Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus, yleistyminen

ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus,
yleistyminen, Juha-Matti Katajajuuri, Luke

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus, yleistyminen

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, Luke BITA/Sustainability Science and Indicators Group @JuhaMatKatajaju #hiilijalanjälki #ruokahävikki #vastuullisuus #ympäristöjalanjälki #kestävyys Hiilijalanjälkilaskennan ORSI Round Table 9.6.2020 - elintarvikkeet Ruoan hiilijalanjälkilaskenta: tieteellinen näkökulma + käytäntöä: nykytila ja tulevaisuus (näkemyksiä kehitettävistä asioista ja yksinkertaistamisen vaaroista jne. pikakelauksena vähän vähän kaikkea…esimerkkien kautta vertailtavuudesta yms)
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Huom konteksti: Mitä vastuullisuus on suomal. ruokaketjussa Eläinten hyvinvointi Paikallisuus Tuoteturvallisuus Ympäristö Ravitsemus Talous Työhyvinvointi Suomalaisen lihaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille Yritysten vuorovaikutus vaikutus alueensa toimijoiden kanssa sekä tavoite edistää paikallista hyvinvointia Toiminta yrityksen ja tuotteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi Yritysten kokonaisvaltainen vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan => => => => => => => Lähde: Forsman-Hugg, S., ym. 2009. Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT.
  3. 3. © Luonnonvarakeskus Huom konteksti: Mitä vastuullisuus on suomal. ruokaketjussa Eläinten hyvinvointi Paikallisuus Tuoteturvallisuus Ympäristö Ravitsemus Talous Työhyvinvointi Suomalaisen lihaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille Yritysten vuorovaikutus vaikutus alueensa toimijoiden kanssa sekä tavoite edistää paikallista hyvinvointia Toiminta yrityksen ja tuotteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi Yritysten kokonaisvaltainen vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan => => => => => => => Lähde: Forsman-Hugg, S., ym. 2009. Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT. RUOAN TUOTANNON KESTÄVYYS - VAHVUUDET SUOMESSA mm. • salmonellan vähäisyys Suomessa • vähäinen antibioottien käyttö • tuoteturvallisuus / puhtaus • työpaikat/työllisyys • työntekijöiden olot • vesivarat ja vesijalanjälki • jäljitettävyys • eläinten olot, hyvinvointi ja terveys • helpompi vaikuttaa asioihin täällä, ei ulkoisteta ympäristövaikutuksia jne. • omavarmuus, huoltovarmuus, ruokaturva jne. Useiden tutkimusten ja haastattelujen perusteella kokonaisvaltaisessa ympäristövastuullisuudessa eniten kehitettävää ja parannettaa Suomessa (ja muuallakin) on keinoja kehittää kaikkea tuotantoa siten että ympäristövaikutukset pienenevät ja kokonaisvastuullisuus paranee – toimialakohtainen (ympäristö)vastuullisuus, sen kehittäminen ja sille selvien mittarien ja raja-arvojen kehittäminen, Luken VEKKA-hanke alkanut 4/2020: leipomoketju, maitoketju, lihaketju, yritykset caseina - tieteellisyys + sidosryhmätyö)
  4. 4. © Luonnonvarakeskus Planeettarajat punaisella – ekologinen kriisi – ongelmat kytkeytyvät tiiviisti myös ruoantuotantoon ja maankäyttöön #planetaryboundaries #ekologinenkestävyys #holistinenkestävyys #kokonaiskestävyys Ref: Steffen et al. 2015
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Yritysten ympäristövastuullisuus tänä päivänä #ympäristökestävyys #hiilijalanjälki #ympäristöjalanjälki #LCA #PEF ohjaa laskentaa • Katseen oltava koko toimitusketjussa, josta suurin ympäristöjalanjälki ja potentiaali vähentää tuotteisiin sitoutuvaa jalanjälkeä (footprint) • Elinkaariarviointi (LCA) laajasti käytetty standardoitu (PEF, ISO jne.) menetelmä tuotteen takana olevan toimitusketjun jalanjäljen arviointiin • Käytännössä työ perustuu pitkälti toimitusketjun eri vaiheiden massa- ja energiataseiden laskentaan, tiedonkeruu, eri prosessien inputit ja ouputit – Lukessa > 20 vuoden kokemus, lukuisten erilaisten elintarvikkeiden, biotaloustuotteiden, pakkausten, biojalostamoiden ja systeemien elinkaarisen ympäristöjalanjäljen laskennasta – tulisi selvittää useita eri ympäristöjalanjälkiä, toistaiseksi lähdetään liikkeelle hiilijalanjäljestä (ilmastovaikutus) • Jatkuva parantaminen koko ketjussa • Päästöjen vähentäminen koko ketjussa • Viestintä, ml. hiilikompensoinnit….
