SlideShare a Scribd company logo

Talous ja Yhteiskunta 2/2003

•
•
Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos

Talousennuste 2003-2004

Government & Nonprofit
1 of 52
Download to read offline
2/2003 &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 2003–2004 USA ja kansainväliset suhdanteet Saksan talous EKP:n rahapolitiikka ja työmarkkinat Euroalueen finanssi- politiikka 1-KANSI 24.4.2003, 14:251
2 2003 Heikki Taimio Pääkirjoitus .................................................................................... 1 Talousennuste 2003–2004 Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun ............................... 2 Tarja Heinonen Yhdysvaltain talous vaatimattomassa kasvussa .............................. 10 Eero Lehto Saksa rakenneongelmien kourissa ................................................. 16 Juhana Vartiainen Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja työmarkkinat ............... 25 Antti Suvanto Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja työmarkkinat – kommentti ................................................................................... 31 Sixten Korkman Euromaiden finanssipolitiikan yhteensovittaminen ....................... 33 Erkki Koskeala Euromaiden finanssipolitiikan säännöistä ja yhteen- sovittamisesta ................................................................................. 38 Peter J. Boldt Palkkapolitiikka voi tukea finanssipolitiikkaa ............................... 40 Heikki Taimio “Lääkettä pitää nauttia koko ajan” – talousneuvoston pääsihteerin Seppo Leppäsen haastattelu ...................................... 42 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä..................................................... 48 31. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 20,00 € Irtonumero 6,50 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuvat: Markku Böök Aimo Hyvärinen ISSN 1236–7206 2/2003 &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 2003–2004 USA ja kansainväliset suhdanteet Saksan talous EKP:n rahapolitiikka ja työmarkkinat Euroalueen finanssi- politiikka 2-kansi 25.4.2003, 18:021
Suomen noususuhdanteet ovat yleen- sä olleet vientivetoisia. Tämänkin ke- vään talousennusteet hakevat nousun merkkejä ulkomailta. Niinpä voi vain kummastella, miksi poliitikot ja eräät ekonomistitkin uskottelevat hallituksen voivan polkaista vahvan nousun käyn- tiin kotimaista kysyntää elvyttämällä. Viimeksi meillä oli kotimaisen kysyn- nän vetämä nousukausi 1980-luvun lopulla – mutta kuinkas sitten kävikään? Vaihtotaserajoitteesta ja sen herättä- mistä devalvaatio-odotuksista ei Emus- sa enää tarvitse kantaa huolta, joten kansantaloudella olisi nyt varaa vel- kaantua. Vahingosta viisastuneet koti- taloudet ja yritykset eivät kuitenkaan huomattavasti alhaisempienkaan kor- kojen vallitessa ole innostuneet saman- laiseen kulutus- ja investointijuhlaan kuin suurta lamaa edeltäneessä kasi- notaloudessa. Julkisessa taloudessa on liikkumavaraa muttei tarpeeksi. Esitetyt menolisäykset ja verokeven- nykset eivät kerta kaikkiaan riitä syn- nyttämään uutta nousukautta. Jotakin positiivista voidaan toki tehdä, mutta verokevennykset eivät maksaisi itseään takaisin, ja hurjimpiin kevennysehdo- tuksiin on kätketty vaatimus leikata myös julkisia menoja. Työllisyysyhtälö ei sillä tavalla umpeutuisi. Laman jälkeisinä vuosina valitettiin, että oli kasvua ilman työpaikkoja. Tämä oli väärinkäsitys; työllisyyshän kasvoi aivan normaalitahdissa koko- naistuotannon mukana. Nyt on ase- tettu tavoitteeksi 100 000 lisätyöpaik- kaa vaalikaudella, jolle ei ole tiedossa kasvun edellytyksiä. Sekin näyttää vää- rinkäsitykseltä, että pystyttäisiin luo- maan työpaikkoja ilman kasvua. On huolestuttavaa, kuinka vähän maan hallituksella on keinoja kasvun edellyttämään viennin vauhdittamiseen. Emussa nopeasti vaikuttavia rohtoja ei olekaan, ja nyt vielä euron vahvistu- minen nakertaa hintakilpailukykyä. Kansainvälistä nousukautta odoteltaes- sa onkin viisasta varovaisuutta jättää talouspolitiikkaan joustovaraa tuleville vuosille. Työ- paikkoja ilman kasvua? AJANKOHTAISTA Suhdanne-ennusteita julkaistaan meillä ja maailmalla pilvin pimein. Ne tuovat esille kunkin ennustelai- toksen oman käsityksen talousnäky- mistä. Eri ennusteet ovat usein var- sin lähellä toisiaan, mikä johtuu pit- kälti kaikkien käytettävissä olevasta tilastomateriaalista ja samantyyppi- sistä talouden toimintamekanismeja käsittelevistä ennustemalleista. Poik- keamat yleisestä linjasta edellyttävät aina erityisen painavia perusteluja. Talouspoliittisista suosituksista saat- taa löytyä jo enemmän eroja. Englantilainen The Economist- lehti kokoaa useiden maiden BKT- ennusteista yhteenvedon kysymällä eri ennustelaitoksilta. Kansainvälisistä ennustelaitoksista tärkeimpiä ovat OECD, Kansainvälinen valuuttara- hasto (IMF), YK ja sen Economic Commission for Europe (UNECE), Euroopan komissio, Euroopan kes- kuspankki sekä saksalainen Ifo-ins- tituutti. Joidenkin investointipankki- en kuten Merrill Lynchin ja Morgan Stanleyn ennusteita on vapaasti saa- tavissa. Yhdysvaltalaisen Conferen- ce Board-tutkimuslaitoksen enna- koivia sundanneindikaattoreita seu- rataan myös laajasti. Federal Reser- ve Bank of New York kokoaa www- sivuilleen monia suhdanneseurantaa hyödyttäviä kansainvälisiä tilastoja muttei varsinaisia ennusteita. Suomen ”virallisia” suhdanne- ennustajia ovat valtiovarainministe- riö ja Suomen Pankki. Etlalla, Pal- kansaajien tutkimuslaitoksella ja Pel- lervon taloudellisella tutkimuslaitok- sella on omat ennusteensa samoin kuin Aktia Säästöpankilla, Handels- bankenilla, Nordealla, Osuuspank- kikeskuksella ja Sampo Pankilla. Sektorikohtaisia indikaattoreita ja ennusteita julkaisevat mm. Teolli- suus ja työnantajat, Keskuskauppa- kamari, Palvelutyönantajat, Talous- tutkimus (ostopäällikköindeksi), Suomen Pankkiyhdistys (rahoitus- markkinat) ja Suomen Hypoteek- kiyhdistys (asuntomarkkinat). talous 2 03 28.4.2003, 15:061
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Palkansaajien tutkimuslaitoksen suh- danne-ennuste vuosille 2003–2004 pe- rustuu oletukseen, että sota kestää enintään kolme kuukautta. Tämä mah- dollistaisi kansainvälisten suhdanteiden kääntymisen nousuun tämän vuoden loppupuolella. Paranevien kansainvä- listen suhdanteiden tukemana Suomes- sa voitaisiin päästä tänä vuonna noin kahden prosentin kasvuun. Tämänsuu- ruinen talouskasvu riittää pitämään työttömyyden nousun vähäisenä. Talousennuste 2003–2004 Palkansaajien tutkimuslaitos Ennusteryhmä Ennuste perustuu 21.3.2003 käytettävissä olleisiin tietoihin, ja se on julkaistu 26.3.2003. Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennustetta tehtäessä sota Irakissa oli juuri alkanut. Jo ennestään epävarmat lähi- tulevaisuuden näkymät olivat muuttuneet vieläkin epä- varmemmiksi. Sodan pituus vaikuttaa lähitulevaisuudessa oleellisesti kansainvälisen talouden kehitykseen ja sitä kautta myös Suomen talouteen. PalkansaajientutkimuslaitoksenennusteryhmäänkuuluvatEeroLehto(oik.), Merja Kauhanen, Pekka Sauramo ja Heikki Taimio. Ensi vuodenkin talouskehitykseen liit- tyy erittäin paljon epävarmuustekijöi- tä. Sodan väistyminen hälventäisi epä- varmuutta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja vauhdittaisi talouskas- vua myös Suomessa. Kasvun voimis- tuminen myös pysäyttäisi työttömyy- den nousun. Vaikka Irakin sota on tärkein ajan- kohtainen kansainvälisiä suhdanteita muovaava epävarmuuden lähde, se ei suinkaan ole ainoa suhdanteita ja suh- talous 2 03 28.4.2003, 15:062
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 dollarin laskupaineita ja saattaa nostaa ennen pitkää myös pitkiä korkoja. Tänä vuonna talouskasvu hidastuu viimevuotisesta, ja kokonaistuotanto kasvaa 2 prosenttia. Sotaan liittyvän epävarmuuden pieneneminen paran- taa suhdannenäkymiä ensi vuonna. Kokonaistuotanto lisääntyy tuolloin 2,7 prosenttia. Pelkästään sotaan liit- tyvän epävarmuuden poistuminen ei kuitenkaan riitä viemään Yhdysvalto- jen taloutta ripeän kasvun uralle. Eri- tyisesti kotitalouksien velkaongelma hidastaa kasvunäkymiä myös sodan jäl- keen. Euroalueen ydinmaat vaikeuksissa Euroalueen suhdannenäkymät olivat vielä viime vuoden alussa suhteellisen valoisat, koska vienti alueen ulkopuo- lelle vauhdittui. Vuoden edetessä nä- kymät alkoivat kuitenkin muuttua syn- kemmiksi ja talouskasvu hiipui. Se johti työttömyyden kääntymiseen nousuun. Myös euroalueella sodanuhka on lisän- nyt epävarmuutta tuntuvasti. Kuluvan vuoden alussa kuluttajien luottamus on ollut alhaisempi kuin moneen vuoteen, eikä yritystenkään luottamus ole roh- kaissut investointeihin (kuvio 1). Eu- roalueen talousvaikeuksia on pahen- tanut erityisesti Saksan talouden taan- tuma. Vienti on tukenut talouskasvua, mutta kotimaiset tekijät, erityisesti lai- mea investointitoiminta, ovat hidasta- neet tuotannon kasvua. Euroopan keskuspankki (EKP) on reagoinut taantumaan ja keventänyt rahapolitiikkaa. Koronalennukset ovat kuitenkin olleet varovaisia, mihin on vaikuttanut paitsi epäyhtenäinen ta- loustilanne eri jäsenmaissa myös inflaa- tion pysytteleminen yli kahdessa pro- sentissa. Euroalueen talousvaikeuksia on lisännyt se, että vakaus- ja kasvu- sopimuksen mukaiset korkeimmat sal- litut julkisen talouden alijäämät ovat ka- ventaneet talouspolitiikan liikkumava- raa erityisesti alueen suurimmissa mais- sa: Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Lähitulevaisuudessa suhdanteet pysy- vät Euroopassa heikkoina. Mitä pidem- pään sota kestää, sitä kauemmaksi täytyy toiveet euroalueen elpymisestä siirtää. Melko lyhyeksi jäävä sota mah- dollistaisi kuitenkin suhdanteiden ko- hentumisen jo tämän vuoden aikana. Jo pelkästään patoutuneen kulutusky- synnän ja investointitoiminnan purkau- tuminen piristäisi taloutta. Koska en- nustamme sodan päättyvän alkukesään mennessä, arvioimme euroalueen ta- louden kääntyvän nousuun kuluvan vuoden loppupuolella. Ennustamme EKP:n jatkavan rahapolitiikan keven- tämistä, joka osaltaan tukee suhdan- teiden kohentumista. Tuotanto kasvaa keskimäärin 1,1 prosenttia. Ensi vuon- na kasvu ripeytyy 2,1 prosenttiin. Kas- vun vauhdittumiseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Perusedel- danneodotuksia heikentävä tekijä. Jo ennen vuoden 2001 syyskuun 11. päi- vän tapahtumia kansainvälinen talous oli ajautunut Yhdysvaltojen talouden viemänä taantumaan. Siksi lyhytkään sota ei takaa sitä, että kansainvälinen talous kääntyy ripeään nousuun. Sekä Yhdysvalloissa että euroalueella on omia erityistekijöitä, jotka heikentävät kansainvälisen talouden voimakkaan elpymisen edellytyksiä. Siksi myös Suomen talouden kehitysnäkymät ovat Irakin sodan mahdollisesta loppumi- sesta huolimatta epävarmalla pohjalla. Yhdysvalloissa ei tapahdu ripeää elpymistä Yhdysvaltain talouskehitys oli viime vuonna poikkeuksellisen epävakaata. Terrori-iskun jälkeen talouskasvu ripe- ytyi aluksi yllättävänkin vauhdikkaas- ti, mutta vuoden lopulla se alkoi hii- pua. Vuoden alkukuukausina tapahtu- nut tuotannon kasvun ripeytyminen osoittautui tilapäiseksi, lähinnä varas- tojen täydentämisestä johtuvaksi kas- vusysäykseksi. Talouskasvu oli pitkälti kotitalouksien varassa. Vaikka osake- kurssien lasku söi varallisuutta, alhai- nen korkotaso kannusti kotitalouksia kasvattamaan kulutustaan. Vuoden loppupuolella sodanuhankin kasvatta- ma epävarmuus alkoi kuitenkin näkyä kulutuksen kasvun hiipumisena. Kas- vua tuki myös julkinen kulutus. Tämän vuoden alkukuukausina ame- rikkalaisten kuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi, ja yksityinen ku- lutus väheni tammikuussa ensimmäis- tä kertaa neljään kuukauteen. Lähitu- levaisuudessa hidastuva yksityinen ku- lutus ja huononeva työllisyys hallitse- vat talouskehitystä. On huomionarvois- ta, että 1990-luvun alussa Persianlah- den kriisiin liittynyt suhdannetaantu- ma oli kulutusvetoinen. Talouskasvua tukee julkisten menojen, myös sotilas- menojen, tuntuva lisäys. Julkisten me- nojen kasvu yhdistyneenä verotuksen keventämiseen heikentää lähitulevai- suudessa jo ennestään alijäämäistä jul- kista taloutta. Se lisää sodan ohella Kansainvälinen talous. Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2002 2003e 2004e Yhdysvallat 2,4 2,0 2,7 Euro–12 0,7 1,1 2,1 Saksa 0,2 0,4 1,5 Ranska 1,0 1,4 2,4 Italia 0,3 1,2 2,0 EU–15 0,9 1,3 2,2 Ruotsi 1,7 2,2 3,0 Iso-Britannia 1,5 2,0 2,8 Japani –0,7 0,5 1,0 Venäjä 4,4 4,0 5,0 Lähde: BEA, OECD, IMF, Palkansaajien tutkimuslaitos talous 2 03 28.4.2003, 15:063
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 lytys kasvun ripeytymiselle on, että ku- luttajien ja yritysten luottamus para- nee nykyisestä oleellisesti. Kansainvälisen talouden laskusuhdan- teesta huolimatta talouskasvu pysyy suhteellisen voimakkaana Aasiassa. Ja- panin talousvaikeudet kuitenkin jatku- vat, ja siellä talouden kasvuvauhti py- syy nollan tuntumassa. Sota varjostaa kasvua Suomessakin Suomessa laskusuhdanne on jatkunut jo kaksi vuotta. Viime vuonna koko- naistuotanto kasvoi 1,6 prosenttia eli suunnilleen sen verran kuin talousen- nustajat viime vuoden alkupuolella ylei- sesti ennustivat. Kasvu kuitenkin tu- keutui yllättävän voimakkaasti vientiin: viennin määrä kasvoi 5,6 prosenttia. Viennin määrän ripeä kasvu antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan vien- titulojen kasvusta. Viennin arvo supis- tui hieman, eli vientihinnat laskivat sel- västi. Vientilukuja muovasi oleellisesti sähkötekninen teollisuus, jossa viennin määrä kasvoi voimakkaasti mutta jos- sa matkapuhelinten halpeneminen nä- kyi vientihintojen laskuna. (On myös huomionarvoista, että tilastoviran- omaisilla on ollut viime vuosina vaike- uksia jakaa sähköteknisen teollisuuden tuotannon ja viennin arvoa kuvaavat luvut määrä- ja hintakomponenttei- hin.) Vienti kasvoi kuitenkin myös pe- rinteisillä toimialoilla, esimerkiksi met- säteollisuudessa ja kemianteollisuudes- sa. Suomen vientiä vauhditti suhteelli- sen hyvän talouskehityksen jatkumi- nen naapurimaissamme. Vaikka vienti Saksaan kangerteli, vienti esimerkiksi Venäjälle ja Ruotsiin kasvoi suhteelli- sen voimakkaasti. Lähitulevaisuuden kannalta oleellinen seikka on se, että talouskasvu hidastui vuoden loppukuukausina. Tämä ku- vasti lähinnä teollisuustuotannon kas- vun vaimenemista. Tammikuussa te- ollisuustuotannon määrä laski selväs- ti. Tämä ei johtunut niinkään sähkö- teknisestä teollisuudesta vaan heiken- tyneistä vientinäkymistä perinteisillä kansainvälisestä talouskehityksestä riip- puvilla toimialoilla (kuvio 2). Kansainvälisen talouden kehitys mää- rää sen, kuinka korkeiksi viennin ja myös kokonaistuotannon kasvuvauh- dit muodostuvat. Ennustamme, että kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia. Tämä on kuitenkin mah- dollista vain, jos sodasta johtuva epä- varmuus hälvenee melko pian ja vienti vetää edes kohtuullisesti. Viennin kas- vua tukee se, että talouskasvu on naa- purimaissamme nopeampaa kuin eu- roalueella ja Yhdysvalloissa. Ensi vuon- na viennin kasvu vahvistuu, ja vienti kasvaa noin 5 prosenttia. Lähde: Conference Board, Europaan komissio. Kuvio 1. Kansainvälisiä suhdanneindikaattoreita 1995:01–2003:02. Lähde: Tilastokeskus. Kuvio 2. Tuotanto tehdasteollisuudessa ja sähköteknisessä teollisuudes- sa 1996:01–2003:01. talous 2 03 29.4.2003, 14:144
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 Viennin kehitykseen liittyy kuitenkin poikkeuksellisen paljon epävarmuuste- kijöitä,joistaIrakinkriisinpituusonvain yksi. Sekä Yhdysvalloissa että euroalu- eella on sodasta riippumattomia suh- danteita heikentäviä tekijöitä, jotka saat- tavat tehdä viennin elpymisestä kerto- vat ennusteet liian toiveikkaiksi. Vien- nin kasvua osoittavat ennusteluvut ovat myös hieman harhaanjohtavia, koska ennusteemme mukaan vientihintojen lasku jatkuu tänä vuonna. Sen seurauk- sena vientitulot laskevat edelleen, vaik- ka viennin määrä kasvaakin. Tänä vuonna yksi oleellinen koko- naistuotannon kasvun vauhdittumisen este on investointitoiminnan laimeus. Talonrakennusinvestoinnit pysyvät vii- mevuotisella tasollaan. Asuntojen ra- kentaminen piristyy tämä vuonna hie- man, mutta toimisto- ja teollisuustilo- jen rakentamisen lasku jatkuu edelleen. Maa- ja vesirakentamisessa investoin- nit kuitenkin kasvavat uusien tie- ja ra- tahankkeiden ansiosta. Yleinen epä- varmuus ja teollisuudessa käyttämät- tömän tuotantokapasiteetin laajuus ovat keskeisiä syitä siihen, että kone- ja laiteinvestointien kasvu jää hyvin vähäiseksi. Kokonaisuudessaan yksityi- set investoinnit kasvavat tänä vuonna hieman yli yhdellä prosentilla. Julkiset investoinnit sen sijaan supistuvat kun- tien heikentyneiden talousnäkymien vuoksi noin 5 prosenttia. Ensi vuonna investointitoiminta kuitenkin vilkastuu jonkin verran, koska muun muassa asuinrakentamisen kasvu voimistuu. Myös koneiden ja laitteiden hankinnat kasvavat selvästi tämänvuotisesta. In- vestoiminen koneisiin ja laitteisiin edel- lyttää erityisesti teollisuudessa sitä, että kansainvälisen talouden kehitystä hei- kentävä epävarmuus pienenee. Kulutuksen kasvu jatkuu Viime vuonna kotitalouksien kulutus- menot lisääntyivät noin 2 prosenttia. Kasvu noudatti ostovoiman kehitystä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulotkin lisääntyivät noin 2 pro- sentilla. Kulutuksen kasvua vahvisti eri- tyisesti kestokulutushyödykkeiden han- kintojen vauhdittuminen. Se johtui lä- hinnä autokaupan vilkastumisesta. Käy- tettyjen tuontiautojen verotuksen ke- veneminen johti autojen myynnin ri- peään kasvuun. Korkotason alenemi- nen tuki osaltaan kulutusta ja piti asun- tokaupan edelleen vilkkaana erityises- ti pääkaupunkiseudulla. Kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi suh- teellisen vakaana. Sen sijaan usko Suo- men talouden kehitysnäkymin heikkeni vuoden aikana selvästi, vaikka se ei tuntunutkaan kulutusluvuissa. Toisin kuin Yhdysvalloissa sodanuhka ei nä- kynyt selvästi suomalaisten kuluttajien käyttäytymisessä. Kuluvana vuonna yksityinen kulutus kasvaa 2,2 prosenttia. Kasvu noudat- telee kotitalouksien ostovoiman kas- vua. Uusien autojen hankinnat lisään- tyvät kuluvan vuoden alussa tapahtu- nen verotuksen kevenemisen takia voi- makkaasti, mikä näkyy ripeänä kesto- kulutushyödykkeiden kysynnän kasvu- na. Aleneva korkotaso parantaa osal- taan kulutusmahdollisuuksia. Vaikka Irakin kriisi ei olekaan toistaiseksi ku- vastunut suomalaisten kotitalouksien kulutuspäätöksissä, sen pitkittyminen saattaisi jossakin vaiheessa alkaa vai- kuttaa niihin. Mikäli sota jää melko ly- hyeksi, se ei ehdi alkaa vähentää kulu- tusta Suomessa. Myös ensi vuonna kulutus kasvaa suunnilleen 2 prosenttia. Yksityinen kulutus on viime aikoina toiminut ta- louskasvun vakauttajana, joka on es- tänyt työllisyyden heikkenemisen pal- velualoilla. Lähitulevaisuudessa sen rooli pysyy samankaltaisena. Keskitetty ratkaisu muovaa palkkakehitystä Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima kasvaa hieman yli 2 prosenttia. Viime joulukuussa hyväksytty tulopoliittinen kokonaisratkaisu muovaa palkkakehi- tystä tämän ja ensi vuoden aikana. Pal- kansaajien keskimääräinen ansiotaso nousee kuluvana vuonna 3,7 prosent- tia. Siitä sopimuskorotusten osuus on noin 3 prosenttiyksikköä. Liukumat nostavat palkkoja vajaan prosenttiyksi- kön verran. Tänä vuonna palkanko- rotusten merkitys ostovoiman lähteenä korostuu, koska työllisyys heikkenee jonkin verran eikä tuloverotuksen ke- ventämisestäkään tule merkittävää lisää palkansaajien tuloihin. Arvioimme palkansaajien keskimää- räisen ansiotason nousevan ensi vuon- Kysynnän ja tarjonnan tase. 2002 2002 2003e 2004e Käyvin hinnoin Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos Bruttokansantuote 139,7 1,6 2,0 2,8 Tuonti 42,2 1,7 2,0 4,0 Kokonaistarjonta 181,9 1,7 2,0 3,1 Vienti 53,3 5,6 2,6 5,0 Kulutus 100,5 2,7 2,1 1,9 – Yksityinen kulutus 70,3 2,1 2,2 2,0 – Julkinen kulutus 30,1 4,0 1,7 1,6 Investoinnit 27,8 –1,0 0,5 3,1 – Yksityiset investoinnit 23,9 –2,2 1,4 3,7 – Julkiset investoinnit 3,9 7,0 –4,7 –1,3 Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero) 0,3 –1,4 0,0 0,0 Kokonaiskysyntä 181,9 1,7 2,0 3,1 Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos talous 2 03 28.4.2003, 15:065
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 na 3,2 prosenttia. Tästä sopimusko- rotusten osuus on 2,3 prosenttiyksik- köä. Ansiotason nousu jää tämänvuo- tista alhaisemmaksi, koska tulopoliit- tiseen kokonaisratkaisuun sisältyvät so- pimuskorotukset ovat tätä vuotta jon- kin verran alhaisempia. Kotitalouksien ostovoiman ennus- tamme nousevan ensi vuonna noin 2 prosenttia. Ennusteen tekemistä han- kaloittaa luonnollisesti se, että ostovoi- maan vaikuttavat veroratkaisut ovat vielä tekemättä. Ennusteeseen ei ole sisällytetty muita verotuksen muutok- sia kuin tavanomaiset inflaatiotarkis- tukset tuloveroasteikkoihin. Parin vuoden ajan jatkunut talouden taantuma on heikentänyt yritysten kes- kimääräistä kannattavuutta jonkin ver- ran. Kannattavuus on kuitenkin säily- nyt hyvänä. Viime vuonna palkansaa- jien saama osuus kansantulosta pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla (ku- vio 3). Tänä vuonna palkkojen osuus nousee jonkin verran. Tähän vaikut- taa erityisesti vientihintojen laskun jat- kuminen, joka osaltaan hidastaa kan- santulon kasvua. Ensi vuonna viennin elpymisen vahvistuminen kuitenkin alentaa palkkojen osuutta uudelleen. Kansainvälisissä kannattavuusvertai- luissa suomalaiset yritykset ovat me- nestyneet erittäin hyvin, eikä lähitule- vaisuus muuta tilannetta. Inflaation kehitys epäselvä Viime vuonna kuluttajahinnat kallistui- vat 1,6 prosenttia eli vähemmän kuin euroalueen maissa keskimäärin. In- flaatio pysyi hitaana, vaikka raakaöl- jyn maailmanmarkkinahinnat kohosi- vatkin vuoden aikana selvästi. Tuon- tihintapaineita kevensi kuitenkin euron vahvistuminen. Lisäksi elintarvikkeiden hintakehitys tasaantui edellisen vuoden jyrkän nousun jälkeen, ja korkotason laskukin hillitsi elinkustannusten nou- sua. Tänä vuonna raakaöljyn maailman- markkinahinnan kehitys on keskeisin hintakehitykseen liittyvä epävarmuu- den lähde. Jos Irakin sota ei pitkity, raakaöljyn hinta voi kääntyä selvään laskuun. Se hidastaisi hintojen nousua erityisesti vuoden jälkipuoliskolla. En- nustamme kuluttajahintojen kallistuvan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Arvioim- me inflaation hidastuvan selvästi vuo- den edetessä. Korkotason lasku hidas- taa osaltaan kuluttajahintojen nousua, ja samalla tavalla vaikuttaa myös uusi- en autojen halpeneminen. Ensivuodeninflaatioonvaikuttaaoleel- lisesti yksi uusi tekijä: mahdollinen al- koholijuomien ja tupakkatuotteiden verotuksen muuttaminen. Vuoden 2004 alkuun ajoittuva alkoholijuomien ja tu- pakkatuotteiden tuontikiintiöiden kas- vu ja Viron liittyminen Euroopan unio- niin saman vuoden toukokuussa pakot- tavat päätöksentekijät miettimään sitä, miten alkoholia ja tupakkaa Suomessa Kuvio 3. Työn ja pääoman välisen tulonjaon kehitys yksityisellä sektorilla 1975–2004. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos Kuvio 4. Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2004. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. talous 2 03 29.4.2003, 14:076
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 verotetaan. Jos päätöksentekijät pääty- vät alentamaan alkoholijuomien ja tu- pakkatuotteiden valmisteveroja huo- mattavasti, se näkyy ensi vuonna myös keskimääräisessä inflaatiovauhdissa. Koska toistaiseksi on epäselvää, mitä päätöksentekijät tekevät – ja mitä hei- dän kannattaisi tehdä – inflaatioennus- teessamme ei ole otettu huomioon mahdollista alkoholijuomien ja tupak- katuotteiden verotuksen muuttamista. Ilman tätä erityistekijääkin inflaatio hi- dastuu ensi vuonna hieman tämänvuo- tisesta, 1,4 prosenttiin. Työttömyys nousee hieman Hitaaseen kokonaistuotannon kasvuun suhteutettuna työllisyyskehitys pysyi vii- me vuonna yllättävänkin hyvänä. Työl- listen määrä nousi 5 000 henkilöllä, ja työllisyysaste pysyi edellisvuotisella ta- sollaan eli 67,7 prosentissa. Palkansaa- jien määrä kasvoi 8 000 henkilöllä, mutta yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsen- ten määrä väheni 3 000 henkilöllä. Työllisyyskehitys on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kaksijakoista: työllisyys on heikentynyt selvästi teollisuudessa, mutta työpaikkojen lisääntyminen pal- velualoilla on estänyt työpaikkojen ko- konaismäärän kääntymisen laskuun. Kaksijakoisuus on näkynyt myös erona miesten ja naisten työllisyydessä. Teol- lisuudessa tuotannon kasvun vaimeus näkyi jo vuoden loppupuolella miesten työllisyyden heikentymisenä ja työttö- myyden kasvuna (kuvio 5). Naisten työllisyyden kasvu oli kuitenkin voimak- kaampaa kuin miesten työllisyyden vä- heneminen. Naisia työllistivät sekä yk- sityiset että julkiset palvelut. Ikäryhmistä heikointa työllisyyskehitys oli nuorilla. Työllisyyskehitykseen liittyi myös sellainen erityispiirre viime vuonna, että kokoaikatyöllisten määrä laski 9 000:lla ja osa-aikatyöllisten mää- rä kasvoi 14 000:lla. Osa-aikatyöl- listen määrää kasvatti osaltaan osa- aikaeläkkeen saajien määrän nousu yli 10 000 hengellä. Viime vuoden lopulla osa-aikaeläkkeen saajia oli lähes 40 000. Yksi syy osa-aikaeläk- keen suosion kasvuun oli se, että tä- män vuoden alusta osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi 58 ikävuoteen oltuaan 56 ikävuodessa vuodesta 1997 läh- tien. Ikärajan muutos koskee vuon- na 1947 tai sen jälkeen syntyneitä. Tänä vuonna työllisten määrä jää edellisvuotiselle tasolleen. Viennistä riippuvassa teollisuudessa työllisyyske- hitys on alkuvuodesta synkkää, mikä näkyy lomautusten ja irtisanomisten selvänä kasvuna. Määrällisesti heikoin- ta työllisyyskehitys on metalliteollisuu- dessa. Teollisuuden työvoiman kysyn- nän heikkenemisen vastapainoksi työl- lisyys kasvaa tänä vuonna edelleen pal- velusektorilla, jossa työpaikkoja syn- tyy eniten kiinteistö- ja liike-elämän pal- veluihin sekä julkisiin ja muihin palve- luihin. Työvoiman kysynnän laskun odotetaan tänä vuonna jälleen kohdis- tuvan enemmän miehiin kuin naisiin, mikä on ollut jo nähtävissä alkuvuo- den työllisyyskehityksessä. Työllisyyden paraneminen rakentamisessa vähentää osaltaan miesten työllisyyden laskua. Työvoiman tarjonnan kasvu hidastui viime vuonna 0,2 prosenttiin, ja työ- voimaan kuului 66,6 prosenttia työikäi- sestä väestöstä. Nuorten työvoiman tar- jonta reagoi voimakkaimmin suhdan- netilanteeseen, ja nuorten työvoima- osuus aleni edellisvuodesta. Miehillä työvoimaan osallistuminen supistui sekä 15–24-vuotiaiden että 25–54-vuotiai- den ryhmässä. 55–74-vuotiaiden työ- voiman tarjonta kasvoi viime vuonna kaikkein voimakkaimmin johtuen vä- estökasvusta tässä ikäryhmässä. Ennus- tejaksolla myös tämän ikäryhmän työ- voimaosuus kasvaa edelleen johtuen mm. muille kuin vanhuuseläkkeelle siir- tyneiden osuuden alenemisesta. Tänä vuonna talouskehityksen vaime- us näkyy edelleen työvoiman tarjonnas- sa, jonka kasvu jää 0,1 prosenttiin eli noin 3 000:een henkilöön. Ensi vuon- na työvoiman tarjonnan kasvun enna- koidaan nousevan 0,4 prosenttiin pa- rantuneen suhdannetilanteen myötä. Työttömyysaste jäi viime vuonna sa- maksi kuin vuonna 2001 eli 9,1 pro- senttiin. Alle 25-vuotiaiden työttömyys- aste kuitenkin nousi. Naisten työttö- myyden aleneminen ja miesten työt- tömyyden kasvu kompensoivat toisen- sa viime vuonna. Työvoiman tarjon- nan kasvun hidastumisella oli myös selvä vaikutus siihen, että työttömyys- aste ei kääntynyt nousuun. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden Kuvio 5. Naisten ja miesten työllisyys 1999:01–2003:02. Lähde: Tilastokeskus. talous 2 03 29.4.2003, 14:077
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 määrä vähentyi viime vuonna koko- naistyöttömyyden laskua nopeammin huolimatta siitä, että työhallinnon toi- menpiteisiin osallistuvien määrä oli hie- man pienempi kuin vuotta aikaisem- min. Pitkäaikaistyöttömien määrä vä- hentyi viime vuonna 5 000 henkilöllä. Vuoden lopulla heitä oli noin 76 000. Päättyneiden yhtäjaksoisten työttö- myysjaksojen keskimääräinen kesto laski viime vuonna 17 viikkoon oltu- aan 18 viikossa kaksi edellistä vuotta. Meneillään olevien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto lyheni viime vuonna 51 viikosta 50 viikkoon. Ns. työttömyyseläkeputkessa olevien mää- rä on vaikuttanut pitkäaikaistyöttö- myyttä nostavasti. Vaikutus eläkeput- ki-ikäisten työttömyysasteeseen on ar- violta 1–2 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna työttö- myys kääntyy lievään nousuun ja työttömyys- aste nousee 9,2 prosent- tiin. Työttömiä on keski- määrin 241 000. Suh- danneluonteisesti hidas- tuva työvoiman tarjon- nan nousu ja työvoima- poliittisiin toimenpitei- siin osallistuvien määrän kasvu lieventävät työttö- myyden kasvua. Alku- vuodesta erityisesti työ- voimakoulutukseen osallistuvien määrää on lisätty. Ensi vuonna työttö- myys laskee 9,1 prosent- tiin parantuneen työvoi- man kysynnän myötä. Sekä kuluvana että ensi vuonna työllisyyden ke- hitykseen liittyy poikke- uksellisen paljon epävar- muutta. Kansainvälisen talouden epävakaus voi johtaa siihen, että työlli- syys teollisuudessa heik- kenee tänä vuonna en- nustamaamme enem- män. Jos kansainvälisen talouden nousu ei lähde- kään liikkeelle ennakoi- mallamme tavalla, myös ensi vuoden työllisyyskehitys voi olla arvioimaam- me synkempi. Vaikka lähimenneisyy- dessä työllisyyskehitys on ollut odotta- mattoman hyvää, lähitulevaisuudessa se saattaa olla odottamattoman huonoa. Valtiontalouden tila pysyy vakaana Laskusuhdanne on hidastanut valtion- talouden tulojen kasvua. Siitä huoli- matta valtiontalouden tila on pysynyt hyvänä. Viime vuonna ylijäämää ker- tyi lopulta 2,4 miljardia euroa eli enem- män kuin esimerkiksi valtiovarainmi- nisteriö tai Palkansaajien tutkimuslai- tos vuosi sitten ennustivat. Edellisvuo- desta ylijäämä supistui vain vähän. Ve- rotuloja kertyi ennakoitua enemmän muun muassa yhteisö-, auto-, ja ener- giaveroista. Valtiontalouden hyvänä säilynyt tila on keskeinen syy siihen, että Suomessa koko julkisen sektorin tila on pysynyt erinomaisena (kuvio 6). Useat euroalu- een maat kamppailevat julkisen talou- den alijäämien kanssa. Suomessa koko julkisensektorinylijäämäoliviimevuon- na 6,6 miljardia euroa eli 4,7 prosent- tia kokonaistuotannon arvosta. Suhteellisen hitaaksi jäävän talouskas- vun takia valtiontalouden ylijäämän pieneneminen jatkuu. Esimerkiksi yh- teisöveron tuotto supistuu selvästi. Valtiontalous kuitenkin pysyy ylijäämäi- senä, ja ylijäämää kertyy noin 800 mil- joonaa euroa eli 0,5 prosenttia koko- naistuotannon arvosta. Ensivuodenosaltamonetoleellisetval- tiontalouteen vaikuttavat veroratkaisut on tekemättä. On mahdollista, että ve- rotus muuttuu sekä välittömän että vä- lillisen verotuksen osalta. Paine muut- taa alkoholijuomien ja tupakkatuottei- den verotusta hankaloittaa osaltaan val- tion verotulojen kasvun arviointia. Toi- saalta niiden tuonnin vapautuminen vähentää myös verokertymiä muutamal- la sadalla miljoonalla eurolla, vaikka ve- roasteita ei muutettaisikaan. Koska uuden hallituksen verolinjauk- sista ei ole vielä tietoa, ennusteemme ei sisällä rutiininomaisten ansiotulove- rotuksen inflaatiotarkistusten lisäksi muita veromuutoksia. Tällainen ole- tus muuttumattomasta verotuksesta johtaa siihen, että valtiontalouden yli- jäämä edelleen supistuu. Valtiontalous kuitenkin säilyy ylijäämäisenä. Valtiontalouden ylijäämän pienenemi- nen supistaa myös koko julkisen ta- louden ylijäämää. Sekään ei uhkaa Suomen asemaa euroalueeseen kuu- luvana maana, jolla on kaikkein suu- rin julkisen talouden ylijäämä. Talouspolitiikan tuettava työl- lisyyttä Parhaassa tapauksessa työttömyyden nousu on jäämässä lyhytaikaiseksi il- Ennustepäällikkö Pekka Sauramon mielestä suhdannekehi- tyksen ennustaminen on nyt aivan erityisen epäkiitollinen tehtävä kansainväliseen talouteen liittyvien suurten epävar- muustekijöiden takia. talous 2 03 29.4.2003, 14:048
