Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
Ensimmäinen kysely Research Benefit -kärkihankerahoitusta saaneille projekteille osoittaa, että rahoitus on vahvistanut tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Rahoituksella vauhditetaan tutkimusyhteisöjen lähes valmiiden tutkimustulosten hyödyntämistä yritystoiminnassa.
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti...Team Finland Future Watch
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle -raportti sisältää 8 case-kuvausta digitalisaation hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa.
Esimerkkien tavoitteena on auttaa suomalaisia pk-teollisuusyrityksiä ymmärtämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä antaa yrityksille uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Tietoa Tekesin hyväksymistä kustannuksista FiDiPro-ohjelmassa (Finland Distinguished Professor Programme)
Siirretty toiselta tililtä 20.11.2013, jolloin katsojia oli ollut 359 (views).
Suomen peliteollisuus on menestystarina vailla vertaa. Neogamesin Tekesin toimeksiannosta tekemässä selvityksessä käydään läpi menestyksen taustat ja syyt.
State of the Nation of the Built Environment in Finland 2015, launch event slides.
Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015, julkistamistilaisuuden kalvot.
Kworkin Innovaatioseteliopas kertoo mikä Innovaatioseteli on ja miten sitä haetaan.
Innovaatiosetelin avulla voit ostaa tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämispalveluja 6200 euron arvosta. Valtion virasto Tekes kuittaa laskun.
Kwork Innovaatiot on palveluntarjoaja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa. Kysy lisää info@kwork.me tai www.kwork.fi
Digitalisaation uutisia löydät myös www.digiosaajat.fi
Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
Ensimmäinen kysely Research Benefit -kärkihankerahoitusta saaneille projekteille osoittaa, että rahoitus on vahvistanut tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Rahoituksella vauhditetaan tutkimusyhteisöjen lähes valmiiden tutkimustulosten hyödyntämistä yritystoiminnassa.
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti...Team Finland Future Watch
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle -raportti sisältää 8 case-kuvausta digitalisaation hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa.
Esimerkkien tavoitteena on auttaa suomalaisia pk-teollisuusyrityksiä ymmärtämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä antaa yrityksille uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Tietoa Tekesin hyväksymistä kustannuksista FiDiPro-ohjelmassa (Finland Distinguished Professor Programme)
Siirretty toiselta tililtä 20.11.2013, jolloin katsojia oli ollut 359 (views).
Suomen peliteollisuus on menestystarina vailla vertaa. Neogamesin Tekesin toimeksiannosta tekemässä selvityksessä käydään läpi menestyksen taustat ja syyt.
State of the Nation of the Built Environment in Finland 2015, launch event slides.
Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015, julkistamistilaisuuden kalvot.
Kworkin Innovaatioseteliopas kertoo mikä Innovaatioseteli on ja miten sitä haetaan.
Innovaatiosetelin avulla voit ostaa tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämispalveluja 6200 euron arvosta. Valtion virasto Tekes kuittaa laskun.
Kwork Innovaatiot on palveluntarjoaja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa. Kysy lisää info@kwork.me tai www.kwork.fi
Digitalisaation uutisia löydät myös www.digiosaajat.fi
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kehittämisinsinööri Kimmo Koivusen esitys Ämmässuon Ekoteollisuuspuistokonseptista innovatiivista ja resurssitehokasta yritystoimintaa Sitran Alueelliset resurssivirrat -tapahtumassa 10.12.2014.
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että Suomi on osaavin ja vetovoimaisin kehitysympäristö yrityksille. Tästä ympäristöstä yritysten on mahdollista tavoitella harppaamista maailmanluokan toimijaksi.
Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnistetty sinisen biotalouden valmistelutyö, jonka tavoitteena on alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely. Tietoa ja näkymyksiä strategiaa varten kerätään työpajoissa syksyllä 2017.
Did you know that you use space technology every day? And that stellar space know-how comes from Finland? We got microsatellite-data based maritime and forestry services plus hardcore space components and much more. See for yourself.
https://www.businessfinland.fi/en
http://spacefinland.fi/
Tiesitkö että käytät avaruusteknologiaa joka päivä ja että Suomessa on merkittävä määrä avaruusalan osaamista? Tutustu muun muassa satelliittidataa hyödyntävään merenkulkuun, avaruuskaupunki Sodankylään sekä suomalaisiin yrityksiin ja avaruustutkimukseen.
https://www.businessfinland.fi
http://spacefinland.fi/
Virtual and Augmented Reality are promising but the consumer market has not yet met initial expectations. However both B2B and B2C markets are seen practically without any growth limits in the future.
