Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti...Team Finland Future Watch
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle -raportti sisältää 8 case-kuvausta digitalisaation hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa.
Esimerkkien tavoitteena on auttaa suomalaisia pk-teollisuusyrityksiä ymmärtämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä antaa yrityksille uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti...Team Finland Future Watch
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle -raportti sisältää 8 case-kuvausta digitalisaation hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa.
Esimerkkien tavoitteena on auttaa suomalaisia pk-teollisuusyrityksiä ymmärtämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä antaa yrityksille uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Esitelmä metodikehityksestä, joka on tehty potilaiden osallistamiseksi sairaalaympäristöjen suunnitteluun. Pahvisairaalasta löytyy myös video osoitteessa http://vimeo.com/juhak/pahvisairaala
Innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitosta kertoo Arjen pelastajat -hankkeesta kokeiluna. Arjen Pelastajat on nuorista koottu joukko, joka
tarjoaa apua vanhemmille ihmisille pienissä arjen
askareissa – kauppakassin kantamisesta postin
hakemiseen ja iltapäiväkävelyseuraan.
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaTHL
Competent workforce for the future -COPE. Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke 1.4.2016–31.3.2019. Mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Kestävän hyvinvoinnin edistäminen tietämysyhteisöissä
Juha Kostiainen, johtaja, viestintä
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Opetusalan johtamisen Foorumi
15.6.2012
Tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa rakentamaan pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen.
Did you know that you use space technology every day? And that stellar space know-how comes from Finland? We got microsatellite-data based maritime and forestry services plus hardcore space components and much more. See for yourself.
https://www.businessfinland.fi/en
http://spacefinland.fi/
Tiesitkö että käytät avaruusteknologiaa joka päivä ja että Suomessa on merkittävä määrä avaruusalan osaamista? Tutustu muun muassa satelliittidataa hyödyntävään merenkulkuun, avaruuskaupunki Sodankylään sekä suomalaisiin yrityksiin ja avaruustutkimukseen.
https://www.businessfinland.fi
http://spacefinland.fi/
Virtual and Augmented Reality are promising but the consumer market has not yet met initial expectations. However both B2B and B2C markets are seen practically without any growth limits in the future.
The document provides an overview of the virtual reality (VR), augmented reality (AR), and mixed reality (MR) ecosystem in Finland in 2017. It details the types of companies involved, including their sizes, years founded, locations, revenues, funding stages, and platforms used. The majority of Finnish XR companies have less than 10 employees, were founded after 2010, and are located in Helsinki or Oulu. Their combined revenues grew significantly between 2015-2016, though most generate less than €100k annually. Many companies rely on grants and angel funding. Key platforms include HTC Vive, Oculus Rift, smartphones, and HoloLens. A total of 60 companies are profiled that represent the diversity of the
The document provides information about Business Finland's research funding services beginning in 2018. It outlines three main funding services - Co-Creation, Co-Innovation, and New Business from Research Ideas. Co-Creation funding supports developing research ideas and building cooperative networks between research organizations and companies. Co-Innovation funding supports joint R&D projects between companies and research organizations. New Business from Research Ideas funding helps research organizations prepare research ideas for commercialization. The document explains the eligibility and evaluation criteria for each funding service.
The Finnish game industry saw slower growth in 2016 compared to previous years. The number of new studios founded decreased to 16 in 2016 from 30-55 annually from 2012-2015. While the number of active studios declined slightly, the industry turnover remained similar to 2015 and the number of large studios increased. Competition in mobile markets and a shortage of experienced talent have contributed to the slowing growth. However, the future remains promising for areas like VR, mobile esports, and PC downloadable games.
ECSEL Joint Undertaking is the Public-Private Partnership keeping Europe at the forefront of technology development. Electronic components and systems (ECS) are a pervasive Key Enabling Technology, impacting all industrial branches and almost all aspects of life.
www.ecsel.eu
Ensimmäinen kysely Research Benefit -kärkihankerahoitusta saaneille projekteille osoittaa, että rahoitus on vahvistanut tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Rahoituksella vauhditetaan tutkimusyhteisöjen lähes valmiiden tutkimustulosten hyödyntämistä yritystoiminnassa.
The Industrial Internet programme by Tekes aims to encourage Finnish companies to renew their business models through new technologies. It will provide €100 million in funding over 5 years to networks combining ICT and other industries. This supports competitiveness by creating new business partnerships and models. Examples show potential for optimizing waste removal and ship operations through sensors and data analysis. However, Finland still lags in industrial ICT usage, so international cooperation is needed to develop areas like big data analytics and innovative business models leveraging new technologies. The objectives are opening new multidisciplinary networks, extracting value from meaningful data, and supporting business growth through digital transformation.
Tekes Learning Solutions Programme 2011–2015 delivered a number of interesting projects. Here's a selection of case studies.
Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman tuloksia 2011–2015.
Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.
Bits of Health programme´s vision is that Finland will be a leading digital health ecosystem giving birth to growth companies with succesfull international business.
1. TULOSKULMA
Terveyspuisto – täynnä elämää
Ikääntyvä väestö tarvitsee pieniä huoneistoja sekä lähellä olevia palveluita.