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 miöksi. Siitä huolimatta työllisyyttä tulisi parantaa myös perinteisten suh- dannepoliittisten lisätoimien avulla. Ennusteen keskeisiä lukuja. 2002 2003e 2004e Työttömyysaste (%) 9,1 9,2 9,1 Työttömät (1 000) 237 241 240 Työlliset (1 000) 2 372 2 372 2 383 Työllisyysaste (%) 67,7 67,5 67,7 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) 1,6 1,8 1,4 Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) 3,3 3,7 3,2 Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) 2,1 2,0 2,1 Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. euroa) 10,0 9,1 9,7 Kauppataseen ylijäämä (mrd. euroa) 13,9 12,5 13,1 Valtiontalouden rahoitusylijäämä mrd. euroa 2,4 0,8 0,5 % bkt:sta 1,7 0,5 0,3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä mrd. euroa 6,6 4,3 3,7 % bkt:sta 4,7 3,0 2,5 Velkaantumisaste (Emu-velka) % bkt:sta 42,7 42,3 41,6 Lyhyet korot (3 kk:n euribor) 3,3 2,4 2,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) 5,0 3,9 4,5 Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. kaistamisesta. Tarvetta olisi myös hel- pottaa kuntien taloustilannetta, jotta ne eivät joutuisi leikkaamaan inves- tointejaan. Vaikka työllisyys saattaa alkaa paran- tua jo ensi vuoden aikana, parantumi- nen ei välttämättä kosketa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia, työttö- mien kovan ytimen muodostavia työt- tömiä. Heistä huomattava osa on pit- käaikaistyöttömiä. Uuden hallituksen tulisikin kiinnittää erityishuomio näi- den ihmisten tilanteen kohentamiseen. Parhaiten työttömien kovaan ytimeen kuuluvien ihmisten työnsaantimahdol- lisuuksia voidaan edistää aktiivisen työ- voimapolitiikan toimenpiteillä: tukityöl- listämisellä ja koulutuksella. Toimen- piteiden täytyy kuitenkin ottaa huomi- oon aiempaa paremmin työttömien yk- silölliset erot. Viimeaikaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on korostettu verotuk- sen merkitystä työllisyyden parantami- sessa. Veroratkaisut ovatkin tärkeitä, koska ne vaikuttavat lähivuosina huo- mattavasti valtion verotulojen kertymi- seen. Keskusteltaessa veroratkaisuista tulisi kuitenkin muistaa, että se on myös keskustelua julkisen sektorin koosta. Toisaalta menolinjauksissa ote- taan kantaa myös veronkevennysva- raan. Uuden hallituksen yhtenä tehtävänä tulisi olla kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeiden palveluiden, erityi- sesti terveyspalveluiden, puutteiden korjaaminen. Se loisi myös työpaik- koja. Mitä tärkeämpänä tällaisten puut- teiden korjaamista pidetään, sitä pie- nemmäksi esimerkiksi ansiotulojen ve- ronkevennysvara muodostuu. Uusi hallitus joutuu tekemään vero- ja menolinjauksensa aiempaa haasta- vammissa olosuhteissa. Yksi EU:n yh- dentymiskehitykseen liittyvä ja valtion- talouden kannalta merkittävä linjarat- kaisu täytyy tehdä ensi vuonna alko- holijuomien ja tupakkatuotteiden ve- rotuksen osalta. Koska alkoholijuomi- en ja tupakkatuotteiden verotus on merkittävä verotulojen lähde, verojen keventämisessä tulisi olla erittäin varovainen. Kuvio 6. Valtion, kuntien ja julkisyhteisöjen rahoitusylijäämän osuus bruttokansantuotteesta. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. Jo kevään aikana tulisi sopia valtion lisäbudjettia käyttämällä työllisyyttä parantavien julkisten hankkeiden ai- talous 2 03 29.4.2003, 14:049
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 Viime vuosikymmenen aikana saavu- tetun poikkeuksellisen pitkän ja vakaan yhtäjaksoisen kasvuvaiheen jälkeen vuoden 2001 taantuma jäi Yhdysval- loissa lieväksi huolimatta osakekurssi- en alamäestä ja terrori-iskusta.1 Vaik- ka ongelmia oli, vuosi 2001 ei kirjau- tunut taloushistoriaan supistuvan ko- konaistuotannon jaksoksi, sillä brutto- kansantuote kasvoi 0,3 %. Viime vuonna bruttokansantuote lisääntyi en- nakkotietojen mukaan 2,4 prosenttia, mikä oli kansainvälisessä vertailussa melko ripeä tahti. Potentiaalinen kasvuvauhti, jossa ta- loutta ei tuotannon noususta huoli- Tarja Heinonen Pääekonomisti Sampo Pankki Oyj Artikkeli perustuu 28.3.2003 käytettävissä olleisiin tietoihin. Yhdysvaltain talous vaatimattomassa kasvussa Yhdysvallat on toiminut pitkään maailman- talouden veturina, mutta nyt siltä ei enää ole odotettavissa merkittävää vetoapua. Irakin sota on vain yksi maan taloutta rasittavista tekijöistä. talous 2 03 29.4.2003, 14:0410
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 matta vielä uhkaa inflaation merkit- tävä kiihtyminen, arvioidaan kuiten- kin mm. Yhdysvaltain keskuspankis- sa viime aikoina toteutunutta selvästi nopeammaksi, 3–3,5 prosentiksi. Edellytykset kasvun palautumiselle potentiaaliseen vauhtiinsa näyttävät heikoilta kuluvana vuonna. Irakin sota ja öljyn pitkään korkeana pysytellyt hinta ovat olleet ylimääräisiä rasittei- ta hauraassa taloustilanteessa. Sota jättää jälkeensä aiempaa suuremman budjettialijäämän, joka voi osaltaan ra- joittaa finanssipolitiikan liikkumavaraa tulevina vuosina. Talouden velkaan- tuneisuuden ja teollisuuden kapasitee- tin matalan käyttöasteen vuoksi ko- konaistuotannon kasvu saattaa jäädä melko vaatimattomaksi lähivuosina. Investoinnit pysyvät vaimeina Rahapolitiikka on myötävaikuttanut vii- me vuosien suhdannekuvaan sekä hy- vässä että pahassa. Inflaatiopaineet py- syivät 1990-luvun lopul- la aisoissa, joten keskus- pankin ohjauskorkojen taso säilyi verraten ma- talana aina vuoteen 2000 saakka. Maltillinen kor- kotaso yhdistettynä in- vestointien korkeisiin tuotto-odotuksiin hou- kutteli yrityksiä lisää- mään tuotantokapasiteettiaan. Inves- tointien myötä yritysten velkaisuus li- sääntyi nopeasti. Yritysten velkojen suh- de bruttokansantuotteeseen oli suurim- millaan vuoden 2001 lopussa, noin 48 prosenttia. Lisäksi taseita haurastutti 1990-luvun loppuvuosina yritysten pyr- kimys nostaa oman pääoman tuottoa ostamalla markkinoilta pois omia osak- keita velkarahalla. Sittemmin investointien tuotto-odo- tuksista on kadonnut ylimääräinen toi- veikkuus. Toimintaympäristö ei ole antanut liiemmälti aihetta optimismiin, ja lisäksi yritysten tilinpäätösskandaa- lien jälkeen rahoitusmarkkinoilla tus- kin uskottaisiin kovin toiveikkaiksi vi- ritettyihin tuottolaskelmiin. Monet yri- tykset ovat pitäneet tarpeellisena ko- hentaa rahoitusasemaansa. Tämä on saattanut jarrutella investointeja. Myös Irakin sodan lähestyminen ja alkami- nen ovat ylläpitäneet epävarmuutta, joka on voinut lykätä osaa investointi- päätöksistä. Päätöksiin taseiden kohentamisista on voinut vaikuttaa myös rahoittajien lisääntynyt varovaisuus. Lainarahoituk- sen hankkiminen on ollut vaikeampaa tai ainakin kalliimpaa lukuisten yritys- ten luottokelpoisuuden huononnuttua. Osakemarkkinoiden hei- kennyttyä ei ole ollut juuri mahdollisuutta ha- kea uutta rahoitusta myöskään osakeanneilla. Silti ei ole vahvaa näyt- töä siitä, että rahoittaji- en tiukentuneet kriteerit olisivat suorastaan estä- neet investointihankkei- ta toteutumasta. Esimerkiksi keskus- pankin tekemässä tammikuisessa pankkien lainanantoa koskevassa ky- selyssä (The Federal Reserve Board 2003) korostuivat pikemmin lainojen kysyntään kuin tarjontaan liittyvät te- kijät. Yrityslainojen kysyntää luonneh- dittiin melko vaimeaksi. Syiksi laimeu- teen mainittiin mm. vähentyneet fuu- siot ja yritysostot sekä supistuneet in- vestoinnit rakennuksiin ja laitteisiin. Suurin syy investointitoiminnan vä- häisyyteen on matala kapasiteetin käyt- töaste (kuvio 1). Tavanomaiseen taan- tuman jälkeiseen ajanjaksoon verrat- tuna tehdasteollisuuden toipumisvauhti on jäänyt aneemiseksi. Viime vuonna 1 Kansallisen taloustutkimuslaitoksen (NBER:n) suhdannekiertoa määrittelevä komitea Business Cycle Dating Commit- tee ei tosin edelleenkään ole ilmoittanut maaliskuussa 2001 alkaneen taantuman päättyneen. Komitea haluaa vähintään puolen vuoden talousaineiston suhdanne- käänteen jälkeiseltä ajalta, ennen kuin se päättelee taantuman alkaneen tai päätty- neen. Komitea määrittelee taantuman merkittäväksi aktiviteetin vähenemiseksi koko taloudessa. Hiljentymisen on kestet- Pääekonomistina toimiessaan Tarja Heinonen on vastannut mm. Sampo Pankin suhdanne- katsauksista vuodesta 1997 alkaen. tävä pidempään kuin muutaman kuukau- den ajan, ja sen tulee olla havaittavissa teollisuustuotannossa,työllisyydessä,reaa- lituloissasekäkaupanalalla.Helmikuussa 2003 NBER ilmoitti, että tarvitaan lisää aikaa, ennen kuin voidaan luottavaisin mielin tulkita talouden liikkeitä, sillä työl- lisyyden kasvu on ollut niukkaa. Ks. ”The NBER’sRecessionDatingProcedure”,Na- tional Bureau of Economic Research, h t t p : / / w w w . n b e r. o r g / c y c l e s / recessions.html. Rahoituksen saata- vuus tai hinta eivät ole investointien käynnistymisen ensisijainen este. talous 2 03 29.4.2003, 14:0411
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 tuotannon määrä supistui kesäkuuhun saakka, ja vuoden jälkimmäiselläkin puoliskolla kasvu oli verkkaista. Maa- liskuussa julkistettu Tehdasteollisuuden kansallisen yhdistyksen vuosittainen jäsenkysely (The National Association of Manufacturers 2003) oli sävyltään melko lohduton, joskin siihen vaikutti osaltaan sotaa edeltänyt epävarmuus. Kuukausittaiset teollisuuden ostopääl- likköindeksit ovat sen sijaan olleet va- rovaisen myönteisiä. Keskuspankin nopea ja päättäväinen reagointi talouden taantumaan sekä markkinakorkojen aleneminen ovat olleet merkittäviä taloudellista toime- liaisuutta ylläpitäviä tekijöitä. Verraten matalien pääomakustannusten vuoksi yritykset ovat kestäneet keskimäärin melko hyvin vajaakäyttöisen kapasitee- tin ongelman, vaikka joitakin näyttä- viä konkursseja kuten Worldcomin, K- Martin ja US Airwaysin tapauksissa onkin esiintynyt. Luottoriskit ovat Yh- dysvaltain kehittyneillä rahoitusmark- kinoilla jakaantuneet laajalle, joten pankkisektorin ongelmat eivät ole kär- jistyneet samaan tapaan kuin aiemmissa taantumissa. Kapasiteetin vajaakäyttö kertoo, et- tei laajennusinvestointeihin ole tarvet- ta. Sen sijaan rationalisointi-investoin- teja tehdään, sillä ankara hintakilpailu sekä kotimaisten että ulkomaisten tuot- tajien kanssa tekee niistä mielekkäitä, ellei suorastaan välttämättömiä. Viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana kiinteät investoinnit muuhun kuin asuinrakentamiseen lisääntyivät vuosi- tasolle muunnettuna 2,5 prosenttia. Tehdasteollisuuden kansallisen yhdis- tyksen kyselyn mukaan kolme neljäs- tä vastaajasta odotti investointien kas- vun jäävän alle viiteen prosenttiin tänä vuonna (The National Association of Manufacturers 2003). Kokonaisuute- na yritysten investointien kasvu siis näyttää jäävän toistaiseksi laimeaksi, mutta kansantalouden kannalta edes lievä lisäys on merkittävä. Asuinrakennusinvestointeja kasvattaa toistaiseksi hyvänä pysynyt asuntojen kysyntä. Matala korkotaso ja vähäinen kiinnostus muihin sijoituskohteisiin ovat vilkastuttaneet asuntokauppaa. Oma- kotitalojen myynti lisääntyi viime vuon- na uuteen ennätykseen. Myös ensim- mäisen polven maahanmuuttajista, joi- ta tuli Yhdysvaltoihin runsaasti 1990- luvulla, aiempaa useammat ovat kyen- neet hankkimaan oman asunnon. Kai- kista kotitalouksista jo yli 68 prosenttia asuu omistusasunnossa. Kuitenkin ko- titalouksien velat suhteessa tuloihin ovat nousseet jo tuntuvasti yli 100 prosen- tin, mikä hillinnee asuntojen kysynnän kasvua jatkossa. Myös epävarmuus työllisyyden kehityksestä hillitsee velan- ottovalmiutta. Perheistä kolmella nel- jästä oli vuonna 2001 velkaa. Kun talouskasvua koskeva pessimis- mi hälvenee Irakin tilanteen tavalla tai toisella rauhoittuessa, joukkolainojen nykyisin hyvin matalat tuotot kuiten- kin luultavasti nousevat hieman. Jouk- kolainojen tuottojen tasolla on merki- tystä asuntolainaa nostaneille tai lainan ottamista suunnitteleville kotitalouksil- le. Asuntolainakorot ovat pääsääntöi- sesti kiinteitä, ja lainat on mahdollista maksaa pois ja ottaa uutta vanhan ti- lalle. Korkojen myöhemmin alkava nousu voi hillitä asuntokauppaa ja sa- malla -investointeja. Kuluttajat sinnittelevät Yksityisen kulutuksen kasvun kannalta tärkeitä seikkoja ovat reaalisten käy- tettävissä olevien tulojen ja varallisuu- den muutokset sekä kuluttajien odo- tukset taloustilanteestaan. Vuonna 2002 reaalitulot lisääntyivät peräti 4,5 % verotuksen keventymisen, li- sääntyneiden tulonsiirtojen ja palkko- jen nousun myötä. Kuluvalle vuodel- le ei ole odotettavissa vastaavaa kas- vua, vaikka verotuksen keventämises- tä keskustellaan budjettiesityksen poh- jalta. Korkea energian hinta vie yrityksiltä palkanmaksuvaraa, ja nousseet kustan- nukset voivat johtaa lisärationalisointei- hin. Paineet lomautuksiin ja irtisanomi- siin saattavat siten kasvaa kuluvana vuonna. Lehti-ilmoitukset uusista työ- paikoista puolestaan ovat vähäisiä. Monien osavaltioiden heikentynyt ra- hoitusasema voi johtaa myös julkisen sektorin työllisyyden supistumiseen. Työttömyysaste on lisäksi luonteel- taan suhdanteiden jälkijunassa liikku- va muuttuja. Kun talouden elpyminen kiihtyy, yritykset tyypillisesti ensin li- säävät työtunteja pikemmin kuin työ- Kuvio 1. USA: kapasiteetin käyntiaste teollisuudessa. Lähde: EcoWin, Federal Reserve Board. talous 2 03 29.4.2003, 14:0412
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 paikkoja. Seuraavassa vaiheessa yrityk- set lisäävät määrä- tai osa-aikaisten työntekijöiden määrää, ja vasta posi- tiivisen suhdannekuvan vahvistuessa on jatkuvan täysaikaisen työllistämisen vuoro. Esimerkiksi 1990-luvun alun taantumassa työttömyysaste nousi huippuunsa kesällä 1992, kun talous oli jo tuntuvassa kasvussa. Siten huo- lestuneisuus työllisyystilanteesta saat- taa olla perusteltua vielä pitkään tänä vuonna (kuvio 2). Huoli työllisyydestä on yksi selittäjä kuluttajien luottamuksen heikentymi- selle. Pitkään jatkuessaan se voi lisätä ihmisten halukkuutta säästää pahan päivän varalle. Silloin kulutukseen jäi- si pienempi osuus käytettävissä olevi- en tulojen lisäyksestä, ja kollektiivisen käyttäytymisen muuttuessa varovai- semmaksi pahan päivän koittaminen tulisi aiempaa todennäköisemmäksi. Asuntojen hintojen nousu on kom- pensoinut osakemarkkinoiden alamä- en vaikutuksia kotitalouksien koko- naisvarallisuusasemaan. Vuoden 2001 kotitalouksien varallisuusselvityksen (Aizcorbe & Kennickell & Moore 2003) mukaan perheistä vajaat 52 prosenttia omisti osakkeita joko suo- raan tai epäsuorasti, rahastojen tai va- kuutusten kautta. Kuitenkin omistus- ten jakauma oli epätasainen, eli suu- ria osakeomistuksia oli verraten har- voilla. Kun sijoittajia on houkutellut jouk- kolainojen turvasatamaluonne, laina- tuotot ovat madaltuneet, ja kotitalou- det ovat kyenneet vaihtamaan vanho- ja, korkeakorkoisia asuntolainojaan hoitokustannuksiltaan edullisempiin lainoihin. Uudelleenhinnoiteltujen lai- nojen osuus uusista asuntolainoista on viime aikoina ollut yli 70 %. Vuoden 2001 alusta lähtien yli viidennes koti- talouksista, joilla on asuntolainaa, on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta lai- naehtojen muutokseen. Erotuksena kuluttajat ovat saaneet rahaa käytettä- väksi muihin kohteisiin. Erityisen suo- sittua on ollut erilaisten kodinparan- nustöiden rahoittaminen, mutta run- saasti rahaa on käytetty myös esimer- kiksi autojen ja lomamatkojen ostoi- hin (Canner & Dynan & Passmore 2002). Presidentti Bushin tammikuussa esit- tämä uusi veronkevennysohjelma “työllisyyden ja kasvun paketti” on yhdistelmä rakenne- ja suhdannepo- litiikkaa. Elvytysnäkökulma tulee esille mm. aikomuksissa lisätä verotuksen lapsivähennystä aiempaa nopeammin sekä pienten yritysten mahdollisuu- dessa nopeuttaa investointien poisto- ja. Osinkojen kaksinkertaisen vero- tuksen muuttaminen yksinkertaiseksi puolestaan on luonteeltaan enemmän pitkän aikavälin kasvuun vaikuttava hanke, joka voi ajan myötä johtaa yritysten vahvempaan rahoitusraken- teeseen, kun lisätuottoa ei tarvitse ai- emmassa määrin hakea yrityksen omien osakkeiden oston kautta. Kuvio 3. USA: kotitalouksien säästämisaste. Lähde: EcoWin, U.S: Department of Commerce. Kuvio 2. USA: työttömyysaste ja työpaikkojen määrä (kuukausimuutos työpaikoissa poislukien maatalous). Lähde: EcoWin, Bureau of Labor Statistics. talous 2 03 29.4.2003, 14:0413
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 Budjettiesityksessä on herättänyt eni- ten vastustusta sen hinta suhteessa odotettuihin elpymishyötyihin. Budje- tin arvostelijat haluaisivat välittömästi elvyttävien toimien korostamista ra- kenneuudistusten sijaan.2 Irakin sodas- ta koituvien kustannusten pelossa Se- naatti on jo leikannut puolet pois Bush- in esittämistä verohelpotuksista, mikä merkinnee osinkoverotusta koskevan muutoksen peruuttamista. Kuluvan vuoden aikana kotitalouk- sien mahdollisuudet ja halukkuus lisä- tä kulutusta näyttävät siis kaiken kaik- kiaan suhteellisen vähäisiltä. Tästä oli merkkejä jo alkuvuonna, jolloin yksi- tyinen kulutus polki käytännöllisesti katsoen paikoillaan, eivätkä edes tar- joukset houkutelleet asiakkaita auto- kauppoihin samalla innokkuudella kuin vuoden 2002 tarjouskuukausina. Mi- käli työllisyys kuitenkin alkaa varovas- ti antaa merkkejä kohentumisesta lop- puvuonna eikä uusia luottamusta hor- juttavia tekijöitä ilmaannu, ei ole syytä odottaa kotitalouksien säästämisasteen merkittävää lisänousua. Kotitalouksien säästämisaste kävi ma- talimmillaan alle prosentissa vuoden 2001 lopulla, mutta säästäminen suh- teessa tuloihin on sittemmin kohonnut yli neljän prosentin. Kulutus lisäänty- nee jatkossa kutakuinkin tulojen nou- sua vastaavasti. Yksityisen kulutuksen runsaan kahden prosentin kasvu näyt- tää siten todennäköiseltä. Tuottavuuden kohoaminen luo palkoille nousuvaraa lähivuosina. Niinpä reaalitulot lisään- tynevät noin kolmen prosentin tahtia. Kasvuodotukset laimentuneet Julkisen kulutuksen kasvumahdollisuu- det ovat vähäisiä etenkin osavaltioissa, joissa budjettirajoitteet ovat jo tulleet vastaan ja menoja jou- dutaan karsimaan. Ny- kyisen finanssivuoden ensimmäisten kuukausi- en aikana verotulot ovat supistuneet rajusti myös liittovaltion tasolla. Vi- rallisen arvion mukaan liittovaltion budjettiali- jäämä nousee ennätyk- selliseen 304 miljardiin dollariin tänä vuonna (ilman Irakin sotaan liit- tyviä kustannuksia). SuhteessaBKT:hentä-mä on noin 3 %. Budjetit ovat nykykehityksen va- lossa alijäämäisiä aina- kin seuraavien kymme- nen vuoden ajan. Mikäli kotitalouksien kuluttamista hyödyk- keistä aiempaa suu- rempi osuus olisi koti- maista alkuperää, yk- sityisen kulutuksen kasvun elvytysvaiku- tus Yhdysvaltain talo- udelle olisi luonnolli- sesti voimakkaampi. Kilpailu tuonnin kans- sa on kuitenkin anka- raa, erityisesti kun kilpakumppanei- na ovat yritykset matalien tuotanto- kustannusten maissa kuten Kiinassa. Vuosien 1997–1998 kehittyvien ta- louksien kriisi johti useiden aasialais- ten valuuttojen arvon tuntuvaan heikentymi- seen, mikä paransi näi- den maiden kilpailuky- kyä suhteessa mm. Yh- dysvaltoihin. Vaikuttaa- kin siltä, että verratta- essa eri talousalueita keskenään monet Aa- sian taloudet ovat suh- teellisia menestyjiä. Ja- pani ja useat EU:n jä- senmaat ovat puoles- taan kasvaneet pitkälti viennin varas- sa samalla kun niiden kotimainen ky- syntä on vaihdellut, mutta kasvu on ollut keskimäärin heikkoa. Yhdysval- lat ei siis saa kasvulleen tukea muil- ta mailta vaan on itse kasvualustana muille. Tuonnin vientiä voimakkaampi kasvu ja investointeihin verrattuna vähäinen kotimainen säästäminen ovat johtaneet Yhdysval- tain kansantalouden no- peaan velkaantumiseen. Vaihtotaseen alijäämä on leventynyt viime vuosi- kymmenen alun vajaas- ta prosentista jo runsaa- seen neljään prosenttiin suhteessa kokonaistuo- tantoon. Alijäämän ra- hoittaminen on aiempaa haasteellisempaa, sillä vielä 1990-luvun loppuvuosina rahoi- tustarvetta kattoivat mittavat portfolio- ja suorat sijoitukset yhdysvaltalaisiin yri- tyksiin. Nyt kyse on enenevästi siitä, mil- Yksityinenkulutus pysyy kasvun ensi- sijaisena lähteenä ja välttämättömä- nä edellytyksellä talouden toipumi- sen jatkumiselle. 2 American Research Groupin tekemät kyselytkertovat,ettäkansalaismielipideon muuttunut kielteiseksi presidentti Bushin harjoittamaa talouspolitiikkaa kohtaan vuoden 2003 alussa. Osa tyytymättömyy- destä kohdistunee budjettiesitykseen. Tarja Heinonen näkee Yhdysvaltain talouspolitiikan liikku- mavaranpienenevän.Julkisensektorinrahoitusalijäämäkas- vaa nopeasti sodan myötä. talous 2 03 29.4.2003, 14:0414
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 lä koroilla ulkomaalaiset ovat valmiit os- tamaan valtion obligaatioita. Obligaa- tiot puolestaan ovat yrityslainojen hin- noittelun pohjana. Joukkolainatuotto- jen nousupaineissa kyse on siis myös yhdysvaltalaisten yritysten kustannuske- hityksestä ja samalla kilpailukyvystä. Kilpailu pitää hinnat kurissa Amerikkalaiset yritykset kilpailevat ankarasti sekä tuojien kanssa että kes- kenään. Kun kilpailu on kovaa, yritys- ten hinnoitteluvoima on heikko. Tämä on nostattanut keskustelua jopa ylei- sen hintatason pitkäaikaisesta laskusta eli deflaatiosta. Deflaatioriskin huomi- oon ottaminen näkyy esimerkiksi sii- nä, että sijoittajat ovat tyytyneet kovin mataliin tuottoihin joukkolainamark- kinoilla. Keskuspankkikin on reagoinut def- laatiokeskusteluun tuomalla esiin aja- tuksen siitä, että se alkaisi tarvittaessa ostaa valtion obligaatioita ja lisätä sitä- kin kautta talouden likviditeettiä. Ja- panin kokemukset ovat osoittaneet, että deflaatioriskin ollessa suuri on ai- hetta keventää sekä raha- että finanssi- politiikkaa tuntuvasti. (Ahearne & Gagnon & Haltmaier & Kamin 2002). Tarvetta äärimmäisiin keinoihin ei ole juuri nyt. Palveluiden hinnat ovat ko- honneet edelleen, ja monien raaka-ai- neidenkin hinnoissa on ollut nousupai- neita. Kyseessä on ollut siis suhteellis- ten hintojen muutos eikä hintatason lasku. On perustellumpaa puhua hin- tavakaudesta kuin deflatorisesta kehi- tyksestä. Keskuspankin ohjauskorkojen ma- tala taso on suhdannekuvaan ja hin- tapaineisiin nähden hyvin perusteltu. Vielä alempiin ohjauskorkoihin olisi tarvetta vain, jos Yhdysvaltain talout- ta koettelisi jokin uusi shokki. Tällai- nen voisi olla esimerkiksi Irakin so- dan pitkittyminen tai rahoitusjärjes- telmän mittava häiriö, jos jokin suuri rahoituslaitos ajautuisi pahoihin vai- keuksiin. Mikäli Yhdysvaltain talouteen kohdis- tuisi vielä uusia luottamusta horjutta- via häiriöitä, ongelmat leviäisivät hel- posti muihin maihin. EU:ssa vienti- mahdollisuuksien tyrehtyminen koh- distaisi entistä suurempia paineita ko- timaisen kysynnän elvyttämiselle tilan- teessa, jossa budjettivajetavoitteet ovat monessa maassa jääneet toteutumat- ta. Jo tällaisenaan maailmantalouden ainoa todellinen veturi, Yhdysvallat ajaa melko pienellä vaihteella. KIRJALLISUUS Ahearne, A. & Gagnon, J. & Haltmaier, J. & Kamin, S. (2002), Preventing Def- lation: Lessons from Japan’s Experience in the 1990s, Board of Governors of the Federal Reserve System, International Finance Discussion Papers 729, June 2002. Aizcorbe, A.M. & Kennickell, A.B. & Moore, K.B (2003), Recent Changes in U.S. Family Finances: Evidence from the 1998 and 2001 Survey of Consumer Fi- nances, The Federal Reserve Bulletin, January 2003. Canner, G. & Dynan, K. & Passmore, W. (2002), Mortgage Refinancing in 2001 and Early 2002, Federal Reserve Bulletin, December 2002. The Federal Reserve Board (2003), Senior Loan Officer Opinion Survey on Bank Lending Practices, January 2003. The National Association of Manufac- turers (2003), Annual Survey 3.3.2003, Three-Fourths of NAM Membership Says U.S. Manufacturing is “In Crisis” in Annual Survey. http://www.nam.org/ tertiary.asp?TrackID=&DocumentID=25986. talous 2 03 29.4.2003, 14:0515
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Toisen maailmansodan jälkeen Saksa nousi jaloilleen USA:n tuella nojautuen omaan, vuosien kuluessa kertyneeseen osaamiseensa erityisesti kemian teolli- suuden, koneenrakennuksen ja laajem- minkin teknisen suunnittelun alueilla. Saksan vahva teollinen perinne näkyy siinä, että jalostuselinkeinojen osuus sen kokonaistuotannosta on yhä sel- västi korkeampi kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Länsi-Saksa oli koko Euroopan talousmahti vielä 1990-luvun alkupuolella. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Saksan ta- lous on kuitenkin joutunut ongelmiin: kokonaistuotannon kasvuvauhti on EU:n keskitasoa hitaampaa, julkinen talous on velkaantunut ja työttömyys- astekin on noussut OECD:n keskita- son yläpuolelle. Eero Lehto Erikoistutkija Palkansaajientutkimuslaitos Saksa rakenneongelmien kourissa Saksa on yhä Suomen tärkein vientimaa, mutta sen talous on suurissa vaikeuksissa. Artikkelissa eritellään niitä rakenteellisia tekijöitä, joiden on väitetty saattaneen Saksan hitaan kasvun tilaan. Eero Lehto on vastannut kansainvälisestä taloudesta Palkan- saajien tutkimuslaitoksen ennusteryhmässä. talous 2 03 29.4.2003, 14:0516
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 Heikko suhdannetilanne Saksojen yhdistyminen v. 1990 vaati merkittäviä resursseja ja aiheutti alijää- mää julkiseen talouteen. Elvyttävän fi- nanssipolitiikan vaikutuksesta koko- naistuotanto kasvoi 1990-luvun alku- vuosina selvästi muuta euroaluetta nopeammin (kuvio 1). Kasvuvauhti hidastui kuitenkin pian ja on pysynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen suhteel- lisen hitaana.1 Tämä on näkynyt myös työmarkkinoilla – Saksan työttömyys on noussut euroalueen keskitasolle (kuvio 2). On ilmeistä, että Saksojen yhdistyminen selittää osaltaan kasvu- vauhdin hidastumista ja työttömyyden nousua. Julkisen velan kasvaessa fi- nanssipolitiikan mahdollisuudet elvyt- tää taloutta alkoivat ehtyä. Korkean tuottavuuden alue (Länsi-Saksa) yh- distettiin paljon vaatimattomamman tuottavuuden alueeseen (Itä-Saksa) pitkälti edellisen alueen hyvinvointinor- mein. Osaltaan tämä tyrehdytti enti- sen Itä-Saksan kasvuvauhtia: työvoi- makustannukset nousivat liiaksi suh- teessa alueen tuottavuustasoon. Alu- eiden välinen tuottavuusero kuroutuu näillä näkymin umpeen hitaasti. Reaaliansiot ovat nousseet verraten maltillisesti suhteessa työn tuottavuu- teen (taulukko 1). Niinpä Saksan re- aaliset yksikkötyökustannukset ovat jopa laskeneet hieman suhteessa USA:han. Saksan teollisuuden hyväs- tä kilpailukyvystä maailmanmarkkinoil- la kertoo myös kauppataseen ylijäämä. Työn tuottavuuden vuotuinen kasvu hidastui Saksassa vuosina 1991–2000 vain 1,1 prosenttiin. Tosin on huomat- tava, että USA:n luku, 2,0 %, on kor- jattava 1,4 %:iin ollakseen vertailukel- poinen Saksan kanssa. Saksan ongel- mana on kuitenkin se, että työpanos jää koko kansantaloudessa määrällisesti – sekä työtunneissa että työllisten mää- rässä – liian pieneksi (taulukko 2). Työllisyysongelmia on syntynyt, kun teollisuudesta vähennetty työvoima ei ole sijoittunut palveluihin. Tämän hetken heikkoihin talousnä- kymiin vaikuttaa ennen kaikkea kan- sainvälinen laskusuhdanne. Saksan ja Manner-Euroopan kasvua on hidasta- nut merkittävästi kotitalouksien pit- kään jatkunut pessimismi, mikä on näkynyt vaimeana kulutuskysyntänä ja 1 Saksan viralliset BKT:n kasvuluvut ei- vät tilastointierojen vuoksi ole täysin ver- tailukelpoisetUSA:nlukujenkanssa.Kan- santalouden tilinpitokäytännön erot nos- tavat USA:n lukua 0,4 prosenttiyksikköä Saksan ja useimpien muiden EU-maiden lukuihin nähden. Tämän poikkeaman ai- kaansaavat erot uusien tuotteiden laadun ja hinnan muutosten arvioinnissa, tuot- teidenyhteenlaskemisessakäytetyissäpai- noissasekäohjelmointi-investointienhuo- mioon ottamisessa. Ks. Deutsche Bundes- bank (2000) ja Vanhoudt & Onorante (2001). Kuvio 2. Työttömyysaste. Lähde: ILO (Laborsta), kansalliset työvoimatutkimukset, Saksan 1990-luku on arvio. Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kasvu. Lähde: OECD. talous 2 03 29.4.2003, 14:0517
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 suhteellisen korkeana säästämisastee- na. Ongelmia kärjistää vielä se suh- teellisen korkea kurssitaso, jolla Sak- san markka aikoinaan liitettiin yhteis- valuutta euroon. Toisaalta kotitalouk- sien velka-asema on parantunut, ja siltä osin edellytykset käänteelle parempaan ovat olemassa. Arvioitaessa Saksan taloutta ja sen näkymiä ei voida kuitenkaan sivuuttaa sitä keskustelua, joka näkee nimen- omaan rakenteelliset tekijät keskeise- nä syynä hitaahkoon kasvuun ja kor- keaan työttömyyteen. Huomio on tuolloin kohdistettu erityisesti jäykkiin työmarkkinoihin. Koska monet muut EU-maat eivät rakenteidensa osalta välttämättä eroa Saksasta, voidaan kri- tiikin katsoa koskevan myös laajem- min nykyistä EU-aluetta. Verokiila ja työvoimakustan- nukset Verot ja sosiaalivakuutusmaksut muo- dostavat työvoimakustannusten ja kä- teen jäävän nettopalkan väliin kiilan, jonka ajatellaan yleisesti aiheuttavan ra- kenteellista työttömyyt- tä. Tätä vaikutusta hä- märtää jonkin verran se, että julkisen talouden kasvu (budjettitasapai- non vallitessa) lisää kan- santalouden kokonais- kysyntää. Verotuksen sopivaa tasoa ja julkisen sektorin optimikokoa on vaikea määritellä. Saksan sosialidemokraattisvetoi- nen hallitus ei mitä ilmeisimmin halua suurta muutosta nykyiseen, kun taas oppositio ja monet talousoppineet (esim. OECD 2003) pitävät verojen tuntuvaa alentamista välttämättömänä. Kuviossa 3 on arvio teollisuuden työn- tekijän keskimääräisistä työvoimakus- tannusten tasosta ja niiden jakautumi- sesta nettopalkkaan, työntekijän mak- samiin veroihin ja työnantajamaksui- hin. Huolimatta Saksan korkeista ve- roista ja työnantajamaksuista teollisuu- den työvoimakustan- nukset jäivät v. 2001 kuitenkin USA:n tason alapuolelle. Työvoima- kustannukset näyttävät- kin lopulta sopeutuvan tuottavuutta vastaavalle tasolle. Saksan viime vuosina jyrkästi kasva- nut kauppataseen ylijää- mä kertoo osaltaan, että teollisuuden kustannus- taso suhteessa tuottavuuteen on pysy- nyt kurissa. Kuvion 4 avulla voidaan analysoida, miten verot vaikuttavat työvoiman ky- syntään ja työllisyyteen. Yksinkertai- suuden vuoksi oletetaan, että työvoi- man tarjontakäyrä S on pystysuora eikä jousta palkan mukaan. Usein aja- tellaan, että ammattiliittojen palkkavaa- timukset koskevat nettopalkkaa. Tuol- loin veron tai sosiaalivakuutusmaksun korotus nostaa työvoimakustannuksia mutta nettopalkka pysyy ennallaan. Tämä siirtää kuviossa 4 työvoiman ky- syntäkäyrän D vasemmalle asemaan D’. Veron tai maksun korotus vähen- tää työllisyyden tasolta E1 tasolle E2, ja samalla työttömyys kasvaa. Yleensä työvoimakustannukset kui- tenkin nousevat suhteellisesti vähem- Työvoimakustan- nukset eivät ole heikentäneet Saksan kansain- välistä kilpailuky- kyä. Taulukko 1. Reaaliset työvoimakustannukset ja työn tuottavuus, muutos %. Kustannus per Työn tuottavuus Yksikkötyö- työntekijä kustannukset 1991–95 1996–00 2001 2002 1991–95 1996–00 2001 2002 1991–95 1996– 00 2001 2002 Saksa 2,0 -0,1 -0,2 0,7 2,1 1,1 0,1 1,0 -0,2 -0,4 0,1 -0,2 USA 0,7 2,0 0,9 1,7 1,3 2,0 0,5 3,2 -0,4 0,1 0,0 -1,3 Euroalue 0,9 0,3 0,4 0,8 1,7 1,2 0,5 0,9 -0,5 -0,6 0,3 0,0 Lähde: Euroopan komissio. Taulukko 2. Työllisyys Saksassa v. 2001. Työllisen keskimääräiset Työllisyysaste (työlliset/väestö, työtunnit 15–64-vuotiaat) Saksa 1 467 65,9 USA 1 821 73,1 Suomi 1 694 67,7 Ruotsi 1 603 75,3 Ranska 1 532 62,0 Iso-Britannia 1 711 71,3 Lähde: OECD Employment Outlook, 2001. talous 2 03 29.4.2003, 14:0518
