.
• Työaikapankista sopimisen yhteydessä henkilöstösuunnitelmassa tai
vastaavassa on syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman
käyttöön (koko-, osa- ja määräaikaiset, vuokratyövoima sekä muu
ulkopuolinen työvoima).
• Jos työpaikalla on käytössä myös liukuva työaika ja/tai käytetään oikeutta
vuosiloman säästämiseen, on syytä sopia, miten nämä järjestelmät
sovitetaan yhteen. Liukuvaan työaikaan ja säästövapaaseen on tästä
ohjeesta riippumatta sovellettava niitä koskevaa lainsäädäntöä.

11. SAK:n työaikapankkiohjeistus 9
Työaikapankkia koskevassa sopimuksessa
on sovittava ainakin:
Pankkiin liittyminen ja siitä eroaminen
Pankkiin liittymisestä ja eroamisesta voidaan sopia esimerkiksi, että pank-
kiin on liityttävä ja siitä on erottava kirjallisesti.
Työaikapankkiin säästäminen eli mitä etuja pankkiin voidaan
siirtää sekä siirtomenettely
Työaikapankkiin säästäminen on aina vapaaehtoista.
Siirrettäviä eriä voivat olla mm. lisä- ja ylityön perus- ja/tai korotusosa, osa
vuosilomasta, työajan lyhennysvapaa, lomaraha, liukuvaan työaikaan liitty-
vät tasauserät (esim. siltä osin kuin yli +10 tuntia tai alle -10 tuntia) ja va-
paa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Voidaan myös sopia, että työntekijä
voi etukäteen tehdä ”sisään” yksittäisiä tunteja tai kokonaisia päiviä, jotka
sitten siirretään työaikapankkiin.
Etuja siirretään pankkiin vähintään samassa suhteessa kuin siitä lain tai
työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan maksettaisiin rahallinen korvaus. Edut
siis siirretään pankkiin mahdollisine korotuksineen. Siirrettävä edut menet-
tävät tällöin alkuperäisen luonteensa. Esimerkiksi ylityötä voidaan siirtää
työaikapankkiin seuraavasti: 1) työntekijälle maksetaan korotusosa, perus-
osa siirretään pankkiin, 2) työntekijälle maksetaan perusosa, korotusosa
siirretään pankkiin tai 3) sekä perusosa että korotusosa siirretään pankkiin
(esim. 2 tuntia 50 %:lla korotettuna on 3 tuntia pankkiin).
Etujen pankkiin siirtämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijän on
sovittava erän siirtämisestä pankkiin etukäteen esimiehensä kanssa sa-
massa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä, vuosiloman pitämi-
sestä, ”sisään” tekemisestä jne.
Työaikapankin kertymä eli kuinka paljon pankkiin voi säästää
Mahdollisesta enimmäismäärästä on sovittava. Lisäksi voidaan sopia siitä,
että työntekijällä voi olla myös miinustunteja. Usein on syytä aloittaa pie-
nemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta
saatujen kokemusten myötä.
Enimmäismäärästä sovittaessa on syytä muistaa, että työntekijän saatavat
työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa vain
kuuden kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä (palkkaturvalain
(866/1998) 9 a § (1257/2006)).

