Mikko Huovila, erityisasiantuntija, STM 22.5.2017 Varaslähtö ATK-päiville: Yhdessä kohti kestävää datataloutta Sitra, Tiedolla johtamisen valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kuntaliitto

1. SOTE-tiedon toissijaisen
käytön kokonaisarkkitehtuuri
Mikko Huovila, erityisasiantuntija
ATK-päivien varaslähtö 22.5.2017, Finlandia-talo

2. Esityksen sisältö
Taustaa
Tavoitteet
Haasteet
Ratkaisukeinoja
Jatkotyö

3. TAUSTAA

4. Irrallisista palasista hallittavaksi kokonaisuudeksi

5. Toissijaisen käytön kokonaisarkkitehtuuri
THL SITRA
Maa-
kunnat
KELA /
Kanta
Tilasto-
keskus
SOTE-
viranomaiset
Hallitusohjelma SOTE-uudistus
SOTE-tietohyöty-
käyttöön strategia
SOTE-tietojen
tietoturvallisen
hyödyntämisen laki

6. Toissijainen käyttö / tietoturvallinen hyödyntäminen
Tilastointi
Tieteellinen
tutkimus
Kehittämis- ja
innovaatiotoiminta
Opetus
Tietojohtaminen
SOTE
viranomaisohjaus
ja -valvonta
Viranomaisen
suunnittelu- ja
selvitystehtävä

7. TAVOITTEET

8. Periaatteita ja kehitysvaatimuksia (esimerkkejä)
Yksi tieto kerätään
vain kerran
Päällekkäiset
tiedonkeruut
minimoidaan
Valtakunnallisia
tietorakenteita
hyödynnetään aina
kuin mahdollista
Tieto avoimesti
saataville
Kerran kerätyn
tiedon
hyödyntäminen
toisiin
käyttötarkoituksiin
Ajantasaiset ja
helppokäyttöiset
tietojärjestelmät
Ajantasaiset raportit
Laadukas
kirjaaminen

9. HAASTEET

11. Sama ilmiö, monin tavoin määritellyt tiedot eri
käyttötarkoituksiin
Tarkoitus 1
Tarkoitus
2
Tarkoitus 3
Tarkoitus
4
Yhtenäiset tiedot
vähäisiä

12. Sama ilmiö, mahdollisimman yhtenäisellä tavalla
määritellyt tiedot eri käyttötarkoituksiin
Yhteiset
tiedot
Tarkoitus
1
Tarkoitus
2
Tarkoitus
3
Tarkoitus
4
Laajat eri
käyttötarkoituksiin
hyödynnettävät
tiedot

13. Mihin tietotekniikka taipuu?
• Nykyiset tietojärjestelmät merkittävä reunaehto
• Järjestelmäkanta osittain vanhentunutta
• Ei tue uudistettuja prosesseja ja yhtenäistä tietoa
• Uuteen tavoitetilaan siirtyminen täytyy toteuttaa vaiheittain ja hallitusti
• 2019 vasta ensimmäisiä askeleita pitkällä polulla
• Merkittävämpi muutos tapahtuu 2020-luvun aikana järjestelmien uusiutumisen myötä
• Tietojärjestelmien uudistamisessa ehdottomasti huomioitavaa
• Riittävä ymmärrys toiminnallisesta tavoitetilasta, mille yhdenmukaisuuden tasolle
halutaan mennä?
• Millä aikavälillä saadaan valtakunnallisesti määritelty riittävän laaja semanttinen
yhteentoimivuus?
• Keskeistä KUVA-mittarit, palvelupaketit, THL:n tiedonkeruut ja Kanta-palvelut

14. RATKAISUKEINOJA

15. Keskeisimpiä tuotettavia arkkitehtuurikuvauksia
Toiminta-arkkitehtuuri
• Toimijat
• Toimijoiden välinen
vuorovaikutus
• Keskeiset prosessit
Tietoarkkitehtuuri
• Päätietoryhmät
• Loogiset tietovarannot
• Tietovarantojen väliset
tietovirrat
Tietojärjestelmä-
arkkitehtuuri
• Tietojärjestelmäpalvelut
• Tietojärjestelmäkartta
• Tietojärjestelmien
välinen vuorovaikutus
Arkkitehtuuriperiaatteet, kehittämisvaatimukset
Kehittämispolku 2019 & 202x

