Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että Suomi on osaavin ja vetovoimaisin kehitysympäristö yrityksille. Tästä ympäristöstä yritysten on mahdollista tavoitella harppaamista maailmanluokan toimijaksi.
Suomalainen työ on murroksessa. Tulevaisuuden muutosvoimat puhaltavat vanhoja rakenteita ja toimintamalleja nurin, mutta toisaalta se puhaltaa tuulta purjeisiin. Jos Suomen elinkeinoelämä valmistautuu muutoksiin ja uudistuu tietoisesti (http://alykastyo.salcom.fi/humaani-migraatio/), Suomi voi säilyttää globaalin kilpailukykynsä. Samalla saadaan merkittäviä etuja työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.
Lue lisää tulevaisuuden työstä blogistamme: http://alykastyo.salcom.fi/blogi/
Suomalaisen Työn Liiton kuvaus esityksestä:
Suomalaisen Työn Liiton tutkimustoiminnan yhden kokonaisuuden muodostaa työn tulevaisuuden tunnistaminen. Osana tätä olemme tehneet selvityksen työn muutokseen liittyvistä tekijöistä. Selvitys keskittyy kertomaan, kuinka teknologia, arvojen monimuotoisuus, avoimet toimintamallit ja korkean lisäarvon haltuun ottaminen ovat entistä merkityksellisempiä niin suomalaisille yrityksille sekä yhteiskunnalle. Selvityksen teki yhdessä Suomalaisen Työn Liiton kanssa Kopla Helsinki vuonna 2013. Esityksessä olevia teemoja on tarkoitus syventää ja rikastuttaa jatkossa osana Suomalaisen Työn Liiton työn tulevaisuustutkimushanketta.
Lähde: http://www.avainlippu.fi/sites/default/files/page_attachment/stl-tyonmurros_19_11.pdf
Suomalainen työ on murroksessa. Tulevaisuuden muutosvoimat puhaltavat vanhoja rakenteita ja toimintamalleja nurin, mutta toisaalta se puhaltaa tuulta purjeisiin. Jos Suomen elinkeinoelämä valmistautuu muutoksiin ja uudistuu tietoisesti (http://alykastyo.salcom.fi/humaani-migraatio/), Suomi voi säilyttää globaalin kilpailukykynsä. Samalla saadaan merkittäviä etuja työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.
Lue lisää tulevaisuuden työstä blogistamme: http://alykastyo.salcom.fi/blogi/
Suomalaisen Työn Liiton kuvaus esityksestä:
Suomalaisen Työn Liiton tutkimustoiminnan yhden kokonaisuuden muodostaa työn tulevaisuuden tunnistaminen. Osana tätä olemme tehneet selvityksen työn muutokseen liittyvistä tekijöistä. Selvitys keskittyy kertomaan, kuinka teknologia, arvojen monimuotoisuus, avoimet toimintamallit ja korkean lisäarvon haltuun ottaminen ovat entistä merkityksellisempiä niin suomalaisille yrityksille sekä yhteiskunnalle. Selvityksen teki yhdessä Suomalaisen Työn Liiton kanssa Kopla Helsinki vuonna 2013. Esityksessä olevia teemoja on tarkoitus syventää ja rikastuttaa jatkossa osana Suomalaisen Työn Liiton työn tulevaisuustutkimushanketta.
Lähde: http://www.avainlippu.fi/sites/default/files/page_attachment/stl-tyonmurros_19_11.pdf
Business Finland - Krogerus data symposium 25.10.2023.pdfKari Klossner
Esitelmäni Krogeruksen data symposiumista 25.10.2023 siitä miten Business Finland vauhdittaa uuden vientiliiketoiminnan syntymistä Suomeen datan ja datan jakamisen avulla
Ennakointityön tavoitteena oli tunnistaa keinoja luoda kasvua Suomeen sekä muodostaa keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavista toimen-piteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitetilaksi - tulevaisuusvisio 2030 - muodostui pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia.
Suomen Digimenestyjät 2014 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2013. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 39 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Tekes cleantech yritysten kansainvälisen kasvun tukena - kilpailuetuna digita...Vapaa_Jakelu
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech –alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech -tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen.
