1. Suomi: Ennusteen päivitys
Talouden notkahdus jää pieneksi
Taloudellinen tutkimus, 19 joulukuu 2011
vain vähän. Myös tuonti vähenee, joten kysynnän
Suomen kokonaistuotanto supistuu vuonna supistuminen ei kohdistu täysimääräisenä yk-
2012 ja työllisyys heikkenee. sinomaan kotimaiseen tuotantoon. Ennusteemme
mukaan Suomi seuraa kuitenkin vuoden alku-
Vienti supistuu hieman, kun euroalueen taan- puoliskolla muuta euroaluetta lievään ja lyhyeen
tuma puree. Kasvun jatkuminen Yhdysval- taantumaan, ja kokonaistuotanto pienenee ½ pro-
loissa ja Aasiassa vaimentaa pudotusta. senttia. Vuonna 2013 kokonaistuotannon arvioidaan
kohoavan 1½ prosenttia. Kummankin vuoden kas-
Epävarmuus ja kysynnän puute kääntävät vuarvioita on alennettu huomattavasti.
investoinnit laskuun. Laskua rajoittaa se, että
yritysten investointien BKT-osuus on jo val-
miiksi suhteellisen alhainen. Vienti on jo vähentynyt vuodentakaisesta
40 %, v/v
Maailmankauppa (määrä)
30
Yksityistä kulutusta vauhdittavia tekijöitä on
vain vähän. 20
10
Julkisen talouden tasapainottaminen mutkis- 0
tuu. -10
-20
Suomen vienti (arvo)
-30
Suomi lyhyeen taantumaan
-40
Suomen talous on ollut kuluvana vuonna hyvässä 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
vedossa. Kokonaistuotanto lisääntyi tammi-syys-
kuussa runsaat 3 prosenttia vuotta aikaisemmasta,
vaikka vuoden alkupuoliskon lukuja on matkan var- Luottamusmittari ennakoi kasvun pysähtyvän
120 10.0
rella korjattu alaspäin. Ripeä talouskasvu, työlli- Indeksi %, v/v
115 Luottamus talouteen, vasen
syyden paraneminen ja ansiotason nousu ovat lihot- 7.5
110
taneet kansantalouden palkkasummaa, ja yksityinen 5.0
kulutus on lisääntynyt odotettua enemmän. Myös 105
2.5
investointien nousu on jatkunut, kun rakentaminen 100
0.0
on pysynyt vilkkaana ja kone- ja laiteinvestoinnit 95
-2.5
ovat lisääntyneet. 90
-5.0
85
Odotamme talouden aktiviteetin jäävän vuonna 80 -7.5
BKT, oikea
2012 huomattavasti vaimeammaksi kuin mitä ar- 75 -10.0
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
vioimme elokuussa. Näkemystämme ovat muokan-
neet pääasiassa ulkoiset tekijät, jotka heikentävät
vientiteollisuuden kysyntää. Vaikka kotimainen Suomen vienti supistuu
kysyntä on ollut vahvaa, sekään ei ongelmilta sääs- Finanssikriisin aikana Suomen vienti romahti, kun
ty, koska viennin vaikeudet heikentävät teollisuus- maailmankauppa supistui voimakkaasti. Nyt tilanne
tuotannon välityksellä palveluiden kysyntää, työlli- on paljon parempi kuin silloin. Maailmankaupan
syyttä, investointeja ja kotitalouksien kulutusmah- odotetaan edelleen lisääntyvän eli maailman-
dollisuuksia. markkinoiden kasvavan.
Arvioimme, että vuonna 2012 sekä vienti että in- Euroalueen velkakriisin pitkittyminen on kuitenkin
vestoinnit supistuvat hieman, ja kulutus lisääntyy huono asia suomalaiselle vientiteollisuudelle. Suo-

2. men viennin maantieteellinen jakauma ei nykytilan- Vähittäiskaupan myynti jäähtyy
teessa ole ihanteellinen. Suurin osa tavaraviennis- 25 Saldo
Kuluttajien luottamus (vasen) %, v/v 8
tämme suuntautuu Eurooppaan, jonka talouskasvun 20 6
arvioidaan olevan lähivuosina hitaampaa kuin muu-
15 4
alla maailmassa. Myönteinen seikka on toki se, että
tärkeimmät eurooppalaiset kauppakumppanimme 10 2
ovat paremmassa kunnossa kuin ne eteläisen Eu- 5 0
roopan maat, joita velkakriisi koettelee eniten.