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 män kuin verot ja maksut (Koskela 2002). Bell, Jones ja Thomas (2003) saivat (Englannin aineistolla) tuloksen, jonka mukaan sosiaalivakuutusmaksu- jen nousu vähentää nettopalkkaa siinä määrin, että työvoimakustannukset pysyvät ennallaan eikä mitään työlli- syyden heikentymistä tapahdu. Näin voi käydä, jos työntekijät ottavat palk- kavaatimuksissaan huomioon myös sen, että verojen tai sosiaalivakuutus- maksujen aleneminen vähentää heidän saamiaan etuja julkiselta sektorilta, tai sen vuoksi, että työntekijät saavat jon- kinlaisen signaalin työvoiman kysyn- nän heikentymisestä, mikä hillitsee heidän palkkavaatimuksiaan. Kuvios- sa 4 nettopalkka laskisi tasolle w2 eikä työllisyys heikentyisi. Tämä on yksi selitys sille, miksei verojen alentami- nen välttämättä lisää työllisyyttä tehok- kaasti.3 Edellä kuvattu pakkavaatimuk- sia hillitsevä vaikutus voi syntyä hel- pommin silloin, kun palkoista sovitaan keskitetysti (Summers & Gruber & Vergara 1993). Ehkä tämä epäselvyys siitä, miten verokiila lopulta vaikuttaa työvoima- kustannuksiin ja sitä kautta työn ky- syntään ja työllisyyteen, on osaltaan ollut murentamassa verotuksen alen- tamisvaatimusten suosiota Saksassa- kin. Keskustelussa on sitä paitsi ko- rostunut huoli työvoiman tarjonnasta ja siten myös siitä, etteivät työttömät ole halukkaita etsimään aktiivisesti työ- tä. Niinpä verotuksen alentamisen si- jaan nykyjärjestelmän kritiikki on kiin- nittänyt huomion Saksan työttömyys- korvausjärjestelmään ja työttömien toi- meentulotasoon. Työttömyyskorvaukset Saksassa maksetaan verovapaita työt- tömyyskorvauksia ja -avustuksia tau- lukossa 3 kuvatun järjestelmän mukai- sesti. Tarveharkintaisen työttömyys- avustuksen taso on korkea, jos sitä 2 Euromääräiset luvut on muunnettu kurssilla (euro/dollari) 0,946. USA:n palk- kaluvun tilastolähteenä on Bureau of La- bour Statistics ja itse luku on tammi- ja joulukuun keskiarvo. Saksan luvun tilas- tolähde on Statistisches Bundesamt Deutschland. Suomen luvun tilastolähde on Tilastokeskus. Luku kuvaa koko teolli- suuden säännöllisen työajan ansiota vuo- den 2002 2. neljänneksellä. Tiedot keski- vertotuotantotyöntekijäntyövoimakustan- nusten verorakenteesta ovat vuodelta 2000. Tilastolähteenä on OECD Econo- mic Outlook, June /2001 (OECD, Taxing wages). 3 Daveri ja Tabellini (2000), jotka mit- tasivattyönverotuksentyöllisyysvaikutuk- sia, saivat tuloksen, jonka mukaan vero- tuksen kiristämisen vaikutus työllisyyteen on heikko nimenomaan Pohjoismaissa toisinkuinanglosaksisissamaissajaMan- ner-Euroopassa. Kuvio 3. Työvoimakustannukset 2002, keskimääräinen teollisuuden työn- tekijä.2 Kuvio 4. talous 2 03 29.4.2003, 14:0519
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 verrataan Suomen verolliseen työ- markkinatukeen, joka on vain 23 eu- roa päivässä. Myös rajaton kesto te- kee työttömyysavustuksesta hyvin run- saan. Sen sijaan työttömyyspäiväraha on lähellä Suomen ansiosidonnaista päivärahaa eikä juuri ylitä useiden muiden OECD-maiden tasoa (EEAG 2002). Sen saannin ehto ei ole juuri muita OECD-maiden käytäntöä löy- sempi, ja kestokin on yleensä lyhyem- pi kuin useassa muussa Euroopan maassa. Työttömyyspäivärahaa voi saa- da yhtäjaksoisesti kuitenkin jopa 32 kuukautta, jos henkilö on vähintään 57–vuotias ja jos työsuhde on kestä- nyt ainakin 7 vuotta ja työttömyysva- kuutusmaksua on suoritettu ainakin 64 kuukaudelta. Jos henkilö on esimer- kiksi alle 45-vuotias ja työsuhde on kestänyt yli 7 vuotta, etua saa enim- millään 12 kuukautta. Tarjotusta työstä kieltäytymisestä seu- raavat rangaistukset eivät Saksassa ole kansainvälisen vertailun perusteella ta- vanomaista lievempiä (EEAG 2002). Työttömän velvollisuus ottaa vastaan tarjottua työtä toisella paikkakunnalla on Saksassa kuitenkin löysempi kuin esimerkiksi Suomessa, jossa kokoai- kaisesta työstä toisella paikkakunnalla voi kieltäytyä vain poikkeustapauksis- sa. OECD:n (2003) mielestä tarjotun työn vastaanottamiseen liittyviä velvoit- teita tulisi Saksassa tiukentaa ja näi- den velvoitteiden rikkomisesta aiheu- tuvia rangaistuksia tulisi suurentaa. Todisteita työnhaun aktiivisuudesta tulisi myös vaatia nykyistä enemmän. Nämä vaatimukset ovat osin reaktiota saksalaiseen käytäntöön, jossa niihin työnhakijoihin, jotka ovat sopineet vi- ranomaisten kanssa työnhakuohjel- masta, kohdistuu muita ankarammat velvoitteet myös työnhaun osalta. Henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyyspäivärahaan tai -avustuk- seen, voivat saada sosiaaliapua. OECD:n (1999) vertailun mukaan yksinäisen sosiaaliavustuksen saajan tulotaso oli Saksassa vuonna 1997 noin 54 % keskivertotyöntekijän tulotasos- ta, alempi kuin Suomessa. Kahden lap- sen huoltajalla vastaava luku oli 52 %. EU-alueella vain Espanjassa ja Rans- kassa lapsiperheen sosiaaliapu oli pie- nempää kuin Saksassa. Entisen Itä- Saksan alueella, jossa työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin läntisessä Saksassa, työttömyysavustusten mer- kitys työttömien toimeentulon lähtee- nä on selvästi suurempi kuin läntises- sä Saksassa. Yhdeksi ratkaisuksi Saksan työttö- myysongelmaan on tarjottu järjestel- mää, jossa työllisyystuki olisi pääosin pieniin tuloihin kohdistettua palkkatu- kea eikä suoraa työttömyystukea ku- ten nykyisin. Tällöin pienituloinen voi saada palkkatukea enemmän kuin maksaa veroa. Esimerkiksi EEAG (2002 ja 2003) suosittaa tällaista jär- jestelmää, jollainen on käytössä USA:ssa. Vanhaa systeemiä pidetään puutteellisena, koska sen nähdään vain lievittävän työttömyyden vaikutuksia. Sen taustalla olevaa ajatusmallia kriti- soidaan siitä, että se pitää työttömyyt- tä annettuna. Kuviossa 5 selvitetään työllistävän palkkatuen vaikutuksia. Olkoon w2 (vaikeasti työllistyvän) palkkataso, jota vastaava työvoiman kysyntä D ja tar- jonta S ovat tasapainossa. Olkoon w1 palkkanormi, jonka alle työllisen pal- kan ei sallita menevän. Jos työlliselle maksetaan esimerkiksi verotukena palkkanormin ja markkinapalkan vä- linen erotus, yhteiskunnan työllisyys- tuen määrä on alue ACFE. Sen sijaan järjestelmässä, jossa työttömyystuen normeeraama reservaatiopalkka (palk- kaminimi, jolla työntekijä suostuu työs- kentelemään) nostaa markkinapalkan tasolle w1 , yhteiskunnan kustannus (työttömyyskorvaukset) on alue BCHG. Palkkatuen ongelmana on se, että jo melko tavanomaiset ”tyypit” ovat alt- tiina tulemaan työttömiksi. Tämä te- kee työllistävän tuen määrästä suuren. (Tuolloin pisteiden A ja C välinen etäi- syys kuviossa 5 on suuri.) Toinen on- gelma on se, että palkkanormin ja markkinapalkan erotuksen suurenemi- nen kasvattaa tässä järjestelmässä yh- teiskunnan tukea enemmän kuin työt- tömyyskorvausjärjestelmässä. Tämä ai- kaansaa paineita alentaa palkkanormia, siis työllisen vähimmäistoimeentulon tasoa. Pienipalkkaisten toimeentulo jää hel- posti pieneksi senkin vuoksi, että palk- katuen kannustavuus edellyttää koko- naistulojen nousevan markkinapalkan mukaan. Niinpä alimpien markkina- palkkojen täytyy olla hyvin pieniä (EEAG 2002). Mutta tavoitellussa jär- jestelmässä myös työttömän ansiotason täytyy olla nykyistä matalampi, koska kaikkien työllisten – myös palkkatuet- tujen – tulotason täytyy olla sitä sel- västi suurempi. Tämä edellyttää Bert- holdin ja Fehnin (2003) mukaan Sak- sassa sosiaaliavun laskemista noin 75 prosenttiin nykyisestä tasosta, joka on Taulukko 3. Saksan työttömyyskorvausjärjestelmä. Soveltumisala Saannin ehto Korvaus- Kesto prosentti Työttömyys- Kaikki palkan- 12 kk:n työssä- Yksinäinen 60 % 6–32 kuukaut- vakuutuksen saajat olo (ja vakuutus- ja huoltaja 67 % ta, suhteessa mukainen maksut) viimei- viimeisen 52 työssäoloon päiväraha sen 3 vuoden viikon keski- ja etuuden saa- aikana määräisistä net- jan ikään toansioista Työttömyys- Kaikki palkan- On saanut työt- Lasten huolta- Rajaton avustus saajat tömyyspäivära- jalle 57 % ja yk- haa viimeisen sinäiselle 53 % vuoden aikana nettoansioista talous 2 03 28.4.2003, 15:0620
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 yksinäisen kohdalla lähellä Suomen tasoa ja perheellisen kohdalla selvästi sitä alempi. Toisaalta on korostettu (EEAG 2003), että sosiaaliavun taso määrää pitkälti reservaatiopalkan ja vaikuttaa siten myös markkinapalkkoihin. Niin- pä sosiaaliavun leikkaamista kannate- taan myös sen vuoksi, että erityisesti matalat palkat alenisivat nykyi- sestä ja työn kysyntä si- ten kasvaisi. USA:ssa ja Iso-Britanniassa, joissa työllisyystuen painopiste on työllisten palkkatues- sa, tulonjako on kan- sainvälisesti katsoen epä- tasainen (taulukko 4). Näyttää siltä, että juuri edellä maini- tuista syistä ei palkkaeroja pyritäkään tasaamaan tulonsiirroilla. Useimmissa Euroopan maissa, jois- sa on saavutettu verraten matala työt- tömyyden taso, ei kuitenkaan ole tar- vinnut alentaa reservaatiopalkkaa hei- kentämällä työttömyystukea ja sosiaa- liapua. Monissa maissa työllistämistu- kea suunnataan vain rajoitetulle koh- deryhmälle kuten niille, jotka ovat ai- emmin olleet työttömänä. (Tämä pie- nentää työllistämistuen kokonaiskus- tannuksia kuviossa 5 lyhentämällä pis- teen A etäisyyttä pisteestä C.) Aktiivi- seen työllisyyspolitiikkaan, jota on käy- tetty muun muassa Ruotsissa, Tans- kassa ja Hollannissa, sisältyy usein työ- voiman koulutusta ja kuntoutusta, mikä parantaa työvoiman laatua ja siir- tää kysyntäkäyrää oikealle kuviossa 5 lisäten työllisyyttä annetulla palkkata- solla. Toki useimmissa Euroopan maissa on vii- me vuosina alennettu palkkaveroja tai sosiaa- livakuutusmaksuja, kun on haluttu edistää työl- lisyyttä. Tämä verotuki on usein kohdistettu pie- niin palkkoihin, mutta silloinkin tuen kokonais- kustannukset saattavat nousta varsin suuriksi kuten Hollan- nin kokemukset sosiaalivakuutusmak- sujen alentamisesta pienten palkkojen osalta osoittavat. Työsuhdeturva ja irtisanomis- kustannukset Työntekijöiden irtisanomiskustannuk- set nousivat Saksassa jo 1960- ja 1970- lukujen vaihteessa (Caballero & Ham- mour 1997). Tällä hetkellä irtisano- misia koskevaa lainsäädäntöä ja sen perusteella langetettuja irtisanomiskor- vauksia voidaan pitää OECD-maiden keskinäisen vertailun perusteella anka- rina yrityksille (OECD 2003). Tunne- tusti työntekijän kannalta hyvä irtisa- nomissuoja kannustaa investoimaan inhimilliseen pääomaan, ja näin sillä on muitakin positiivisia hyvinvointivaiku- tuksia kuin työntekijän epävarmuuden vähentäminen. Kuitenkin sen vaikutuk- sesta työvoimakustannukset kasvavat ja yritysten halu palkata uusia työnte- kijöitä heikkenee, minkä vuoksi esi- merkiksi Berthold ja Fehn (2003) pi- tävät tärkeänä työntekijöiden työsuh- deturvan heikentämistä työllisyyden edistämiseksi. Hallitus päätti heikentää työt- tömyysturvaa – mutta varo- vaisesti Saksan hallitus on joutunut kovaan pai- neeseen piintyneen työttömyyden ja lähes pysähtyneen talouskasvun vuok- si. Näyttää siltä, että valmiuksia olisi tehdä maan työttömyyskorvausjärjes- telmään ja työllisten irtisanomissuojaan lähinnä sellaisia muutoksia, jotka pois- taisivat ainakin selvät ylilyönnit verrat- tuna eurooppalaiseen käytäntöön. Niinpä Saksassa ollaan suuntautumas- sa pienten askelten politiikkaan, jossa vältetään työttömyystuen ja sosiaali- avun tuntuva aleneminen. Hallituksen muutosesitykset perustu- vat osin yhteiskunnallisesti laajapohjai- sen Harzin komitean esityksiin mm. pienten tulojen verotuen laajentamises- ta, työllistyvien työttömien verotues- ta, kotitalouspalveluiden verovähen- nyksistä ja ikääntyneiden työttömien työllistymistuesta. Nämä uudistukset edistävät työllisyyttä osaltaan, mutta ne eivät tule johtamaan pienten palkko- jen laajamittaiseen alenemiseen eikä työttömien toimeentulonormin alentu- miseen. Komitean esitysten pääpaino oli työvoimahallinnon uudistamisessa. Työvoimatoimistoista halutaan tehdä työllisyystoimistoja, joiden tehostunut toiminta tekisi mahdolliseksi tiukentaa mielekkäällä tavalla työnhakijoiden Edellyttääkö työlli- syyden kohottami- nen sosiaaliturvan ja palkkojen leik- kauksia? Kuvio 5. talous 2 03 28.4.2003, 15:0621
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 velvoitteita mm. ottaa vastaan tarjot- tua työtä. Nyttemmin liittovaltion hallitus on päättänyt lyhentää yli 55-vuotiaiden työttömyysvakuutuksen mukaisen kor- vauksen enimmäiskestoa 16 kuukau- teen ja alle 55-vuotiaiden kohdalla 12 kuukauteen. Käytännössä tämä leik- kaus ei koske alle 45-vuotiaita, koska heidän kohdalla enimmäiskesto on jo nyt 12 kuukautta. Samoin on päätetty jo tämän vuoden aikana korvata enti- nen työttömyysavustus uudella tuki- muodolla (työttömyysavustus II), jon- ka taso on sama kuin sosiaaliavulla. Tätä tukea maksetaan työvoimaan kuuluville työttömille, käytännössä niil- le, jotka olivat aiemmin oikeutettuja työttömyysavustukseen ja osalle niitä, jotka saivat aiemmin sosiaaliapua. Van- ha sosiaaliapu jää sellaisten tulottomi- en tueksi, jotka eivät kuulu työvoi- maan. Sopimusjärjestelmä ja ammattiliitot Saksassa tehdään vuosittain liittokoh- taiset ja yleissitovat työehtosopimuk- set. Käytännössä minimipalkka mää- räytyy työehtosopimusten perusteella. Ne, jotka esittävät radikaalia työllisyys- reformia (EEAG 2002, 2003; OECD 2003) kulmakivenä reservaa- tiopalkkojen alentami- nen, esittävät luopumis- ta työehtosopimusten yleissitovuudesta ja siir- tymistä yksilöllisen ja työpaikkakohtaisen so- pimisen suuntaan. Täl- lä tavoin voitaisiin pois- taa palkkojen minimira- jat. Usein on esitetty, että korporatiivi- nen sopimusmalli jäykistää palkkoja myös muilla tavoin. Tämä vaikutus on kuitenkin heikko. Niinpä itse palkka- hajonta on esimerkiksi Suomessa ja Saksassa lähes yhtä suuri kuin USA:ssa, jossa palkoista sovitaan yk- silöllisesti (taulukko 4). Ammattiliitto- jen vaikutusvaltaa halutaan vähentää il- meisesti myös sen vuoksi, että ne vah- vistavat työntekijöiden neuvotteluvoi- maa ja nostavat siten palkkoja. Am- mattiliittojen välisen koordinaation li- sääminen tai keskitettyihin kokonais- ratkaisuihin siirtyminen ei ole saanut Saksassa merkittävää julkista vastakai- kua. Ehkä tämä selittyy siitä, että palk- kakoordinaatio, jolla voitaisiin ottaa huomioon monia välilli- siä vaikutuksia, lisää palkkamalttia selvimmin silloin, kun veroja ollaan nostamassa.4 Niinpä taas tilanteessa, jossa veroilla kustannettuja etuuksia karsitaan, koordinaation vaikutus voisi olla päin- vastainen ja aikaansaada lähinnä nousupainetta palkkoihin. Sen sijaan on melko hämmästyttä- vää, että korporatiivista käytäntöä ar- vostellaan siitä, ettei se sallisi eri palk- kausmuotojen joustavaa soveltamis- ta.5 Saksan metalliteollisuudessa esi- merkiksi on pitkät perinteet erilais- ten bonusten ja yksilöllisesti määräy- tyvien palkanlisien käytöstä. Vaikut- taa siltä, että ne, jotka näkevät am- mattiliittojen ja korporaatioiden rajoit- tavan eri palkkausmuotojen laajamit- taista soveltamista, kuvittelevat, että varsinkin tulokseen perustuvia kan- nustimia kannattaisi laajentaa nykyi- sestä merkittävästi. Usein kuitenkin monet luonnolliset syyt kuten palkki- on epävarmuuden aikaansaama riski, vaikeus havaita yksilöllistä työpanos- 4 Esimerkiksi Summers, Gruber ja Verga- ra (1993) ovat todenneet, että keskitetty sopiminen ottaa myös huomioon veroilla kustannettujen etujen vaikutukset työn- tekijöiden tuloihin, mistä seuraa palkka- malttia lisättäessä veroja. 5 Bertholdin ja Fehnin (2003) argumen- tointipalkkausjärjestelmänuudistamisesta ontuu myös monilta muilta osin. Kirjoit- tajien mukaan esimerkiksi yleistyvä jälki- fordistinen työympäristö useine tehtävi- neenedellyttääentistäjoustavampaajaeri tehtävät huomioon ottavaa palkkausta. Tähänkin väitteeseen voidaan suhtautua kriittisesti. Tunnetun mikrotaloustieteen tuloksen mukaan kyseisessä ympäristössä on työnantajan kannalta verraten tavan- omaisessa tilanteessa optimaalista rajoit- taa kannustimia ja soveltaa kiinteää palk- kausta (ks. esim. Holmström ja P. Milg- rom 1991). Syy tähän on se, että jotkut tehtävätovatkuitenkin”pehmeitä”javai- Saksassa ei synny ammattiliittojen välistä koordinaa- tiota eikä keskitet- tyjä työehtoseopi- muksia. Taulukko 4. Tulonjako eräissä OECD-maissa 1990-luvun puolivälissä. Gini-kerroin Köyhyysaste (tulot OECD-kulu- tusyksikköä kohden alle 50 % mediaanitulosta) Ennen tu- Tulonsiir- Vähennys- Ennen tu- Tulonsiir- Vähennys- lonsiirtoja tojen jäl- kerroin,% lonsiirtoja tojen jäl- kerroin,% keen keen Suomi 48 23 55 33 4 88 Ruotsi 48 22 57 36 4 92 Norja 43 24 47 27 4 85 Alankomaat 54 28 50 30 7 77 Ranska 56 29 46 39 8 79 Saksa 48 30 45 29 7 76 Iso-Britannia 60 35 43 38 12 66 Kanada 46 29 39 29 11 66 USA 50 38 28 29 18 38 Lähde: Talousneuvoston työryhmäraportti (2001). talous 2 03 28.4.2003, 15:0622
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 ta ja moninaiset mahdollisuudet käyt- tää hyväksi puutteelliseen havainnoin- tiin perustuvaa palkkausta – eivätkä niinkään ammattiliitot ja korporatii- vinen sopimuskäytäntö – rajoittavat työnantajien halua lisätä tulospalkka- uksen osuutta. Työllisyyttä hyvinvoinnin kustannuksella? Edellä on käsitelty lähinnä työmarkki- noiden rakenteiden työllisyysvaikutuk- sia. Tässä nousivat keskeisesti esille eräiden asiantuntijoiden ja CSU:n edel- lyttämät toimet toi- meentulonormin alen- tamiseksi, mikä tekisi tilaa palkkojen alentu- miselle ja rajoittaisi osaltaan pienimpiin palkkoihin kohdistu- neen tuen kokonaisar- voa. Herää kysymys, kan- nattaako työllisyyttä edistää tällä tavoin. Jo- kainen askel toimeen- tulonormin (ja reser- vaatiopalkkojen) alen- tamiseksi lisää työlli- syyttä mutta vähene- vällä teholla, koska vai- keimmin työllistyvät tulevat vuoroon viimei- sinä. On myös selvää, että tähän prosessiin liittyvä tulonjaon muu- tos heikentää hyvin- vointia, koska menetet- ty euro on köyhälle ar- vokkaampi kuin lisäeu- ro rikkaalle. Työllisty- misen aikaansaamien positiivisten hyvinvoin- tivaikutusten vastapai- noksi kuvatussa pro- sessissa syntyy kasvavia negatiivisia vaikutuksia, jotka lopulta hallitsevat. Erimielisyydet Saksan ke- hittämisen suunnasta liittyvät paljolti edellä määritellyn optimin paikantami- seen. Koulujärjestelmä OECD:n PISA 2000-selvitys 15-vuo- tiaiden lukutaidosta sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisesta (Väli- järvi ym. 2001) sai selville, että äidin- kielen oppiminen Saksan kouluissa jää OECD-maiden keskitason alapuolel- le. Unicef (2002) arvioi jo tehtyjä kar- toituksia6 , ja sen yhteen kokoavan in- dikaattorin mukaan Saksassa huonosti osaavia on selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Ainoas- taan aikuisväestön lukutaitoa mittaa- vassa SIALS-tutkimuksessa (Linnan- kylä ym. 2000) Saksa sijoittuu keski- tason yläpuolelle. Eri maiden menestyminen edellä mai- nituissa tutkimuksissa viittaa siihen, että niin tulonjako7 , maan vauraus kuin koulujärjestelmäkin ovat vaikuttaneet. Esimerkiksi Suomessa ja Etelä-Kore- assa – kahdessa erityisen hyvin menes- tyneessä maassa – tulonjako on suh- teellisen tasainen ja koulujärjestelmä perustuu julkisten yhtenäiskoulujen hal- litsevaan rooliin. USA:n keskinkertai- nen menestyminen, kun mittana on keskiarvo, ja taas heikko menestymi- nen, kun mittana on huonosti osaavi- en osuus, kertoo jotain pikemminkin sosiaalisen koheesion puutteesta ja suu- rista tuloeroista kuin koulujärjestel- mästä, joka ei eroa (tai ei eronnut taan- noin) paljoakaan esimerkiksi Suomen ja Etelä-Korean järjestelmistä. Saksan kohdalla huonot tulokset viit- taavat selvästi epäonnistuneeseen kou- lujärjestelmään. Lapset ohjataan jo neljännen luokan jälkeen kolmeen vaihtoehtoiseen ja varsin eritasoiseen kouluun (Hauptschule, Realschule ja Gymnasium). Mitä ilmeisimmin aikai- nen eriytyminen säilyttää lasten koti- taustojen erojen vaikutuksia voimak- kaasti. Tätä taustaa vasten on huomi- onarvoista, että ne tahot, jotka ovat valmiita uudistamaan Saksan talouden ja yhteiskunnan rakenteita melko ra- dikaalisti ainakin työmarkkinoiden ja sosiaaliavun tason osalta (ks. esim. OECD, 2003), ovat hyvin pidättyviä koulujärjestelmää koskevissa kannan- otoissaan. keasti kontrolloitavia, minkä vuoksi ha- vaittuun tulokseen perustuva palkkaus kannustaisi juuri näiden – työnantajalle tärkeidenkin–työtehtävienlaiminlyöntiin. 6 Unicef (2002) tukeutui OECD:n PISA 2000-aineistoon ja toiseen mittaukseen (TIMS 1999), jossa arvioitiin 8-luokka- laistenedistymistämatematiikassajaluon- nontieteissäerimaissa. 7 Teoreettisessa kirjallisuudessa on osoi- tettu, että tasainen tulonjako lisää inves- tointeja inhimilliseen pääomaan. Unicef (2002) on tarkastellut maa-aineistoa ja verrannut tulonjakoa huonon osaamisen yleisyyteenerimaissa.Tällainentarkastelu antaa vain viitteistä kyseisestä relaatiosta. Kuitenkin jo tämä vertailu viittaa positii- viseen korrelaatioon tasaisen tulonjaon sekä tasaisen ja hyvän oppimisen välillä. Eero Lehdon mielestä on luonnollista, että Saksassa kes- kustellaan paljolti samanlaisista talouspoliittisista kysy- myksistä kuin Suomessakin, onhan molemmissa maissa korkea työttömyys. talous 2 03 28.4.2003, 15:0623
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 Edellä kävi ilmi, että epätasainen tu- lonjako leimaa koko yhteiskuntaa ja heijastuu myös nuoremman ikäluokan mahdollisuuksiin kouluttautua, ei vain opetukseen käytettyjen resurssien, vaan yleisemminkin perheiden talous- tilanteen vuoksi. Tämän vuoksi ohjel- ma, joka suosittaa esimerkiksi työ- markkinajoustojen lisäämistä kiinnittä- mällä huomion vain tulonjaon lyhyen aikavälin (sukupolven sisäisiin) vaiku- tuksiin, voidaan pitää rajoittuneena. Tämä rajoittuneisuus voi aikaansaada yhteiskuntapolitiikkaan vinouman, jos- sa annetaan liian suuri paino lyhyen ai- kavälin kannustimille. Innovaatiopohjainen kasvu Uuden talouden ja informaatiotekno- logian merkitys Saksan taloudelle on jäänyt verraten vähäiseksi. Sekä in- vestoinneilla informaatioteknologiaan että tämän alan tuotteiden valmistuk- sella on Saksassa vähäisempi merki- tys kuin esimerkiksi USA:ssa, Pohjois- maissa ja Itä-Aasian nopeasti kasva- vissa maissa (IMF 2001). Tämä on nähty Saksan hitaan kasvuvauhdin yhdeksi syyksi, joskin ICT-alan viime vuosien kriisin vuoksi arviot ovat täs- sä asiassa tulleet aiempaa varovaisem- miksi. Merkillepantavaa kuitenkin on, että Saksan T&K-investoinnit suh- teessa bkt:hen ovat pysyneet OECD- maiden keskitasoa korkeampina. Vuonna 2001 Saksan T&K-intensi- teetti oli jo 2,5 prosenttia ja lähes sama kuin USA:n (2,7 %) mutta selvästi Suomen (3,4 %) ja Ruotsin (3,8 %) tason alapuolella. On sanottu että Euroopan ongelma on nimenomaan yksityisesti rahoitet- tujen T&K-investointien vähäisyys. Mutta tämäkään ei pidä paikkansa, jos Saksaa verrataan USA:han. Saksassa julkisten T&K-menojen osuus bkt:sta on sama kuin USA:ssa mutta pienem- pi kuin Suomessa tai Ruotsissa. Tämä kertoo kuitenkin siitä, että Saksassa- kin pyritään kohtuullisen aktiivisesti paikkamaan niitä aukkoja, joita yksi- tyisten rahoitusmarkkinoiden epätäy- (2000), Lukutaito työssä ja arjessa, Ai- kuisten toinen kansainvälinen lukutaito- tutkimus Suomessa, tiedote 15.6.2000. OECD (1999), Benefit Systems and Work Incentives, Paris. OECD (2003), OECD Economic Sur- veys – Germany, Volume 2002, Supple- ment No. 4 – January 2003. Summers, L. & Gruber, J. & Vergara, R. (1993), Taxation and the Structure of Labor Markets, Quarterly Journal of Economics, CVIII, 385–411. Unicef (2002), Schools Can Serve to Reduce or Challenge Existing Social Inequality, Innocenti Report Card, Issue No 4, November. Vanhoudt, P. & Onorante, L. (2001), Measuring Economic Growth and New Economy, EIB Papers, vol. 6, No 1. Välijärvi, J. & Linnakylä & Kupari & Reinikainen, P. & Malin, A. & Puhakka, E. (2001), Suomen tulevaisuuden osa- ajat, PISA 2000-tutkimuksen esitulok- sia, Jyväskylä.. dellisyys tai yksityisrahoitteisten T&K- menojen riittämättömyys aiheuttaa. In- novaatiopohjaisen kasvun voimistami- seksi on myös esitetty laajakantoisia muutoksia työmarkkinoiden toimin- taan ja verotukseen muun muassa yrit- täjyyden edistämiseksi. Koska näiden toimien kosketuspinta olisi hyvin laa- ja, ei niiden tarpeellisuutta voi arvioi- da yksin teknologiapolitiikan näkö- kulmasta. KIRJALLISUUS Bell, B. & Jones, J. & Thomas, J. (2002), Estimating the Impact of Changes in Employer’s National Insurance Contri- butions on Wages, Prices and Emplo- yment, Bank of England Quarterly Bul- letin, Winter 2002. Berthold, N. & Fehn, R. (2002), Unemployment in Germany: Reasons and Remedies, CESifo Working Paper No. 871. Caballero, R. & Hammour, M. (1997), Jobless Growth: Appropriability, Factor Substitution and Unemployment, NBER Working Paper 6221. Daveri, F. & Tabellini, G. (2000), Unemployment, Growth and Taxation in Industrial Countries, Economic Policy, 30, 49-88. Deutsche Bundesbank (2000), Prob- lems of International Comparisons of Growth Caused by Dissimilar Methods of Deflation, With IT Equipment in Ger- many and United States as a Case in Point, Monthly Report, August. EEAG (2002), Report on the Europe- an Economy, 2002, European Econo- mic Advisory Group at CESifo, Munich. EEAG (2003), The Second Report of European Economic Advisory Group by CESifo, Munich. Holmström, B. & Milgrom, P. (1991), Multitask Principal-Agent Analysis: In- centive Contracts, Asset Ownership and Job Design, Journal of Law, Economics and Organization 7 (Special Issue), 24– 52. IMF (2001), World Economic Outlook, October. Koskela (2002), Labour Taxation and Employment in Trade Union Models: A Partial Survey, teoksessa Towards Higher Employment, toim. Seija Ilma- kunnas ja Erkki Koskela, VATT, Helsinki 2002. Linnankylä, P. & Malin, A. & Sulku- nen, S. & Blomqvist, I. & Virtanen, H. talous 2 03 28.4.2003, 15:0624
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 25 Työmarkkinoiden toiminta on onnis- tunut Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenmaissa keskimäärin huonosti. Työttömyyslukuja nostavat ylöspäin eritoten suuret Emu-maat. Työllisyy- den hoito on onnistunut pienissä so- pimusyhteiskunnissa paremmin – ai- noana surullisena poikkeuksena Suo- mi. Nämä erot ilmenevät oheisesta tau- lukosta 1, johon on koottu OECD:n Employment Outlookista vertailukel- poisia lukuja vuodelta 2001. Maat on Juhana Vartiainen Fackföreningsrörelsens Institut för Ekonomisk Forskning (FIEF), Tukholma Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja työmarkkinat1 Yhteinen ja uskottava rahapolitiikka johtaa todennäköisesti suomalaistyyppisten yhteiskuntasopimusten poliittisen tilauksen voimistumiseen euro- maissa. Liian alhainen inflaatiotavoite voi kuitenkin olla työlli- syyden ja hyvinvoinnin kannalta vahingollinen. Juhana Vartiainen siirtyi viime syksynä kahdeksi vuodeksi Palkansaajien tutkimuslai- toksesta Ruotsin ay-liikkeen tutkimuslaitokseen. 1 Esitelmä Palkansaajien tutkimuslaitok- sen seminaarissa “Euroalueen talouspoli- tiikka valinkauhassa” 24.2.2003. talous 2 03 28.4.2003, 15:0625
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s26 jaettu kahteen ryhmään, “pieniin so- pimusyhteiskuntiin” ja “suuriin mai- hin”. Ensin mainituissa pyritään koor- dinoimaan palkanmuodostusta jon- kinlaisen tulopolitiikan avulla. Suuret maat on valittu kokonsa perusteella, mutta niille on myös tyypillistä heik- ko kansantalouden tasoinen palkka- koordinaatio. Vertailun ulkopuolelle jäävät Belgia, Portugali, Kreikka, Luxemburg ja Ir- lanti, joista neljää ensimmäistä ei par- haalla tahdollakaan voi pitää “sopimus- yhteiskuntina”. Irlanti on rajatapaus, jonka luokittelu on vaikeaa. Tanska ja Ruotsi eivät kuulu rahaliittoon, mutta sopeutuminen alhaiseen inflaatioon ja uskottavaan rahapolitiikkaan on ollut niille samanlainen haaste kuin Emu- maillekin. Lisäksi Tanska on sitonut kruununsa arvon euroon, joten sen ta- louspolitiikkaa rajoittavat lähes samat vaatimukset kuin rahaliiton jäseniäkin. Palkkasopimusten koordi- nointi edelleen hyvästä? Ensimmäisen aallon rahaliittotutkimuk- sessa ja Suomen Emu-keskustelussa monet olettivat, että Emu-jäsenyys saattaa suomalaistyyppisen palkka- koordinaation vaikeuksiin. Ehkä yksin- kertaisin intuitio tämän käsityksen tu- eksi seurasi suoraan suositusta Calm- forsin ja Driffillin (1988) mallista, jos- sa hyvät lopputulokset saavutetaan joko keskittämisen tai hajauttamisen kautta. Koska suuressa Emu-taloudes- sa keskittämisvaihtoehtoa ei ole, niin vaihtoehdoiksi jäävät vain “hyvä” ha- jauttaminen ja “huono” välivaihtoeh- to, joka samastettiin nyt kansalliseen koordinointiin ikään kuin ajatellen, että kansalliset keskusjärjestöt edustavat suuressa Emu-taloudessa jotakin sa- mantapaista kuin “liitot” eli välitaso Calmfors-Driffill-mallissa. Tuoreempi tutkimus on kuitenkin muuttanut tämän käsityksen. Kansal- listen ammatillisten keskusjärjestöjen samastaminen Calmfors-Driffill-mallin “ammattiliittoihin” ei osoittautunut ko- vin hyväksi intuitioksi, ja uudemmissa teoreettisissa tarkasteluissa syntyykin yleensä palkkakoordinoinnin siunauk- sellisuutta korostavia lopputuloksia. Esimerkkinä tällaisesta tarkastelusta on Fabrizio Coricellin, Alex Cukiermanin ja Alberto Dalmazzon (2000) artikke- li, jonka teoreettinen malli on tälle kir- jallisuudelle tyypillinen. Siinä keskus- pankki voi painottaa inflaatio- ja työl- lisyystavoitteita niin, että inflaatiotavoit- teen suhteellista painoa kutsutaan “konservatiivisuudeksi”. Palkanmuo- dostus taas voi tapahtua yritys-, am- mattiliitto- tai kansallisella tasolla. Ra- hapolitiikan ja palkanmuodostuksen strateginen vuorovaikutus syntyy sii- tä, että keskuspankki voi uhata kor- kojen nostolla, jos palkat kohoavat lii- kaa. Mallissa ensinnäkin työllisyys on sitä korkeampi mitä konservatiivisempi on keskuspankki ja mitä enemmän palkkaneuvotteluja koordinoidaan. On siis aina hyödyllistä palkata kes- kuspankkiin inflaatiohaukka ja lisätä palkkaneuvottelujen koordinointia. Jos sitä vastoin keskuspankki on “leväpe- räinen” eli vastaa korkeisiin palkanko- rotuksiin rahapolitiikkaa keventämäl- lä, ammattiliitot todennäköisesti esit- tävätkin korkeita vaatimuksia, jolloin työllisyys jää alhaiseksi. Toiseksi keskuspankin konservatii- visuuden suhteellinen hyöty on suu- rin silloin, kun palkkaneuvottelujen koordinointi on keskitasoa. Tämän voi ymmärtää niin, että aivan kattava keskusjärjestö joka tapauksessa sisäis- tää korkeiden palkkavaatimusten kaik- ki mahdolliset ulkoisvaikutukset (esi- merkiksi työllisyyteen), jolloin keskus- pankin erityistä kurituksen uhkaa ei edes tarvita. Jos sitä vastoin palkan- muodostuksen koordinointi tapahtuu välitasolla (liittotasolla), tämä “koston” mahdollisuus on hyödyllinen palkka- vaateiden hillitsijä. Työttömyyslukujen ristiintaulukointi rahapolitiikan strategian ja neuvotte- lujen keskittyneisyyden kanssa näyttäi- sikin tarjoavan empiiristä tukea jälkim- mäiselle tulokselle. Kuten Iversen (1999) on osoittanut vuosia 1973– 1993 koskevassa vertailussaan, pe- räänantamaton rahapolitiikka näyttäi- si parantavan työllisyyttä erityisesti sel- laisissa maissa, joissa palkkaneuvotte- lujen koordinointi on vähäistä. Palkkaneuvottelujen koordinointi näyttäisi siis hyödylliseltä rahaliitonkin oloissa. Teoriamallien johtopäätökset pitää kuitenkin aina tulkita vain suun- taa antaviksi. Niistä ei ainakaan näytä seuraavan mitään sellaista vahvaa joh- topäätöstä, että tulopolitiikasta olisi syy- tä luopua. Tälle teoriakirjallisuudelle tyypilliset matemaattiset oletukset tosin tekevät sen johtopäätöksistä ehkä turhankin suosiollisia palkanmuodostuksen koor- Taulukko 1. OECD:n standardoidut työttömyysasteet vuonna 2001 eräis- sä EU-maissa. Maa Työttömyysaste 2001 Alankomaat 2,4 Itävalta 3,6 Ruotsi 5,1 Suomi 9,1 Tanska 4,3 Pienten sopimusyhteiskuntien keskiarvo 4,9 Espanja 13,0 Italia 9,5 Ranska 8,6 Saksa 7,9 Suurten euromaiden keskiarvo 9,7 talous 2 03 28.4.2003, 15:0626
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003