Terveyspuisto – täynnä elämää -projektissa kehitettiin ja tuotteistettiin
tulevaisuuden asuin- ja hyvinvointipalveluja. Uusi monistettava konsepti
yhdistää sekä taloudellisuuden, tehokkuuden että ekologisuuden.
Cor Group on suomalainen yritys, jonka liiketoiminta perustuu
potentiaalisten menestysyritysten luomiseen ja tunnistamiseen sekä niiden
kasvun tukemiseen. Keskeiset liiketoiminta-alueet ovat terveydenhuolto,
digitaalinen media sekä asumis- ja palvelukehitys.
www.corgroup.fi
Ilari Kerola, johtaja, COR Group Oy
Yritysprojekti
”Health City -konsepti uudistaa
asumis- ja yrityspuisto -ajattelua
tuoden siihen mukaan kaikille
avoimia yksityisiä ja julkisia
palveluita hyvinvoinnin
teemalla”.
• Uutta konseptia kehitettiin Oulun Lipporannan alueella. Tässä
CorGroup Oy:n innovatiivisessa pilotissa voidaan luoda asumista ja
palveluja uudella tavalla yhdistäviä rakenteita.
2. TULOSKULMA
Kuntoutuslaitosten prosessien ja
tilasuunnittelun kehittämishanke – Kunto
Tutkimusprojektissa jäsennettiin kuntoutuslaitosten tulevaisuutta ja etsittiin
ratkaisuja kuntoutuslaitosten tilasuunnitteluun asiakaskunnan ja
toimintaprosessien muuttuessa. Pääpaino oli tilojen monikäyttöisyydessä
ja osallistavassa tilasuunnittelussa. Hankkeessa määriteltiin
kuntoutuslaitosten hyvän sisäympäristön ominaisuuksia, joita voidaan
hyödyntää uudis- ja korjausrakentamisessa sekä tila- ja
työpistesuunnittelussa. Lisäksi arvioitiin kuntoutusalan kiinteistökannan
patoutunutta korjausvelkaa.
Projektissa kehitettiin myös toimintatapoja, joiden avulla laajat uudistus- ja
korjaustoimenpiteet sekä niihin liittyvä tilasuunnittelu voidaan toteuttaa
käyttäjälähtöisesti ja uudet palvelurakenteet huomioivasti.
• Osallistuvan suunnittelun menetelmävalikko tukee tilallista
muutosjohtamista jokaisessa muutosprosessin vaiheessa.
• TIDIS-kortit tukevat tilojen ominaisuuksien, ilmeen ja käytön ideointia
sekä erilaisten tarpeiden huomioon ottamista tilojen varhaisessa
suunnitteluvaiheessa.
• Lista kestävän ja kannattavan kuntoutuslaitoksen kehittämiseksi, jonka
pohjalta voidaan laatia kehittämisen tiekartta.
www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/kuntoTutkimusprojekti
KUNTO
Kuntoutusala on murroksessa.
Tutkimushankkeen
loppuraportissa kuvataan
projektin arvio toiminnan
muutospaineista sekä
tilasuunnittelun
kehittämispaineista.
3. TULOSKULMA
Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset
ja ympäristö
Keskussairaaloiden rakennuskanta on Suomessa sekä toiminnallisesti että
teknisesti vanhentunutta. Rakennukset ovat teknisesti käyttöikänsä
päässä, sisäilmaongelmat ovat yleisiä ja hallitsemattomia. Rakennusten
korjaukset ovat haasteellisia. Pikakorjaukset eivät lisää käyttöikää
riittävästi ja ne aiheuttavat toiminnallisia ongelmia. Täydellinen
peruskorjaus maksaa saman verran kuin uudisrakentaminen, mutta
toiminnallisia uudistuksia ei saavuteta.
Hankkeen tavoitteena on kehittää sairaalasuunnittelun työkaluja
tulevaisuuden sairaalan kehittämiseksi. EU:n alueen sairaaloiden uudempi
kehitys ja rakenteelliset ratkaisut ovat tehokkaita, mutta tuntemattomia
sekä maamme päättäjille, asiantuntijoille ja ennen kaikkea suunnittelijoille.
Siksi suomalaiset ratkaisut ovat valmistuessaan usein vanhanaikaisia.
• Hanke synnytti visiokorin uusista palvelu- ja sairaalarakennuksista sekä
muutoksen hallinnasta.
• Uudet sairaalat ovat prosessiohjattuja. Hyvällä arkkitehtisuunnittelulla
on ollut mahdollista kehittää työtä säästäviä tilaratkaisuja.
• Projektin uutta palvelurakennetta ja erityisesti kuntoutuksen konseptia
on sovellettu menestyksekkäästi ja kokemukset ovat sellaisenaan
siirrettävissä toisiin sairaanhoitopiireihin.
www.sotera.fiTutkimusprojekti
PALVELU
4. TULOSKULMA
Rakennetun ympäristön
hyvinvointipalveluprosessit – RYHTI
Tutkimusprojektissa kehitettiin hyvinvointirakentamista palveluiden
tuottamisen näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää
hyvinvointipalveluprosesseja rakennusvaiheessa olevien mittavien
asuinalueiden toteutusten rinnalla. Näihin prosesseihin perustuvia uusia
palvelusovelluksia pilotoitiin todellisessa elinympäristössä.
