OmaHyvintointihankkeen suhde Oulun OmaHoitoon ja OmaOuluun. Toki näin kävi - http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-kaupunki-on-luopumassa-omaoulu-palvelusta/673617/ & https://www.ouka.fi/oulu/verkkoasiointi/ajankohtaista/-/asset_publisher/2fVr/content/id/8049048
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...Games for Health Finland
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen terveydenhuollossa. Palvelualueseminaari, KYS, 12.11.2015. Arto Holopainen, kehitysjohtaja, Kuopio Innovation Oy
OmaHyvintointihankkeen suhde Oulun OmaHoitoon ja OmaOuluun. Toki näin kävi - http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-kaupunki-on-luopumassa-omaoulu-palvelusta/673617/ & https://www.ouka.fi/oulu/verkkoasiointi/ajankohtaista/-/asset_publisher/2fVr/content/id/8049048
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntä...Games for Health Finland
Tulevaisuuden työnteko ja työhyvinvointi - teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen terveydenhuollossa. Palvelualueseminaari, KYS, 12.11.2015. Arto Holopainen, kehitysjohtaja, Kuopio Innovation Oy
I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä, Soili PartanenTHL
Soili Partanen: I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä.
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukenaSulava Oy
SOSTER 2012 -seminaarin esitys.
Aiheet:
1) Case Helsingin kaupungin idea- ja innovaatiojärjestelmä
2) Joukkoistamisjärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa
Esitys kertoo potilastietojärjestelmien käytettävyydestä ja siinä tapahtuneista muutoksista Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusten valossa.
Menestyvät järjestöt 24.1.2017: Järjestöt ja digitalisaatio -osio. Case UKK-Instituutti: Nollasta kohti toimivampaa koulutustoimintaa digin avulla. Anne-Mari Jussila, UKK-Instituutti.
Helsinki Region Infosharen (hri.fi) järjestämän koulutuksen materiaalit.
Sisältö:
Mitä on avoin data?
Avoimen datan hyödyntämisesimerkkejä
Mikä on Helsinki Region Infoshare?
Datan avaamisen perusteet käytännössä
Ryhmätehtävä
Mikä on ohjelmointirajapinta?
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaTHL
Competent workforce for the future -COPE. Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke 1.4.2016–31.3.2019. Mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu.
THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön esittelyTHL
Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön tehtävänä on tutkia edistää erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä sekä palvelujen ja politiikoiden vaikuttavuutta.
I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä, Soili PartanenTHL
Soili Partanen: I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä.
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukenaSulava Oy
SOSTER 2012 -seminaarin esitys.
Aiheet:
1) Case Helsingin kaupungin idea- ja innovaatiojärjestelmä
2) Joukkoistamisjärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa
Esitys kertoo potilastietojärjestelmien käytettävyydestä ja siinä tapahtuneista muutoksista Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusten valossa.
Menestyvät järjestöt 24.1.2017: Järjestöt ja digitalisaatio -osio. Case UKK-Instituutti: Nollasta kohti toimivampaa koulutustoimintaa digin avulla. Anne-Mari Jussila, UKK-Instituutti.
Helsinki Region Infosharen (hri.fi) järjestämän koulutuksen materiaalit.
Sisältö:
Mitä on avoin data?
Avoimen datan hyödyntämisesimerkkejä
Mikä on Helsinki Region Infoshare?
Datan avaamisen perusteet käytännössä
Ryhmätehtävä
Mikä on ohjelmointirajapinta?
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaTHL
Competent workforce for the future -COPE. Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke 1.4.2016–31.3.2019. Mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu.
THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön esittelyTHL
Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön tehtävänä on tutkia edistää erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä sekä palvelujen ja politiikoiden vaikuttavuutta.
MWB e-Me - a view on citizen centric information systems - reordered ccPekka Muukkonen
This document discusses the development of a citizen-centric information system called "MyWellbeing" that aims to empower citizens and support their well-being. The project involves several universities and organizations in Finland. It seeks to provide citizens with a personal life record, personal activity navigation tools, and tools to manage service relationships. The personal life record would integrate health and other personal information from various sources into a single system. Personal activity navigation would provide guidance and timelines for common life processes and health issues. Relationship management tools would help citizens exchange information with service providers and understand their service options. The goal is to make citizens active participants in their own well-being through access to consolidated personal information and decision support.
