Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

ORSI Policybrief: Kohti ilmastobudjetointia

Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.

Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.

Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

ORSI Policybrief: Kohti ilmastobudjetointia

  1. 1. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 1 Politiikkasuositus KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Pai- kallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja nii- den seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja. Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmas- totavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille. Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös ra- kentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri. Tiivistelmä Suositukset 1 2 3 4 Tuo ilmastotoimenpiteet kunnan strategiasta budjetointiprosessin keskiöön Tee kunnan päästövähennystavoitteet ja -toimenpiteet näkyväksi talousarvi- ossa ja siihen liittyvässä raportoinnissa Yhdistä ilmasto- ja taloudel- linen informaatio, jotta pys- tytään tekemään tehokkaita päätöksiä menoeristä ja investoinneista Edistä ja rohkaise kunnan toimijoiden välistä yhteistyötä ilmastotavoitteisiin liittyvän suunnittelun, budjetoinnin ja toiminnan tehostamiseksi. Luovu toimintokeskeisestä ajattelutavasta ja valmistelusta, sillä ilmastokriisi vaatii eri alojen koordinoitua yhteistyötä.
  2. 2. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 2 Ilmastonmuutos vakavine seurauksineen koskettaa kaikkia maita. Ilmaston lämpenemisen rajoittami- nen Pariisin sopimuksessa määriteltyyn 1,5 astee- seen edellyttää vahvoja ja rivakoita toimenpiteitä. Euroopan unioni aikoo olla ensimmäinen hiilineut- raali maanosa. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2050 EU kokonaisuutena poistaa yhtä pal- jon ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin tuottaa niitä. Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035. Tämän tavoitteen voimme saavuttaa vain, jos kunnat vähentävät hiilipäästöjään aktiivisesti ja te- hokkaasti. Merkittävin vaikutusmahdollisuus tässä mielessä on kaupungeilla, joissa on paljon asukkaita ja intensiivistä taloudellista toimintaa. Lähes puolet suomalaisista elää kunnissa, jotka pyrkivät olemaan hiilineutraaleja jo vuonna 2030 (Deloitte, 2018). Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu kunnille, jotka pyrkivät vähentämään hiilipäästöjä. Ilmas- tobudjetoinnin perusidea ei juuri poikkea julkisella sektorilla jo useita vuosia harjoitetusta tuloksel- lisuusbudjetoinnista, jossa korostetaan yhteyksiä politiikkatavoitteiden, toimenpiteiden ja määrära- hojen välillä. Ilmastobudjetoinnin tapauksessa kun- nan johto asettaa ilmastotavoitteet, määrittelee toimenpiteet ja käyttää varoja kunnan CO2-pääs- töjen vähentämiseksi. 1 Miksi kunta tarvitsee ilmastobudjetin?
  3. 3. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 3 Ilmastobudjetoinnin pääedut Korostaa kunnan ilmasto- tavoitteiden tärkeyttä ja saa eri toiminnot työsken- telemään hiilipäästöjen vähentämiseksi Osoittaa, kuka kau- punkiorganisaatiossa on vastuussa toimenpiteistä ja tuloksista Konkretisoi ilmastotavoit- teet vuosittaisiksi pääs- tökatoiksi ja auttaa siten seuraamaan tavoitteen toteutumista Lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa ilmastoasioista viestintää kuntalaisille Auttaa valitsemaan ja jaka- maan määrärahoja pääs- tövähennystoimenpiteille sekä tekemään ilmasto- toimille osoitetut varat näkyviksi Auttaa seuraamaan edis- tymistä ja vastaamaan no- peasti nouseviin haasteisiin Ilmastobudjetointi ei takaa, että kaupunki saavuttaa ilmastotavoitteensa, mutta se lisää onnistumisen todennäköi- syyttä. Se myös kertoo tämänhetkisen tilanteen tavoitteen suhteen ja auttaa tuottamaan tietoa yksittäisten pää- tösten vaikutuksista.
  4. 4. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 4 Norjan pääkaupunki otti ilmastobudjetoinnin käyttöön ensimmäisenä maailmassa vuonna 2016. Oslon ilmastobudjetti ei ole mikä tahansa hallin- nollinen dokumentti, vaan se on täysin integroitu kaupungin vuotuiseen talousarvioon. Nykyisin il- mastotavoitteet esitetään jopa ennen taloudellisia lukuja. Ilmastobudjetti asettaa vuotuisten hiili- päästöjen ylärajan ja esittää laajan kirjon toimen- piteitä, joiden avulla kaupunki aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa. Oslo on saavuttanut merkit- täviä päästövähennyksiä matkallaan kohti vuoden 2030 hiilineutraalius-tavoitetta. OSLO: Tutustu Oslon ilmastobudjettiin kaupungin verkkosivuilla! 2 llmastobudjetoinnin kuntaesimerkkejä Pohjoismaista Ruotsalainen Växjön kaupunki asetti fossiilisista polttoaineista luopumisen tavoitteeksi jo 1996, luultavasti ensimmäisenä kuntana maailmassa. Vuonna 2003 Växjö otti käyttöön ekobudjetin, jonka tarkoituksena on asettaa selkeät ympäris- tötavoitteet ja seurata niiden toteutumista osana kaupungin taloudellista budjetointi- ja raportointi- järjestelmää. Ekobudjetin avulla luotiin pohja kau- pungin osastojen väliselle yhteistyölle CO2-pääs- tövähennysten saavuttamiseksi. Växjö on hyvä esimerkki kaupungista, joka on saanut kasvatettua taloutta lisäämättä silti ilmastopäästöjään. VÄXJÖ: Tutustu Växjön ekobudjettiin Green City Times -verkkosivustolla! Ilmasto talousarvion kovassa ytimessä Ekobudjetilla talouskasvua ja päästövähennyksiä Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021