Recommended

Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Talous ja Yhteiskunta 2/2006Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n toimintakertomus 2008
SAK:n toimintakertomus 2008SAK:n toimintakertomus 2008
SAK:n toimintakertomus 2008
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n toimintakertomus 2007
SAK:n toimintakertomus 2007SAK:n toimintakertomus 2007
SAK:n toimintakertomus 2007
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuunTeollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Recommended

Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Talous ja Yhteiskunta 2/2006Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n toimintakertomus 2008
SAK:n toimintakertomus 2008SAK:n toimintakertomus 2008
SAK:n toimintakertomus 2008
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n toimintakertomus 2007
SAK:n toimintakertomus 2007SAK:n toimintakertomus 2007
SAK:n toimintakertomus 2007
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuunTeollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousunVain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2005
Talous ja Yhteiskunta 3/2005Talous ja Yhteiskunta 3/2005
Talous ja Yhteiskunta 3/2005
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaaSuomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990sWho Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty22006
Ty22006Ty22006
Ty22006
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Perception of Job Instability in Europe
Perception of Job Instability in EuropePerception of Job Instability in Europe
Perception of Job Instability in Europe
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission ReformSchool Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Temporary Agency Work in Finland
Temporary Agency Work in FinlandTemporary Agency Work in Finland
Temporary Agency Work in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2013
Talous ja Yhteiskunta 3/2013Talous ja Yhteiskunta 3/2013
Talous ja Yhteiskunta 3/2013
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&DPooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Impacts of M&As on R&D investments
The Impacts of M&As on R&D investmentsThe Impacts of M&As on R&D investments
The Impacts of M&As on R&D investments
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

More Related Content

What's hot

Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaaSuomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

What's hot (12)

Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
 
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousunVain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
 
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2012
 
Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002Talous ja yhteiskunta 3/2002
Talous ja yhteiskunta 3/2002
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2005
Talous ja Yhteiskunta 3/2005Talous ja Yhteiskunta 3/2005
Talous ja Yhteiskunta 3/2005
 
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaaSuomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
 

Viewers also liked

The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990sWho Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Perception of Job Instability in Europe
Perception of Job Instability in EuropePerception of Job Instability in Europe
Perception of Job Instability in Europe
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission ReformSchool Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Temporary Agency Work in Finland
Temporary Agency Work in FinlandTemporary Agency Work in Finland
Temporary Agency Work in Finland
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&DPooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
The Impacts of M&As on R&D investments
The Impacts of M&As on R&D investmentsThe Impacts of M&As on R&D investments
The Impacts of M&As on R&D investments
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
Suomalainen palkkataso EU-vertailussaSuomalainen palkkataso EU-vertailussa
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanSuomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaan
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkonaTalouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...
Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...
Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Viewers also liked (19)

The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
The Choice Between the In-house Provision and the Competitive Out-house Provi...
 