  6. 6. © Luonnonvarakeskus Yritysten ympäristövastuullisuus tänä päivänä #ympäristökestävyys #hiilijalanjälki #ympäristöjalanjälki #LCA #PEF ohjaa laskentaa • Katseen oltava koko toimitusketjussa, josta suurin ympäristöjalanjälki ja potentiaali vähentää tuotteisiin sitoutuvaa jalanjälkeä (footprint) • Elinkaariarviointi (LCA) laajasti käytetty standardoitu (PEF, ISO jne.) menetelmä tuotteen takana olevan toimitusketjun jalanjäljen arviointiin • Käytännössä työ perustuu pitkälti toimitusketjun eri vaiheiden massa- ja energiataseiden laskentaan, tiedonkeruu, eri prosessien inputit ja ouputit – Lukessa > 20 vuoden kokemus, lukuisten erilaisten elintarvikkeiden, biotaloustuotteiden, pakkausten, biojalostamoiden ja systeemien elinkaarisen ympäristöjalanjäljen laskennasta – tulisi selvittää useita eri ympäristöjalanjälkiä, toistaiseksi lähdetään liikkeelle hiilijalanjäljestä (ilmastovaikutus) • Jatkuva parantaminen koko ketjussa • Päästöjen vähentäminen koko ketjussa • Viestintä, ml. hiilikompensoinnit…. Julkinen/some hiilijalanjälkikeskustelu riistäytynyt käsistä….. Datan soveltaminen, käyttö ’laskureissa’?
  7. 7. © Luonnonvarakeskus © MTT Agrifood Research Finland 7
  8. 8. © Luonnonvarakeskus © MTT Agrifood Research Finland 8 Turvepellot ovat suurin yksittäinen päästölähde ja lupaavin vähennyskohd e. Tärkeintä estää niiden alan kasvu. Inventaarioissa oma luokittelunsa -_> Maatalouden sanotaan olevan vain reilut 10 % Suomen khk-päästöistä Maankäyttösektorilta tulee toinen mokoma päästöjä Kun ruokaketju mukaan niin karkea arviomme että sieltä tulee 25-30 % Suomen khk-päästöistä. Vienti/tuonti ja kulutus omansa – tehdyt EnviMat EIO- laskennat antaa omanlaisia tuloksia (omat ongelmansa siellä). LCA-laskennassa globaalit ketjut mukana
  9. 9. © Luonnonvarakeskus Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011, Virtanen et al. 2011 39 % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Asuminen Ravinto Vapaa- aika Hyvin- vointi Vaatetus Koulutus ja työ Muut % Ilmastovaikutus Muut ympäristövaikutukset • Alkutuotanto • Teollisuus • Kauppa • Ravintolat • Ostosmatkat • Ruoan valm. ja säilytys Todellisen yksityisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin – nyt ruoan suhteellinen osuus kasvanee koko ajan…Uudet EnviMat-tulokset hieman poikkeaa näistä, mikä selittää muutokset? 24 % Energia/CO2- vetoisia
  10. 10. © Luonnonvarakeskus Arviot taakanjakosektorin päästöjen kehityksestä tulevaisuudessa nykypolitiikoilla (Sipilän hallituksen aikaan) Liikenne Jätehuolto Maatalous Rakennusten lämmitys
  11. 11. © Luonnonvarakeskus Ruokatuotteiden LCA/hiilijalanjäljen arviointi 11 29.6.2020
  12. 12. © Luonnonvarakeskus Elinkaariarviointi poliittisella tasolla tunnustettu (EU, Suomi…) menetelmä Elinkaariarviointi huomioi koko tuotantojärjestelmän panosten tuotannosta kuluttajalle ja jätteenkäsittelyyn saakka Vältetään osaoptimointi Tarkastellaan syntyviä vaikutuksia ympäristöön (ei vain esim. resurssien kulumista) Laskentojen ja niiden vertailukelpoisuuden haasteellisuus erit. ruokatuotteiden kohdalla - isoja suuruusluokkaeroja samasta asiasta, monta syytä….
