Download to read offline
Ryhmatyo
- 1. OPETTAJAN TOIMENKUVA OPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄNÄ MARJUT KULMALA / FLOW 08.02.2013
- 2. OPETTAJUUS JA TOIMENKUVA? Kahlitseeko tarkka opettajuuden/toimenkuvan määrittely opettajuuden kehittymisen ja kehittämisen? Kenen ääntä opettajuuden määrittelyssä tulisi kuunnella? Auttaako kurkistus menneisyyteen opettajatradition uudelleen kirjoittamista? (Heikkinen & Syrjälä, 2002) Ja kuka käsikirjoituksesta vastaa? Miksi uudelleenkertomusta tarvitaan? Tarpeisiinko vastaamaan?!!
- 3. OPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄNÄ SOSIAALITYÖTÄ VAI OHJAUSTA? NEUVONTAA? OPASTUSTA? ”COACHINGIA” / VALMENNUSTA? RINNALLA KULKEMISTA? TUKEMISTA / LUOTSAAMISTA? KUULEMISTA JA KUUNTELEMISTA? ”VANHEMMUUTTA”? RAJOJEN ASETTAMISTA? ETEENPÄIN OHJAUSTA / PALVELUOHJAUSTA?
- 4. OPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄNÄ Tarpeisiinko vastaamista? Missä ja miten rajanveto tehdään? Ops? Laki ja normit? Koulukohtaiset suunnitelmat? Työn ja –tehtävänkuvat? Opiskelijan oma toive ohjauksesta, ohjaajasta? Opettajan oma kompetenssi, halu toimia ohjaajana, ajanpuute?
- 5. SOSIAALITYÖN / OHJAUKSEN RAJAPINNATKOULUSSA OPISKELIJA- HUOLTO OPINTO- OPETTAJAN KURAATTO- OHJAAJA OHJAUS RI TERVEYDEN HOITAJA
- 6. SOSIAALITYÖ JA PROFESSIONAALINEN VALTAKOULUYHTEISÖSSÄ Koulutuskuntayhtymä ja rehtori opettajaT Koulun sos.työntekijä
- 7. OPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄNÄ Kenen tarpeisiin vastataan? Yhteiskunnan? Elinikäisen oppimisen avaintaidot/tuleva veronmaksaja Oppilaan? Saatarvittaessa elämänhallinnallista inhimillistä tukea, voimia ja oikeaa suuntaa opiskeluun Oppilaitoksen? Negatiivinenkeskeyttämisprosentti pieneksi, läpäisyasteen nostaminen, työllistyminen opintojen jälkeen, raha, maine, aito tahtotila?
- 8. OPETUSTYÖN SOSIAALINEN ULOTTUVUUS (Heikkinen& Syrjä, 2002) opettajan työ on perimmältään hyvin sosiaalista, yhteiskunnallista ja jopa poliittista toimintaa Kuuluuko ajatus opettajan työn sosiaalisesta ulottuvuudesta: A) stereotyyppiseen kuvaan opettajuudesta? Esim. ”kansankynttilä, kaikkitietävä, valistuksen airut” B) uhmakkaaseen toisinajatteluun? Esim. ”koutsi, ohjaaja, kannustaja, rinnallakulkija” C) yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen ja aikakauteen? Esim. sota-aika, globaali maailma, arvot
- 9. AMMATILLISEN OPETTAJAN DYNAAMINEN TULEVAISUUDENTYÖNKUVA (Paaso Aila, 2010) Yksintekijästä – työyhteisölliseksi osaajaksi Työssäoppimisen ohjaajasta – koulutuksen ja ja työelämän verkosto-osaajaksi Didaktisesta osaajasta – opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi Oman työn taitajasta – opiskelijan oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi Ammattialan osaajasta – alansa vastuulliseksi kehittäjäksi