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990sWho Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
Who Bear the Burden of Wage Cuts? Evidence from Finland during the 1990s
 
Ty22006
Ty22006Ty22006
Ty22006
 
Perception of Job Instability in Europe
Perception of Job Instability in EuropePerception of Job Instability in Europe
Perception of Job Instability in Europe
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
 
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission ReformSchool Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
School Choice and Segregation: Evidence from an Admission Reform
 
Temporary Agency Work in Finland
Temporary Agency Work in FinlandTemporary Agency Work in Finland
Temporary Agency Work in Finland
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2013
Talous ja Yhteiskunta 3/2013Talous ja Yhteiskunta 3/2013
Talous ja Yhteiskunta 3/2013
 
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&DPooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
Pooling of Risky Assets and the Intensity of Cooperation in R&D
 
The Impacts of M&As on R&D investments
The Impacts of M&As on R&D investmentsThe Impacts of M&As on R&D investments
The Impacts of M&As on R&D investments
 
Ty22002
Ty22002Ty22002
Ty22002
 
Outsourcing, Occupational Restructuring, and Employee Well-being Is There a S...
Outsourcing, Occupational Restructuring, and Employee Well-being Is There a S...Outsourcing, Occupational Restructuring, and Employee Well-being Is There a S...
Outsourcing, Occupational Restructuring, and Employee Well-being Is There a S...
 
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?
 
Ty32007
Ty32007Ty32007
Ty32007
 
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
Suomalainen palkkataso EU-vertailussaSuomalainen palkkataso EU-vertailussa
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
 
Suomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanSuomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaan
 
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkonaTalouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
 
Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...
Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...
Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen alueellisen kokeilun työllisy...
 
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
 

Similar to Talous ja Yhteiskunta 2/2003

Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaEuroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Similar to Talous ja Yhteiskunta 2/2003 (18)

Ty22004
Ty22004Ty22004
Ty22004
 
Ty32006
Ty32006Ty32006
Ty32006
 
Ty32003
Ty32003Ty32003
Ty32003
 
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäKulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
 
Ty22005
Ty22005Ty22005
Ty22005
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2007
Talous ja Yhteiskunta 3/2007Talous ja Yhteiskunta 3/2007
Talous ja Yhteiskunta 3/2007
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008
 
Ty22008
Ty22008Ty22008
Ty22008
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
 
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvanaSuomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
 
Markkinakatsaus esitys helmikuu 2013 final fi
Markkinakatsaus esitys helmikuu 2013 final fiMarkkinakatsaus esitys helmikuu 2013 final fi
Markkinakatsaus esitys helmikuu 2013 final fi
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2002
Talous ja Yhteiskunta 2/2002Talous ja Yhteiskunta 2/2002
Talous ja Yhteiskunta 2/2002
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 25.11.2010
 
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalousPaperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
 
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaEuroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
 
Ty22007
Ty22007Ty22007
Ty22007
 
Ty32008
Ty32008Ty32008
Ty32008
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos

Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos (20)