This document provides a preliminary description of research conducted at an ISD company. It discusses how failures in information systems often result from poor communication between developers and users during requirements gathering. The research question examines whether a focus on dialogue could help capture the essential elements of the user context and improve understanding between parties. Two design methodologies, Contextual Design and RUP, are compared in terms of how they facilitate communication and support participatory design principles through various representations. The concept of dialogue is explored as a means to build shared understanding over the entire development process. The anticipated results suggest dialogue could help direct energy to more purposeful system development that better meets user needs.
The document discusses possible futures for knowledge management, including knowledge leverage approaches, knowledge community approaches, and personal knowledge management. Knowledge leverage approaches aim to capture and disseminate organizational knowledge for increased productivity. Knowledge community approaches see knowledge as owned by professions and focus on facilitating knowledge sharing between communities. Personal knowledge management approaches view knowledge as owned by individuals and focus on strengthening personal expertise. The document also introduces the concept of "Pärjäin," a potential digital assistant tool to help individuals cope and manage knowledge in complex digital environments.
The problem of user designer relations in technolgy production, formattedPekka Muukkonen
This document discusses problems in the relationship between users and designers in technology production. It compares the approaches of Business Process Reengineering (BPR) and Rational Unified Process (RUP) with Participatory Design (PD). BPR and RUP take a top-down, formal approach that designs processes and systems away from the actual use context, while PD actively involves end-users to incorporate tacit knowledge about work. The author argues that both approaches have value and that a successful design process should incorporate relevant aspects of each to build a system that meets the needs of all stakeholders. Representations used must capture knowledge in a way that is meaningful to users, managers, and developers.
The document discusses the problem of the user-designer relationship in information systems design. It notes that people often think differently and views can become rigid. This can be seen as either a problem or an opportunity. The current situation is described as having distinct roles for designers, managers, developers and users, separated by boundaries. The ideal is described as having open dialogue between all parties as the core process, with communication tools to create shared understanding and overcome rigid thinking. Dialogue allows issues to be discussed and questioned to discover shared meanings.
2. OmaHyvinvointi-hanke
• TEKES FinnWell-ohjelman hanke 3/2008-3/2010
• Kuopion yliopisto
• Savonia AMK
• Tampereen yliopisto
• Teknillinen korkeakoulu
• Turun yliopisto
• Åbo Akademi
• Itella, Logica, Mediconsult, Cel’Amanzi, Turun kaupunki,
Duodecim
• http://omahyvinvointi.utu.fi
3. Tarvetta sähköiselle tietojenhallinnalle ja
palveluasioinnille
• monen eri toimijan tuottamien tietojen ja palveluiden nivominen
yhteen kansalaisen kannalta joustavalla tavalla
Tämä teos, jonka tekijä on
Pekka Muukkonen, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-JaaSamoin
4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
4. Tapausesimerkki kummilapsi
• Tilanteesta syntyneitä toimintatarpeita
• Äitityspolilla käymiset
• Synnytysvalmennus
• Äityskortin ylläpito
• Synnyttäjän esitietolomakeen täyttö
• Sukuriskien selvittäminen (mm. keliakia)
• Synnytyskertomukseen ja hoitosuunnitelmaan perehtyminen
• Yleisten vauvojenhoito-ohjeiden lukemista
• Lapsen ilmoittaminen väestörekisteriin
• Maistraattilomakkeet
• Raskausajan diabeteksen seuranta – verensokerimittaukset
• Matkakorvaushakemukset (lisäselvityspyyntö – palvelutuottajatodistusten
välittäminen eri paikoista mm. sairaalasta)
• Uuden vuorkasopimuksen tekeminen
• Puolison viime vuoden verotietojen hankkiminen
• Yleisen asumistuen hakemukset uusiksi
• Vanhempainpäiväraha-anomuksen vireillepano
• Tuloselvitykset yms.
6. OmaHyvinvointi hankkeen tavoitteet –
osa 1
• ”Hankkeessa määritettävä ja muodostettava kansalaislähtöinen
palvelukonsepti täydentää ja tukee eri palveluiden tuottajapuolten
asiakaslähtöisiä kehityshankkeita, julkishallinnon hankkeita
palveluprosessien kehittämiseksi ja kansalaisten omatoimisuuden
lisäämiseksi sekä eri kunta- ja valtiolaitosten sähköisten
tiedonvälityskanavien käyttöönottoa.”