- 10. LOPUKSI ”KUTSUMUS” ”Kutsumus merkitsee voimakasta sisäistä tunnetta siitä, että opettaja on palvelutehtävässä opiskelijoiden parhaaksi. Vaikka kutsumus sinänsä ei tee kenestäkään hyvää opettajaa, käsite auttaa meitä ymmärtämään, miksi jotkut ylipäätään jaksavat opettajina” (teoksesta: Minussa elää monta tarinaa 2002,12)
- 11. LÄHTEITÄ: Heikkinen, H. & Syrjälä, L. 2002. Minussa elää monta tarinaa. Kirjoituksia opettajuudesta. Vantaa. Kansanvalistusseura Paaso Aila (2010)Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkostoissa ja koulutusorganisaatioissa
- 12. Aikuiskouluttajan toimenkuva ryhmäyttäjänäja ryhmätyötaitojen opettajana Maija-Leena Peltola
- 13. Opettajan toimenkuva aikuiskoulutuksessa Toimenkuvan tarkoituksena on määrittää ne tehtävät ja vastuut, jotka ovat kyseisessä työssä oleellisia Toimenkuva muodostaa työntekijälle käsityksen hänen roolistaan ja tehtävistään Nykyisin aikuiskouluttajan rooli näyttäytyy moninaisena ja laajaa osaamista edellyttävänä Kouluttajan tulee ensinnä olla oman alansa osaaja, opettaja ja ohjaaja Kouluttajan tulee olla myös oman opetustyön kehittäjä Lisäksi kouluttajan tulee tuntea alansa työelämää ja sen koulutukselle asettamia tarpeita ja odotuksia Ryhmätyövalmiuksien opettaminen ei välttämättä käy ilmi perinteisistä kirjoitetuista toimenkuvista, mutta laajemmassa käytännön työnkuvassa muodostuu osaksi opetusta opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantamiseksi Ryhmäyttäminen ryhmätyötaitojen kehittämisessä tai yhteisöllisessä oppimisessa on enemmän opetusmenetelmiin kuin toimenkuvaan liittyvä asia
- 14. Opettajan laajentuvat roolit Toimenkuva(suppea Työnkuva (laaja kuva käsitys asiantuntijuudesta) asiantuntijuudesta) Substanssiosaamisen Oppimisprosessin ohjaaja ja alue oman asiantuntijuutensa välittäjä Pedagoginen osa-alue Opettaja tukee oppijaa tämän Kehittämisen osa-alue tavoitteissa ja suunnittelee oppimisympäristöt oppimista Työyhteisön osa-alue tukeviksi
- 15. Aikuiskoulutuksen tavoitealueiden opettaminen / ammatillisettaidot Ammatillisten tietojen ja taitojen opettaminen tutkintotavoitteiden mukaisessa laajuudessa
- 16. Aikuiskoulutuksen tavoitealueiden opettaminen/ yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot Työelämävalmiuksia ja oppimista edesauttavien yhteistyö-, vuorovaikutus ja työelämätaitojen opettaminen koulutuksen sosiaalisten tavoitteiden mukaisesti
- 17. Aikuiskoulutuksen tavoitealueiden opettaminen/ opiskelutaidot Oppilaiden opiskelutaitojen harjaannuttaminen vastaamaan opiskelussa vaadittavia taitoja
- 18. Aikuiskoulutuksen tavoitealueiden opettaminen/ toimintakulttuuri Asenteiden, käsitysten ja toimintatapojen harjaannuttaminen, jotta saavutetaan oppimistilanteeseen sopiva toimintakulttuuri