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
 

Talous ja Yhteiskunta 2/2003

  • 1. 2/2003 &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 2003–2004 USA ja kansainväliset suhdanteet Saksan talous EKP:n rahapolitiikka ja työmarkkinat Euroalueen finanssi- politiikka 1-KANSI 24.4.2003, 14:251
  • 2. 2 2003 Heikki Taimio Pääkirjoitus .................................................................................... 1 Talousennuste 2003–2004 Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun ............................... 2 Tarja Heinonen Yhdysvaltain talous vaatimattomassa kasvussa .............................. 10 Eero Lehto Saksa rakenneongelmien kourissa ................................................. 16 Juhana Vartiainen Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja työmarkkinat ............... 25 Antti Suvanto Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja työmarkkinat – kommentti ................................................................................... 31 Sixten Korkman Euromaiden finanssipolitiikan yhteensovittaminen ....................... 33 Erkki Koskeala Euromaiden finanssipolitiikan säännöistä ja yhteen- sovittamisesta ................................................................................. 38 Peter J. Boldt Palkkapolitiikka voi tukea finanssipolitiikkaa ............................... 40 Heikki Taimio “Lääkettä pitää nauttia koko ajan” – talousneuvoston pääsihteerin Seppo Leppäsen haastattelu ...................................... 42 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä..................................................... 48 31. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 20,00 € Irtonumero 6,50 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuvat: Markku Böök Aimo Hyvärinen ISSN 1236–7206 2/2003 &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 2003–2004 USA ja kansainväliset suhdanteet Saksan talous EKP:n rahapolitiikka ja työmarkkinat Euroalueen finanssi- politiikka 2-kansi 25.4.2003, 18:021
  • 3. Suomen noususuhdanteet ovat yleen- sä olleet vientivetoisia. Tämänkin ke- vään talousennusteet hakevat nousun merkkejä ulkomailta. Niinpä voi vain kummastella, miksi poliitikot ja eräät ekonomistitkin uskottelevat hallituksen voivan polkaista vahvan nousun käyn- tiin kotimaista kysyntää elvyttämällä. Viimeksi meillä oli kotimaisen kysyn- nän vetämä nousukausi 1980-luvun lopulla – mutta kuinkas sitten kävikään? Vaihtotaserajoitteesta ja sen herättä- mistä devalvaatio-odotuksista ei Emus- sa enää tarvitse kantaa huolta, joten kansantaloudella olisi nyt varaa vel- kaantua. Vahingosta viisastuneet koti- taloudet ja yritykset eivät kuitenkaan huomattavasti alhaisempienkaan kor- kojen vallitessa ole innostuneet saman- laiseen kulutus- ja investointijuhlaan kuin suurta lamaa edeltäneessä kasi- notaloudessa. Julkisessa taloudessa on liikkumavaraa muttei tarpeeksi. Esitetyt menolisäykset ja verokeven- nykset eivät kerta kaikkiaan riitä syn- nyttämään uutta nousukautta. Jotakin positiivista voidaan toki tehdä, mutta verokevennykset eivät maksaisi itseään takaisin, ja hurjimpiin kevennysehdo- tuksiin on kätketty vaatimus leikata myös julkisia menoja. Työllisyysyhtälö ei sillä tavalla umpeutuisi. Laman jälkeisinä vuosina valitettiin, että oli kasvua ilman työpaikkoja. Tämä oli väärinkäsitys; työllisyyshän kasvoi aivan normaalitahdissa koko- naistuotannon mukana. Nyt on ase- tettu tavoitteeksi 100 000 lisätyöpaik- kaa vaalikaudella, jolle ei ole tiedossa kasvun edellytyksiä. Sekin näyttää vää- rinkäsitykseltä, että pystyttäisiin luo- maan työpaikkoja ilman kasvua. On huolestuttavaa, kuinka vähän maan hallituksella on keinoja kasvun edellyttämään viennin vauhdittamiseen. Emussa nopeasti vaikuttavia rohtoja ei olekaan, ja nyt vielä euron vahvistu- minen nakertaa hintakilpailukykyä. Kansainvälistä nousukautta odoteltaes- sa onkin viisasta varovaisuutta jättää talouspolitiikkaan joustovaraa tuleville vuosille. Työ- paikkoja ilman kasvua? AJANKOHTAISTA Suhdanne-ennusteita julkaistaan meillä ja maailmalla pilvin pimein. Ne tuovat esille kunkin ennustelai- toksen oman käsityksen talousnäky- mistä. Eri ennusteet ovat usein var- sin lähellä toisiaan, mikä johtuu pit- kälti kaikkien käytettävissä olevasta tilastomateriaalista ja samantyyppi- sistä talouden toimintamekanismeja käsittelevistä ennustemalleista. Poik- keamat yleisestä linjasta edellyttävät aina erityisen painavia perusteluja. Talouspoliittisista suosituksista saat- taa löytyä jo enemmän eroja. Englantilainen The Economist- lehti kokoaa useiden maiden BKT- ennusteista yhteenvedon kysymällä eri ennustelaitoksilta. Kansainvälisistä ennustelaitoksista tärkeimpiä ovat OECD, Kansainvälinen valuuttara- hasto (IMF), YK ja sen Economic Commission for Europe (UNECE), Euroopan komissio, Euroopan kes- kuspankki sekä saksalainen Ifo-ins- tituutti. Joidenkin investointipankki- en kuten Merrill Lynchin ja Morgan Stanleyn ennusteita on vapaasti saa- tavissa. Yhdysvaltalaisen Conferen- ce Board-tutkimuslaitoksen enna- koivia sundanneindikaattoreita seu- rataan myös laajasti. Federal Reser- ve Bank of New York kokoaa www- sivuilleen monia suhdanneseurantaa hyödyttäviä kansainvälisiä tilastoja muttei varsinaisia ennusteita. Suomen ”virallisia” suhdanne- ennustajia ovat valtiovarainministe- riö ja Suomen Pankki. Etlalla, Pal- kansaajien tutkimuslaitoksella ja Pel- lervon taloudellisella tutkimuslaitok- sella on omat ennusteensa samoin kuin Aktia Säästöpankilla, Handels- bankenilla, Nordealla, Osuuspank- kikeskuksella ja Sampo Pankilla. Sektorikohtaisia indikaattoreita ja ennusteita julkaisevat mm. Teolli- suus ja työnantajat, Keskuskauppa- kamari, Palvelutyönantajat, Talous- tutkimus (ostopäällikköindeksi), Suomen Pankkiyhdistys (rahoitus- markkinat) ja Suomen Hypoteek- kiyhdistys (asuntomarkkinat). talous 2 03 28.4.2003, 15:061
  • 4. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Palkansaajien tutkimuslaitoksen suh- danne-ennuste vuosille 2003–2004 pe- rustuu oletukseen, että sota kestää enintään kolme kuukautta. Tämä mah- dollistaisi kansainvälisten suhdanteiden kääntymisen nousuun tämän vuoden loppupuolella. Paranevien kansainvä- listen suhdanteiden tukemana Suomes- sa voitaisiin päästä tänä vuonna noin kahden prosentin kasvuun. Tämänsuu- ruinen talouskasvu riittää pitämään työttömyyden nousun vähäisenä. Talousennuste 2003–2004 Palkansaajien tutkimuslaitos Ennusteryhmä Ennuste perustuu 21.3.2003 käytettävissä olleisiin tietoihin, ja se on julkaistu 26.3.2003. Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennustetta tehtäessä sota Irakissa oli juuri alkanut. Jo ennestään epävarmat lähi- tulevaisuuden näkymät olivat muuttuneet vieläkin epä- varmemmiksi. Sodan pituus vaikuttaa lähitulevaisuudessa oleellisesti kansainvälisen talouden kehitykseen ja sitä kautta myös Suomen talouteen. PalkansaajientutkimuslaitoksenennusteryhmäänkuuluvatEeroLehto(oik.), Merja Kauhanen, Pekka Sauramo ja Heikki Taimio. Ensi vuodenkin talouskehitykseen liit- tyy erittäin paljon epävarmuustekijöi- tä. Sodan väistyminen hälventäisi epä- varmuutta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja vauhdittaisi talouskas- vua myös Suomessa. Kasvun voimis- tuminen myös pysäyttäisi työttömyy- den nousun. Vaikka Irakin sota on tärkein ajan- kohtainen kansainvälisiä suhdanteita muovaava epävarmuuden lähde, se ei suinkaan ole ainoa suhdanteita ja suh- talous 2 03 28.4.2003, 15:062
  • 5. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 dollarin laskupaineita ja saattaa nostaa ennen pitkää myös pitkiä korkoja. Tänä vuonna talouskasvu hidastuu viimevuotisesta, ja kokonaistuotanto kasvaa 2 prosenttia. Sotaan liittyvän epävarmuuden pieneneminen paran- taa suhdannenäkymiä ensi vuonna. Kokonaistuotanto lisääntyy tuolloin 2,7 prosenttia. Pelkästään sotaan liit- tyvän epävarmuuden poistuminen ei kuitenkaan riitä viemään Yhdysvalto- jen taloutta ripeän kasvun uralle. Eri- tyisesti kotitalouksien velkaongelma hidastaa kasvunäkymiä myös sodan jäl- keen. Euroalueen ydinmaat vaikeuksissa Euroalueen suhdannenäkymät olivat vielä viime vuoden alussa suhteellisen valoisat, koska vienti alueen ulkopuo- lelle vauhdittui. Vuoden edetessä nä- kymät alkoivat kuitenkin muuttua syn- kemmiksi ja talouskasvu hiipui. Se johti työttömyyden kääntymiseen nousuun. Myös euroalueella sodanuhka on lisän- nyt epävarmuutta tuntuvasti. Kuluvan vuoden alussa kuluttajien luottamus on ollut alhaisempi kuin moneen vuoteen, eikä yritystenkään luottamus ole roh- kaissut investointeihin (kuvio 1). Eu- roalueen talousvaikeuksia on pahen- tanut erityisesti Saksan talouden taan- tuma. Vienti on tukenut talouskasvua, mutta kotimaiset tekijät, erityisesti lai- mea investointitoiminta, ovat hidasta- neet tuotannon kasvua. Euroopan keskuspankki (EKP) on reagoinut taantumaan ja keventänyt rahapolitiikkaa. Koronalennukset ovat kuitenkin olleet varovaisia, mihin on vaikuttanut paitsi epäyhtenäinen ta- loustilanne eri jäsenmaissa myös inflaa- tion pysytteleminen yli kahdessa pro- sentissa. Euroalueen talousvaikeuksia on lisännyt se, että vakaus- ja kasvu- sopimuksen mukaiset korkeimmat sal- litut julkisen talouden alijäämät ovat ka- ventaneet talouspolitiikan liikkumava- raa erityisesti alueen suurimmissa mais- sa: Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Lähitulevaisuudessa suhdanteet pysy- vät Euroopassa heikkoina. Mitä pidem- pään sota kestää, sitä kauemmaksi täytyy toiveet euroalueen elpymisestä siirtää. Melko lyhyeksi jäävä sota mah- dollistaisi kuitenkin suhdanteiden ko- hentumisen jo tämän vuoden aikana. Jo pelkästään patoutuneen kulutusky- synnän ja investointitoiminnan purkau- tuminen piristäisi taloutta. Koska en- nustamme sodan päättyvän alkukesään mennessä, arvioimme euroalueen ta- louden kääntyvän nousuun kuluvan vuoden loppupuolella. Ennustamme EKP:n jatkavan rahapolitiikan keven- tämistä, joka osaltaan tukee suhdan- teiden kohentumista. Tuotanto kasvaa keskimäärin 1,1 prosenttia. Ensi vuon- na kasvu ripeytyy 2,1 prosenttiin. Kas- vun vauhdittumiseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Perusedel- danneodotuksia heikentävä tekijä. Jo ennen vuoden 2001 syyskuun 11. päi- vän tapahtumia kansainvälinen talous oli ajautunut Yhdysvaltojen talouden viemänä taantumaan. Siksi lyhytkään sota ei takaa sitä, että kansainvälinen talous kääntyy ripeään nousuun. Sekä Yhdysvalloissa että euroalueella on omia erityistekijöitä, jotka heikentävät kansainvälisen talouden voimakkaan elpymisen edellytyksiä. Siksi myös Suomen talouden kehitysnäkymät ovat Irakin sodan mahdollisesta loppumi- sesta huolimatta epävarmalla pohjalla. Yhdysvalloissa ei tapahdu ripeää elpymistä Yhdysvaltain talouskehitys oli viime vuonna poikkeuksellisen epävakaata. Terrori-iskun jälkeen talouskasvu ripe- ytyi aluksi yllättävänkin vauhdikkaas- ti, mutta vuoden lopulla se alkoi hii- pua. Vuoden alkukuukausina tapahtu- nut tuotannon kasvun ripeytyminen osoittautui tilapäiseksi, lähinnä varas- tojen täydentämisestä johtuvaksi kas- vusysäykseksi. Talouskasvu oli pitkälti kotitalouksien varassa. Vaikka osake- kurssien lasku söi varallisuutta, alhai- nen korkotaso kannusti kotitalouksia kasvattamaan kulutustaan. Vuoden loppupuolella sodanuhankin kasvatta- ma epävarmuus alkoi kuitenkin näkyä kulutuksen kasvun hiipumisena. Kas- vua tuki myös julkinen kulutus. Tämän vuoden alkukuukausina ame- rikkalaisten kuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi, ja yksityinen ku- lutus väheni tammikuussa ensimmäis- tä kertaa neljään kuukauteen. Lähitu- levaisuudessa hidastuva yksityinen ku- lutus ja huononeva työllisyys hallitse- vat talouskehitystä. On huomionarvois- ta, että 1990-luvun alussa Persianlah- den kriisiin liittynyt suhdannetaantu- ma oli kulutusvetoinen. Talouskasvua tukee julkisten menojen, myös sotilas- menojen, tuntuva lisäys. Julkisten me- nojen kasvu yhdistyneenä verotuksen keventämiseen heikentää lähitulevai- suudessa jo ennestään alijäämäistä jul- kista taloutta. Se lisää sodan ohella Kansainvälinen talous. Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2002 2003e 2004e Yhdysvallat 2,4 2,0 2,7 Euro–12 0,7 1,1 2,1 Saksa 0,2 0,4 1,5 Ranska 1,0 1,4 2,4 Italia 0,3 1,2 2,0 EU–15 0,9 1,3 2,2 Ruotsi 1,7 2,2 3,0 Iso-Britannia 1,5 2,0 2,8 Japani –0,7 0,5 1,0 Venäjä 4,4 4,0 5,0 Lähde: BEA, OECD, IMF, Palkansaajien tutkimuslaitos talous 2 03 28.4.2003, 15:063
  • 6. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 lytys kasvun ripeytymiselle on, että ku- luttajien ja yritysten luottamus para- nee nykyisestä oleellisesti. Kansainvälisen talouden laskusuhdan- teesta huolimatta talouskasvu pysyy suhteellisen voimakkaana Aasiassa. Ja- panin talousvaikeudet kuitenkin jatku- vat, ja siellä talouden kasvuvauhti py- syy nollan tuntumassa. Sota varjostaa kasvua Suomessakin Suomessa laskusuhdanne on jatkunut jo kaksi vuotta. Viime vuonna koko- naistuotanto kasvoi 1,6 prosenttia eli suunnilleen sen verran kuin talousen- nustajat viime vuoden alkupuolella ylei- sesti ennustivat. Kasvu kuitenkin tu- keutui yllättävän voimakkaasti vientiin: viennin määrä kasvoi 5,6 prosenttia. Viennin määrän ripeä kasvu antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan vien- titulojen kasvusta. Viennin arvo supis- tui hieman, eli vientihinnat laskivat sel- västi. Vientilukuja muovasi oleellisesti sähkötekninen teollisuus, jossa viennin määrä kasvoi voimakkaasti mutta jos- sa matkapuhelinten halpeneminen nä- kyi vientihintojen laskuna. (On myös huomionarvoista, että tilastoviran- omaisilla on ollut viime vuosina vaike- uksia jakaa sähköteknisen teollisuuden tuotannon ja viennin arvoa kuvaavat luvut määrä- ja hintakomponenttei- hin.) Vienti kasvoi kuitenkin myös pe- rinteisillä toimialoilla, esimerkiksi met- säteollisuudessa ja kemianteollisuudes- sa. Suomen vientiä vauhditti suhteelli- sen hyvän talouskehityksen jatkumi- nen naapurimaissamme. Vaikka vienti Saksaan kangerteli, vienti esimerkiksi Venäjälle ja Ruotsiin kasvoi suhteelli- sen voimakkaasti. Lähitulevaisuuden kannalta oleellinen seikka on se, että talouskasvu hidastui vuoden loppukuukausina. Tämä ku- vasti lähinnä teollisuustuotannon kas- vun vaimenemista. Tammikuussa te- ollisuustuotannon määrä laski selväs- ti. Tämä ei johtunut niinkään sähkö- teknisestä teollisuudesta vaan heiken- tyneistä vientinäkymistä perinteisillä kansainvälisestä talouskehityksestä riip- puvilla toimialoilla (kuvio 2). Kansainvälisen talouden kehitys mää- rää sen, kuinka korkeiksi viennin ja myös kokonaistuotannon kasvuvauh- dit muodostuvat. Ennustamme, että kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia. Tämä on kuitenkin mah- dollista vain, jos sodasta johtuva epä- varmuus hälvenee melko pian ja vienti vetää edes kohtuullisesti. Viennin kas- vua tukee se, että talouskasvu on naa- purimaissamme nopeampaa kuin eu- roalueella ja Yhdysvalloissa. Ensi vuon- na viennin kasvu vahvistuu, ja vienti kasvaa noin 5 prosenttia. Lähde: Conference Board, Europaan komissio. Kuvio 1. Kansainvälisiä suhdanneindikaattoreita 1995:01–2003:02. Lähde: Tilastokeskus. Kuvio 2. Tuotanto tehdasteollisuudessa ja sähköteknisessä teollisuudes- sa 1996:01–2003:01. talous 2 03 29.4.2003, 14:144
  • 7. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 Viennin kehitykseen liittyy kuitenkin poikkeuksellisen paljon epävarmuuste- kijöitä,joistaIrakinkriisinpituusonvain yksi. Sekä Yhdysvalloissa että euroalu- eella on sodasta riippumattomia suh- danteita heikentäviä tekijöitä, jotka saat- tavat tehdä viennin elpymisestä kerto- vat ennusteet liian toiveikkaiksi. Vien- nin kasvua osoittavat ennusteluvut ovat myös hieman harhaanjohtavia, koska ennusteemme mukaan vientihintojen lasku jatkuu tänä vuonna. Sen seurauk- sena vientitulot laskevat edelleen, vaik- ka viennin määrä kasvaakin. Tänä vuonna yksi oleellinen koko- naistuotannon kasvun vauhdittumisen este on investointitoiminnan laimeus. Talonrakennusinvestoinnit pysyvät vii- mevuotisella tasollaan. Asuntojen ra- kentaminen piristyy tämä vuonna hie- man, mutta toimisto- ja teollisuustilo- jen rakentamisen lasku jatkuu edelleen. Maa- ja vesirakentamisessa investoin- nit kuitenkin kasvavat uusien tie- ja ra- tahankkeiden ansiosta. Yleinen epä- varmuus ja teollisuudessa käyttämät- tömän tuotantokapasiteetin laajuus ovat keskeisiä syitä siihen, että kone- ja laiteinvestointien kasvu jää hyvin vähäiseksi. Kokonaisuudessaan yksityi- set investoinnit kasvavat tänä vuonna hieman yli yhdellä prosentilla. Julkiset investoinnit sen sijaan supistuvat kun- tien heikentyneiden talousnäkymien vuoksi noin 5 prosenttia. Ensi vuonna investointitoiminta kuitenkin vilkastuu jonkin verran, koska muun muassa asuinrakentamisen kasvu voimistuu. Myös koneiden ja laitteiden hankinnat kasvavat selvästi tämänvuotisesta. In- vestoiminen koneisiin ja laitteisiin edel- lyttää erityisesti teollisuudessa sitä, että kansainvälisen talouden kehitystä hei- kentävä epävarmuus pienenee. Kulutuksen kasvu jatkuu Viime vuonna kotitalouksien kulutus- menot lisääntyivät noin 2 prosenttia. Kasvu noudatti ostovoiman kehitystä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulotkin lisääntyivät noin 2 pro- sentilla. Kulutuksen kasvua vahvisti eri- tyisesti kestokulutushyödykkeiden han- kintojen vauhdittuminen. Se johtui lä- hinnä autokaupan vilkastumisesta. Käy- tettyjen tuontiautojen verotuksen ke- veneminen johti autojen myynnin ri- peään kasvuun. Korkotason alenemi- nen tuki osaltaan kulutusta ja piti asun- tokaupan edelleen vilkkaana erityises- ti pääkaupunkiseudulla. Kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi suh- teellisen vakaana. Sen sijaan usko Suo- men talouden kehitysnäkymin heikkeni vuoden aikana selvästi, vaikka se ei tuntunutkaan kulutusluvuissa. Toisin kuin Yhdysvalloissa sodanuhka ei nä- kynyt selvästi suomalaisten kuluttajien käyttäytymisessä. Kuluvana vuonna yksityinen kulutus kasvaa 2,2 prosenttia. Kasvu noudat- telee kotitalouksien ostovoiman kas- vua. Uusien autojen hankinnat lisään- tyvät kuluvan vuoden alussa tapahtu- nen verotuksen kevenemisen takia voi- makkaasti, mikä näkyy ripeänä kesto- kulutushyödykkeiden kysynnän kasvu- na. Aleneva korkotaso parantaa osal- taan kulutusmahdollisuuksia. Vaikka Irakin kriisi ei olekaan toistaiseksi ku- vastunut suomalaisten kotitalouksien kulutuspäätöksissä, sen pitkittyminen saattaisi jossakin vaiheessa alkaa vai- kuttaa niihin. Mikäli sota jää melko ly- hyeksi, se ei ehdi alkaa vähentää kulu- tusta Suomessa. Myös ensi vuonna kulutus kasvaa suunnilleen 2 prosenttia. Yksityinen kulutus on viime aikoina toiminut ta- louskasvun vakauttajana, joka on es- tänyt työllisyyden heikkenemisen pal- velualoilla. Lähitulevaisuudessa sen rooli pysyy samankaltaisena. Keskitetty ratkaisu muovaa palkkakehitystä Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima kasvaa hieman yli 2 prosenttia. Viime joulukuussa hyväksytty tulopoliittinen kokonaisratkaisu muovaa palkkakehi- tystä tämän ja ensi vuoden aikana. Pal- kansaajien keskimääräinen ansiotaso nousee kuluvana vuonna 3,7 prosent- tia. Siitä sopimuskorotusten osuus on noin 3 prosenttiyksikköä. Liukumat nostavat palkkoja vajaan prosenttiyksi- kön verran. Tänä vuonna palkanko- rotusten merkitys ostovoiman lähteenä korostuu, koska työllisyys heikkenee jonkin verran eikä tuloverotuksen ke- ventämisestäkään tule merkittävää lisää palkansaajien tuloihin. Arvioimme palkansaajien keskimää- räisen ansiotason nousevan ensi vuon- Kysynnän ja tarjonnan tase. 2002 2002 2003e 2004e Käyvin hinnoin Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos Bruttokansantuote 139,7 1,6 2,0 2,8 Tuonti 42,2 1,7 2,0 4,0 Kokonaistarjonta 181,9 1,7 2,0 3,1 Vienti 53,3 5,6 2,6 5,0 Kulutus 100,5 2,7 2,1 1,9 – Yksityinen kulutus 70,3 2,1 2,2 2,0 – Julkinen kulutus 30,1 4,0 1,7 1,6 Investoinnit 27,8 –1,0 0,5 3,1 – Yksityiset investoinnit 23,9 –2,2 1,4 3,7 – Julkiset investoinnit 3,9 7,0 –4,7 –1,3 Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero) 0,3 –1,4 0,0 0,0 Kokonaiskysyntä 181,9 1,7 2,0 3,1 Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos talous 2 03 28.4.2003, 15:065
  • 8. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 na 3,2 prosenttia. Tästä sopimusko- rotusten osuus on 2,3 prosenttiyksik- köä. Ansiotason nousu jää tämänvuo- tista alhaisemmaksi, koska tulopoliit- tiseen kokonaisratkaisuun sisältyvät so- pimuskorotukset ovat tätä vuotta jon- kin verran alhaisempia. Kotitalouksien ostovoiman ennus- tamme nousevan ensi vuonna noin 2 prosenttia. Ennusteen tekemistä han- kaloittaa luonnollisesti se, että ostovoi- maan vaikuttavat veroratkaisut ovat vielä tekemättä. Ennusteeseen ei ole sisällytetty muita verotuksen muutok- sia kuin tavanomaiset inflaatiotarkis- tukset tuloveroasteikkoihin. Parin vuoden ajan jatkunut talouden taantuma on heikentänyt yritysten kes- kimääräistä kannattavuutta jonkin ver- ran. Kannattavuus on kuitenkin säily- nyt hyvänä. Viime vuonna palkansaa- jien saama osuus kansantulosta pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla (ku- vio 3). Tänä vuonna palkkojen osuus nousee jonkin verran. Tähän vaikut- taa erityisesti vientihintojen laskun jat- kuminen, joka osaltaan hidastaa kan- santulon kasvua. Ensi vuonna viennin elpymisen vahvistuminen kuitenkin alentaa palkkojen osuutta uudelleen. Kansainvälisissä kannattavuusvertai- luissa suomalaiset yritykset ovat me- nestyneet erittäin hyvin, eikä lähitule- vaisuus muuta tilannetta. Inflaation kehitys epäselvä Viime vuonna kuluttajahinnat kallistui- vat 1,6 prosenttia eli vähemmän kuin euroalueen maissa keskimäärin. In- flaatio pysyi hitaana, vaikka raakaöl- jyn maailmanmarkkinahinnat kohosi- vatkin vuoden aikana selvästi. Tuon- tihintapaineita kevensi kuitenkin euron vahvistuminen. Lisäksi elintarvikkeiden hintakehitys tasaantui edellisen vuoden jyrkän nousun jälkeen, ja korkotason laskukin hillitsi elinkustannusten nou- sua. Tänä vuonna raakaöljyn maailman- markkinahinnan kehitys on keskeisin hintakehitykseen liittyvä epävarmuu- den lähde. Jos Irakin sota ei pitkity, raakaöljyn hinta voi kääntyä selvään laskuun. Se hidastaisi hintojen nousua erityisesti vuoden jälkipuoliskolla. En- nustamme kuluttajahintojen kallistuvan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Arvioim- me inflaation hidastuvan selvästi vuo- den edetessä. Korkotason lasku hidas- taa osaltaan kuluttajahintojen nousua, ja samalla tavalla vaikuttaa myös uusi- en autojen halpeneminen. Ensivuodeninflaatioonvaikuttaaoleel- lisesti yksi uusi tekijä: mahdollinen al- koholijuomien ja tupakkatuotteiden verotuksen muuttaminen. Vuoden 2004 alkuun ajoittuva alkoholijuomien ja tu- pakkatuotteiden tuontikiintiöiden kas- vu ja Viron liittyminen Euroopan unio- niin saman vuoden toukokuussa pakot- tavat päätöksentekijät miettimään sitä, miten alkoholia ja tupakkaa Suomessa Kuvio 3. Työn ja pääoman välisen tulonjaon kehitys yksityisellä sektorilla 1975–2004. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos Kuvio 4. Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2004. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. talous 2 03 29.4.2003, 14:076
  • 9. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 verotetaan. Jos päätöksentekijät pääty- vät alentamaan alkoholijuomien ja tu- pakkatuotteiden valmisteveroja huo- mattavasti, se näkyy ensi vuonna myös keskimääräisessä inflaatiovauhdissa. Koska toistaiseksi on epäselvää, mitä päätöksentekijät tekevät – ja mitä hei- dän kannattaisi tehdä – inflaatioennus- teessamme ei ole otettu huomioon mahdollista alkoholijuomien ja tupak- katuotteiden verotuksen muuttamista. Ilman tätä erityistekijääkin inflaatio hi- dastuu ensi vuonna hieman tämänvuo- tisesta, 1,4 prosenttiin. Työttömyys nousee hieman Hitaaseen kokonaistuotannon kasvuun suhteutettuna työllisyyskehitys pysyi vii- me vuonna yllättävänkin hyvänä. Työl- listen määrä nousi 5 000 henkilöllä, ja työllisyysaste pysyi edellisvuotisella ta- sollaan eli 67,7 prosentissa. Palkansaa- jien määrä kasvoi 8 000 henkilöllä, mutta yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsen- ten määrä väheni 3 000 henkilöllä. Työllisyyskehitys on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kaksijakoista: työllisyys on heikentynyt selvästi teollisuudessa, mutta työpaikkojen lisääntyminen pal- velualoilla on estänyt työpaikkojen ko- konaismäärän kääntymisen laskuun. Kaksijakoisuus on näkynyt myös erona miesten ja naisten työllisyydessä. Teol- lisuudessa tuotannon kasvun vaimeus näkyi jo vuoden loppupuolella miesten työllisyyden heikentymisenä ja työttö- myyden kasvuna (kuvio 5). Naisten työllisyyden kasvu oli kuitenkin voimak- kaampaa kuin miesten työllisyyden vä- heneminen. Naisia työllistivät sekä yk- sityiset että julkiset palvelut. Ikäryhmistä heikointa työllisyyskehitys oli nuorilla. Työllisyyskehitykseen liittyi myös sellainen erityispiirre viime vuonna, että kokoaikatyöllisten määrä laski 9 000:lla ja osa-aikatyöllisten mää- rä kasvoi 14 000:lla. Osa-aikatyöl- listen määrää kasvatti osaltaan osa- aikaeläkkeen saajien määrän nousu yli 10 000 hengellä. Viime vuoden lopulla osa-aikaeläkkeen saajia oli lähes 40 000. Yksi syy osa-aikaeläk- keen suosion kasvuun oli se, että tä- män vuoden alusta osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi 58 ikävuoteen oltuaan 56 ikävuodessa vuodesta 1997 läh- tien. Ikärajan muutos koskee vuon- na 1947 tai sen jälkeen syntyneitä. Tänä vuonna työllisten määrä jää edellisvuotiselle tasolleen. Viennistä riippuvassa teollisuudessa työllisyyske- hitys on alkuvuodesta synkkää, mikä näkyy lomautusten ja irtisanomisten selvänä kasvuna. Määrällisesti heikoin- ta työllisyyskehitys on metalliteollisuu- dessa. Teollisuuden työvoiman kysyn- nän heikkenemisen vastapainoksi työl- lisyys kasvaa tänä vuonna edelleen pal- velusektorilla, jossa työpaikkoja syn- tyy eniten kiinteistö- ja liike-elämän pal- veluihin sekä julkisiin ja muihin palve- luihin. Työvoiman kysynnän laskun odotetaan tänä vuonna jälleen kohdis- tuvan enemmän miehiin kuin naisiin, mikä on ollut jo nähtävissä alkuvuo- den työllisyyskehityksessä. Työllisyyden paraneminen rakentamisessa vähentää osaltaan miesten työllisyyden laskua. Työvoiman tarjonnan kasvu hidastui viime vuonna 0,2 prosenttiin, ja työ- voimaan kuului 66,6 prosenttia työikäi- sestä väestöstä. Nuorten työvoiman tar- jonta reagoi voimakkaimmin suhdan- netilanteeseen, ja nuorten työvoima- osuus aleni edellisvuodesta. Miehillä työvoimaan osallistuminen supistui sekä 15–24-vuotiaiden että 25–54-vuotiai- den ryhmässä. 55–74-vuotiaiden työ- voiman tarjonta kasvoi viime vuonna kaikkein voimakkaimmin johtuen vä- estökasvusta tässä ikäryhmässä. Ennus- tejaksolla myös tämän ikäryhmän työ- voimaosuus kasvaa edelleen johtuen mm. muille kuin vanhuuseläkkeelle siir- tyneiden osuuden alenemisesta. Tänä vuonna talouskehityksen vaime- us näkyy edelleen työvoiman tarjonnas- sa, jonka kasvu jää 0,1 prosenttiin eli noin 3 000:een henkilöön. Ensi vuon- na työvoiman tarjonnan kasvun enna- koidaan nousevan 0,4 prosenttiin pa- rantuneen suhdannetilanteen myötä. Työttömyysaste jäi viime vuonna sa- maksi kuin vuonna 2001 eli 9,1 pro- senttiin. Alle 25-vuotiaiden työttömyys- aste kuitenkin nousi. Naisten työttö- myyden aleneminen ja miesten työt- tömyyden kasvu kompensoivat toisen- sa viime vuonna. Työvoiman tarjon- nan kasvun hidastumisella oli myös selvä vaikutus siihen, että työttömyys- aste ei kääntynyt nousuun. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden Kuvio 5. Naisten ja miesten työllisyys 1999:01–2003:02. Lähde: Tilastokeskus. talous 2 03 29.4.2003, 14:077
  • 10. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 määrä vähentyi viime vuonna koko- naistyöttömyyden laskua nopeammin huolimatta siitä, että työhallinnon toi- menpiteisiin osallistuvien määrä oli hie- man pienempi kuin vuotta aikaisem- min. Pitkäaikaistyöttömien määrä vä- hentyi viime vuonna 5 000 henkilöllä. Vuoden lopulla heitä oli noin 76 000. Päättyneiden yhtäjaksoisten työttö- myysjaksojen keskimääräinen kesto laski viime vuonna 17 viikkoon oltu- aan 18 viikossa kaksi edellistä vuotta. Meneillään olevien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto lyheni viime vuonna 51 viikosta 50 viikkoon. Ns. työttömyyseläkeputkessa olevien mää- rä on vaikuttanut pitkäaikaistyöttö- myyttä nostavasti. Vaikutus eläkeput- ki-ikäisten työttömyysasteeseen on ar- violta 1–2 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna työttö- myys kääntyy lievään nousuun ja työttömyys- aste nousee 9,2 prosent- tiin. Työttömiä on keski- määrin 241 000. Suh- danneluonteisesti hidas- tuva työvoiman tarjon- nan nousu ja työvoima- poliittisiin toimenpitei- siin osallistuvien määrän kasvu lieventävät työttö- myyden kasvua. Alku- vuodesta erityisesti työ- voimakoulutukseen osallistuvien määrää on lisätty. Ensi vuonna työttö- myys laskee 9,1 prosent- tiin parantuneen työvoi- man kysynnän myötä. Sekä kuluvana että ensi vuonna työllisyyden ke- hitykseen liittyy poikke- uksellisen paljon epävar- muutta. Kansainvälisen talouden epävakaus voi johtaa siihen, että työlli- syys teollisuudessa heik- kenee tänä vuonna en- nustamaamme enem- män. Jos kansainvälisen talouden nousu ei lähde- kään liikkeelle ennakoi- mallamme tavalla, myös ensi vuoden työllisyyskehitys voi olla arvioimaam- me synkempi. Vaikka lähimenneisyy- dessä työllisyyskehitys on ollut odotta- mattoman hyvää, lähitulevaisuudessa se saattaa olla odottamattoman huonoa. Valtiontalouden tila pysyy vakaana Laskusuhdanne on hidastanut valtion- talouden tulojen kasvua. Siitä huoli- matta valtiontalouden tila on pysynyt hyvänä. Viime vuonna ylijäämää ker- tyi lopulta 2,4 miljardia euroa eli enem- män kuin esimerkiksi valtiovarainmi- nisteriö tai Palkansaajien tutkimuslai- tos vuosi sitten ennustivat. Edellisvuo- desta ylijäämä supistui vain vähän. Ve- rotuloja kertyi ennakoitua enemmän muun muassa yhteisö-, auto-, ja ener- giaveroista. Valtiontalouden hyvänä säilynyt tila on keskeinen syy siihen, että Suomessa koko julkisen sektorin tila on pysynyt erinomaisena (kuvio 6). Useat euroalu- een maat kamppailevat julkisen talou- den alijäämien kanssa. Suomessa koko julkisensektorinylijäämäoliviimevuon- na 6,6 miljardia euroa eli 4,7 prosent- tia kokonaistuotannon arvosta. Suhteellisen hitaaksi jäävän talouskas- vun takia valtiontalouden ylijäämän pieneneminen jatkuu. Esimerkiksi yh- teisöveron tuotto supistuu selvästi. Valtiontalous kuitenkin pysyy ylijäämäi- senä, ja ylijäämää kertyy noin 800 mil- joonaa euroa eli 0,5 prosenttia koko- naistuotannon arvosta. Ensivuodenosaltamonetoleellisetval- tiontalouteen vaikuttavat veroratkaisut on tekemättä. On mahdollista, että ve- rotus muuttuu sekä välittömän että vä- lillisen verotuksen osalta. Paine muut- taa alkoholijuomien ja tupakkatuottei- den verotusta hankaloittaa osaltaan val- tion verotulojen kasvun arviointia. Toi- saalta niiden tuonnin vapautuminen vähentää myös verokertymiä muutamal- la sadalla miljoonalla eurolla, vaikka ve- roasteita ei muutettaisikaan. Koska uuden hallituksen verolinjauk- sista ei ole vielä tietoa, ennusteemme ei sisällä rutiininomaisten ansiotulove- rotuksen inflaatiotarkistusten lisäksi muita veromuutoksia. Tällainen ole- tus muuttumattomasta verotuksesta johtaa siihen, että valtiontalouden yli- jäämä edelleen supistuu. Valtiontalous kuitenkin säilyy ylijäämäisenä. Valtiontalouden ylijäämän pienenemi- nen supistaa myös koko julkisen ta- louden ylijäämää. Sekään ei uhkaa Suomen asemaa euroalueeseen kuu- luvana maana, jolla on kaikkein suu- rin julkisen talouden ylijäämä. Talouspolitiikan tuettava työl- lisyyttä Parhaassa tapauksessa työttömyyden nousu on jäämässä lyhytaikaiseksi il- Ennustepäällikkö Pekka Sauramon mielestä suhdannekehi- tyksen ennustaminen on nyt aivan erityisen epäkiitollinen tehtävä kansainväliseen talouteen liittyvien suurten epävar- muustekijöiden takia. talous 2 03 29.4.2003, 14:048
