ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Jenni Happonen - Hiilikyvykkyys-kehikosta apua laskureiden kehittämiseen?

1. Hiilikyvykkyys-kehikosta apua jalanjälkityökalujen
kehittämiseen?
Jenni Happonen 9.6.2020
Gradun hedelmiä
Ympäristömuutos ja globaali kestävyys –
maisteriohjelma
Helsingin yliopisto

2. Mitä on yksilön hiilikyvykkyys?
1
= Kyky tehdä tietoon perustuvia
arvostelmia ja tehokkaita
päätöksiä koskien hiilen käyttöä ja
hallintaa, sekä yksilön
käyttäytymisen muutoksen että
kollektiiviseen toiminnan tasolla
(Whitmarsh ym. 2009)
• …siis kykyä vaikuttaa omien
elämäntapavalintojen lisäksi
rakenteellisiin aspekteihin
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Hiilikyvykäs
yksilö
Yksilön ajattelun /
päätöksenteon
taso: tiedot, taidot,
arvostelmat jne.
Yksilön toiminnan
taso: käyttäytyminen
/ käytännöt (ruoka,
asuminen,
liikkuminen jne.)
Institutionaalinen
taso: Laajempi
sitoutuminen hiilen
hallintaan osana eri
yhteisöjä (perhe, työ,
kaupunki, valtio jne.)

3. Mistä hiilikyvykkyys koostuu?
2
Hiilikyvykkyys edellyttää ymmärrystä seuraavista:
Hiilipäästöjen syyt ja seuraukset
Yksilöiden ja tiettyjen aktiviteettien rooli
päästöjen tuottamisessa
Vähähiilisen elämäntavan omaksumisen hyödyt ja
laajuus
Mikä on mahdollista yksilön toiminnan kautta
saavuttaa
Mitkä vähennystoimet vaativat kollektiivista
toimintaa
Hiilibudjetin hallinta
Informaatiolähteet ja niiden luotettavuus
(vinoumat, agenda, epävarmuus jne.) vähähiilisen
elämäntavan saavuttamisessa
Laajemmat rakenteelliset rajoitteet ja
mahdollisuudet kestävään kulutukseen
Reilu taakanjako ilmastonmuutoksen hillinnässä
Hiilikyvykkyyden osa-alueet sovellettuna hiilijalanjälkilaskurien kontekstiin:
Testin tulosten ja taustan tulkinnan taidot, pohdinta ilmastonmuutoksen kausaliteeteista
Pohdinta asumisesta, liikkumisesta, ruoasta, hankinnoista jne. ja niiden rooleista päästöjen
tuottamisessa.
Herättääkö testi pohdintaa elämäntapamuutosten hyödyistä esim. hyvinvoinnille,
rahallisesti, eettisesti, planeetalle?
Pohdinta yksilön valintojen vaikuttavuudesta, valintojen tekemisen
helppoudesta/vaikeudesta, missä menee yksilön vaikuttamisen rajat
Pohdinta omasta roolista osana yhteisöjä, omat vaikutuskanavat, muutosehdotukset
testiin…
Mahdolliset tehdyt elämäntapamuutokset, valitut toimenpiteet, suhtautuminen testiin
Kyky arvioida testin taustaoletuksia, laskentaperusteita ja tekijöiden agendaa, muut
informaatiolähteet.
Pohdinta laajemmista rakenteellisista rajoitteista ja mahdollisuuksista, yritysten, valtion
ym. rooleista
Pohdinta reilusta vastuunjaosta, kohtuullisesta päästöjen määrästä. Saako työkalu
kyseenalaistamaan päästöjen kokonaismäärän? Miten päästöjä oikeutetaan?

4. Hiilikyvykkyys ja hiilijalanjälkityökalut
• Työkalut yksi potentiaalisena pidetty ohjauskeino kohti
kestävämpää elämäntapaa. à Työkalut hiilikyvykkyyden
tuottajana?
• Tutkimukset työkalujen vaikutuksista kulutuksen ja
elämäntapojen muutoksiin osoittavat vaihtelevia tuloksia
– Ihmisten hiilikyvykkyydessä huomattavia puutteita, vaikka
tietoisuutta onkin
• Vapaaehtoisuuteen perustuvat kulutusta ohjaavat työkalut
toimivat vain siinä määrin, missä ihmisillä on kyvykkyyttä
käyttää ja tulkita työkalun tarjoamia tietoja
3

5. Kysymyksiä pohdittavaksi
• Käyttäjien tulkinnat jalanjälkityökaluista
vaihtelevia – Miten otetaan huomioon erot
hiilikyvykkyyksissä reilulla tavalla?
• Miten laskurit voisivat vielä paremmin tukea
hiilikyvykkyyden muotoutumista? Voisiko
työkalujen kehityksessä ottaa huomioon
kyvykkyyden eri ulottuvuudet ja sisällöt?
• Laskureita kritisoitu yksilökeskeisyydestä – voisiko
työkalut kannustaa yksilöitä myös toimimaan
omissa yhteisöissä ja vaikuttamaan rakenteisiin?
– Esim. ostanko oman kompostin vai yritänkö
saada taloyhtiötä hankkimaan?
4

6. Lähteitä
• Salo, M., Mattinen-Yuryev, M. K., Nissinen, A. 2019. Opportunities
and limitations of carbon footprint calculators to steer sustainable
household consumption – Analysis of Nordic calculator features.
Journal of Cleaner Production 207: 658–666.
• Seyfang, G., Lorenzoni, I., Nye, M., 2007. Personal carbon trading:
notional concept or workable proposition? Exploring theoretical,
ideological and practical underpinnings. CSERGE Working Paper
EDM 07-03. UEA, Norwich.
• Whitmarsh, L., G. Seyfang, and S. O’Neill. 2011. Public engagement
with carbon and climate change: To what extent Is the public
‘carbon capable’? Global Environmental Change 21(1): 56–65.
5