- 19. Ryhmäyttämisen merkitys Ryhmäytymisellä tarkoitetaan prosessia, jossa oleellista on ryhmän jäsenten keskinäinen tunteminen, vuorovaikutus, luottamus ja viihtyminen Ryhmäyttämisen tarkoituksena on tutustua ryhmän jäseniin siten, että ryhmän jäsen tuntee olonsa ryhmässä mukavaksi ja turvalliseksi Ryhmäytyminen on edellytys kannustavan oppimisympäristön syntymiselle Hyvin ryhmäytynyt luokka edistää omaa oppimistaan Työelämässä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja niitä voidaan opiskeluryhmässä opiskella ohjatusti Ryhmäytyminen edistää myös yhteisöllistä oppimista, jolla voidaan kehittää opiskelijoiden ryhmätyövalmiuksia
- 20. Pohdintaa ja johtopäätöksiä Aikuiskoulutuksen tavoite alueet koskevat hyvinvointia, persoonallisuuden ja taitojen kehittämistä, yhteiskunnalliset osallistumista sekä työllistymisen ja tulojen parantamista Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa työllistyminen ja tulojen parantaminen ovat tärkein tavoite alue Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ammatillisen osaamisen ja työelämätaitojen kartuttamista Vaikka ryhmäyttäminen ja ryhmätyötaitojen opettaminen ei kuuluisikaan varsinaiseen toimenkuvaan, se kuitenkin kuuluu yhtenä osana opettajan ammattitaitoa ja työnkuvaa. Työelämätaitojen vaatimuksena on vuorovaikutustaitojen sekä tiimityöskentelyn hallitseminen ja aikuiskouluttajana tämän seikan joutuu ottamaan huomioon opetustyössä
- 21. Lähteet http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/osaamismitt arit/asiant-mittari.pdf www.hyria.fi/files/135/AK_opas_191107.pdf WinNova intranet: opetussuunnitelmanyhteinen osa Lonka,Kirsti & Lonka,Irma(1993) Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille
- 22. Opettaja innostajana -Mika Opettaja innostajana tehtävänä on tuoda tietämystään täydentämään osallistujien omaa tietoa. Opettajalta edellytetään laajaa tietoutta opetettavasta aiheesta, jotta hän pystyisi antamaan vankempaa pohjaa keskustelulle, pohdinnalle ja kehittymiselle. Mutta samalla opettajalta edellytetään nöyrää asennetta ja rohkeutta myöntää oman tietonsa rajallisuus. Lisäksi opettajan tehtävänä innostajana on luoda luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa ja saa sanoa mielipiteensä. Opettaja innostajana ei tee töitä opiskelijan puolesta. Mitä enemmän hän tekee opiskelijalle ns. eteen töitä ja ratkaisee ongelmia ilman osallistuttavaa opetusta, sitä vähemmän opiskelija motivoituu tehtävästä. Osallistuttajan roolissa opettajan tehtävänä ja edistäjänä on ensisijaisesti järjestää tilanteita, joissa opiskelijat pääsevät pohtimaan ja keskustelemaan tasavertaisesti opetettavasta aiheesta. Opettajan oman asenteen ja innostuneisuuden lisäksi opetettavaan aiheeseen tarvitaan avoimuutta ja valmiutta jakaa hiljaista tietoutta kokemuksien kautta. Erilaiset näkökulmat pitää kokea rikkautena. Erilaiset näkökulmat helpottavat ratkaisujen löytymistä ja auttavat luomaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Oman ammattitaidon ylläpitäminen, hyvä vuorovaikutussuhde oppilaaseen ja ihmistuntemus auttavat opettajaa toimimaan oppilaan parhaaksi.