  5. 5. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 5 Tampere otti ensimmäisenä suomalaisena kau- punkina käyttöön ilmastobudjetin vuonna 2019. Ilmastobudjetti asettaa ylärajat eri sektoreiden hiilidioksidipäästöille vuosien 2020 ja 2030 vä- lillä. Oslon esimerkkiä seuraten Tampere on hii- lineutraaliustiekartassaan listannut 37 toimenpi- dekokonaisuutta,lukuisia suoritusindikaattoreita, aikavälitavoitteita ja niiden budjettivaikutuksia. Tampereen kaupungin mukaan useat päästövä- hennystoimet ovat taloudellisesti kannattavia ja päästöjä vähentämällä voidaan saada aikaan jopa kustannussäästöjä. TAMPERE: 2 llmastobudjetoinnin kuntaesimerkkejä Pohjoismaista Tutustu ilmastobudjettiin osana Tampereen kaupungin talousarviota! Suomalainen edelläkävijä Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021
  6. 6. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 6 Kuntien budjetointisykli koostuu useasta toisiinsa kytköksissä olevasta prosessista, jotka voidaan ja- kaa viiteen vaiheeseen (kuvio 1). Kunnan strate- gisista CO2-päästötavoitteista lähtien ilmastota- voitteet ovat mukana jokaisessa vaiheessa. Ilmastobudjetin on hyvä olla olennainen osa kunnan talousarviota. Tämä tarkoittaa vuotuisten ilmastotavoitteiden, toimenpiteiden ja vaikutus- ten yhdistämistä ja esittelyä yhdessä vastaavien taloudellisten lukujen kanssa budjettisyklin jokai- sessa vaiheessa. Ilmasto- ja taloudellisen informaation yhdis- täminen budjetointi- ja raportointitarkoituksia varten tuo tarpeellista tietoa määräraha- ja inves- tointipäätösten tekemiseen. Ilmastobudjetointi on jatkuvasti kehittyvä käytäntö, jota tulee arvioida ja muokata, jotta se toimii mahdollisimman tehok- kaasti ja vähäisellä vaivalla. 3 Kaupungin ilmastotavoitteet osana talousarvioprosessia
  7. 7. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 7 4 Miten ilmastobudjetti otetaan käyttöön? Ilmastobudjetin käyttöönottoprosessi voidaan jakaa neljään vaiheeseen, jotka on kuvattu ohessa.
  8. 8. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 8 Kansainvälisistä budjetointiuudistuksista saatujen kokemusten perusteella voidaan esittää lista on- nistumisen edellytyksistä (”suosi näitä”) ja esteistä (”vältä näitä”). 5 Onnistumisen edellytykset
  9. 9. Politiikkasuositus / KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA 5.3.2021 9 ORSI-hanke luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantoky- vyn rajoihin. Etsimme reiluja ja rivakoita keinoja siihen, miten julkishallinto voi ohjata muutosta. Tuomme kansalaiset, päätök- sentekijät ja yritykset yhteiseen pöytään. Tutkimme hallintoa ja budjetointia, arjen osallistumista, vastuullisia innovaatioita ja ku- lutusvalintojen ohjausta. Towards Eco-Welfare State: Orchestrating for Systemic Impact (ORSI) -hanke on Tampereen yliopiston, Suomen ympäristö- keskus SYKEn, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteisponnistus. Tut- kimusta rahoittaa vuosina 2019-2022/25 strategisen tutkimuk- sen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Yhteystiedot Eija Vinnari / Professori, Tampereen yliopisto eija.vinnari@tuni.fi www.ecowelfare.fi Lisätietoa Deloitte (2018). Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toimittama selvitys Sitralle. https://www.sitra.fi/julkaisut/kuntien-ilmastotavoitteet-ja-toimenpiteet/ Energy Cities (2020). “Carbon City budget” or “Climate-proofed municipal budgets”? What’s the difference, and how to implement them in my city. Briefing /April Nemec, J. & de Vries, M. S. (2019). Effectuating Performance-Based Budgeting Takes Time. In M.S. de Vries, J. Nemec, J. and D. Špaček (Eds.) Performance-Based Budgeting in the Public Sector (pp.257-269). Palgrave Macmillan. Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2020). Havaintoja ilmiöpohjaisesta budjetoinnista. https://www.vtv.fi/app/uploads/2020/10/vtv-julkaisu-havaintoja-ilmiopohjaisesta-budjetoin- nista.pdf de Vries, M. S. & Nemec, J. (2019). Dilemmas in Performance-Based Budgeting. In M.S. de Vries, J. Nemec, J. and D. Špaček (Eds.) Performance-Based Budgeting in the Public Sector (pp.3-25). Palgrave Macmillan. https://www.oslo.kommune.no/politics-and-administration/green-oslo/best-practices/os- lo-s-climate-strategy-and-climate-budget/#gref https://www.tampere.fi/tiedostot/t/jIzNqntgx/Pormestarin_talousarvioehdotus_2021.pdf https://www.greencitytimes.com/vaxjo/

×