The document provides an overview of the virtual reality (VR), augmented reality (AR), and mixed reality (MR) ecosystem in Finland in 2017. It details the types of companies involved, including their sizes, years founded, locations, revenues, funding stages, and platforms used. The majority of Finnish XR companies have less than 10 employees, were founded after 2010, and are located in Helsinki or Oulu. Their combined revenues grew significantly between 2015-2016, though most generate less than €100k annually. Many companies rely on grants and angel funding. Key platforms include HTC Vive, Oculus Rift, smartphones, and HoloLens. A total of 60 companies are profiled that represent the diversity of the
The document provides information about Business Finland's research funding services beginning in 2018. It outlines three main funding services - Co-Creation, Co-Innovation, and New Business from Research Ideas. Co-Creation funding supports developing research ideas and building cooperative networks between research organizations and companies. Co-Innovation funding supports joint R&D projects between companies and research organizations. New Business from Research Ideas funding helps research organizations prepare research ideas for commercialization. The document explains the eligibility and evaluation criteria for each funding service.
The Finnish game industry saw slower growth in 2016 compared to previous years. The number of new studios founded decreased to 16 in 2016 from 30-55 annually from 2012-2015. While the number of active studios declined slightly, the industry turnover remained similar to 2015 and the number of large studios increased. Competition in mobile markets and a shortage of experienced talent have contributed to the slowing growth. However, the future remains promising for areas like VR, mobile esports, and PC downloadable games.
ECSEL Joint Undertaking is the Public-Private Partnership keeping Europe at the forefront of technology development. Electronic components and systems (ECS) are a pervasive Key Enabling Technology, impacting all industrial branches and almost all aspects of life.
www.ecsel.eu
The Industrial Internet programme by Tekes aims to encourage Finnish companies to renew their business models through new technologies. It will provide €100 million in funding over 5 years to networks combining ICT and other industries. This supports competitiveness by creating new business partnerships and models. Examples show potential for optimizing waste removal and ship operations through sensors and data analysis. However, Finland still lags in industrial ICT usage, so international cooperation is needed to develop areas like big data analytics and innovative business models leveraging new technologies. The objectives are opening new multidisciplinary networks, extracting value from meaningful data, and supporting business growth through digital transformation.
Tekes Learning Solutions Programme 2011–2015 delivered a number of interesting projects. Here's a selection of case studies.
Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman tuloksia 2011–2015.
Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.
Bits of Health programme´s vision is that Finland will be a leading digital health ecosystem giving birth to growth companies with succesfull international business.
Ratkaisuja aluekehittämiseen ja lähiöiden uudistamiseen
1. TULOSKULMA
Asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöllä tehoja
lähiösaneeraukseen – ApRemodel
Teollisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut, saneeraustarpeessa olevat
lähiöt odottavat uusia ajatuksia korjausprosessiin, mutta myös
korjausinvestointien rahoitukseen. Jotta saneeraushankkeissa voitaisiin
hyödyntää toistuvuuden ja sarjatuotannon tarjoamia etuja, olisi asunto-
osakeyhtiöiden järkevää lyöttäytyä yhteen ja muodostaa suurempia
hankkeita.
ApRemodel-tutkimusprojektissa kartoitettiin asunto-osakeyhtiöiden
korjaustoiminnan ja -prosessien uudistamistarpeita ja mahdollisuuksia.
Projektissa tutkittiin myös korjaustoimintaan liittyviä innovaatioita ja
tuottavuuteen keskittyvien lean-periaatteiden soveltamista
asuinrakennusten korjaustoimintaan. Tutkimusprojektin pilottialueina olivat
Tampereen Tammela, Espoon Karakallio ja Vantaan Myyrmäki.
• Täydennysrakentaminen on edullista – investoinneille saadaan lisää
käyttäjiä ja lisäinvestointitarpeet ovat uudisalueita pienemmät.
• Uudelleenrakentamisvaihtoehtoa varten tarvitaan toimintamalleja ja
lainsäädännön kehittämistä.
• Energiakorjauksiin liittyvässä tiedottamisessa pitäisi tuoda esille myös
laatuun ja arvoon liittyvät vaikutukset, jotka lisäävät korjausten
houkuttelevuutta ja kannattavuutta.