Palvelutuottajien ja asukkaan yhteistoimintaa kuvaavan prosessimallin
perusteella määritettiin arvoketjun liiketoimintamalli ja kehitettiin
tietotekninen infrastruktuuri. Keskeisenä tavoitteena on ollut parantaa
kuluttajan arkielämässään tarvitsemien palveluiden saatavuutta sekä
edistää kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tämän mahdollistavana
tutkimus- ja kehityskohteena oli älykäs palvelin, jonka avulla tarjotaan
uusia lisäarvoa tuottavia palveluja.
• Projektissa edistettiin kuluttajan arkielämässään tarvitsemien
palveluiden saatavuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.
• Palveluiden saatavuutta parannettiin tietoteknisin keinoin. HoviMestari-
palvelun toiminta-ajatuksena on tarjota palveluita ikääntyneille ihmisille
suoraan kotiin kätevästi kosketusnäyttöä painamalla.
• Internetin kautta hajautettu sähköinen palvelusetelijärjestelmä
mahdollistaa kustannustehokkaan lähipalvelumarkkinan.
www.oulu.fi/yliopisto
www.oamk.fi
Tutkimusprojekti
RYHTI
5. TULOSKULMA
Puolijulkiset yhteistilat moniaistisen
asuinympäristökokemuksen keskiössä – MONA
Moniaistinen asuinympäristökokemus -tutkimusprojektissa tutkittiin
ikääntyneiden asukkaiden asuinratkaisujen puolijulkisia yhteistiloja.
Tutkimuksen painopisteenä oli yhteistilojen monikäyttöisyys ja
orientoitavuus. Virikkeelliset puolijulkiset sisä- ja ulkotilat lisäävät
ympäristön viihtyisyyttä ja houkuttavuutta ja edistävät näin asukkaiden
kanssakäymistä.
Käytettävyyskävelyiden kautta kartoitettiin asukkaiden käyttökokemuksia
yhteistiloista ja niiden ongelmista. Taideterapian keinoja soveltamalla
kerättiin asukkaiden haaveita ja toiveita oman asuinympäristön suhteen.
Projektissa toteutettiin pienimuotoista koerakentamista valituissa
pilottikohteissa.
• Tuloksena syntyi tietoa valaistuksen, visuaalisten elementtien ja
äänimaailman vaikutuksesta tilan hahmottamiseen ja orientoitumiseen
sekä kanssakäymiseen.
• Mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinympäristöön voimaannutti ja aktivoi
palvelutalon asukkaita projektin aikana.
• Tutustumiskierrokset, opasteet, virikkeelliset esteettömät reitit ja
levähdyspaikat lisäävät turvallisuuden tunnetta.
”Ikääntymisen myötä ja
toimintakyvyn laskiessa
asuinrakennusten ja
lähiympäristön laadun merkitys
kasvaa”.
www.sotera.fi/page.php?id=13#Mona
Ira Verma, tutkija, Sotera Instituutti,
arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
Tutkimusprojekti
MONA
6. TULOSKULMA
InnoCity – Skaalautuvat urbaanit innovaatiot
Tavoitteena oli kehittää liikkumiseen joustavia ratkaisuja, parantaa
energiatehokkuutta, pienentää hiilijalanjälkeä ja kehittää käyttäjälähtöisiä
julkisia palveluja. Tavoitteena oli löytää ja kehittää yhteiskunnallisiin
haasteisiin vastaavia uusia innovaatioita sekä mahdollistaa innovaatioiden
laajamittainen käyttöönotto.
Kaupunkiympäristön innovaatiot ovat itsessään monimutkaisia yhdistelmiä.
Siksi tarvitaan lähestymistapoja ja välineitä, joilla voidaan vauhdittaa
innovaatioiden leviämistä ja skaalautumista laajempaan mittakaavaan.
Hanke kokosi olemassa olevia työkaluja yhteen, pilotoi niiden käyttöä
kaupunkien kehitysprosesseissa ja tuo kansainvälisen yhteistyön kautta
uusia lähestymistapoja.
• Pilottialueilla on tehty useita innovaatioita mm. palvelukonsepteihin
liittyen.
• CitySDK-työkalupakin avulla voidaan lisätä yhteistä toimintaa samaan
tietoon nojautuen sekä luoda laajaa kilpailua ja vaihtoehtojen
vertailumahdollisuuksia.
• InnoCityläiset kumppanit ovat aiempaa enemmän kiinnostuneita
liikkumisesta ja palveluista kuin yksittäisistä teknologisista ratkaisuista.
”Yhteistyön avulla voimme jo nyt
tehdä käytännön tekoja vuoden
2020 visioihin tähdäten.
Keskustelu vie koko osallistuja-
joukkoa eteenpäin – ei
pelkästään teknologia”.
vtt.fi
Heidi Kerosuo, hankekehityspäällikkö,
SRV Yhtiöt Oyj
Tutkimusprojekti