Muotoilu ja käyttäjälähtöisyys palvelujen, työympäristöjen ja rakentamisen kehittämisessä. Monialaisuus, muutosjohtaminen ja muotoilun hankinta julkisella sektorilla. Case-esimerkkejä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Päivi Hietanen 2013.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kaupallistamisen Tila 2022 - esittelykalvotProof Advisory
Kaupallistamisen Tila 2022 -julkaisussa paneuduimme kumppanuuksiin ja verkostoihin. Julkaisimme myös verkostoanalyysia helpottavan työkalun. Koko raportti löytyy täältä: https://helsinki.chamber.fi/kasvuvoimaa-verkostoista/
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Business Finland - Krogerus data symposium 25.10.2023.pdfKari Klossner
Esitelmäni Krogeruksen data symposiumista 25.10.2023 siitä miten Business Finland vauhdittaa uuden vientiliiketoiminnan syntymistä Suomeen datan ja datan jakamisen avulla
Ennakointityön tavoitteena oli tunnistaa keinoja luoda kasvua Suomeen sekä muodostaa keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavista toimen-piteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitetilaksi - tulevaisuusvisio 2030 - muodostui pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia.
Suomen Digimenestyjät 2014 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2013. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 39 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Tekes cleantech yritysten kansainvälisen kasvun tukena - kilpailuetuna digita...Vapaa_Jakelu
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech –alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech -tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen.
Muotoilu ja käyttäjälähtöisyys palvelujen, työympäristöjen ja rakentamisen kehittämisessä. Monialaisuus, muutosjohtaminen ja muotoilun hankinta julkisella sektorilla. Case-esimerkkejä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Päivi Hietanen 2013.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kaupallistamisen Tila 2022 - esittelykalvotProof Advisory
Kaupallistamisen Tila 2022 -julkaisussa paneuduimme kumppanuuksiin ja verkostoihin. Julkaisimme myös verkostoanalyysia helpottavan työkalun. Koko raportti löytyy täältä: https://helsinki.chamber.fi/kasvuvoimaa-verkostoista/
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Kestävä kasvu
1.
2. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena
on, että Suomi on osaavin ja
vetovoimaisin kehitysympäristö
yrityksille.
Tästä ympäristöstä yritysten on
mahdollista tavoitella harppaamista
maailmanluokan toimijaksi
3. = On parempaa myyntiä, liikevaihtoa, markkinaosuutta ja uusia markkinoita, koon, arvon, voiman ja
vaikutusvallan lisääntymistä, osaamisen kehittämistä, verkostojen luomista, oppimista ja jakamista, yksilön ja
yhteisön kasvua. Pienelläkin kasvulla on merkitystä, sekä työntekijöille, yrityksen omistajille, yritykselle ja koko
suomalaiselle yhteiskunnalle. Globaalit muutosvoimat, kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja
digitalisaation kehittyminen mahdollistavat uudenlaista kasvua. Kasvu on jotain, mikä pitää liikkeessä.
4. Yritysten globaali toimintaympäristö muuttuu
kiihtyvällä tahdilla.
Maailmantalouden vapautuminen, kuljetuskustannusten
lasku ja erityisesti viestintäteknologian kehitys ovat
muuttaneet yritysten liiketoimintamalleja. Digitalisaation
myötä yhä useampi suomalainen yritys kohtaa jatkossa
globaalikilpailun mahdollisuudet ja haasteet niin
liiketoiminnassa kuin osaamisessa ja kyvykkyyksissäkin.
5. Suomessa toimi vuonna
2016 yhteensä
283 700 PK-yritystä,
mikä käsitti
98 % kaikista
suomalaisista
yrityksistä.
Valtaosa Suomen
PK-yrityksistä on
henkilöstöltään
pieniä. Vuosityölli-
syydellä mitaten alle
kahden hengen yrityksiä
on lähes 70 % suoma-
laisista yrityksistä.
6. Keskisuuria yrityksiä on
alle 2 %,
mutta niillä on suuri rooli Suomen taloudessa:
30 %
liikevaihdosta
30 % yksityisen
sektorin
liikevaihdosta
Silti kasvua vuosina 2012–2015
vain 0,5 %
Suomalaisyritysten 379 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (58 %)
syntyy PK-yrityksissä ja PK-sektorin osuus BKT:sta on runsaat 40 %
7. = Jatkuva kasvu ylläpitää elintasoamme ja mahdollistaa yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin.
Koulutus, terveydenhoito, eläketurva ja nykyaikaisen yhteiskunnan perusrakenteet ovat kaikki
talouskasvun hedelmiä.