  • 11. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 miöksi. Siitä huolimatta työllisyyttä tulisi parantaa myös perinteisten suh- dannepoliittisten lisätoimien avulla. Ennusteen keskeisiä lukuja. 2002 2003e 2004e Työttömyysaste (%) 9,1 9,2 9,1 Työttömät (1 000) 237 241 240 Työlliset (1 000) 2 372 2 372 2 383 Työllisyysaste (%) 67,7 67,5 67,7 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) 1,6 1,8 1,4 Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) 3,3 3,7 3,2 Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) 2,1 2,0 2,1 Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. euroa) 10,0 9,1 9,7 Kauppataseen ylijäämä (mrd. euroa) 13,9 12,5 13,1 Valtiontalouden rahoitusylijäämä mrd. euroa 2,4 0,8 0,5 % bkt:sta 1,7 0,5 0,3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä mrd. euroa 6,6 4,3 3,7 % bkt:sta 4,7 3,0 2,5 Velkaantumisaste (Emu-velka) % bkt:sta 42,7 42,3 41,6 Lyhyet korot (3 kk:n euribor) 3,3 2,4 2,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) 5,0 3,9 4,5 Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. kaistamisesta. Tarvetta olisi myös hel- pottaa kuntien taloustilannetta, jotta ne eivät joutuisi leikkaamaan inves- tointejaan. Vaikka työllisyys saattaa alkaa paran- tua jo ensi vuoden aikana, parantumi- nen ei välttämättä kosketa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia, työttö- mien kovan ytimen muodostavia työt- tömiä. Heistä huomattava osa on pit- käaikaistyöttömiä. Uuden hallituksen tulisikin kiinnittää erityishuomio näi- den ihmisten tilanteen kohentamiseen. Parhaiten työttömien kovaan ytimeen kuuluvien ihmisten työnsaantimahdol- lisuuksia voidaan edistää aktiivisen työ- voimapolitiikan toimenpiteillä: tukityöl- listämisellä ja koulutuksella. Toimen- piteiden täytyy kuitenkin ottaa huomi- oon aiempaa paremmin työttömien yk- silölliset erot. Viimeaikaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on korostettu verotuk- sen merkitystä työllisyyden parantami- sessa. Veroratkaisut ovatkin tärkeitä, koska ne vaikuttavat lähivuosina huo- mattavasti valtion verotulojen kertymi- seen. Keskusteltaessa veroratkaisuista tulisi kuitenkin muistaa, että se on myös keskustelua julkisen sektorin koosta. Toisaalta menolinjauksissa ote- taan kantaa myös veronkevennysva- raan. Uuden hallituksen yhtenä tehtävänä tulisi olla kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeiden palveluiden, erityi- sesti terveyspalveluiden, puutteiden korjaaminen. Se loisi myös työpaik- koja. Mitä tärkeämpänä tällaisten puut- teiden korjaamista pidetään, sitä pie- nemmäksi esimerkiksi ansiotulojen ve- ronkevennysvara muodostuu. Uusi hallitus joutuu tekemään vero- ja menolinjauksensa aiempaa haasta- vammissa olosuhteissa. Yksi EU:n yh- dentymiskehitykseen liittyvä ja valtion- talouden kannalta merkittävä linjarat- kaisu täytyy tehdä ensi vuonna alko- holijuomien ja tupakkatuotteiden ve- rotuksen osalta. Koska alkoholijuomi- en ja tupakkatuotteiden verotus on merkittävä verotulojen lähde, verojen keventämisessä tulisi olla erittäin varovainen. Kuvio 6. Valtion, kuntien ja julkisyhteisöjen rahoitusylijäämän osuus bruttokansantuotteesta. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. Jo kevään aikana tulisi sopia valtion lisäbudjettia käyttämällä työllisyyttä parantavien julkisten hankkeiden ai- talous 2 03 29.4.2003, 14:049
  • 12. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 Viime vuosikymmenen aikana saavu- tetun poikkeuksellisen pitkän ja vakaan yhtäjaksoisen kasvuvaiheen jälkeen vuoden 2001 taantuma jäi Yhdysval- loissa lieväksi huolimatta osakekurssi- en alamäestä ja terrori-iskusta.1 Vaik- ka ongelmia oli, vuosi 2001 ei kirjau- tunut taloushistoriaan supistuvan ko- konaistuotannon jaksoksi, sillä brutto- kansantuote kasvoi 0,3 %. Viime vuonna bruttokansantuote lisääntyi en- nakkotietojen mukaan 2,4 prosenttia, mikä oli kansainvälisessä vertailussa melko ripeä tahti. Potentiaalinen kasvuvauhti, jossa ta- loutta ei tuotannon noususta huoli- Tarja Heinonen Pääekonomisti Sampo Pankki Oyj Artikkeli perustuu 28.3.2003 käytettävissä olleisiin tietoihin. Yhdysvaltain talous vaatimattomassa kasvussa Yhdysvallat on toiminut pitkään maailman- talouden veturina, mutta nyt siltä ei enää ole odotettavissa merkittävää vetoapua. Irakin sota on vain yksi maan taloutta rasittavista tekijöistä. talous 2 03 29.4.2003, 14:0410
  • 13. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 matta vielä uhkaa inflaation merkit- tävä kiihtyminen, arvioidaan kuiten- kin mm. Yhdysvaltain keskuspankis- sa viime aikoina toteutunutta selvästi nopeammaksi, 3–3,5 prosentiksi. Edellytykset kasvun palautumiselle potentiaaliseen vauhtiinsa näyttävät heikoilta kuluvana vuonna. Irakin sota ja öljyn pitkään korkeana pysytellyt hinta ovat olleet ylimääräisiä rasittei- ta hauraassa taloustilanteessa. Sota jättää jälkeensä aiempaa suuremman budjettialijäämän, joka voi osaltaan ra- joittaa finanssipolitiikan liikkumavaraa tulevina vuosina. Talouden velkaan- tuneisuuden ja teollisuuden kapasitee- tin matalan käyttöasteen vuoksi ko- konaistuotannon kasvu saattaa jäädä melko vaatimattomaksi lähivuosina. Investoinnit pysyvät vaimeina Rahapolitiikka on myötävaikuttanut vii- me vuosien suhdannekuvaan sekä hy- vässä että pahassa. Inflaatiopaineet py- syivät 1990-luvun lopul- la aisoissa, joten keskus- pankin ohjauskorkojen taso säilyi verraten ma- talana aina vuoteen 2000 saakka. Maltillinen kor- kotaso yhdistettynä in- vestointien korkeisiin tuotto-odotuksiin hou- kutteli yrityksiä lisää- mään tuotantokapasiteettiaan. Inves- tointien myötä yritysten velkaisuus li- sääntyi nopeasti. Yritysten velkojen suh- de bruttokansantuotteeseen oli suurim- millaan vuoden 2001 lopussa, noin 48 prosenttia. Lisäksi taseita haurastutti 1990-luvun loppuvuosina yritysten pyr- kimys nostaa oman pääoman tuottoa ostamalla markkinoilta pois omia osak- keita velkarahalla. Sittemmin investointien tuotto-odo- tuksista on kadonnut ylimääräinen toi- veikkuus. Toimintaympäristö ei ole antanut liiemmälti aihetta optimismiin, ja lisäksi yritysten tilinpäätösskandaa- lien jälkeen rahoitusmarkkinoilla tus- kin uskottaisiin kovin toiveikkaiksi vi- ritettyihin tuottolaskelmiin. Monet yri- tykset ovat pitäneet tarpeellisena ko- hentaa rahoitusasemaansa. Tämä on saattanut jarrutella investointeja. Myös Irakin sodan lähestyminen ja alkami- nen ovat ylläpitäneet epävarmuutta, joka on voinut lykätä osaa investointi- päätöksistä. Päätöksiin taseiden kohentamisista on voinut vaikuttaa myös rahoittajien lisääntynyt varovaisuus. Lainarahoituk- sen hankkiminen on ollut vaikeampaa tai ainakin kalliimpaa lukuisten yritys- ten luottokelpoisuuden huononnuttua. Osakemarkkinoiden hei- kennyttyä ei ole ollut juuri mahdollisuutta ha- kea uutta rahoitusta myöskään osakeanneilla. Silti ei ole vahvaa näyt- töä siitä, että rahoittaji- en tiukentuneet kriteerit olisivat suorastaan estä- neet investointihankkei- ta toteutumasta. Esimerkiksi keskus- pankin tekemässä tammikuisessa pankkien lainanantoa koskevassa ky- selyssä (The Federal Reserve Board 2003) korostuivat pikemmin lainojen kysyntään kuin tarjontaan liittyvät te- kijät. Yrityslainojen kysyntää luonneh- dittiin melko vaimeaksi. Syiksi laimeu- teen mainittiin mm. vähentyneet fuu- siot ja yritysostot sekä supistuneet in- vestoinnit rakennuksiin ja laitteisiin. Suurin syy investointitoiminnan vä- häisyyteen on matala kapasiteetin käyt- töaste (kuvio 1). Tavanomaiseen taan- tuman jälkeiseen ajanjaksoon verrat- tuna tehdasteollisuuden toipumisvauhti on jäänyt aneemiseksi. Viime vuonna 1 Kansallisen taloustutkimuslaitoksen (NBER:n) suhdannekiertoa määrittelevä komitea Business Cycle Dating Commit- tee ei tosin edelleenkään ole ilmoittanut maaliskuussa 2001 alkaneen taantuman päättyneen. Komitea haluaa vähintään puolen vuoden talousaineiston suhdanne- käänteen jälkeiseltä ajalta, ennen kuin se päättelee taantuman alkaneen tai päätty- neen. Komitea määrittelee taantuman merkittäväksi aktiviteetin vähenemiseksi koko taloudessa. Hiljentymisen on kestet- Pääekonomistina toimiessaan Tarja Heinonen on vastannut mm. Sampo Pankin suhdanne- katsauksista vuodesta 1997 alkaen. tävä pidempään kuin muutaman kuukau- den ajan, ja sen tulee olla havaittavissa teollisuustuotannossa,työllisyydessä,reaa- lituloissasekäkaupanalalla.Helmikuussa 2003 NBER ilmoitti, että tarvitaan lisää aikaa, ennen kuin voidaan luottavaisin mielin tulkita talouden liikkeitä, sillä työl- lisyyden kasvu on ollut niukkaa. Ks. ”The NBER’sRecessionDatingProcedure”,Na- tional Bureau of Economic Research, h t t p : / / w w w . n b e r. o r g / c y c l e s / recessions.html. Rahoituksen saata- vuus tai hinta eivät ole investointien käynnistymisen ensisijainen este. talous 2 03 29.4.2003, 14:0411
  • 14. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 tuotannon määrä supistui kesäkuuhun saakka, ja vuoden jälkimmäiselläkin puoliskolla kasvu oli verkkaista. Maa- liskuussa julkistettu Tehdasteollisuuden kansallisen yhdistyksen vuosittainen jäsenkysely (The National Association of Manufacturers 2003) oli sävyltään melko lohduton, joskin siihen vaikutti osaltaan sotaa edeltänyt epävarmuus. Kuukausittaiset teollisuuden ostopääl- likköindeksit ovat sen sijaan olleet va- rovaisen myönteisiä. Keskuspankin nopea ja päättäväinen reagointi talouden taantumaan sekä markkinakorkojen aleneminen ovat olleet merkittäviä taloudellista toime- liaisuutta ylläpitäviä tekijöitä. Verraten matalien pääomakustannusten vuoksi yritykset ovat kestäneet keskimäärin melko hyvin vajaakäyttöisen kapasitee- tin ongelman, vaikka joitakin näyttä- viä konkursseja kuten Worldcomin, K- Martin ja US Airwaysin tapauksissa onkin esiintynyt. Luottoriskit ovat Yh- dysvaltain kehittyneillä rahoitusmark- kinoilla jakaantuneet laajalle, joten pankkisektorin ongelmat eivät ole kär- jistyneet samaan tapaan kuin aiemmissa taantumissa. Kapasiteetin vajaakäyttö kertoo, et- tei laajennusinvestointeihin ole tarvet- ta. Sen sijaan rationalisointi-investoin- teja tehdään, sillä ankara hintakilpailu sekä kotimaisten että ulkomaisten tuot- tajien kanssa tekee niistä mielekkäitä, ellei suorastaan välttämättömiä. Viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana kiinteät investoinnit muuhun kuin asuinrakentamiseen lisääntyivät vuosi- tasolle muunnettuna 2,5 prosenttia. Tehdasteollisuuden kansallisen yhdis- tyksen kyselyn mukaan kolme neljäs- tä vastaajasta odotti investointien kas- vun jäävän alle viiteen prosenttiin tänä vuonna (The National Association of Manufacturers 2003). Kokonaisuute- na yritysten investointien kasvu siis näyttää jäävän toistaiseksi laimeaksi, mutta kansantalouden kannalta edes lievä lisäys on merkittävä. Asuinrakennusinvestointeja kasvattaa toistaiseksi hyvänä pysynyt asuntojen kysyntä. Matala korkotaso ja vähäinen kiinnostus muihin sijoituskohteisiin ovat vilkastuttaneet asuntokauppaa. Oma- kotitalojen myynti lisääntyi viime vuon- na uuteen ennätykseen. Myös ensim- mäisen polven maahanmuuttajista, joi- ta tuli Yhdysvaltoihin runsaasti 1990- luvulla, aiempaa useammat ovat kyen- neet hankkimaan oman asunnon. Kai- kista kotitalouksista jo yli 68 prosenttia asuu omistusasunnossa. Kuitenkin ko- titalouksien velat suhteessa tuloihin ovat nousseet jo tuntuvasti yli 100 prosen- tin, mikä hillinnee asuntojen kysynnän kasvua jatkossa. Myös epävarmuus työllisyyden kehityksestä hillitsee velan- ottovalmiutta. Perheistä kolmella nel- jästä oli vuonna 2001 velkaa. Kun talouskasvua koskeva pessimis- mi hälvenee Irakin tilanteen tavalla tai toisella rauhoittuessa, joukkolainojen nykyisin hyvin matalat tuotot kuiten- kin luultavasti nousevat hieman. Jouk- kolainojen tuottojen tasolla on merki- tystä asuntolainaa nostaneille tai lainan ottamista suunnitteleville kotitalouksil- le. Asuntolainakorot ovat pääsääntöi- sesti kiinteitä, ja lainat on mahdollista maksaa pois ja ottaa uutta vanhan ti- lalle. Korkojen myöhemmin alkava nousu voi hillitä asuntokauppaa ja sa- malla -investointeja. Kuluttajat sinnittelevät Yksityisen kulutuksen kasvun kannalta tärkeitä seikkoja ovat reaalisten käy- tettävissä olevien tulojen ja varallisuu- den muutokset sekä kuluttajien odo- tukset taloustilanteestaan. Vuonna 2002 reaalitulot lisääntyivät peräti 4,5 % verotuksen keventymisen, li- sääntyneiden tulonsiirtojen ja palkko- jen nousun myötä. Kuluvalle vuodel- le ei ole odotettavissa vastaavaa kas- vua, vaikka verotuksen keventämises- tä keskustellaan budjettiesityksen poh- jalta. Korkea energian hinta vie yrityksiltä palkanmaksuvaraa, ja nousseet kustan- nukset voivat johtaa lisärationalisointei- hin. Paineet lomautuksiin ja irtisanomi- siin saattavat siten kasvaa kuluvana vuonna. Lehti-ilmoitukset uusista työ- paikoista puolestaan ovat vähäisiä. Monien osavaltioiden heikentynyt ra- hoitusasema voi johtaa myös julkisen sektorin työllisyyden supistumiseen. Työttömyysaste on lisäksi luonteel- taan suhdanteiden jälkijunassa liikku- va muuttuja. Kun talouden elpyminen kiihtyy, yritykset tyypillisesti ensin li- säävät työtunteja pikemmin kuin työ- Kuvio 1. USA: kapasiteetin käyntiaste teollisuudessa. Lähde: EcoWin, Federal Reserve Board. talous 2 03 29.4.2003, 14:0412
  • 15. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 paikkoja. Seuraavassa vaiheessa yrityk- set lisäävät määrä- tai osa-aikaisten työntekijöiden määrää, ja vasta posi- tiivisen suhdannekuvan vahvistuessa on jatkuvan täysaikaisen työllistämisen vuoro. Esimerkiksi 1990-luvun alun taantumassa työttömyysaste nousi huippuunsa kesällä 1992, kun talous oli jo tuntuvassa kasvussa. Siten huo- lestuneisuus työllisyystilanteesta saat- taa olla perusteltua vielä pitkään tänä vuonna (kuvio 2). Huoli työllisyydestä on yksi selittäjä kuluttajien luottamuksen heikentymi- selle. Pitkään jatkuessaan se voi lisätä ihmisten halukkuutta säästää pahan päivän varalle. Silloin kulutukseen jäi- si pienempi osuus käytettävissä olevi- en tulojen lisäyksestä, ja kollektiivisen käyttäytymisen muuttuessa varovai- semmaksi pahan päivän koittaminen tulisi aiempaa todennäköisemmäksi. Asuntojen hintojen nousu on kom- pensoinut osakemarkkinoiden alamä- en vaikutuksia kotitalouksien koko- naisvarallisuusasemaan. Vuoden 2001 kotitalouksien varallisuusselvityksen (Aizcorbe & Kennickell & Moore 2003) mukaan perheistä vajaat 52 prosenttia omisti osakkeita joko suo- raan tai epäsuorasti, rahastojen tai va- kuutusten kautta. Kuitenkin omistus- ten jakauma oli epätasainen, eli suu- ria osakeomistuksia oli verraten har- voilla. Kun sijoittajia on houkutellut jouk- kolainojen turvasatamaluonne, laina- tuotot ovat madaltuneet, ja kotitalou- det ovat kyenneet vaihtamaan vanho- ja, korkeakorkoisia asuntolainojaan hoitokustannuksiltaan edullisempiin lainoihin. Uudelleenhinnoiteltujen lai- nojen osuus uusista asuntolainoista on viime aikoina ollut yli 70 %. Vuoden 2001 alusta lähtien yli viidennes koti- talouksista, joilla on asuntolainaa, on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta lai- naehtojen muutokseen. Erotuksena kuluttajat ovat saaneet rahaa käytettä- väksi muihin kohteisiin. Erityisen suo- sittua on ollut erilaisten kodinparan- nustöiden rahoittaminen, mutta run- saasti rahaa on käytetty myös esimer- kiksi autojen ja lomamatkojen ostoi- hin (Canner & Dynan & Passmore 2002). Presidentti Bushin tammikuussa esit- tämä uusi veronkevennysohjelma “työllisyyden ja kasvun paketti” on yhdistelmä rakenne- ja suhdannepo- litiikkaa. Elvytysnäkökulma tulee esille mm. aikomuksissa lisätä verotuksen lapsivähennystä aiempaa nopeammin sekä pienten yritysten mahdollisuu- dessa nopeuttaa investointien poisto- ja. Osinkojen kaksinkertaisen vero- tuksen muuttaminen yksinkertaiseksi puolestaan on luonteeltaan enemmän pitkän aikavälin kasvuun vaikuttava hanke, joka voi ajan myötä johtaa yritysten vahvempaan rahoitusraken- teeseen, kun lisätuottoa ei tarvitse ai- emmassa määrin hakea yrityksen omien osakkeiden oston kautta. Kuvio 3. USA: kotitalouksien säästämisaste. Lähde: EcoWin, U.S: Department of Commerce. Kuvio 2. USA: työttömyysaste ja työpaikkojen määrä (kuukausimuutos työpaikoissa poislukien maatalous). Lähde: EcoWin, Bureau of Labor Statistics. talous 2 03 29.4.2003, 14:0413
  • 16. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 Budjettiesityksessä on herättänyt eni- ten vastustusta sen hinta suhteessa odotettuihin elpymishyötyihin. Budje- tin arvostelijat haluaisivat välittömästi elvyttävien toimien korostamista ra- kenneuudistusten sijaan.2 Irakin sodas- ta koituvien kustannusten pelossa Se- naatti on jo leikannut puolet pois Bush- in esittämistä verohelpotuksista, mikä merkinnee osinkoverotusta koskevan muutoksen peruuttamista. Kuluvan vuoden aikana kotitalouk- sien mahdollisuudet ja halukkuus lisä- tä kulutusta näyttävät siis kaiken kaik- kiaan suhteellisen vähäisiltä. Tästä oli merkkejä jo alkuvuonna, jolloin yksi- tyinen kulutus polki käytännöllisesti katsoen paikoillaan, eivätkä edes tar- joukset houkutelleet asiakkaita auto- kauppoihin samalla innokkuudella kuin vuoden 2002 tarjouskuukausina. Mi- käli työllisyys kuitenkin alkaa varovas- ti antaa merkkejä kohentumisesta lop- puvuonna eikä uusia luottamusta hor- juttavia tekijöitä ilmaannu, ei ole syytä odottaa kotitalouksien säästämisasteen merkittävää lisänousua. Kotitalouksien säästämisaste kävi ma- talimmillaan alle prosentissa vuoden 2001 lopulla, mutta säästäminen suh- teessa tuloihin on sittemmin kohonnut yli neljän prosentin. Kulutus lisäänty- nee jatkossa kutakuinkin tulojen nou- sua vastaavasti. Yksityisen kulutuksen runsaan kahden prosentin kasvu näyt- tää siten todennäköiseltä. Tuottavuuden kohoaminen luo palkoille nousuvaraa lähivuosina. Niinpä reaalitulot lisään- tynevät noin kolmen prosentin tahtia. Kasvuodotukset laimentuneet Julkisen kulutuksen kasvumahdollisuu- det ovat vähäisiä etenkin osavaltioissa, joissa budjettirajoitteet ovat jo tulleet vastaan ja menoja jou- dutaan karsimaan. Ny- kyisen finanssivuoden ensimmäisten kuukausi- en aikana verotulot ovat supistuneet rajusti myös liittovaltion tasolla. Vi- rallisen arvion mukaan liittovaltion budjettiali- jäämä nousee ennätyk- selliseen 304 miljardiin dollariin tänä vuonna (ilman Irakin sotaan liit- tyviä kustannuksia). SuhteessaBKT:hentä-mä on noin 3 %. Budjetit ovat nykykehityksen va- lossa alijäämäisiä aina- kin seuraavien kymme- nen vuoden ajan. Mikäli kotitalouksien kuluttamista hyödyk- keistä aiempaa suu- rempi osuus olisi koti- maista alkuperää, yk- sityisen kulutuksen kasvun elvytysvaiku- tus Yhdysvaltain talo- udelle olisi luonnolli- sesti voimakkaampi. Kilpailu tuonnin kans- sa on kuitenkin anka- raa, erityisesti kun kilpakumppanei- na ovat yritykset matalien tuotanto- kustannusten maissa kuten Kiinassa. Vuosien 1997–1998 kehittyvien ta- louksien kriisi johti useiden aasialais- ten valuuttojen arvon tuntuvaan heikentymi- seen, mikä paransi näi- den maiden kilpailuky- kyä suhteessa mm. Yh- dysvaltoihin. Vaikuttaa- kin siltä, että verratta- essa eri talousalueita keskenään monet Aa- sian taloudet ovat suh- teellisia menestyjiä. Ja- pani ja useat EU:n jä- senmaat ovat puoles- taan kasvaneet pitkälti viennin varas- sa samalla kun niiden kotimainen ky- syntä on vaihdellut, mutta kasvu on ollut keskimäärin heikkoa. Yhdysval- lat ei siis saa kasvulleen tukea muil- ta mailta vaan on itse kasvualustana muille. Tuonnin vientiä voimakkaampi kasvu ja investointeihin verrattuna vähäinen kotimainen säästäminen ovat johtaneet Yhdysval- tain kansantalouden no- peaan velkaantumiseen. Vaihtotaseen alijäämä on leventynyt viime vuosi- kymmenen alun vajaas- ta prosentista jo runsaa- seen neljään prosenttiin suhteessa kokonaistuo- tantoon. Alijäämän ra- hoittaminen on aiempaa haasteellisempaa, sillä vielä 1990-luvun loppuvuosina rahoi- tustarvetta kattoivat mittavat portfolio- ja suorat sijoitukset yhdysvaltalaisiin yri- tyksiin. Nyt kyse on enenevästi siitä, mil- Yksityinenkulutus pysyy kasvun ensi- sijaisena lähteenä ja välttämättömä- nä edellytyksellä talouden toipumi- sen jatkumiselle. 2 American Research Groupin tekemät kyselytkertovat,ettäkansalaismielipideon muuttunut kielteiseksi presidentti Bushin harjoittamaa talouspolitiikkaa kohtaan vuoden 2003 alussa. Osa tyytymättömyy- destä kohdistunee budjettiesitykseen. Tarja Heinonen näkee Yhdysvaltain talouspolitiikan liikku- mavaranpienenevän.Julkisensektorinrahoitusalijäämäkas- vaa nopeasti sodan myötä. talous 2 03 29.4.2003, 14:0414
  • 17. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 lä koroilla ulkomaalaiset ovat valmiit os- tamaan valtion obligaatioita. Obligaa- tiot puolestaan ovat yrityslainojen hin- noittelun pohjana. Joukkolainatuotto- jen nousupaineissa kyse on siis myös yhdysvaltalaisten yritysten kustannuske- hityksestä ja samalla kilpailukyvystä. Kilpailu pitää hinnat kurissa Amerikkalaiset yritykset kilpailevat ankarasti sekä tuojien kanssa että kes- kenään. Kun kilpailu on kovaa, yritys- ten hinnoitteluvoima on heikko. Tämä on nostattanut keskustelua jopa ylei- sen hintatason pitkäaikaisesta laskusta eli deflaatiosta. Deflaatioriskin huomi- oon ottaminen näkyy esimerkiksi sii- nä, että sijoittajat ovat tyytyneet kovin mataliin tuottoihin joukkolainamark- kinoilla. Keskuspankkikin on reagoinut def- laatiokeskusteluun tuomalla esiin aja- tuksen siitä, että se alkaisi tarvittaessa ostaa valtion obligaatioita ja lisätä sitä- kin kautta talouden likviditeettiä. Ja- panin kokemukset ovat osoittaneet, että deflaatioriskin ollessa suuri on ai- hetta keventää sekä raha- että finanssi- politiikkaa tuntuvasti. (Ahearne & Gagnon & Haltmaier & Kamin 2002). Tarvetta äärimmäisiin keinoihin ei ole juuri nyt. Palveluiden hinnat ovat ko- honneet edelleen, ja monien raaka-ai- neidenkin hinnoissa on ollut nousupai- neita. Kyseessä on ollut siis suhteellis- ten hintojen muutos eikä hintatason lasku. On perustellumpaa puhua hin- tavakaudesta kuin deflatorisesta kehi- tyksestä. Keskuspankin ohjauskorkojen ma- tala taso on suhdannekuvaan ja hin- tapaineisiin nähden hyvin perusteltu. Vielä alempiin ohjauskorkoihin olisi tarvetta vain, jos Yhdysvaltain talout- ta koettelisi jokin uusi shokki. Tällai- nen voisi olla esimerkiksi Irakin so- dan pitkittyminen tai rahoitusjärjes- telmän mittava häiriö, jos jokin suuri rahoituslaitos ajautuisi pahoihin vai- keuksiin. Mikäli Yhdysvaltain talouteen kohdis- tuisi vielä uusia luottamusta horjutta- via häiriöitä, ongelmat leviäisivät hel- posti muihin maihin. EU:ssa vienti- mahdollisuuksien tyrehtyminen koh- distaisi entistä suurempia paineita ko- timaisen kysynnän elvyttämiselle tilan- teessa, jossa budjettivajetavoitteet ovat monessa maassa jääneet toteutumat- ta. Jo tällaisenaan maailmantalouden ainoa todellinen veturi, Yhdysvallat ajaa melko pienellä vaihteella. KIRJALLISUUS Ahearne, A. & Gagnon, J. & Haltmaier, J. & Kamin, S. (2002), Preventing Def- lation: Lessons from Japan’s Experience in the 1990s, Board of Governors of the Federal Reserve System, International Finance Discussion Papers 729, June 2002. Aizcorbe, A.M. & Kennickell, A.B. & Moore, K.B (2003), Recent Changes in U.S. Family Finances: Evidence from the 1998 and 2001 Survey of Consumer Fi- nances, The Federal Reserve Bulletin, January 2003. Canner, G. & Dynan, K. & Passmore, W. (2002), Mortgage Refinancing in 2001 and Early 2002, Federal Reserve Bulletin, December 2002. The Federal Reserve Board (2003), Senior Loan Officer Opinion Survey on Bank Lending Practices, January 2003. The National Association of Manufac- turers (2003), Annual Survey 3.3.2003, Three-Fourths of NAM Membership Says U.S. Manufacturing is “In Crisis” in Annual Survey. http://www.nam.org/ tertiary.asp?TrackID=&DocumentID=25986. talous 2 03 29.4.2003, 14:0515
  • 18. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Toisen maailmansodan jälkeen Saksa nousi jaloilleen USA:n tuella nojautuen omaan, vuosien kuluessa kertyneeseen osaamiseensa erityisesti kemian teolli- suuden, koneenrakennuksen ja laajem- minkin teknisen suunnittelun alueilla. Saksan vahva teollinen perinne näkyy siinä, että jalostuselinkeinojen osuus sen kokonaistuotannosta on yhä sel- västi korkeampi kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Länsi-Saksa oli koko Euroopan talousmahti vielä 1990-luvun alkupuolella. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Saksan ta- lous on kuitenkin joutunut ongelmiin: kokonaistuotannon kasvuvauhti on EU:n keskitasoa hitaampaa, julkinen talous on velkaantunut ja työttömyys- astekin on noussut OECD:n keskita- son yläpuolelle. Eero Lehto Erikoistutkija Palkansaajientutkimuslaitos Saksa rakenneongelmien kourissa Saksa on yhä Suomen tärkein vientimaa, mutta sen talous on suurissa vaikeuksissa. Artikkelissa eritellään niitä rakenteellisia tekijöitä, joiden on väitetty saattaneen Saksan hitaan kasvun tilaan. Eero Lehto on vastannut kansainvälisestä taloudesta Palkan- saajien tutkimuslaitoksen ennusteryhmässä. talous 2 03 29.4.2003, 14:0516
  • 19. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 Heikko suhdannetilanne Saksojen yhdistyminen v. 1990 vaati merkittäviä resursseja ja aiheutti alijää- mää julkiseen talouteen. Elvyttävän fi- nanssipolitiikan vaikutuksesta koko- naistuotanto kasvoi 1990-luvun alku- vuosina selvästi muuta euroaluetta nopeammin (kuvio 1). Kasvuvauhti hidastui kuitenkin pian ja on pysynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen suhteel- lisen hitaana.1 Tämä on näkynyt myös työmarkkinoilla – Saksan työttömyys on noussut euroalueen keskitasolle (kuvio 2). On ilmeistä, että Saksojen yhdistyminen selittää osaltaan kasvu- vauhdin hidastumista ja työttömyyden nousua. Julkisen velan kasvaessa fi- nanssipolitiikan mahdollisuudet elvyt- tää taloutta alkoivat ehtyä. Korkean tuottavuuden alue (Länsi-Saksa) yh- distettiin paljon vaatimattomamman tuottavuuden alueeseen (Itä-Saksa) pitkälti edellisen alueen hyvinvointinor- mein. Osaltaan tämä tyrehdytti enti- sen Itä-Saksan kasvuvauhtia: työvoi- makustannukset nousivat liiaksi suh- teessa alueen tuottavuustasoon. Alu- eiden välinen tuottavuusero kuroutuu näillä näkymin umpeen hitaasti. Reaaliansiot ovat nousseet verraten maltillisesti suhteessa työn tuottavuu- teen (taulukko 1). Niinpä Saksan re- aaliset yksikkötyökustannukset ovat jopa laskeneet hieman suhteessa USA:han. Saksan teollisuuden hyväs- tä kilpailukyvystä maailmanmarkkinoil- la kertoo myös kauppataseen ylijäämä. Työn tuottavuuden vuotuinen kasvu hidastui Saksassa vuosina 1991–2000 vain 1,1 prosenttiin. Tosin on huomat- tava, että USA:n luku, 2,0 %, on kor- jattava 1,4 %:iin ollakseen vertailukel- poinen Saksan kanssa. Saksan ongel- mana on kuitenkin se, että työpanos jää koko kansantaloudessa määrällisesti – sekä työtunneissa että työllisten mää- rässä – liian pieneksi (taulukko 2). Työllisyysongelmia on syntynyt, kun teollisuudesta vähennetty työvoima ei ole sijoittunut palveluihin. Tämän hetken heikkoihin talousnä- kymiin vaikuttaa ennen kaikkea kan- sainvälinen laskusuhdanne. Saksan ja Manner-Euroopan kasvua on hidasta- nut merkittävästi kotitalouksien pit- kään jatkunut pessimismi, mikä on näkynyt vaimeana kulutuskysyntänä ja 1 Saksan viralliset BKT:n kasvuluvut ei- vät tilastointierojen vuoksi ole täysin ver- tailukelpoisetUSA:nlukujenkanssa.Kan- santalouden tilinpitokäytännön erot nos- tavat USA:n lukua 0,4 prosenttiyksikköä Saksan ja useimpien muiden EU-maiden lukuihin nähden. Tämän poikkeaman ai- kaansaavat erot uusien tuotteiden laadun ja hinnan muutosten arvioinnissa, tuot- teidenyhteenlaskemisessakäytetyissäpai- noissasekäohjelmointi-investointienhuo- mioon ottamisessa. Ks. Deutsche Bundes- bank (2000) ja Vanhoudt & Onorante (2001). Kuvio 2. Työttömyysaste. Lähde: ILO (Laborsta), kansalliset työvoimatutkimukset, Saksan 1990-luku on arvio. Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kasvu. Lähde: OECD. talous 2 03 29.4.2003, 14:0517
  • 20. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 suhteellisen korkeana säästämisastee- na. Ongelmia kärjistää vielä se suh- teellisen korkea kurssitaso, jolla Sak- san markka aikoinaan liitettiin yhteis- valuutta euroon. Toisaalta kotitalouk- sien velka-asema on parantunut, ja siltä osin edellytykset käänteelle parempaan ovat olemassa. Arvioitaessa Saksan taloutta ja sen näkymiä ei voida kuitenkaan sivuuttaa sitä keskustelua, joka näkee nimen- omaan rakenteelliset tekijät keskeise- nä syynä hitaahkoon kasvuun ja kor- keaan työttömyyteen. Huomio on tuolloin kohdistettu erityisesti jäykkiin työmarkkinoihin. Koska monet muut EU-maat eivät rakenteidensa osalta välttämättä eroa Saksasta, voidaan kri- tiikin katsoa koskevan myös laajem- min nykyistä EU-aluetta. Verokiila ja työvoimakustan- nukset Verot ja sosiaalivakuutusmaksut muo- dostavat työvoimakustannusten ja kä- teen jäävän nettopalkan väliin kiilan, jonka ajatellaan yleisesti aiheuttavan ra- kenteellista työttömyyt- tä. Tätä vaikutusta hä- märtää jonkin verran se, että julkisen talouden kasvu (budjettitasapai- non vallitessa) lisää kan- santalouden kokonais- kysyntää. Verotuksen sopivaa tasoa ja julkisen sektorin optimikokoa on vaikea määritellä. Saksan sosialidemokraattisvetoi- nen hallitus ei mitä ilmeisimmin halua suurta muutosta nykyiseen, kun taas oppositio ja monet talousoppineet (esim. OECD 2003) pitävät verojen tuntuvaa alentamista välttämättömänä. Kuviossa 3 on arvio teollisuuden työn- tekijän keskimääräisistä työvoimakus- tannusten tasosta ja niiden jakautumi- sesta nettopalkkaan, työntekijän mak- samiin veroihin ja työnantajamaksui- hin. Huolimatta Saksan korkeista ve- roista ja työnantajamaksuista teollisuu- den työvoimakustan- nukset jäivät v. 2001 kuitenkin USA:n tason alapuolelle. Työvoima- kustannukset näyttävät- kin lopulta sopeutuvan tuottavuutta vastaavalle tasolle. Saksan viime vuosina jyrkästi kasva- nut kauppataseen ylijää- mä kertoo osaltaan, että teollisuuden kustannus- taso suhteessa tuottavuuteen on pysy- nyt kurissa. Kuvion 4 avulla voidaan analysoida, miten verot vaikuttavat työvoiman ky- syntään ja työllisyyteen. Yksinkertai- suuden vuoksi oletetaan, että työvoi- man tarjontakäyrä S on pystysuora eikä jousta palkan mukaan. Usein aja- tellaan, että ammattiliittojen palkkavaa- timukset koskevat nettopalkkaa. Tuol- loin veron tai sosiaalivakuutusmaksun korotus nostaa työvoimakustannuksia mutta nettopalkka pysyy ennallaan. Tämä siirtää kuviossa 4 työvoiman ky- syntäkäyrän D vasemmalle asemaan D’. Veron tai maksun korotus vähen- tää työllisyyden tasolta E1 tasolle E2, ja samalla työttömyys kasvaa. Yleensä työvoimakustannukset kui- tenkin nousevat suhteellisesti vähem- Työvoimakustan- nukset eivät ole heikentäneet Saksan kansain- välistä kilpailuky- kyä. Taulukko 1. Reaaliset työvoimakustannukset ja työn tuottavuus, muutos %. Kustannus per Työn tuottavuus Yksikkötyö- työntekijä kustannukset 1991–95 1996–00 2001 2002 1991–95 1996–00 2001 2002 1991–95 1996– 00 2001 2002 Saksa 2,0 -0,1 -0,2 0,7 2,1 1,1 0,1 1,0 -0,2 -0,4 0,1 -0,2 USA 0,7 2,0 0,9 1,7 1,3 2,0 0,5 3,2 -0,4 0,1 0,0 -1,3 Euroalue 0,9 0,3 0,4 0,8 1,7 1,2 0,5 0,9 -0,5 -0,6 0,3 0,0 Lähde: Euroopan komissio. Taulukko 2. Työllisyys Saksassa v. 2001. Työllisen keskimääräiset Työllisyysaste (työlliset/väestö, työtunnit 15–64-vuotiaat) Saksa 1 467 65,9 USA 1 821 73,1 Suomi 1 694 67,7 Ruotsi 1 603 75,3 Ranska 1 532 62,0 Iso-Britannia 1 711 71,3 Lähde: OECD Employment Outlook, 2001. talous 2 03 29.4.2003, 14:0518