  13. 13. © Luonnonvarakeskus LCA-laskentojen (tuotteiden ympäristö/ hiilijalanjälkien) luotettavuus & vertailukelpoisuus? EU PEF & PCR (+ILCD) sekä ISO 14067 LEAP, EnviFood- Protocol, Finnish Foodprint ISO 14040-s, PAS, WBCSD GHG prot.
  14. 14. © Luonnonvarakeskus Ruokavalion/elintarvikeketjun/tuotteiden/toimien ymp. kestävyys #ympäristökestävyys #ympäristöjalanjälki #LCA #PEF • Katsottava kaikkia olennaisia ympäristövaikutuksia • Laskettaessa PEF-ohjeistuksen mukaan näistä olennaisimmat (mallit olemassa, paitsi biodiv.) mukaan: • Ilmastonmuutos • Rehevöityminen, vesistöt ja maaperä • Vedenkäyttö, vesijalanjälki • Monimuotoisuus • Luonnonvarojen kulutus (fossiiliset, mineraaliset?) • Maankäyttö (useita erilaisia indikaattorivaihtoehtoja) • Happamoituminen • Pienhiukkaset (PM2.5) • Fotokemiallisen otsonin muodostuminen • Otsonikerroksen oheneminen • Ionisoiva säteily • Humaani- ja ekotoksisuus (siirtymäaika 2020 asti…)
  15. 15. © Luonnonvarakeskus Jo nyt pitkäaikaista laskennan tutkimus/kehitystyötä tehty - elintarvikkeille vertailukelpoisia hiilijalanjälkiä? Luken Foodprint-hankkeessa kehitettiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmastovaikutusten laskentasuositus (julkaistu 11/2012) – Luken tavoite luoda aivan uusi laskennan ja viestinnän harmonisointi ja sen ohjeistus, haussa ministeriössä, mukana iso joukko suomalaisia alan yrityksiä, toteutus 2021-2024 (?) Tulos Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Kattaa koko elintarvike- tuotantoketjun kaikki ilmastotekijät. Perustuu elinkaariarvioinnin kansainvälisiin standardeihin. Hyödyt Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa päästöjä pitäisi vähentää. Vastuulliset valinnat helpottuvat. Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailu- kykyä kansainvälisillä markki- noilla, joilla ympäristöasioiden merkitys kasvaa koko ajan. Palaute ”Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä.” SOK ”Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta.” HK Ruokatalo ”Toimiva työkalu vastuullisille edelläkävijäyrityksille.” Stora Enso EU PEF ja PCRt uusimpana harmonisoi elintarvikkeiden hiilijalanjälkilaskentaa – mm. luotettavan primääridatan merkitys ytimessä. Biologisten mallien oltava kunnossa jne. Ns geneeriset ei-asiantuntijuuteen perustuvat epämääräiset muka luvut/laskurit eivät johda mihinkään (sopivat tieteellisesti käytettynä ruokavaliotason tai ravintola/kauppatason tarkasteluihin/kokonaisuuden arviointiin,– silloinkin tiedon luotettavuus/soveltuvuus (mistä tulevat…) avainasia
  16. 16. © Luonnonvarakeskus Lähde, Luke: mtt.fi/foodprint Liite 3: Kalvosarja (Katajajuuri et al.) Esimerkki elinkaari- laskennasta, case Kariniemen hunaja- marinoitu broilerin fileesuikale -ketju