= on myös uusiutumista, ajan haasteisiin vastaamista. Uudistuminen voi olla kipeää ja hankalaa
mutta se on välttämätöntä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
8. Case: EcoSairila – kaatopaikasta kasvualustaksi
EcoSairila on kestävän kasvun maaperä. Meillä on biomassoja, jäte-
ja sivuvirtoja, lietteitä, tuhkaa. Meillä on lämpöä, kylmää, uusiutuvaa
energiaa, biokaasua, runsaasti puhdasta kierrätysvettä ja palavaa
halua luoda niistä jotain uutta ja arvokasta. Tarjoamme ainutlaatuisen
kasvualustan vihreille innovaatioille.
Kantavana ajatuksena EcoSairilan kehittämistyössä ovat teolliset
symbioosit: useamman yrityksen muodostamat kokonaisuudet, joissa
yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-
aineita, teknologiaa, palveluita ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon
sivuvirta voi tarjota toiselle yritykselle raaka-ainetta, ja muuttua
kustannuserästä arvokkaaksi tuotannontekijäksi.
”
9. Uudet ideat ja innovaatiot
läsnä kaikkialla
Talouden järjestelmä laajenee ja eriytyy
Työllistävä
liiketoiminta
Korkean arvon-
lisän työpaikat
ja liiketoiminta
Kansalais-
talous
Itsensä työllistäjät,
monesta lähteestä
työllistyminen
Uusiutuminen
Merkityksellisyys
10. Koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisten parempaa
kohtaamista yritysten uudistumisen ja
kansainvälistymisen tarpeiden kanssa
Vireitä innovaatioympäristöjä
Yritysten arvonluonnille suotuisaa toimintaympäristöä
Mahdollisuuksia kokeiluun ja pilotointiin
Jotta a voisi tapahtua
pitää pystyä tarjoamaan näitä asioita:
11. Älykkyyden ja joustavuuden tarpeen lisääntyminen sähköjärjestelmässä
luo uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja.
Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n orkestroima ja Wärtsilän vetämä,
kaikille toimijoille avoin kasvuympäristö tukee uusien innovaatioiden,
palvelujen ja tuotteiden sekä liiketoimintamallien syntymistä.
Suomella on erinomainen mahdollisuus nousta maailman johtavaksi
kehittäjäksi uusien energialähteiden kehittämisessä, energian
varastoinnissa ja älykkäissä sähköverkoissa, sekä tarjota uusia
kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleille markkinoille.
Case: Vaasan energia-ekosysteemi
12. TEM:n PK-yritysbarometrin (2017) mukaan
kuten digitaalisia palveluja, joilla voidaan parantaa tuottavuutta
ja asiakaslähtöisyyttä sekä tavoittaa uusia asiakasryhmiä.
riskinottoa uusien tuotteiden ja
palveluiden kehittämistä
ja halua hyödyntää
modernia teknologiaa
edellyttää
hakuisuus
13. Yritykset, jotka ottavat lähestymistavakseen
yhteiskunnallisten haasteiden
ratkaisemisen ovat laajakatseisempia ja
eteenpäin menevämpiä yrityksiä. Tämä
johtaa kasvuun.
Yritykset, joilla on tekemisessään
yhteiskunnallinen kulma eli
yhteiskuntavastuu ovat myös
menestyvämpiä.
Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan
tuotteesta lisää, jos sen valmistanut yritys
osoittaa yhteiskuntavastuuta.
14. Arvon tuottaminen tarkoittaa asiakkaan kokeman hyödyn ja kustannusten
välistä erotusta tai suhdetta. Siis sitä, että tuote tai palvelu on asiakkaalle
kustannuksia arvokkaampi.
Arvo on subjektiivinen ja erilainen kullekin asiakkaalle. Asiakkaan kokema
arvo syntyy vasta hänen kuluttaessa tai käyttäessä palvelua.
Ei riitä, että tuote tuottaa asiakkaalle positiivista lisäarvoa. Sen tulee
tuottaa sitä enemmän kuin muut vaihtoehdot.
Asiakas maksaa odotetusta käyttöarvosta. Jos asiakas saa rahalleen
vastinetta, se johtaa ensiksi asiakastyytyväisyyteen, myöhemmin
luottamukseen ja lopulta lojaliteettiin.
Yrityksen kasvun ja kannattavuuden kannalta asiakasarvon tuottaminen
on ensiarvoisen tärkeää.