7. Kansallisetperustietovarannot
Hallinnon
tietojärjestelmä
Viestien välitys
Hallinnon palvelualustat
- itsepalvelut
Asiointitili
Asiakkaan
tietojärjestelmä
Palveluun ohjaus (portaalit)
ja haku
Tukipalvelut
Tunnistaminen
Yksilöinti- ja
tavoitettavuustiedot
Valtuutusten
hallinta
Aikaleimat
Otteiden ja aika-
leimojen validointi
Salaus
Maksaminen
(kansalaiset)
Allekirjoitus
Kertakirjautuminen
Maksaminen
(yritykset)
Suostumusten
hallinta
= valmis
= suunnitteilla tai osittain valmis
= ei yhteisiä toimenpiteitä
VTJ
Yritys- ja yhteisö-
tiedot
KTJ
AKE
KELA
VERO
Paikkatiedot
DIGIROAD
= tärkeimmät kehittämiskohteet
Kokonaiskuvaa – kansallinen viitekehys
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/
04_hallinnon_kehittaminen/20090323SADeha/Sade_NETTI
%2B_KANNET.pdf
8. loppupääte t:n merkitys...?
Tarjontaa kansalaiselle
• Vero.fi on palkittu kansallisena menestysjärjestelmänä
(käyttöaste n. 10%)
• KELAn sähköistä asiointia lanseerataan vahvasti
• Asiointitili kehittyy
• KANTA-palveluiden eKatselu on tulossa kansalaisen käyttöön
• Terveystaltioiden ekosysteemejä kehitellään (TEKES/VTT
FeelGood)
• ...mutta miltä näyttäisi jos ne kaikki saataisiinkin toimimaan
keskenään?
10. OmaHyvinvointihankkeen tavoitteet –
osa2
• tavoitteena on muodostaa yleinen näkökulma aiheeseen
eElämänhallinta
• Kansalainen palvelutuotannon keskiössä päätösvaltaisena ja aktiivisena
toimijana – voimaistaminen
• Mahdollisuus muodostaa mielekäs ja kokonaisvaltainen kuva oman
terveytensä ja hyvinvointinsa tilasta – kehittää apuvälineitä hyvinvoinnin
hallinnan parantamiseen
• Pystyy asettamaan tavoitteita ja toimimaan niiden toteutumiseksi
monialaisissa palveluverkostoissa - kehittämää kansalaiselle aktiivisen
toimijuuden apuvälineet
11. Yleisistä tavoitteista Pärjäimen
ominaisuuksiksi
• Henkilökohtainen elämätaltio
• ”Duaalijärjestelmä” – asiakkaan tietojärjestelmä
• Katseluoikeus eri henkilörekistereihin
• Itse tuotetut merkinnät
• Dokumenttiperustainen representaatio(ko)
• Data-elementtien suoma linkitysmahdollisuus eri esitysmuodoiksi
• Lisätietojen saaminen omaan tietoprofiiliin perustuen
• Henkilökohtainen toimintanavigaatio
• Päätöksenteon tuki
• Prosessikuvaus (hoitoreitit ja käypähoitosuositukset)
• Kalenteri (tulevat tapahtumat)
• Palvelusuhdehallinta (c2b)
• Tietojen välittäminen
• Valintamahdollisuuksien hallinta
• Palveluhakemisto
• Laatu-/kustannus vertailut
• Epämuodollinen vertaistuki (c2c)
• Sosiaalisen median hyödyntäminen
• Tuloksena valtaistunut kansalainen?
• Säätely ja rajoitepolitiikan harjoittamisesta kansalaisen itsenäiseksi päätäntävallaksi?
12. Henkilökohtainen elämätaltio
• Paikkaongelman ratkaisuehdotus: ’Duaalijärjestelmä’
• Totaaliratkaisu: Saan kaikista minua koskevista kirjauksista kopion omaan
järjestelmään
• Mahdollisesti riittävä ratkaisu: saan kaikista minua koskevista kirjauksista
tiedon mihin mitäkin on talletettu ja noudettua tiedot silloin kun niitä tarvitaan
Perus-
terveydenhuolto
(Kunta)
Hieroja
Ravitsemus-
terapeutti
Apteekki
Työterveyshuolto
Neuvola
Erikoissairaanhoito
KELA/STM
- e-resepti
- Kanta
WellnessDiary
- Ja vastaavat
Vertaisfoorumit
Tämä teos, jonka tekijä on
Pekka Muukkonen, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-JaaSamoin
4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
13. Henkilökohtainen elämätaltio
• Tiedon kirjaamistapaongelman ratkaisuehdotus: Koodistostandardit
• Tiedot on kirjattu yhdenmukaisen luokitusjärjestelmän mukaan
• Täytyy olla olemassa myös mahdollisuus omien luokkien luomiseen
• Itse tuotettujen tietojen muuttaminen muille kelpaaviksi
• esim. eri serurantamittaustallenteet (Continua Health Alliance)
• Esitysmuodon ratkaisuehdotus: Linked data
• Tiedot täytyy saada myös ’raakaformaatissa’, ei ainoastaan dokumentteina (vrt. eKatselu)
• Elämäntapahtumat voidaan esittää esim. aikajatkumona eri asioita korostaen ja niiden väliset suhteet
säilyttäen
• Mahdollisuus luoda erilaisia näkymiä esim. diabeteshoitoon – samassa näkymässä insuliiniarvot, ruokailut, käytetyt
lääkkeet, liikuntasuoritukset ja näiden kehitystrendit
• Voitaisiin muodostaa myös esim. kysymys ’Paljonko diabeteshoito on maksanut 5 vuoden aikana’ – ja
saada jopa vastaus.