0 -2
Työttömyyden nousu pysyy maltillisena -5 -4
Karkean nyrkkisäännön mukaan työllisyys paranee, -10
Vähittäiskauppa, myynnin volyymi, 3 kk:n ka (oikea)
-6
kun talouskasvu ylittää parin prosentin rajan. En- 05 06 07 08 09 10 11
nustamamme talouden lievä supistuminen ennakoi
siis sitä, että työllisyys heikkenee jonkin verran. Se
Asuntojen hinnat pysyneet kurissa Suomessa
ei kuitenkaan ensi vaiheessa tarkoita välttämättä 150 150
Indeksi, 2006Q1=100
nopeaa työttömien määrän lisäystä. Yleensä tehdyt Asuntojen hinnat Pohjoismaissa
140 Suomi 140
työtunnit vähenevät talouskasvun hidastuessa Norja
Tanska
enemmän ja nopeammin kuin työllisten määrä. 130
Ruotsi
130
Marssijärjestys on normaalisti se, että ensin luovu- 120 120
taan ylitöistä ja sitten tehdään mahdollisesti lyhen-
110 110
nettyä työviikkoa. Yrityksissä tiedetään, että muu-
taman vuoden aikavälillä häämöttää pula osaavasta 100 100
työvoimasta, kun suuret ikäluokat jatkavat eläk- 90 90
keelle siirtymistään. Näin ollen on perusteltua olet-
80 80
taa, että hankalassakin tapauksessa yritykset mielui- 06 07 08 09 10 11
ten kierrättävät lomautuksia. Irtisanomiset ovat
viimeinen vaihtoehto.
Epävarmuus kääntää investoinnit laskuun
Lyhyen taantuman vuoksi arvioimme työttömyys- Investoinnit kääntyvät parin vuoden nousun jälkeen
asteen nousevan vain hieman ja vakautuvan 8 pro- tilapäisesti laskuun. Asuinrakentamisen taso on jo
senttiin vuosina 2012 ja 2013. Euroalueen ongelmi- varsin korkea. Epävarmassa tilanteessa rakennus-
en pitkittyessä työllisyyden näkymät olisivat selväs- yritykset lykkäävät tai vähentävät uusien asuin-
ti heikommat. rakennuskohteiden aloituksia. Uusien asuntojen
tarve ei ole vähentynyt, mutta kysyntää jarruttaa se,
Kulutuksen kasvulle ei paljoakaan tukea että kotitaloudet ovat tavanomaista varovaisempia.
Työllisyyden paraneminen on kuluvana vuonna li-
sännyt kotitaloussektorin tuloja, mikä on tärkein Kone- ja laiteinvestoinnit ja toimistorakentaminen
syy yksityisen kulutuksen vahvalle kasvulle. Vuon- ovat edellisen pudotuksensa jälkeen ehtineet lisään-
na 2012 tilanne on toinen, kun työmarkkinoiden tyä vasta vuoden verran. Kokonaistuotantoon suh-
imu hiipuu. Kulutus nojaa silloin lähinnä ansiotason teutettuna nämä investoinnit ovat edelleen verraten
ja eläkkeiden nousuun. Viime vuoden korkean in- matalat, joten uutta jyrkkää pudotusta ei ole nyt
flaation myötä eläkkeiden indeksikorjaukset ovat nähtävissä. Paremminkin epävarmuus ja kysynnän
tavanomaista korkeampia. Kotitalouksien ostovoi- heikkeneminen saavat monet yritykset lykkäämään
man kasvua jarruttaa kuitenkin se, että hinnat nou- investointihakkeitaan, joten laitehankintojen nousu
sevat, kun useita hyödykeveroja korotetaan vuo- lähinnä siirtyy tuonnemmaksi.
denvaihteessa.