12. 10 SAK:n · työaikapankkiohjeistus
Työaikapankin saldon käyttäminen eli miten ja milloin säästetyt
tunnit käytetään
On syytä sopia, että pankkivapaa on työhön verrattavaa aikaa (kerryttää
vuosilomaa jne.), ellei asiasta ole jo sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa.
Käyttämisestä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijä voi päättää pitämi-
sestä ja jakson pituudesta ilmoittamalla asiasta työnantajalle esimerkiksi
viikkoa ennen vapaan aloittamista tai työvuorolistan laatimista. Voidaan
myös sopia, että ilmoittamisaika on yhteydessä jakson pituuteen siten, että
mitä pidemmän vapaan työntekijä haluaa, sitä aikaisemmin vapaasta on il-
moitettava työnantajalle. Tällöin on syytä sopiva tarkoista ajoista ja siitä,
kenelle asiasta on ilmoitettava.
Työnantajan oikeudesta kieltäytyä antamasta vapaata voidaan sopia esi-
merkiksi, että vapaan pitämisen voi kieltää vain, jos vapaasta aiheutuu työ-
paikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää
kohtuullisilla työn järjestelyillä (vrt. osittaista hoitovapaata koskeva TSL
4:4,3).
Työntekijän oikeudesta siirtää sovittu vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että
työntekijällä on aina oikeus siirtää jo sovittu vapaa mutta että työnantajalla
on oikeus kieltäytyä hyväksymästä siirtoa samoista syistä kuin hänellä on
oikeus kieltää vapaan pitäminen.
Työntekijän oikeudesta keskeyttää vapaa voidaan sopia esimerkiksi, että
jos työntekijä sairastuu ennen vapaan alkamista tai sen aikana, vapaa siir-
tyy pidettäväksi erikseen sovittavana ajankohtana.
Siltä varalta, että useampi työntekijä haluaa pitää vapaansa samanaikai-
sesti eikä kaikille voida sitä antaa, on syytä sopia periaatteista, joilla vapaa
annetaan (etusijajärjestys). Tällöin voidaan sopia esimerkiksi, että otetaan
huomioon vapaan käyttötarkoitus (esim. opiskelu, joka voi tapahtua vain
tiettynä ajankohtana).
Vapaan vanhentumisajasta voidaan sopia, että vapaa on pidettävä tietyn
ajan kuluessa kunkin erän pankkiin siirtämisestä. Lisäksi voidaan sopia, et-
tä jollei vapaata pidetä tämän ajan kuluessa, se maksetaan työntekijälle ra-
hana.
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada saatavansa. Voidaan
sopia, että saatavat on joko maksettava rahana tai että ne pidetään vapaa-
na siten kuin siitä kussakin tapauksessa erikseen sovitaan tai että työnteki-
jällä on aina oikeus niin halutessaan pitää saatavansa vapaana irtisano-
misaikana.

13. SAK:n työaikapankkiohjeistus 11
Vapaiden ajalta maksettavan palkan määräytyminen
Palkasta voidaan sopia esimerkiksi, että vapaan ajalta maksetaan se palk-
ka, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi töissä. Voi olla syytä sopia palkan
määräytymisestä tätä tarkemmin esimerkiksi kytkemällä se työehtosopi-
muksen määräyksiin (esim. KTA) .
Työhönpaluu vapaan jälkeen ja syrjintäkielto
Tästä on syytä sopia esimerkiksi, että työntekijällä on oikeus palata aikai-
sempaan työhönsä samalla tavoin kuin perhevapaalta palaavalla työnteki-
jällä ja ettei työntekijän työsuhdetta saa päättää eikä häntä muutoinkaan
syrjiä sen takia, että hän on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen.
Työnantajan työaikapankkia koskeva kirjanpito
Kirjanpidosta voidaan sopia esimerkiksi, että työnantaja pitää työntekijäkoh-
taista kirjanpitoa saatavista ja niiden kertymisestä tai että saatavat ja niiden
kertymisen ajankohdat kirjataan työaika- ja palkkakirjanpitoon. Voidaan
myös sopia, että jokaiseen palkkalaskelmaan merkitään työntekijän työ-
aikatilin tilanne (plus-/miinussaldo).
Saatavien palkkaturvasta maksaminen edellyttää selkeää kirjanpitoa (palk-
katurvalain 9 a §)
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeus
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeudesta voidaan
sopia esimerkiksi, että heillä on pyynnöstä oikeus tutustua työaikapankkia
koskevaan kirjanpitoon (myös työntekijäkohtainen kirjanpito) ja että työnan-
tajan on annettava luottamusmiehelle yksilöity selvitys siinä tapauksessa,
ettei vapaata voida antaa työntekijän esittämänä ajankohtana.

14. 12 SAK:n · työaikapankkiohjeistus
Työaikapankkijärjestelmän rakentaminen
SAK tekee suosituksen liitoille, jossa on yleisohjeistus.
Liitto tekee omat yksityiskohtaiset ohjeet, sitä edeltää neuvottelu työnantajaliiton kanssa.
Yritetään saada sopimus, joka liitetään osaksi työehtosopimusta (esim. sopimus työaikapankeista).
Jos ei saada neuvoteltua sopimusta osaksi työehtosopimusta, liitto voi tehdä harkintansa mukaan oman
ohjeistuksensa, joka toimitetaan ammattiosastoille ja työpaikoille.
Paikallinen sopiminen.
Luottamusmies neuvottelee sopimuksen työpaikalla yksityiskoh-
taisesti liiton ohjeiden pohjalta.
Sopimus toimitetaan ammattiosaston vahvistettavaksi ennen käyttöön ottoa.
Tämän jälkeen sopimus on virallinen.
Vahvistettu sopimus lähetetään liittoon tiedoksi.

16. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. +358 20 774 000
fax +358 20 774 0225
www.sak.fi