  • 21. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 män kuin verot ja maksut (Koskela 2002). Bell, Jones ja Thomas (2003) saivat (Englannin aineistolla) tuloksen, jonka mukaan sosiaalivakuutusmaksu- jen nousu vähentää nettopalkkaa siinä määrin, että työvoimakustannukset pysyvät ennallaan eikä mitään työlli- syyden heikentymistä tapahdu. Näin voi käydä, jos työntekijät ottavat palk- kavaatimuksissaan huomioon myös sen, että verojen tai sosiaalivakuutus- maksujen aleneminen vähentää heidän saamiaan etuja julkiselta sektorilta, tai sen vuoksi, että työntekijät saavat jon- kinlaisen signaalin työvoiman kysyn- nän heikentymisestä, mikä hillitsee heidän palkkavaatimuksiaan. Kuvios- sa 4 nettopalkka laskisi tasolle w2 eikä työllisyys heikentyisi. Tämä on yksi selitys sille, miksei verojen alentami- nen välttämättä lisää työllisyyttä tehok- kaasti.3 Edellä kuvattu pakkavaatimuk- sia hillitsevä vaikutus voi syntyä hel- pommin silloin, kun palkoista sovitaan keskitetysti (Summers & Gruber & Vergara 1993). Ehkä tämä epäselvyys siitä, miten verokiila lopulta vaikuttaa työvoima- kustannuksiin ja sitä kautta työn ky- syntään ja työllisyyteen, on osaltaan ollut murentamassa verotuksen alen- tamisvaatimusten suosiota Saksassa- kin. Keskustelussa on sitä paitsi ko- rostunut huoli työvoiman tarjonnasta ja siten myös siitä, etteivät työttömät ole halukkaita etsimään aktiivisesti työ- tä. Niinpä verotuksen alentamisen si- jaan nykyjärjestelmän kritiikki on kiin- nittänyt huomion Saksan työttömyys- korvausjärjestelmään ja työttömien toi- meentulotasoon. Työttömyyskorvaukset Saksassa maksetaan verovapaita työt- tömyyskorvauksia ja -avustuksia tau- lukossa 3 kuvatun järjestelmän mukai- sesti. Tarveharkintaisen työttömyys- avustuksen taso on korkea, jos sitä 2 Euromääräiset luvut on muunnettu kurssilla (euro/dollari) 0,946. USA:n palk- kaluvun tilastolähteenä on Bureau of La- bour Statistics ja itse luku on tammi- ja joulukuun keskiarvo. Saksan luvun tilas- tolähde on Statistisches Bundesamt Deutschland. Suomen luvun tilastolähde on Tilastokeskus. Luku kuvaa koko teolli- suuden säännöllisen työajan ansiota vuo- den 2002 2. neljänneksellä. Tiedot keski- vertotuotantotyöntekijäntyövoimakustan- nusten verorakenteesta ovat vuodelta 2000. Tilastolähteenä on OECD Econo- mic Outlook, June /2001 (OECD, Taxing wages). 3 Daveri ja Tabellini (2000), jotka mit- tasivattyönverotuksentyöllisyysvaikutuk- sia, saivat tuloksen, jonka mukaan vero- tuksen kiristämisen vaikutus työllisyyteen on heikko nimenomaan Pohjoismaissa toisinkuinanglosaksisissamaissajaMan- ner-Euroopassa. Kuvio 3. Työvoimakustannukset 2002, keskimääräinen teollisuuden työn- tekijä.2 Kuvio 4. talous 2 03 29.4.2003, 14:0519
  • 22. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 verrataan Suomen verolliseen työ- markkinatukeen, joka on vain 23 eu- roa päivässä. Myös rajaton kesto te- kee työttömyysavustuksesta hyvin run- saan. Sen sijaan työttömyyspäiväraha on lähellä Suomen ansiosidonnaista päivärahaa eikä juuri ylitä useiden muiden OECD-maiden tasoa (EEAG 2002). Sen saannin ehto ei ole juuri muita OECD-maiden käytäntöä löy- sempi, ja kestokin on yleensä lyhyem- pi kuin useassa muussa Euroopan maassa. Työttömyyspäivärahaa voi saa- da yhtäjaksoisesti kuitenkin jopa 32 kuukautta, jos henkilö on vähintään 57–vuotias ja jos työsuhde on kestä- nyt ainakin 7 vuotta ja työttömyysva- kuutusmaksua on suoritettu ainakin 64 kuukaudelta. Jos henkilö on esimer- kiksi alle 45-vuotias ja työsuhde on kestänyt yli 7 vuotta, etua saa enim- millään 12 kuukautta. Tarjotusta työstä kieltäytymisestä seu- raavat rangaistukset eivät Saksassa ole kansainvälisen vertailun perusteella ta- vanomaista lievempiä (EEAG 2002). Työttömän velvollisuus ottaa vastaan tarjottua työtä toisella paikkakunnalla on Saksassa kuitenkin löysempi kuin esimerkiksi Suomessa, jossa kokoai- kaisesta työstä toisella paikkakunnalla voi kieltäytyä vain poikkeustapauksis- sa. OECD:n (2003) mielestä tarjotun työn vastaanottamiseen liittyviä velvoit- teita tulisi Saksassa tiukentaa ja näi- den velvoitteiden rikkomisesta aiheu- tuvia rangaistuksia tulisi suurentaa. Todisteita työnhaun aktiivisuudesta tulisi myös vaatia nykyistä enemmän. Nämä vaatimukset ovat osin reaktiota saksalaiseen käytäntöön, jossa niihin työnhakijoihin, jotka ovat sopineet vi- ranomaisten kanssa työnhakuohjel- masta, kohdistuu muita ankarammat velvoitteet myös työnhaun osalta. Henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyyspäivärahaan tai -avustuk- seen, voivat saada sosiaaliapua. OECD:n (1999) vertailun mukaan yksinäisen sosiaaliavustuksen saajan tulotaso oli Saksassa vuonna 1997 noin 54 % keskivertotyöntekijän tulotasos- ta, alempi kuin Suomessa. Kahden lap- sen huoltajalla vastaava luku oli 52 %. EU-alueella vain Espanjassa ja Rans- kassa lapsiperheen sosiaaliapu oli pie- nempää kuin Saksassa. Entisen Itä- Saksan alueella, jossa työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin läntisessä Saksassa, työttömyysavustusten mer- kitys työttömien toimeentulon lähtee- nä on selvästi suurempi kuin läntises- sä Saksassa. Yhdeksi ratkaisuksi Saksan työttö- myysongelmaan on tarjottu järjestel- mää, jossa työllisyystuki olisi pääosin pieniin tuloihin kohdistettua palkkatu- kea eikä suoraa työttömyystukea ku- ten nykyisin. Tällöin pienituloinen voi saada palkkatukea enemmän kuin maksaa veroa. Esimerkiksi EEAG (2002 ja 2003) suosittaa tällaista jär- jestelmää, jollainen on käytössä USA:ssa. Vanhaa systeemiä pidetään puutteellisena, koska sen nähdään vain lievittävän työttömyyden vaikutuksia. Sen taustalla olevaa ajatusmallia kriti- soidaan siitä, että se pitää työttömyyt- tä annettuna. Kuviossa 5 selvitetään työllistävän palkkatuen vaikutuksia. Olkoon w2 (vaikeasti työllistyvän) palkkataso, jota vastaava työvoiman kysyntä D ja tar- jonta S ovat tasapainossa. Olkoon w1 palkkanormi, jonka alle työllisen pal- kan ei sallita menevän. Jos työlliselle maksetaan esimerkiksi verotukena palkkanormin ja markkinapalkan vä- linen erotus, yhteiskunnan työllisyys- tuen määrä on alue ACFE. Sen sijaan järjestelmässä, jossa työttömyystuen normeeraama reservaatiopalkka (palk- kaminimi, jolla työntekijä suostuu työs- kentelemään) nostaa markkinapalkan tasolle w1 , yhteiskunnan kustannus (työttömyyskorvaukset) on alue BCHG. Palkkatuen ongelmana on se, että jo melko tavanomaiset ”tyypit” ovat alt- tiina tulemaan työttömiksi. Tämä te- kee työllistävän tuen määrästä suuren. (Tuolloin pisteiden A ja C välinen etäi- syys kuviossa 5 on suuri.) Toinen on- gelma on se, että palkkanormin ja markkinapalkan erotuksen suurenemi- nen kasvattaa tässä järjestelmässä yh- teiskunnan tukea enemmän kuin työt- tömyyskorvausjärjestelmässä. Tämä ai- kaansaa paineita alentaa palkkanormia, siis työllisen vähimmäistoimeentulon tasoa. Pienipalkkaisten toimeentulo jää hel- posti pieneksi senkin vuoksi, että palk- katuen kannustavuus edellyttää koko- naistulojen nousevan markkinapalkan mukaan. Niinpä alimpien markkina- palkkojen täytyy olla hyvin pieniä (EEAG 2002). Mutta tavoitellussa jär- jestelmässä myös työttömän ansiotason täytyy olla nykyistä matalampi, koska kaikkien työllisten – myös palkkatuet- tujen – tulotason täytyy olla sitä sel- västi suurempi. Tämä edellyttää Bert- holdin ja Fehnin (2003) mukaan Sak- sassa sosiaaliavun laskemista noin 75 prosenttiin nykyisestä tasosta, joka on Taulukko 3. Saksan työttömyyskorvausjärjestelmä. Soveltumisala Saannin ehto Korvaus- Kesto prosentti Työttömyys- Kaikki palkan- 12 kk:n työssä- Yksinäinen 60 % 6–32 kuukaut- vakuutuksen saajat olo (ja vakuutus- ja huoltaja 67 % ta, suhteessa mukainen maksut) viimei- viimeisen 52 työssäoloon päiväraha sen 3 vuoden viikon keski- ja etuuden saa- aikana määräisistä net- jan ikään toansioista Työttömyys- Kaikki palkan- On saanut työt- Lasten huolta- Rajaton avustus saajat tömyyspäivära- jalle 57 % ja yk- haa viimeisen sinäiselle 53 % vuoden aikana nettoansioista talous 2 03 28.4.2003, 15:0620
  • 23. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 yksinäisen kohdalla lähellä Suomen tasoa ja perheellisen kohdalla selvästi sitä alempi. Toisaalta on korostettu (EEAG 2003), että sosiaaliavun taso määrää pitkälti reservaatiopalkan ja vaikuttaa siten myös markkinapalkkoihin. Niin- pä sosiaaliavun leikkaamista kannate- taan myös sen vuoksi, että erityisesti matalat palkat alenisivat nykyi- sestä ja työn kysyntä si- ten kasvaisi. USA:ssa ja Iso-Britanniassa, joissa työllisyystuen painopiste on työllisten palkkatues- sa, tulonjako on kan- sainvälisesti katsoen epä- tasainen (taulukko 4). Näyttää siltä, että juuri edellä maini- tuista syistä ei palkkaeroja pyritäkään tasaamaan tulonsiirroilla. Useimmissa Euroopan maissa, jois- sa on saavutettu verraten matala työt- tömyyden taso, ei kuitenkaan ole tar- vinnut alentaa reservaatiopalkkaa hei- kentämällä työttömyystukea ja sosiaa- liapua. Monissa maissa työllistämistu- kea suunnataan vain rajoitetulle koh- deryhmälle kuten niille, jotka ovat ai- emmin olleet työttömänä. (Tämä pie- nentää työllistämistuen kokonaiskus- tannuksia kuviossa 5 lyhentämällä pis- teen A etäisyyttä pisteestä C.) Aktiivi- seen työllisyyspolitiikkaan, jota on käy- tetty muun muassa Ruotsissa, Tans- kassa ja Hollannissa, sisältyy usein työ- voiman koulutusta ja kuntoutusta, mikä parantaa työvoiman laatua ja siir- tää kysyntäkäyrää oikealle kuviossa 5 lisäten työllisyyttä annetulla palkkata- solla. Toki useimmissa Euroopan maissa on vii- me vuosina alennettu palkkaveroja tai sosiaa- livakuutusmaksuja, kun on haluttu edistää työl- lisyyttä. Tämä verotuki on usein kohdistettu pie- niin palkkoihin, mutta silloinkin tuen kokonais- kustannukset saattavat nousta varsin suuriksi kuten Hollan- nin kokemukset sosiaalivakuutusmak- sujen alentamisesta pienten palkkojen osalta osoittavat. Työsuhdeturva ja irtisanomis- kustannukset Työntekijöiden irtisanomiskustannuk- set nousivat Saksassa jo 1960- ja 1970- lukujen vaihteessa (Caballero & Ham- mour 1997). Tällä hetkellä irtisano- misia koskevaa lainsäädäntöä ja sen perusteella langetettuja irtisanomiskor- vauksia voidaan pitää OECD-maiden keskinäisen vertailun perusteella anka- rina yrityksille (OECD 2003). Tunne- tusti työntekijän kannalta hyvä irtisa- nomissuoja kannustaa investoimaan inhimilliseen pääomaan, ja näin sillä on muitakin positiivisia hyvinvointivaiku- tuksia kuin työntekijän epävarmuuden vähentäminen. Kuitenkin sen vaikutuk- sesta työvoimakustannukset kasvavat ja yritysten halu palkata uusia työnte- kijöitä heikkenee, minkä vuoksi esi- merkiksi Berthold ja Fehn (2003) pi- tävät tärkeänä työntekijöiden työsuh- deturvan heikentämistä työllisyyden edistämiseksi. Hallitus päätti heikentää työt- tömyysturvaa – mutta varo- vaisesti Saksan hallitus on joutunut kovaan pai- neeseen piintyneen työttömyyden ja lähes pysähtyneen talouskasvun vuok- si. Näyttää siltä, että valmiuksia olisi tehdä maan työttömyyskorvausjärjes- telmään ja työllisten irtisanomissuojaan lähinnä sellaisia muutoksia, jotka pois- taisivat ainakin selvät ylilyönnit verrat- tuna eurooppalaiseen käytäntöön. Niinpä Saksassa ollaan suuntautumas- sa pienten askelten politiikkaan, jossa vältetään työttömyystuen ja sosiaali- avun tuntuva aleneminen. Hallituksen muutosesitykset perustu- vat osin yhteiskunnallisesti laajapohjai- sen Harzin komitean esityksiin mm. pienten tulojen verotuen laajentamises- ta, työllistyvien työttömien verotues- ta, kotitalouspalveluiden verovähen- nyksistä ja ikääntyneiden työttömien työllistymistuesta. Nämä uudistukset edistävät työllisyyttä osaltaan, mutta ne eivät tule johtamaan pienten palkko- jen laajamittaiseen alenemiseen eikä työttömien toimeentulonormin alentu- miseen. Komitean esitysten pääpaino oli työvoimahallinnon uudistamisessa. Työvoimatoimistoista halutaan tehdä työllisyystoimistoja, joiden tehostunut toiminta tekisi mahdolliseksi tiukentaa mielekkäällä tavalla työnhakijoiden Edellyttääkö työlli- syyden kohottami- nen sosiaaliturvan ja palkkojen leik- kauksia? Kuvio 5. talous 2 03 28.4.2003, 15:0621
  • 24. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 velvoitteita mm. ottaa vastaan tarjot- tua työtä. Nyttemmin liittovaltion hallitus on päättänyt lyhentää yli 55-vuotiaiden työttömyysvakuutuksen mukaisen kor- vauksen enimmäiskestoa 16 kuukau- teen ja alle 55-vuotiaiden kohdalla 12 kuukauteen. Käytännössä tämä leik- kaus ei koske alle 45-vuotiaita, koska heidän kohdalla enimmäiskesto on jo nyt 12 kuukautta. Samoin on päätetty jo tämän vuoden aikana korvata enti- nen työttömyysavustus uudella tuki- muodolla (työttömyysavustus II), jon- ka taso on sama kuin sosiaaliavulla. Tätä tukea maksetaan työvoimaan kuuluville työttömille, käytännössä niil- le, jotka olivat aiemmin oikeutettuja työttömyysavustukseen ja osalle niitä, jotka saivat aiemmin sosiaaliapua. Van- ha sosiaaliapu jää sellaisten tulottomi- en tueksi, jotka eivät kuulu työvoi- maan. Sopimusjärjestelmä ja ammattiliitot Saksassa tehdään vuosittain liittokoh- taiset ja yleissitovat työehtosopimuk- set. Käytännössä minimipalkka mää- räytyy työehtosopimusten perusteella. Ne, jotka esittävät radikaalia työllisyys- reformia (EEAG 2002, 2003; OECD 2003) kulmakivenä reservaa- tiopalkkojen alentami- nen, esittävät luopumis- ta työehtosopimusten yleissitovuudesta ja siir- tymistä yksilöllisen ja työpaikkakohtaisen so- pimisen suuntaan. Täl- lä tavoin voitaisiin pois- taa palkkojen minimira- jat. Usein on esitetty, että korporatiivi- nen sopimusmalli jäykistää palkkoja myös muilla tavoin. Tämä vaikutus on kuitenkin heikko. Niinpä itse palkka- hajonta on esimerkiksi Suomessa ja Saksassa lähes yhtä suuri kuin USA:ssa, jossa palkoista sovitaan yk- silöllisesti (taulukko 4). Ammattiliitto- jen vaikutusvaltaa halutaan vähentää il- meisesti myös sen vuoksi, että ne vah- vistavat työntekijöiden neuvotteluvoi- maa ja nostavat siten palkkoja. Am- mattiliittojen välisen koordinaation li- sääminen tai keskitettyihin kokonais- ratkaisuihin siirtyminen ei ole saanut Saksassa merkittävää julkista vastakai- kua. Ehkä tämä selittyy siitä, että palk- kakoordinaatio, jolla voitaisiin ottaa huomioon monia välilli- siä vaikutuksia, lisää palkkamalttia selvimmin silloin, kun veroja ollaan nostamassa.4 Niinpä taas tilanteessa, jossa veroilla kustannettuja etuuksia karsitaan, koordinaation vaikutus voisi olla päin- vastainen ja aikaansaada lähinnä nousupainetta palkkoihin. Sen sijaan on melko hämmästyttä- vää, että korporatiivista käytäntöä ar- vostellaan siitä, ettei se sallisi eri palk- kausmuotojen joustavaa soveltamis- ta.5 Saksan metalliteollisuudessa esi- merkiksi on pitkät perinteet erilais- ten bonusten ja yksilöllisesti määräy- tyvien palkanlisien käytöstä. Vaikut- taa siltä, että ne, jotka näkevät am- mattiliittojen ja korporaatioiden rajoit- tavan eri palkkausmuotojen laajamit- taista soveltamista, kuvittelevat, että varsinkin tulokseen perustuvia kan- nustimia kannattaisi laajentaa nykyi- sestä merkittävästi. Usein kuitenkin monet luonnolliset syyt kuten palkki- on epävarmuuden aikaansaama riski, vaikeus havaita yksilöllistä työpanos- 4 Esimerkiksi Summers, Gruber ja Verga- ra (1993) ovat todenneet, että keskitetty sopiminen ottaa myös huomioon veroilla kustannettujen etujen vaikutukset työn- tekijöiden tuloihin, mistä seuraa palkka- malttia lisättäessä veroja. 5 Bertholdin ja Fehnin (2003) argumen- tointipalkkausjärjestelmänuudistamisesta ontuu myös monilta muilta osin. Kirjoit- tajien mukaan esimerkiksi yleistyvä jälki- fordistinen työympäristö useine tehtävi- neenedellyttääentistäjoustavampaajaeri tehtävät huomioon ottavaa palkkausta. Tähänkin väitteeseen voidaan suhtautua kriittisesti. Tunnetun mikrotaloustieteen tuloksen mukaan kyseisessä ympäristössä on työnantajan kannalta verraten tavan- omaisessa tilanteessa optimaalista rajoit- taa kannustimia ja soveltaa kiinteää palk- kausta (ks. esim. Holmström ja P. Milg- rom 1991). Syy tähän on se, että jotkut tehtävätovatkuitenkin”pehmeitä”javai- Saksassa ei synny ammattiliittojen välistä koordinaa- tiota eikä keskitet- tyjä työehtoseopi- muksia. Taulukko 4. Tulonjako eräissä OECD-maissa 1990-luvun puolivälissä. Gini-kerroin Köyhyysaste (tulot OECD-kulu- tusyksikköä kohden alle 50 % mediaanitulosta) Ennen tu- Tulonsiir- Vähennys- Ennen tu- Tulonsiir- Vähennys- lonsiirtoja tojen jäl- kerroin,% lonsiirtoja tojen jäl- kerroin,% keen keen Suomi 48 23 55 33 4 88 Ruotsi 48 22 57 36 4 92 Norja 43 24 47 27 4 85 Alankomaat 54 28 50 30 7 77 Ranska 56 29 46 39 8 79 Saksa 48 30 45 29 7 76 Iso-Britannia 60 35 43 38 12 66 Kanada 46 29 39 29 11 66 USA 50 38 28 29 18 38 Lähde: Talousneuvoston työryhmäraportti (2001). talous 2 03 28.4.2003, 15:0622
  • 25. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 ta ja moninaiset mahdollisuudet käyt- tää hyväksi puutteelliseen havainnoin- tiin perustuvaa palkkausta – eivätkä niinkään ammattiliitot ja korporatii- vinen sopimuskäytäntö – rajoittavat työnantajien halua lisätä tulospalkka- uksen osuutta. Työllisyyttä hyvinvoinnin kustannuksella? Edellä on käsitelty lähinnä työmarkki- noiden rakenteiden työllisyysvaikutuk- sia. Tässä nousivat keskeisesti esille eräiden asiantuntijoiden ja CSU:n edel- lyttämät toimet toi- meentulonormin alen- tamiseksi, mikä tekisi tilaa palkkojen alentu- miselle ja rajoittaisi osaltaan pienimpiin palkkoihin kohdistu- neen tuen kokonaisar- voa. Herää kysymys, kan- nattaako työllisyyttä edistää tällä tavoin. Jo- kainen askel toimeen- tulonormin (ja reser- vaatiopalkkojen) alen- tamiseksi lisää työlli- syyttä mutta vähene- vällä teholla, koska vai- keimmin työllistyvät tulevat vuoroon viimei- sinä. On myös selvää, että tähän prosessiin liittyvä tulonjaon muu- tos heikentää hyvin- vointia, koska menetet- ty euro on köyhälle ar- vokkaampi kuin lisäeu- ro rikkaalle. Työllisty- misen aikaansaamien positiivisten hyvinvoin- tivaikutusten vastapai- noksi kuvatussa pro- sessissa syntyy kasvavia negatiivisia vaikutuksia, jotka lopulta hallitsevat. Erimielisyydet Saksan ke- hittämisen suunnasta liittyvät paljolti edellä määritellyn optimin paikantami- seen. Koulujärjestelmä OECD:n PISA 2000-selvitys 15-vuo- tiaiden lukutaidosta sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisesta (Väli- järvi ym. 2001) sai selville, että äidin- kielen oppiminen Saksan kouluissa jää OECD-maiden keskitason alapuolel- le. Unicef (2002) arvioi jo tehtyjä kar- toituksia6 , ja sen yhteen kokoavan in- dikaattorin mukaan Saksassa huonosti osaavia on selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Ainoas- taan aikuisväestön lukutaitoa mittaa- vassa SIALS-tutkimuksessa (Linnan- kylä ym. 2000) Saksa sijoittuu keski- tason yläpuolelle. Eri maiden menestyminen edellä mai- nituissa tutkimuksissa viittaa siihen, että niin tulonjako7 , maan vauraus kuin koulujärjestelmäkin ovat vaikuttaneet. Esimerkiksi Suomessa ja Etelä-Kore- assa – kahdessa erityisen hyvin menes- tyneessä maassa – tulonjako on suh- teellisen tasainen ja koulujärjestelmä perustuu julkisten yhtenäiskoulujen hal- litsevaan rooliin. USA:n keskinkertai- nen menestyminen, kun mittana on keskiarvo, ja taas heikko menestymi- nen, kun mittana on huonosti osaavi- en osuus, kertoo jotain pikemminkin sosiaalisen koheesion puutteesta ja suu- rista tuloeroista kuin koulujärjestel- mästä, joka ei eroa (tai ei eronnut taan- noin) paljoakaan esimerkiksi Suomen ja Etelä-Korean järjestelmistä. Saksan kohdalla huonot tulokset viit- taavat selvästi epäonnistuneeseen kou- lujärjestelmään. Lapset ohjataan jo neljännen luokan jälkeen kolmeen vaihtoehtoiseen ja varsin eritasoiseen kouluun (Hauptschule, Realschule ja Gymnasium). Mitä ilmeisimmin aikai- nen eriytyminen säilyttää lasten koti- taustojen erojen vaikutuksia voimak- kaasti. Tätä taustaa vasten on huomi- onarvoista, että ne tahot, jotka ovat valmiita uudistamaan Saksan talouden ja yhteiskunnan rakenteita melko ra- dikaalisti ainakin työmarkkinoiden ja sosiaaliavun tason osalta (ks. esim. OECD, 2003), ovat hyvin pidättyviä koulujärjestelmää koskevissa kannan- otoissaan. keasti kontrolloitavia, minkä vuoksi ha- vaittuun tulokseen perustuva palkkaus kannustaisi juuri näiden – työnantajalle tärkeidenkin–työtehtävienlaiminlyöntiin. 6 Unicef (2002) tukeutui OECD:n PISA 2000-aineistoon ja toiseen mittaukseen (TIMS 1999), jossa arvioitiin 8-luokka- laistenedistymistämatematiikassajaluon- nontieteissäerimaissa. 7 Teoreettisessa kirjallisuudessa on osoi- tettu, että tasainen tulonjako lisää inves- tointeja inhimilliseen pääomaan. Unicef (2002) on tarkastellut maa-aineistoa ja verrannut tulonjakoa huonon osaamisen yleisyyteenerimaissa.Tällainentarkastelu antaa vain viitteistä kyseisestä relaatiosta. Kuitenkin jo tämä vertailu viittaa positii- viseen korrelaatioon tasaisen tulonjaon sekä tasaisen ja hyvän oppimisen välillä. Eero Lehdon mielestä on luonnollista, että Saksassa kes- kustellaan paljolti samanlaisista talouspoliittisista kysy- myksistä kuin Suomessakin, onhan molemmissa maissa korkea työttömyys. talous 2 03 28.4.2003, 15:0623
  • 26. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 Edellä kävi ilmi, että epätasainen tu- lonjako leimaa koko yhteiskuntaa ja heijastuu myös nuoremman ikäluokan mahdollisuuksiin kouluttautua, ei vain opetukseen käytettyjen resurssien, vaan yleisemminkin perheiden talous- tilanteen vuoksi. Tämän vuoksi ohjel- ma, joka suosittaa esimerkiksi työ- markkinajoustojen lisäämistä kiinnittä- mällä huomion vain tulonjaon lyhyen aikavälin (sukupolven sisäisiin) vaiku- tuksiin, voidaan pitää rajoittuneena. Tämä rajoittuneisuus voi aikaansaada yhteiskuntapolitiikkaan vinouman, jos- sa annetaan liian suuri paino lyhyen ai- kavälin kannustimille. Innovaatiopohjainen kasvu Uuden talouden ja informaatiotekno- logian merkitys Saksan taloudelle on jäänyt verraten vähäiseksi. Sekä in- vestoinneilla informaatioteknologiaan että tämän alan tuotteiden valmistuk- sella on Saksassa vähäisempi merki- tys kuin esimerkiksi USA:ssa, Pohjois- maissa ja Itä-Aasian nopeasti kasva- vissa maissa (IMF 2001). Tämä on nähty Saksan hitaan kasvuvauhdin yhdeksi syyksi, joskin ICT-alan viime vuosien kriisin vuoksi arviot ovat täs- sä asiassa tulleet aiempaa varovaisem- miksi. Merkillepantavaa kuitenkin on, että Saksan T&K-investoinnit suh- teessa bkt:hen ovat pysyneet OECD- maiden keskitasoa korkeampina. Vuonna 2001 Saksan T&K-intensi- teetti oli jo 2,5 prosenttia ja lähes sama kuin USA:n (2,7 %) mutta selvästi Suomen (3,4 %) ja Ruotsin (3,8 %) tason alapuolella. On sanottu että Euroopan ongelma on nimenomaan yksityisesti rahoitet- tujen T&K-investointien vähäisyys. Mutta tämäkään ei pidä paikkansa, jos Saksaa verrataan USA:han. Saksassa julkisten T&K-menojen osuus bkt:sta on sama kuin USA:ssa mutta pienem- pi kuin Suomessa tai Ruotsissa. Tämä kertoo kuitenkin siitä, että Saksassa- kin pyritään kohtuullisen aktiivisesti paikkamaan niitä aukkoja, joita yksi- tyisten rahoitusmarkkinoiden epätäy- (2000), Lukutaito työssä ja arjessa, Ai- kuisten toinen kansainvälinen lukutaito- tutkimus Suomessa, tiedote 15.6.2000. OECD (1999), Benefit Systems and Work Incentives, Paris. OECD (2003), OECD Economic Sur- veys – Germany, Volume 2002, Supple- ment No. 4 – January 2003. Summers, L. & Gruber, J. & Vergara, R. (1993), Taxation and the Structure of Labor Markets, Quarterly Journal of Economics, CVIII, 385–411. Unicef (2002), Schools Can Serve to Reduce or Challenge Existing Social Inequality, Innocenti Report Card, Issue No 4, November. Vanhoudt, P. & Onorante, L. (2001), Measuring Economic Growth and New Economy, EIB Papers, vol. 6, No 1. Välijärvi, J. & Linnakylä & Kupari & Reinikainen, P. & Malin, A. & Puhakka, E. (2001), Suomen tulevaisuuden osa- ajat, PISA 2000-tutkimuksen esitulok- sia, Jyväskylä.. dellisyys tai yksityisrahoitteisten T&K- menojen riittämättömyys aiheuttaa. In- novaatiopohjaisen kasvun voimistami- seksi on myös esitetty laajakantoisia muutoksia työmarkkinoiden toimin- taan ja verotukseen muun muassa yrit- täjyyden edistämiseksi. Koska näiden toimien kosketuspinta olisi hyvin laa- ja, ei niiden tarpeellisuutta voi arvioi- da yksin teknologiapolitiikan näkö- kulmasta. KIRJALLISUUS Bell, B. & Jones, J. & Thomas, J. (2002), Estimating the Impact of Changes in Employer’s National Insurance Contri- butions on Wages, Prices and Emplo- yment, Bank of England Quarterly Bul- letin, Winter 2002. Berthold, N. & Fehn, R. (2002), Unemployment in Germany: Reasons and Remedies, CESifo Working Paper No. 871. Caballero, R. & Hammour, M. (1997), Jobless Growth: Appropriability, Factor Substitution and Unemployment, NBER Working Paper 6221. Daveri, F. & Tabellini, G. (2000), Unemployment, Growth and Taxation in Industrial Countries, Economic Policy, 30, 49-88. Deutsche Bundesbank (2000), Prob- lems of International Comparisons of Growth Caused by Dissimilar Methods of Deflation, With IT Equipment in Ger- many and United States as a Case in Point, Monthly Report, August. EEAG (2002), Report on the Europe- an Economy, 2002, European Econo- mic Advisory Group at CESifo, Munich. EEAG (2003), The Second Report of European Economic Advisory Group by CESifo, Munich. Holmström, B. & Milgrom, P. (1991), Multitask Principal-Agent Analysis: In- centive Contracts, Asset Ownership and Job Design, Journal of Law, Economics and Organization 7 (Special Issue), 24– 52. IMF (2001), World Economic Outlook, October. Koskela (2002), Labour Taxation and Employment in Trade Union Models: A Partial Survey, teoksessa Towards Higher Employment, toim. Seija Ilma- kunnas ja Erkki Koskela, VATT, Helsinki 2002. Linnankylä, P. & Malin, A. & Sulku- nen, S. & Blomqvist, I. & Virtanen, H. talous 2 03 28.4.2003, 15:0624
  • 27. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 25 Työmarkkinoiden toiminta on onnis- tunut Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenmaissa keskimäärin huonosti. Työttömyyslukuja nostavat ylöspäin eritoten suuret Emu-maat. Työllisyy- den hoito on onnistunut pienissä so- pimusyhteiskunnissa paremmin – ai- noana surullisena poikkeuksena Suo- mi. Nämä erot ilmenevät oheisesta tau- lukosta 1, johon on koottu OECD:n Employment Outlookista vertailukel- poisia lukuja vuodelta 2001. Maat on Juhana Vartiainen Fackföreningsrörelsens Institut för Ekonomisk Forskning (FIEF), Tukholma Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja työmarkkinat1 Yhteinen ja uskottava rahapolitiikka johtaa todennäköisesti suomalaistyyppisten yhteiskuntasopimusten poliittisen tilauksen voimistumiseen euro- maissa. Liian alhainen inflaatiotavoite voi kuitenkin olla työlli- syyden ja hyvinvoinnin kannalta vahingollinen. Juhana Vartiainen siirtyi viime syksynä kahdeksi vuodeksi Palkansaajien tutkimuslai- toksesta Ruotsin ay-liikkeen tutkimuslaitokseen. 1 Esitelmä Palkansaajien tutkimuslaitok- sen seminaarissa “Euroalueen talouspoli- tiikka valinkauhassa” 24.2.2003. talous 2 03 28.4.2003, 15:0625
  • 28. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s26 jaettu kahteen ryhmään, “pieniin so- pimusyhteiskuntiin” ja “suuriin mai- hin”. Ensin mainituissa pyritään koor- dinoimaan palkanmuodostusta jon- kinlaisen tulopolitiikan avulla. Suuret maat on valittu kokonsa perusteella, mutta niille on myös tyypillistä heik- ko kansantalouden tasoinen palkka- koordinaatio. Vertailun ulkopuolelle jäävät Belgia, Portugali, Kreikka, Luxemburg ja Ir- lanti, joista neljää ensimmäistä ei par- haalla tahdollakaan voi pitää “sopimus- yhteiskuntina”. Irlanti on rajatapaus, jonka luokittelu on vaikeaa. Tanska ja Ruotsi eivät kuulu rahaliittoon, mutta sopeutuminen alhaiseen inflaatioon ja uskottavaan rahapolitiikkaan on ollut niille samanlainen haaste kuin Emu- maillekin. Lisäksi Tanska on sitonut kruununsa arvon euroon, joten sen ta- louspolitiikkaa rajoittavat lähes samat vaatimukset kuin rahaliiton jäseniäkin. Palkkasopimusten koordi- nointi edelleen hyvästä? Ensimmäisen aallon rahaliittotutkimuk- sessa ja Suomen Emu-keskustelussa monet olettivat, että Emu-jäsenyys saattaa suomalaistyyppisen palkka- koordinaation vaikeuksiin. Ehkä yksin- kertaisin intuitio tämän käsityksen tu- eksi seurasi suoraan suositusta Calm- forsin ja Driffillin (1988) mallista, jos- sa hyvät lopputulokset saavutetaan joko keskittämisen tai hajauttamisen kautta. Koska suuressa Emu-taloudes- sa keskittämisvaihtoehtoa ei ole, niin vaihtoehdoiksi jäävät vain “hyvä” ha- jauttaminen ja “huono” välivaihtoeh- to, joka samastettiin nyt kansalliseen koordinointiin ikään kuin ajatellen, että kansalliset keskusjärjestöt edustavat suuressa Emu-taloudessa jotakin sa- mantapaista kuin “liitot” eli välitaso Calmfors-Driffill-mallissa. Tuoreempi tutkimus on kuitenkin muuttanut tämän käsityksen. Kansal- listen ammatillisten keskusjärjestöjen samastaminen Calmfors-Driffill-mallin “ammattiliittoihin” ei osoittautunut ko- vin hyväksi intuitioksi, ja uudemmissa teoreettisissa tarkasteluissa syntyykin yleensä palkkakoordinoinnin siunauk- sellisuutta korostavia lopputuloksia. Esimerkkinä tällaisesta tarkastelusta on Fabrizio Coricellin, Alex Cukiermanin ja Alberto Dalmazzon (2000) artikke- li, jonka teoreettinen malli on tälle kir- jallisuudelle tyypillinen. Siinä keskus- pankki voi painottaa inflaatio- ja työl- lisyystavoitteita niin, että inflaatiotavoit- teen suhteellista painoa kutsutaan “konservatiivisuudeksi”. Palkanmuo- dostus taas voi tapahtua yritys-, am- mattiliitto- tai kansallisella tasolla. Ra- hapolitiikan ja palkanmuodostuksen strateginen vuorovaikutus syntyy sii- tä, että keskuspankki voi uhata kor- kojen nostolla, jos palkat kohoavat lii- kaa. Mallissa ensinnäkin työllisyys on sitä korkeampi mitä konservatiivisempi on keskuspankki ja mitä enemmän palkkaneuvotteluja koordinoidaan. On siis aina hyödyllistä palkata kes- kuspankkiin inflaatiohaukka ja lisätä palkkaneuvottelujen koordinointia. Jos sitä vastoin keskuspankki on “leväpe- räinen” eli vastaa korkeisiin palkanko- rotuksiin rahapolitiikkaa keventämäl- lä, ammattiliitot todennäköisesti esit- tävätkin korkeita vaatimuksia, jolloin työllisyys jää alhaiseksi. Toiseksi keskuspankin konservatii- visuuden suhteellinen hyöty on suu- rin silloin, kun palkkaneuvottelujen koordinointi on keskitasoa. Tämän voi ymmärtää niin, että aivan kattava keskusjärjestö joka tapauksessa sisäis- tää korkeiden palkkavaatimusten kaik- ki mahdolliset ulkoisvaikutukset (esi- merkiksi työllisyyteen), jolloin keskus- pankin erityistä kurituksen uhkaa ei edes tarvita. Jos sitä vastoin palkan- muodostuksen koordinointi tapahtuu välitasolla (liittotasolla), tämä “koston” mahdollisuus on hyödyllinen palkka- vaateiden hillitsijä. Työttömyyslukujen ristiintaulukointi rahapolitiikan strategian ja neuvotte- lujen keskittyneisyyden kanssa näyttäi- sikin tarjoavan empiiristä tukea jälkim- mäiselle tulokselle. Kuten Iversen (1999) on osoittanut vuosia 1973– 1993 koskevassa vertailussaan, pe- räänantamaton rahapolitiikka näyttäi- si parantavan työllisyyttä erityisesti sel- laisissa maissa, joissa palkkaneuvotte- lujen koordinointi on vähäistä. Palkkaneuvottelujen koordinointi näyttäisi siis hyödylliseltä rahaliitonkin oloissa. Teoriamallien johtopäätökset pitää kuitenkin aina tulkita vain suun- taa antaviksi. Niistä ei ainakaan näytä seuraavan mitään sellaista vahvaa joh- topäätöstä, että tulopolitiikasta olisi syy- tä luopua. Tälle teoriakirjallisuudelle tyypilliset matemaattiset oletukset tosin tekevät sen johtopäätöksistä ehkä turhankin suosiollisia palkanmuodostuksen koor- Taulukko 1. OECD:n standardoidut työttömyysasteet vuonna 2001 eräis- sä EU-maissa. Maa Työttömyysaste 2001 Alankomaat 2,4 Itävalta 3,6 Ruotsi 5,1 Suomi 9,1 Tanska 4,3 Pienten sopimusyhteiskuntien keskiarvo 4,9 Espanja 13,0 Italia 9,5 Ranska 8,6 Saksa 7,9 Suurten euromaiden keskiarvo 9,7 talous 2 03 28.4.2003, 15:0626