Inflaatio hidastuu melko vähän
Kotitaloudet ovat parina viime vuonna säästäneet Talouskasvun hidastuminen on omiaan vähentä-
tavanomaista suuremman osan käytettävissä olevis- mään sekä kotimaisia että ulkomailta tulevia hinta-
ta tuloistaan. Kuluvana vuonna säästämisaste ale- paineita. Olemme silti nostaneet vuoden 2012 ku-
nee ja tukee kulutuksen kasvua. Ensi vuonna sääs- luttajahintojen nousuarviomme 2 prosentista 2.7
täminen todennäköisesti vakautuu uudelleen talou- prosenttiin. Korjaus johtuu pääasiassa siitä, että
den epävarmuuden vuoksi, eikä siitä tule tukea ku- useiden hyödykkeiden verotus kiristyy vuoden
lutuksen kasvulle. Yksityinen kulutus lisääntyy si- vaihteessa enemmän kuin elokuun ennusteessa odo-
ten vain hieman. timme. Muun muassa alkoholin, tupakan, sokerin

3. sekä bensiinin ja dieselpolttoaineiden veroihin on ta viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2012 en-
tulossa korotuksia. Lisäksi autoverotus kiristyy simmäisellä neljänneksellä tuotannon odotetaan
huhtikuun alussa. Useiden raaka-aineiden tuonti- supistuvan.
hinnat laskevat dollareissa mitattuna, mutta euron
heikkeneminen vaimentaa tuontihintojen laskua. Velkakriisistä aiheutuvat pankkisektorin vaikeudet
ja finanssipolitiikan kiristyminen jarruttavat euro-
Julkisen talouden haasteet kasvavat alueen talouskasvua merkittävästi. Finanssipolitii-
Hallituksen pyrkimys kaventaa valtiontalouden ra- kasta tuleva jarrutus on euroalueella jopa yhden
hoitusalijäämää vaikeutuu talouskasvun hidastues- prosenttiyksikön luokkaa. Samalla luottohanat ovat
sa. Verotulot jäävät arvioitua pienemmiksi ja julkis- kiristyneet, kun huoli valtioiden maksukyvyistä on
ten menojen kasvu uhkaa vauhdittua työllisyyden heijastunut myös pankkien rahoituksen saantiin.
heikentyessä. EKP on kuitenkin helpottanut tilannetta koronlas-
kuilla ja tarjonnut pankeille pitkäaikaisempaa rahoi-
Julkisen talouden velanottotarve määräytyy lähinnä tusta, mikä rajoittaa luottohanojen kiristymistä.
valtion rahoitustarpeen mukaan. Lähivuosina valti-
ontalous pysyy tukevasti alijäämäisenä, eikä julki- Maailmankaupan kasvun odotetaan jatkuvan verra-
sen talouden velkaantuminen pysähdy. Arvioimme ten hitaana. Se riittää kuitenkin pitämään euroalu-
julkisen velan kohoavan vuonna 2013 vajaaseen 55 een viennin vaatimattomassa nousussa. Huomatta-
prosenttiin kokonaistuotannon arvoon suhteutettu- koon, että euroalueen vienti ei sisällä euromaiden
na. keskinäistä vientiä, vaan ainoastaan euroalueelta
sen ulkopuolelle suuntautuvan viennin. Näillä vien-
Euroalueen ongelmat hidastavat kasvua timarkkinoilla kysynnän arvioidaan olevan selvästi
Nostimme edellisessä makroennusteessamme (elo- vahvempaa kuin euroalueella. Talouskasvu jatkuu
kuu 2011) suurimmaksi riskiksi sen, että euroalue vahvana erityisesti BRIC-maissa. Vientiä tukee li-
ajautuu velkakriisin pitkittymisen vuoksi taantu- säksi euron lievä heikkeneminen Yhdysvaltain dol-
maan. Tämä vaihtoehto on muuttunut vauhdilla to- lariin ja Kiinan juaniin nähden.