”Sarjatuotannolla saadaan
saneerauksen tarpeessa
olevien lähiöiden
korjausrakentamiseen vaadittua
kustannustehokkuutta”.
www.tut.fi/ee/Tutkimus/apremodel.html
www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T97.pdf
Antti Pirhonen, kehityspäällikkö,
NCC Rakennus Oy
Tutkimusprojekti
ApRemodel
2. TULOSKULMA
Käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen
korjauskonsepti lähiöille – KLIKK
Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti -
tutkimusprojektissa kehitettiin käyttäjälähtöinen, teollinen,
kokonaistaloudellinen sekä tehokas korjauskonsepti lähiökerrostalojen
korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen.
Konseptin teknisissä ratkaisuissa hyödynnettiin uusien palomääräysten
antamaa mahdollisuutta käyttää korjauksissa puurakenteita. Lisäksi
kehitettiin periaatteet rakentaa olemassa oleviin kerrostaloihin kaksi
lisäkerrosta puurunkoisista tilaelementeistä.
Kehitetty tapa toimia luo mahdollisuudet siirtyä suoritus- ja
kustannusperusteisesta toiminnasta uudenlaiseen palvelu- ja
käyttäjälähtöiseen liiketoimintaan.
• Olemassa olevien kerrostalojen lisäkerrosten rakentaminen helpottuu
teollisen, kohdekohtaisesti räätälöitävän, tilaelementteihin perustuvan
järjestelmä avulla.
• Puurakentamisen kannalta monesti haastavien paloteknisten
ratkaisujen suunnittelu helpottuu kehitettyjen periaatteiden avulla.
• Hankkeiden aikataulut nopeutuvat kevennetyn kaavoituksen ja
asukkaiden osallistamisen menettelyjen avulla.
”Lähiökerrostalojen asukas-
lähtöinen ja kustannustehokas
korjaaminen ja laajentaminen
edellyttää teollista,
kohdekohtaisesti räätälöitävää
’all inclusive’ -korjauskonseptia”.
lci.fi/fi/content/klikk
Anu Soikkeli, yliopistonlehtori,
Oulun yliopisto
Tutkimusprojekti
KLIKK
3. TULOSKULMA
Kampusalueita uudistetaan vetovoimaisiksi
ympäristöiksi
Yhteispohjoismaisessa kehityshankkeessa haetaan toimintatapoja, joilla
kampusten tyhjillään olevat tilat voidaan varustaa uudelleen lisäämällä
niiden käytettävyyttä pienillä toimenpiteillä ja kasvattamalla
energiatehokkuuden ohella myös niiden tehokasta ja kasvavaa käyttöä.
Opetus on muuttunut yhä vuorovaikutteisemmaksi ja oppimisympäristöjen
on vastattava paremmin näihin tarpeisiin. Tutkimus ja opetus ovat yhä
enemmän tiimityötä, ja tätä on tuettava monitilaratkaisujen avulla.
Hankkeessa etsitään ratkaisuja, joilla saadaan niin ravintolat, kahvilat,
aulat, käytävät, kirjastot kuin laboratoriot mahdollisimman tehokkaaseen ja
monipuoliseen käyttöön. Merkittävä tutkimuskohde on ryhmätilat, joissa
opiskelijat voivat opiskella yhdessä ja luoda uutta tietoa.
• Hankkeessa jäsennettiin kestävän kampusvision prosessien ja
sisältöjen luomista tukeva, osallistava CARE-menetelmä.
• Käyttämättömät tilat otetaan käyttöön: niissä pilotoidaan ja testataan
uusien oppimisympäristöjen tilatyyppejä ja konsepteja yhteisöllisten
vuorovaikutusareenoiden luomiseksi.
• Konseptien toteuttamiseksi tarvittavat osaajat sekä toteuttajat
verkotetaan ja kumppanien liiketoimintaa kehitetään.
”Kampuksissa on monipuolisia
toimijoita ja ne ovat luonteeltaan
yhteisöllisiä. Tämä tekee niistä
oivallisia
aluejohtamisprosessien
testialustoja”.
sykoy.fi
Eelis Rytkönen, tutkija, Aalto-yliopisto
Yritysprojekti
CARE
4. TULOSKULMA
Lähes nollaenergia-alueiden rakentaminen
vaatii laajaa näkökulmaa
Nollaenergia-alueiden rakentaminen -tutkimusprojektissa tarkasteltiin
lähes nollaenergia-alueen energiajärjestelmää sekä optimaalisen
primäärienergiankulutuksen ratkaisun valintaa. Kriteereinä olivat sekä
CO2-päästöt että kustannustehokkuus. Energiajärjestelmän tarkastelussa
otettiin huomioon myös rakennussuunnittelu ja asukkaiden tarpeet, sekä
järjestelmän älykäs toiminta. Pääpaino oli uudisalueella, mutta tuloksia
voidaan hyödyntää myös vanhojen alueiden uudistamisessa.