Arvon tuottaminen asiakkaalle
15. Kodintekstiilivalmistaja Finlayson on uudistanut tuotteidensa
lisäksi yrityksen arvoja, designfilosofiaa, johtamista ja myyntiä.
Yhtiö on noussut Suomen kiinnostavimpien brändien joukkoon.
Markkinointialan asiantuntijat ja kuluttajat nostivat Finlaysonin
Suomen neljänneksi kiinnostavimmaksi brändiksi (Suomen
kiinnostavimmat brändit -tutkimus, Taloustutkimus 2017).
Case: Finlayson brändin rakentajana
16. = Rajallisten resurssien hyödyntämistä tehokkaasti ja innovatiivisesti. Luonnonvarojen väheneminen,
väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kiristyvät ympäristövaatimukset pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa
muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi.
= Toimialojen yli tapahtuvaa oppimista sekä kokemusten avointa jakamista. Kasvu on myös hyvinvointitaloutta,
joka johtaa hyvään elämään ja ihmisten hyvinvointiin myös työpaikan ulkopuolella. Elämänlaatuja merkityksellisyys ovat
kasvun ja uudistumisen keskeisimpiä ominaisuuksia. Arvojen ja arvojohtamisen merkitys korostuu maailman
globalisoitumisen seurauksena. Parhaat osaajat haluavat työskennellä yrityksille, joilla on vahva missio.
17. Talouskasvu ja hyvinvointi
• Tehokkaat instituutiot
• Toimiva infrastruktuuri
• Tasapainoinen talous
• Kattava hyvinvointi ja terveys
1. Perusedellytykset
2. Toimivat ja kehittyvät markkinat 3. Osaaminen ja kyvykkyydet
• Innovaatiot
• Yritysrakenteet
• Tekninen valmius
• Työn organisointi ja johtaminen
• Perusopetus
• Hyödykemarkkinat
• Työmarkkinat
• Rahoitusmarkkinat
18. 1. Liikeidea
2. Vahva brändi
3. Yhteistyö
4. Asiakas-
tyytyväisyys ja
olemassa olevien
asiakkaiden
säilyttäminen
5. Yhteisö
6. Monistettavuus
7. Joustava ja
reagoiva johto
Lähde: Fast Company
Yrityksissä un
vaikuttavat monet tekijät.
19. Kestävä kasvu voi olla myös paikallista ja pienimuotoista.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi lähiseudun asukkaiden työllistymistä,
tiedon jakamista tai alihankintaverkoston luomista.
n ei aina tarvitse olla suurta tai ulkomaille suuntautuvaa.
Myös pieni kasvu pitää yrityksen liikkeessä. Aina ei tarvitse
valloittaa koko maailmaa. Myös paikallisuus on arvo.
20. OP:n uusi strategia tähtää siirtymiseen finanssitoimijasta kohti monialaista
palveluyritystä, sanoo Osuuspankki-ryhmän digitaalisen liiketoiminnan ja
asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela.
Digitalisaatio muuttaa kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä sekä murentaa
toimialan vanhoja toimintamalleja, vaikka arjen perustarpeet eivät muutu.
OP:ssä puhutaan digitalisaatiosta mahdollisuutena parantaa asiakkaiden
palvelukokemusta heitä kuuntelemalla ja toimintaa kehittämällä.
Esimerkiksi Kulku-palvelu tarjoaa pääkaupunkiseudun kuluttajille ja
pienyrityksille mahdollisuuden sähköautoiluun kuukausihinnalla.
Case: Digitalisaatio kasvun ajurina Osuuspankki-ryhmässä
”
21. Ymmärtämällä asiakkaan tarpeita
Rohkeudella ja uudistumisella
Nopeiden kokeilujen kautta
Ketteryydellä – nopealla reagoinnilla
Toimimalla verkostoissa ja liikkumalla yli toimialarajojen
Suomalaisen ajattelun vahvuus on kääntää
haasteet mahdollisuuksiksi.
Miten a voi vauhdittaa?