16. Yhteisten prosessien hahmottaminen (esimerkki)

17. Tietovarantojen välinen työnjako
Mittaristot ja indikaattorit
(esim. palvelupaketit, KUVA)
Operatiiviset
järjestelmät
• Lähde
tiedonkeruulle
• Rakenteinen ja ei-
rakenteinen tieto
• Yhteisesti
määritelty tieto
• Kirjaussäännöt
• mm. asiakas- ja
potilastiedot,
taloustiedot,
henkilöstöhallinnon
tiedot
Tietovarastot
• Tarkkaan
määritelty
rakenteinen tieto
• Yhdistää
operatiivisten
järjestelmien tietoa
• Tehokas,
ajantasainen
tiedon käyttö
• Toiminnan
seuranta ja
johtaminen
Raakatieto-
varannot
(tietoaltaat)
• Koostaa eri
järjestelmistä
kerättävän tiedon
säilytettäväksi
• Rakenteinen ja ei-
rakenteinen tieto
• Mahdollistaa tiedon
hyödyntämisen eri
käyttötarkoituksiin
joustavasti
Kanta
• Valtakunnallinen
asiakas- ja
potilastietojen
jakelu ja säilytys
• Rakenteinen ja ei-
rakenteinen tieto
• Luo pohjaa
yhteisille
tietorakenteille
Valtakunnalliset
tilastot ja rekisterit
• Lakiin perustuvat
valtakunnalliset
tiedonkeruut
• Luo pohjaa
yhteisille
tietorakenteille
Muita keskeisiä
• Genomidata
• Biopankit
• Valvontarekisterit
• Tutkimusaineistot

18. Uudistetut toimintamallit, tiedonkeruut ja
järjestelmät
Nykyiset toimintamallit, tiedonkeruut ja
järjestelmät
Kehityspolku - askeleet kohti tulevaa
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

19. Kehityspolkuun tunnistettuja reunaehtoja ja keskeisiä
kehityskohteita
• Valtakunnallisessa seurannassa ja
ohjauksessa joudutaan väistämättä
tukeutumaan ensimmäisten vuosien
aikana pitkälti jo nykyisin kerättävään
tietoon
• Yksityisten toimijoiden vahvempi
tuleminen mukaan tuottajiksi tuo myös
heidät osaksi valtakunnallisia keruita
• Kanta-palveluiden täysimääräinen
hyödyntäminen toissijaisessa
käytössä mahdollistuu vasta 2020-
luvulla
• Tietoarkkitehtuurin harmonisointi
merkittävä työ, joka hidasta, mutta
välttämätöntä
• Tietoaltaat eivät ole pikaratkaisu.
Suuremmat hyödyt alussa tutkimukselle,
ehkä myöhemmin myös johtamiselle ja
seurannalle.
• Tietovarastotyyppisten ratkaisujen
toteutus maakunnille ja tuottajille
ensisijaisen tärkeää
• Ns. järjestäjän työkalut?
• Ammattilaisten kirjaamiskäytäntöjen
kehittäminen välttämätöntä
• Työnjaot tulevien ICT-toimijoiden kesken
vielä epäselviä. Arkkitehtuuria ei pystytä
vielä kiinnittämään kaikkiin toimijoihin.

20. JATKOTYÖT

21. Tehtävät ja aikataulu
3/2017 4/2017 5/2017 6/2017 7/2017 8/2017 9/2017
Tavoitetilan kuvaaminen
(työpajat ja haastattelut)
Alustavan kehittämispolun
laadinta (työpajat ja
haastattelut)
Kommenttikierros
Viimeistely
Työpajat:

22. Miten suunnitelmista eteenpäin?
• Valtakunnallisesti yhteinen näkemys
kokonaisuudesta välttämätön
• Päällekkäisyyksien välttäminen
• Yhteentoimivuus
• Kustannustehokkuus
• Hallittu muutos
• Kytkeminen pysyvään kokonaisarkkitehtuurin
kehitys- ja ohjausrakenteeseen
• Uudistettu SOTE KA hallintamalli
• Laajapohjainen yhteistyö
• Onnistuminen edellyttää:
• Yhteistyö ja sitoutuminen kaikilla tasoilla ja tasojen
välillä
• Muutosten johtamista ja uusia toimintatapoja
• Hankkeiden menestyksekästä läpivientiä
• Hankintaprosesseissa onnistumista

23. Kiitos!stm.fi @STM_Uutiset
@mikkohuo