deksi. Vielä kuluvan vuoden kolmannella neljän-
neksellä kokonaistuotanto lisääntyi odotetusti, mut-
Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin mainita)
2008 (mrd EUR) 2009 2010 2011E 2012E 2013E
Yksityinen kulutus 95 -3.1 2.7 3.7 0.5 2.0
Julkinen kulutus 42 0.9 0.6 0.6 0.4 0.4
Investoinnit 40 -13.6 2.8 4.0 -3.2 2.4
Varastojen muutos* 2 0.2 0.6 -0.2 -0.1 0.0
Vienti 87 -21.5 8.6 0.6 -1.8 5.0
Tuonti 80 -16.1 7.4 0.3 -1.5 5.5
BKT -8.2 3.6 2.8 -0.5 1.5
Nimellinen BKT, mrd EUR 186 173 180 189 192 198
Työttömyysaste, % 8.2 8.4 7.8 8.0 8.0
Teollisuustuotanto -21.6 10.2 0.5 -4.0 3.0
Kuluttajahinnat 0.0 1.2 3.4 2.7 2.5
Ansiotaso 4.0 2.6 2.7 3.9 3.0
Vaihtotase, mrd EUR 3.7 3.4 2.2 1.6 1.4
- % BKT:sta 2.1 1.9 1.2 0.8 0.7
Kauppatase, mrd EUR 3.0 2.8 0.0 -0.7 -0.7
- % BKT:sta 1.7 1.6 0.0 -0.4 -0.4
Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR -4.3 -4.6 -2.6 -3.2 -1.5
- % BKT:sta -2.5 -2.6 -1.4 -1.7 -0.8
Julkisen sektorin velka, mrd EUR 75.0 87.2 94.8 102.5 108.6
- % BKT:sta 43.3 48.4 50.2 53.5 54.9
* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä

4. Maailman teollisuustuotannon nousu hidastuu BKT:n kasvu, %
170 170 2009 2010 2011E 2012E 2013E
2005=100 Teollisuustuotanto 2005=100
Maailma (PPP) -1.2 4.3 3.5 3.2 3.6
160 160
- G3 -4.1 2.2 1.5 1.1 1.8
150 150 - USA -3.5 3.0 1.7 1.7 2.6
- Euroalue -4.1 0.5 1.8 -0.2 1.0
140 140
Kehittyvät maat
- Japani -6.3 4.0 -0.2 2.5 1.2
130 130 - Pohjoismaat -5.0 3.6 2.9 0.7 1.9
- Tanska -5.2 1.7 1.0 1.3 1.5
120 120
Maailma - Suomi -8.2 3.6 2.8 -0.5 1.5
110 110 - Manner-Norja -1.8 2.1 2.5 2.1 2.9
- Ruotsi -5.3 5.7 4.5 0.0 1.5
100 100 - Kehittyvät taloudet 4.2 8.2 7.0 6.7 6.8
Kehittyneet maat
90 90 - Kiina 9.1 10.3 9.1 8.5 8.1
- Intia 9.1 8.8 7.7 8.0 8.2
80 80 - Kehittyvä Eurooppa (5) -6.1 3.8 4.4 3.8 4.6
03 04 05 06 07 08 09 10 11 - Venäjä -7.8 4.0 4.4 4.3 5.0
- Baltia -15.5 1.2 6.0 1.5 4.4
- Latinalainen Amerikka -3.1 6.6 3.8 3.8 4.3
Maailmankauppa kasvaa hitaammin
15.0 % v/v
30
% v/v
12.5
Maailman teollisuustuotanto (vasen)
25 Yhdysvallat välttää taantuman
10.0 20 Viimeaikaiset tiedot osoittavat, että Yhdysvaltain
7.5
15
5.0
taloudessa on enemmän virtaa kuin pari kuukautta
10
2.5 sitten yleisesti luultiin. Vielä silloin uuteen taantu-
5
0.0 maan ajautuminen oli keskeinen huoli. Edes ennus-
0
-2.5 tamamme kaltaista vakavampi taantuma euroalueel-
-5
-5.0
Maailmankauppa (oikea) -10
la ei yksin riitä kääntämään Yhdysvaltain talouden
-7.5
-10.0 -15
nousua laskuksi. Euroalueen ja varsinkin ongelma-
-12.5 -20 maiden merkitys Yhdysvaltain viennille on yksin-
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 kertaisesti häviävän pieni. Olemme pitäneet Yh-
dysvaltain talouden kasvuennusteet vuosille 2012 ja
2013 lähes ennallaan. Kasvua vauhdittavat sekä
Euroalueen vientitilausten nousu taittuu
140 140
kulutus, investoinnit että nettovienti.