Tutkimusprojektin kohdealueena toimi Härmälänranta Tampereella.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi alueen energiaohjausta ja älykkäiden
säätöjärjestelmien vaikutusta energiansäästöön ja CO2-päästöihin.
Käyttäjien motivointi ja älykkäiden ohjausjärjestelmien hyödyntäminen on
tutkimuksen kohteena erityisesti huippukuormien pienentämisessä.
• Alueellisen energia-analyysin avulla voidaan optimoida energiatehok-
kuutta koko alueen eikä vain yksittäisten rakennusten näkökulmasta.
• Suunnittelemalla kokonaista aluetta nollaenergiaosaamista välittyy
rakennussuunnitteluun.
• Käyttäjien motivointi on olennainen osa nollaenergia-alueen elinkaarta.
Ekotehokkuuden pitää olla osa arkea.
”Alueelle valmistuneet talot ovat
matalaenergiataloja.
Ekotehokkuus ja hyvän
asumisen edellytykset on otettu
huomioon jo maankäyttöä ja
kaavoitusta suunniteltaessa”.
vtt.fi
Toni Tuomola, Tampereen alueen
yksikönjohtaja, Skanska Kodit
Tutkimusprojekti
Co-ZED
5. TULOSKULMA
Terveyspuisto – täynnä elämää
Ikääntyvä väestö tarvitsee pieniä huoneistoja sekä lähellä olevia palveluita.
Terveyspuisto - täynnä elämää -projektissa kehitettiin ja tuotteistettiin
tulevaisuuden asuin- ja hyvinvointipalveluja. Uusi monistettava konsepti
yhdistää sekä taloudellisuuden, tehokkuuden että ekologisuuden.
Cor Group on suomalainen yritys, jonka liiketoiminta perustuu
potentiaalisten menestysyritysten luomiseen ja tunnistamiseen sekä niiden
kasvun tukemiseen. Keskeiset liiketoiminta-alueet ovat terveydenhuolto,
digitaalinen media sekä asumis- ja palvelukehitys.
www.corgroup.fi
Ilari Kerola, johtaja, COR Group Oy
Yritysprojekti
”Health City -konsepti uudistaa
asumis- ja yrityspuisto -ajattelua
tuoden siihen mukaan kaikille
avoimia yksityisiä ja julkisia
palveluita hyvinvoinnin
teemalla”.
• Uutta konseptia kehitettiin Oulun Lipporannan alueella. Tässä
CorGroup Oy:n innovatiivisessa pilotissa voidaan luoda asumista ja
palveluja uudella tavalla yhdistäviä rakenteita.
6. TULOSKULMA
Puolijulkiset yhteistilat moniaistisen
asuinympäristökokemuksen keskiössä – MONA
Moniaistinen asuinympäristökokemus -tutkimusprojektissa tutkittiin
ikääntyneiden asukkaiden asuinratkaisujen puolijulkisia yhteistiloja.
Tutkimuksen painopisteenä oli yhteistilojen monikäyttöisyys ja
orientoitavuus. Virikkeelliset puolijulkiset sisä- ja ulkotilat lisäävät
ympäristön viihtyisyyttä ja houkuttavuutta ja edistävät näin asukkaiden
kanssakäymistä.
Käytettävyyskävelyiden kautta kartoitettiin asukkaiden käyttökokemuksia
yhteistiloista ja niiden ongelmista. Taideterapian keinoja soveltamalla
kerättiin asukkaiden haaveita ja toiveita oman asuinympäristön suhteen.
Projektissa toteutettiin pienimuotoista koerakentamista valituissa
pilottikohteissa.
• Tuloksena syntyi tietoa valaistuksen, visuaalisten elementtien ja
äänimaailman vaikutuksesta tilan hahmottamiseen ja orientoitumiseen
sekä kanssakäymiseen.
• Mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinympäristöön voimaannutti ja aktivoi
palvelutalon asukkaita projektin aikana.
• Tutustumiskierrokset, opasteet, virikkeelliset esteettömät reitit ja
levähdyspaikat lisäävät turvallisuuden tunnetta.
”Ikääntymisen myötä ja
toimintakyvyn laskiessa
asuinrakennusten ja
lähiympäristön laadun merkitys
kasvaa”.
www.sotera.fi/page.php?id=13#Mona
Ira Verma, tutkija, Sotera Instituutti,
arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
Tutkimusprojekti
MONA