- 23. Opettaja motivaattorina -Teemu Innostava opettaja on usein samanaikaisesti myös motivoiva Opiskelijoiden motivoiminen ja motivaation ylläpitäminen voidaan ajatella jopa yhtä tärkeäksi kuin opettajan riittävä substanssiosaaminen Opettaja ei voi vaikuttaa oppilaan oppimiseen suoraan, vaan oppilaan motivaatiota on heräteltävä, koska oppiminen on oppilaan oman toiminnan tulosta. Motivointi on yksi opetuksen perusteista, jossa oppilaan omien kokemuksien kautta sekä aiempien tietojensa pohjalta opettaja luo järkevän pohjan uuden asian ymmärtämiselle. (Lahdes 1997, 255.) Opetuksen alussa oppilaat on saatava tiettyyn vireys- ja tarkkaavaisuustilaan, jota olisi ylläpidettävä riittävän kauan. Motivoijana voi olla ulkoinen pakko, mutta autenttisin on tilanne, jossa oppija itse haluaa aktiivisesti oppia ja on kiinnostunut asiasta. Tällaisen mielikuvan luomisessa tärkeää on luoda opittava asia oppilaan omien tarpeiden kannalta merkitykselliseksi. Oppilaan henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteet, kyvyt ja persoona vaikuttavat mielenkiinnon heräämiseen ja ylläpitämiseen. Persoonallinen merkityksellisyys jakautuu kognitiiviseen ja affektiiviseen mielekkyyteen, joihin liittyy asian merkityksellisyyden tajuaminen ja se, että opittava asia koetaan merkitykselliseksi asenteiden ja tunteiden kehittämisen kannalta. Oppilaiden suuntautuminen tehtävään tulee autetuksi ensisijaisesti opettajan kautta. (Lahdes 1985, 257–258.)
- 24. Opettaja motivaattorina -Teemu Opettajan olisi oltava kannustava jokaista oppilasta kohtaan heidän erilaisista oppimistyyleistään ja -valmiuksistaan huolimatta. Hollo (1949) toteaa opetettavan aineen hallinnasta, ettei sen tule olla pelkästään työlästä vaivaa, vaan "lihaksi ja vereksi muuttunutta tietoa, koska vain sillä ehdolla on takeita, että voi riittävän tehoisasti innostuttaa kasvatettavaa sitä omaksumaan". Lapsen on oltava yhtä innostunut oppimaan, jotta saavutetaan parhaita mahdollisia oppimistuloksia. Yleensä tähän asiaan ei tarvitse kovin paljoa puuttua, sillä lapset ovat luonteeltaan uupumattoman toiminnallisia, seurataanpa vain esimerkiksi heidän kekseliäitä leikkitoimintojaan. (Hollo 1949, 112.). Motivointiin liittyy olennaisesti havainnollistaminen. Siinä on pohjimmiltaan kysymys opetettavan asian perussisällön oppimisen helpottamisesta muun muassa oppilaan aktivoimisella, tarkkaavaisuutta säätelemällä ja huomioimalla oppilaan tunnetilat. Varsinkin alakoulussa lähdetään liikkeelle konkreettisista kokemuksista ja muistikuvista sekä luodaan niiden pohjalta yleistyksiä. Induktiivisen oppimisen rinnalla asioita voidaan myös opiskella deduktiivisesti eli edetä teorian kautta käytäntöön ja kokemuksiin. Havainnollistamisen tavoitteena on pohjimmiltaan ajatus, että lapsi oppii ja tottuu itsenäiseen havaintojen tekoon. (Lahdes 1997, 132). Aeblin (1991, 87–119) mukaan havaintojentekotaitoa voidaan kehittää oikeissa tilanteissa, jos oppilas osaa jo opittavan asian sisällöt. Oppimista olisikin tarkasteltava toimintojen synnyn ja hyödyn näkökulmasta. Oppilaiden välinen kisailu ja leikki varsinkin ryhmissä on yksi hyvä motivaation herättäjä. Opiskelun ei tarvitse olla aina hauskaa, vaan leikki voi olla opetuksen piristäjänä. Opettaja on ratkaisevassa roolissa oppilaan luodessa mielikuvaa oppimisesta ja omasta sisäisestä motivaatiosta. Jotkut opettajat erottavat toisistaan jyrkästi hauskan leikin ja ikävän työn, vaikka ne olisikin helppo yhdistää opetuksen mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Sanotaan, että menestyminen innostaa, epäonnistuminen lannistaa. Opettajan on siis oltava oppilaalle suunnannäyttäjänä omakohtaisen yrittämisen tiellä, ja tässä auttaa opettajan kannustaminen ja menestymisen elämyksien antaminen. (Lahdes 1985, 268–272.)