Indeksi (2005=100) Vientitilaukset Indeksi (2005=100)
130 130
Välituotteet
Viime aikoina varsinkin yksityisen kulutuksen vah-
120 120 vuus on yllättänyt. Aivan samankaltainen kulutuk-
110 110
sen nousutahti ei uskoaksemme voi jatkua vuoden
2012 alkupuoliskolla, sillä nousu on pohjautunut
100 100
liikaa kotitalouksien säästämisen vähenemiseen.
90
Muut kuin kestävät
90 Odotamme säästämisasteen vakautuvan nykyistä
80
kulutustavarat
Investointitavarat 80
korkeammaksi ja kulutuksen kasvun hidastuvan.
Kestokulutustavarat
70 70
06 07 08 09 10 11
Merkittävin uhka Yhdysvaltain talouskehitykselle
tulee epäilemättä maan ulkopuolelta. Vaikka Yh-
dysvaltojen kytkeytyminen euroalueeseen suorien
Taantumapelot ovat väistyneet USA:ssa kauppavirtojen kautta on vähäinen, samaa ei voi
6 % v/v USA:n BKT:n kasvu, vasen Indeksi
66 sanoa rahoitusjärjestelmän kautta tulevasta yhtey-
5 63
4 60
destä. Euroalueen velkakriisin kärjistyminen on
3 57 suuri uhka Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmälle ja
2 54 sitä kautta vakaalle talouskasvulle.
1 51
0 48
-1 45 Toki Yhdysvalloissa on myös kotimaisia riskejä.
-2 42 Niistä keskeisin liittyy maan finanssipolitiikkaan.
-3 39
Finanssipolitiikka on jo nyt talouskasvua hidastava
-4 36
-5
USA:n teollisuuden ostopäällikköiden indeksi
33
tekijä. Aikaisempien elvytystoimien purkaminen
(ISM), oikea
-6 30 jarruttaa kokonaistuotannon kasvua prosentti-
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
yksikön verran vuosina 2012 ja 2013. Huonossa
tapauksessa finanssipolitiikan jarrutus kak-

5. sinkertaistuu jo vuonna 2012. Näin käy, jos tilapäi-
siksi suunniteltuja tuloverojen kevennyksiä ja työt-
tömyyskorvausaikojen pidennyksiä ei jatketa ensi
vuodelle. Ennusteemme olettaa, että nämä helpo-
tukset saavat jatkoaikaa. Se ei kuitenkaan ole var-
maa, kun ottaa huomioon, miten vaikeaa finanssi-
poliittisten päätösten tekeminen on viime aikoina
Yhdysvalloissa ollut.
Pasi Sorjonen
Pasi.Sorjonen@nordea.com +358 9 1655 9942
Nordea Markets is the name of the Markets departments of Nordea Bank Norge ASA, Nordea Bank AB (publ), Nordea Bank Finland Plc and Nordea Bank Danmark A/S.
The information provided herein is intended for background information only and for the sole use of the intended recipient. The views and other information provided herein are the
current views of Nordea Markets as of the date of this document and are subject to change without notice. This notice is not an exhaustive description of the described product or the
risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.
The information provided herein is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale
of any financial instrument. The information contained herein has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient.
Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of
future results. Nordea Markets is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.
This document may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Markets.