• http://www.ted.com/index.php/talks/tim_berners_lee_on_the_next_web.html
• Edellisten kohtien toteuttaminen mahdollistaa mahdollistaa päätöksenteon tuen
• Käypähoitosuositukset virtuaaliterveystarkastusten pohjana (Duodecim)
• onko tarvittavat suojalääkitykset yms.
• riski-indikaatiot ja suositellut rokotesuojat
• oma-aloitteinen hoidon laadun varmistaminen, hoitosuositusten saaminen ja hoitoon
hakeutumisen kannustin
14. Esimerkki – asiakirjojen hallinta
Tämä teos, jonka tekijä on
Pekka Muukkonen, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-JaaSamoin
4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
15. Esimerkki – asiakirjojen hallinta
Tämä teos, jonka tekijä on
Pekka Muukkonen, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-JaaSamoin
4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
16. Esimerkki – asiakirjojen hallinta
Tämä teos, jonka tekijä on
Pekka Muukkonen, on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-JaaSamoin
4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
17. Pärjäinominaisuus 2.
Henkilökohtainen toimintanavigaatio
• Tarve kyetä näkemään millä tavoin esim. tietyn vaivan hoito tullaan järjestämään
omalla kohdalla
• Mitä tehdään missäkin vaiheessa
• Saa esittää myös kysymykset
• Miksi tehdään
• Mitä maksaa, kuka maksaa
• Miten olisi hyvä valmistautua tuleviin tapahtumiin/tarvittaviin elämänjärjestelymuutoksiin
• Yleisesti ottaen kyse tavoitteellisen toiminnan esittämisestä – ’projekti’
• Prosessiartikulaatio
• Esim. Hoitoreitit (VSSHP)
• Mitkä osapuolet osallistuvat toimintaan
• Minkä osan kukakin hoitaa
• Mitä tietoja kukin tarvitsee
• Tapahtuma-artikulaatio
• Esim. Hoitokutsu (Itella asiointipalvelu – B2C-pro-hanke, Jorvin kirurgia ja PÄIKI)
• Ohjeet
• Kartat
• Esitietolomakkeet
• Mahdollisuus tuottaa näistä kalenteriin (tai vaikka karttaan) järjestetty
esitys
18. Pärjäinominaisuus 3.
Palvelusuhdehallinta
• Itselle kerättyjä tietoja voi tarvita joku muukin omaseurannan
lisäksi – saattaa olla myös yleisempää kuin omiin terveystietoihin
perehtyvä uppoutuminen
• Millä tavoin saan välitettyä tietoa muille heille hyödyllisessä
muodossa?
• Miten tämä olisi itselle mahdollisimman vaivatonta
• …esitäytetyt lomakkeet
• Hoitoviestiyhteys sähköisellä kanavalla
• Tieto mihin palveluihin minulla on oikeus ja mahdollisuus
• Maksuosuuksien ja –etuuksien käsittely
• Mistä löytää palveluntarjoajan ja millainen sopimussuhde tähän
voidaan/kannattaa luoda
• Palveluhakemisto ja sen käytettävyys (SADe 2009-2012, Suomi.fi)
• Laatu-/kustannusvertailu eri toimijoiden välillä (Palveluvaaka, 2011)
• Onko tämä oleellista – eikö hoitoon ohjaus toimi ’ihan hyvin’?