22. n uudet ajurit
Korkean
lisäarvon
liiketoiminta
ja työpaikat
Yhteiskunnallinen arvo
• Kestävä kehitys
• Rajalliset resurssit: ruoka, vesi, aika
• Hyvinvointiosaaminen
• Jakamistalous
• Ilmiölähtöisyys
• Sosiaaliset innovaatiot
Kokoaan
suurempi
Osaaminen
Elämän laatu ja
merkityksellisyys
Kumppanuudet ja ekosysteemit
• Yksityisen ja julkisen kumppanuudet
• Kokeilut ja kehitysympäristöt
• Osaamisen kumuloituminen,
jalostaminen ja kaupallistaminen
• Radikaalit innovaatiot
• Rohkea raha
• Edelläkävijämarkkinat, innovatiiviset julkiset
hankinnat
Asiakkaan tarpeet
• Arvojen muutokset
• Emootioiden tunnistaminen
• Käytettävyys
Teknologian,
humanismin ja
luovuuden liitto
• Keinoäly, robotiikka
• Etiikka
• Monialaisuus ja -taitoisuus
• Luovan osaamisen
hyödyntäminen
Globaali työnjako ja arvoverkot
• Geoekonomiset valinnat
• Alustatalous
• Muualla tuotetun tiedon ja
teknologioiden hyödyntäminen
• Työvoiman liikkuvuus
Työn ja osaamisen murros
• Arvoa tuottavat yritykset /
työllistävät työt
• Uudet osaamisvaatimukset
• Johtaminen
• Rohkeat yksilöt
• Kasvun ja työllisyyden erkaantuminen
Yhteiskunnalliset reformit
• Maakuntauudistus
• SOTE-uudistus
• Liikennekaari
23. Varsinkin nykymaailmassa verkottumisessa on järkeä.
Veturiyritysten ja alihankkijoiden mallista siirrytään
yritysryhmien kumppanuuteen liiketoiminnassa.
Osaamiset täydentävät toisiaan ja kilpailijakin voi olla kumppani.
Alihankinnasta ekosysteemeihin
24. Yhä useampi yritys on oivaltanut, että pelkän taloudellisen ja
funktionaalisen arvon luominen ei enää riitä. Yrityksen tulisi pyrkiä
synnyttämään myös laajaa yhteiskunnallista arvoa.
Tämä voi olla sekä globaalia että paikallista.
25. Case: Welmu – muovin korvaava sellukalvo
Espoolainen Welmu International kehittää sellupohjaisesta materiaalista
läpinäkyvää muovikalvoa joka hajoaa ympäristöön joutuessaan vedeksi ja
hiilidioksidiksi – sen sijaan, että se hajotessaan muodostaisi mikromuovia.
Mikromuovi on pieniä muovihiukkasia, jotka kulkeutuvat ensin meren
eliöstöön ja lopulta ruokaketjun huipulla olevaan ihmiseen.
Welmu Internationalin teknologiakumppaneina ovat Teknologian
Tutkimuskeskus VTT sekä Spinverse Innovation Management.
Yhtiö aikoo todistaa kelmullaan, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan
muovia korvaavasta materiaalista ainakin jonkin verran enemmän kuin
tavallisesta muovikelmusta.
”
26. Nettopositiiviset yritykset tavoittelevat liiketoimintaa, jonka
avulla ne tuottavat kokonaisuudessaan enemmän
yhteiskunnallisia, ympäristö- ja taloushyötyjä kuin haittoja.
Nettopositiivisuutta voidaan havainnollistaa yrityksen jalan- ja
kädenjälkenä. Jalanjäljellä on totuttu kuvaamaan toiminnan
haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja ihmisille. Kädenjälki on
jalanjäljen vastakohta, myönteinen vaikutus.
Nettopositiivisuuden tavoitteena on pienentää jalanjälki (haitat)
mahdollisimman pieneksi ja kasvattaa kädenjälki (hyödyt)
mahdollisimman suureksi.
27. Kasvussa on kysymys on jatkuvasta oppimisesta ja
kokonaisvaltaisesta kehittymisestä - uskalletaan ajatella isosti ja
toisinaan globaalisti.
Yhteistyö ja alihankintaketjujen luominen ovat tärkeitä tekijöitä.
Myös paikallisuus on arvo. Aina ei tarvitse muuttaa maailmaa.
Kasvu on myös pieniä konkreettisia tekoja joka päivä. Kyse on
eteenpäinmenosta, halusta tehdä hyvää, halusta kehittyä.
Kasvava yritys ei jää paikoilleen. Pienelläkin kasvulla on merkitystä
sekä yrityksen työntekijälle, yrittäjälle itselleen, yritykselle että koko
suomalaiselle yhteiskunnalle.
Johtopäätös
28. Muuttuva maailma on täynnä mahdollisuuksia
Skaalautuvuus
Rohkeus
Kyvykkyyksistä huolehtiminen
Tavoitteena kestävä