19. Pärjäinominaisuus 3.
Palvelusuhdehallinta
• Yleisiä kansallisia linjauksia hoitoonhakeutumiselle ’asiakkaan ja
potilaan valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi’
• Sähköiset ajanvaraukset ovat arkipäivää – yksityissektorilla
• Eivät kuitenkaan millään muotoa synkronoituja mahdollisesti käytössä
oleviin sähköisiin kalentereihin puhelimissa/tietokoneella
• Hoito ym. muiden palveluiden järjestäminen naapurikunnissa ja
kauempana järjestelyiden alla
• Kunta- ja palvelurakenneuudistus meneillään
• ICT-palvelukeskus (SITRA kuntaohjelma 2009-2013)
• (Sähköiset)Palvelusetelit kehitteillä (Palvelusetelilaki voimaan 1.6.2009)
• Omavastuuosuuden ja asiakasmaksujen hallinta muuttuu
• Hoitoon hakeutuminen EU-alueella kehitteillä
• Lupien ja sairausvakuutusten hakeminen
20. Pärjäinominaisuus 4.
vertaistuki
• Tilanteelleen ja toiminnalleen voi saada tukea, tietoa ja
kannustusta myös muilta kuin ’auktorisoiduilta tiedontuottajilta’
• Mahdollisuus osallistua omaa mielenkiintoa koskettavan aiheen
ympärille muodostuneen vertaisryhmän toimintaan
• sosiaalisen median palvelut
21. Ettei menisi liian vaikeaksi;
Kansalaisen toimia palvelusuhteissa
• Kotiseuranta
• Tulosten kirjaaminen
• Tulosten lähettäminen
• Omien potilastietojen tarkastelu
• Potilasasiakirjat
• Labratulokset
• Ajanvaraus
• Tietojenvaihto
• Kysy-saa vastaus
• Esitietolomakkeet
• Palvelupaikan paikallistaminen
• Maksujärjestelyiden hallinta
• Yleistiedon haku ja luetun ymmärtäminen
22. Toimintakyvyn ja henkisen hyvinvoinnin
kannalta tarkasteltuna konseptin hyödyt
• Tilannetaju
• Palvelusuhdehallinta
• Yhdessä muotoillut tavoitteelliset asianhoitokokonaisuudet
• Projekti-/prosessiseuranta
• Tilatieto
• Mikä on relevanttien seurattavien asioiden arvo
• Seurattavien asioiden kehityssuunta
• Vaivattomuus
• Tarvittavat dokumentit(/tiedot) ovat helposti saatavilla ja
lähetettävissä/välitettävissä tarvittaviin paikkoihin
• Läheisyyden tunto
• Sekä sosiaaliset vertaisverkostot että mahdolliset personoidut
palvelut erí ”liukuhihna”-vaiheissa antavat tunnon siitä, että
minusta ja tilanteestani välitetään
23. Summa summarum: Pärjäin konsepti
• ”metapalvelukonseptina” kokoaa yhteen edellä esitetyt eri visiot ja
konseptit eri palveluista, järjestelmistä, välineistä ja toimijoista
• Toimii integrointialustana eri tietojen sekä palveluiden
yhdistämiselle palvellen
• Kansalaista itseään (tilannetaju ja asioinnin helpottuminen)
• Terveydenhuollon toimijoita (kattavammat tiedot ja kerralla haltuun)
• (tulevaisuudessa) Tutkijat (aivan uudenlaista dataa)
• Tällä hetkellä käsillä
• Priorisoinnin tarve
• Ominaisuuksien prototypointi/koettelu
25. Tuloksena voimaantunut kansalainen?
• Ihminen, jolla on
• omaa päätöksentekovaltaa
• pääsy tietoon resursseihin tarkoituksenmukaisen päätöksen
tekemiseksi
• monia valintamahdollisuuksia (ei ainoastaan kyllä/ei, joko/tai)
• kyky harjoittaa itseluottamusta ja voimaa huokuvaa argumentointia
yhteisessä päätöksenteossa
• Positiivinen suhtautuminen ajatukseen kyvystä saada aikaan
muutoksia
• Kyky oppia taitoja lisätäkseen omaa henkilökohtaista ja ryhmälle
kuuluvaa valtaa
• Kyky muuttaa toisten mielipiteitä demokraattisin keinoin
• Halukkuutta ja sitoutuneisuutta kasvuprosessiin ja muutoksiin joka ei
pääty koskaan ollen oma-aloitteista
• Myönteinen minäkuva eikä tunne itseään leimautuneeksi
• itsenäistä arviointikykyä voidakseen päättää mikä on oikein ja mikä
väärin
(lähde: Wikipedia)
26. K-tos
• Pekka Muukkonen, pekka.muukkonen@utu.fi/02 333 8546
• Hankkeen vastuullinen johtaja ja koordinaattori
• Markku.Nurminen@utu.fi