  17. 17. © Luonnonvarakeskus Hiilijalanjälki, mitä etsitään? – aikaa sitten tehty Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale –ketju (kehitystä tapahtunut, päästömallit parantuneet, maankäyttö arvioitavissa mukaan…kansalliset uudet tulokset valmistuvat syksy 2020) 0 400 800 1200 1600 kgCO2-ekv./1000kgtuotetta N2O CH4 CO2 Lannankäsittelyn khk-päästöt Pellon prosessit ja typpihapon valm. 3,6 kg CO2-ekv/kg tuotetta Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Intern. Journal of Sust. Development
  18. 18. © Luonnonvarakeskus B r o ile rk etju n k e sk e ise t y m p ä ristö v a ik u tu k siin v a ik u tta v a t te k ijä t R u o k in n a n k eh ittä m in en V iljo jen sa to ta so n n o sto P a n o sten k ä y tö n o p tim o in ti V ilje ly m en ete lm ien k eh ittä m in en R e h u n k u lu tu s ja -tu o ta n to A m m o n ia k k ip ä ä stö jen v ä h en tä m isk ein o t R o d u n ja lo sta m in en B r o ile rik etju n e k o te h o k k u u d en k e h ittä m in e n (sk e n a a rio t) B ro ile rik a sv a tta m o n en e rg ia n k u lu tu s V ä h ittä isk a u p a n sä h k ö n k u lu tu s K etju n k o k o n a isteh o k k u u s U u d et v a lk u a islä h tee t T ila n o m a v s. teh d a sreh u S ä h k ö n to im itta ja n v a ih to (ek o en erg ia a n ) L a n ta , a m m o n ia k k i- y m . ,p ä ä stö t L ä p iv irta u k sen teh o sta m in en L ä m m ö n ta lteen o tto V a ih to k o tim a iseen p o ltto a in eeseen (h a k e, p elletti) L a n n a n h y ö ty k ä y ttö - v a ih to eh d o t L in tu tih ey d e n m u u to sten v a ik u tu k set Y m p ä ristö v a ik u tu sten v ä h e n tä m ism a h d o llisu u k sia : L a n ta -v ilja p o o lin p eru sta m in en R a v in n eh u u h to u m ien v ä h en tä m in en U m p in a isten k y lm ä - a lta id e n k ä y ttö ö n o tto
  19. 19. © Luonnonvarakeskus B r o ile rk etju n k e sk e ise t y m p ä ristö v a ik u tu k siin v a ik u tta v a t te k ijä t R u o k in n a n k eh ittä m in en V iljo jen sa to ta so n n o sto P a n o sten k ä y tö n o p tim o in ti V ilje ly m en ete lm ien k eh ittä m in en R e h u n k u lu tu s ja -tu o ta n to A m m o n ia k k ip ä ä stö jen v ä h en tä m isk ein o t R o d u n ja lo sta m in en B r o ile rik etju n e k o te h o k k u u d en k e h ittä m in e n (sk e n a a rio t) B ro ile rik a sv a tta m o n en e rg ia n k u lu tu s V ä h ittä isk a u p a n sä h k ö n k u lu tu s K etju n k o k o n a isteh o k k u u s U u d et v a lk u a islä h tee t T ila n o m a v s. teh d a sreh u S ä h k ö n to im itta ja n v a ih to (ek o en erg ia a n ) L a n ta , a m m o n ia k k i- y m . ,p ä ä stö t L ä p iv irta u k sen teh o sta m in en L ä m m ö n ta lteen o tto V a ih to k o tim a iseen p o ltto a in eeseen (h a k e, p elletti) L a n n a n h y ö ty k ä y ttö - v a ih to eh d o t L in tu tih ey d e n m u u to sten v a ik u tu k set Y m p ä ristö v a ik u tu sten v ä h e n tä m ism a h d o llisu u k sia : L a n ta -v ilja p o o lin p eru sta m in en R a v in n eh u u h to u m ien v ä h en tä m in en U m p in a isten k y lm ä - a lta id e n k ä y ttö ö n o tto Tuotannossa ja tiloilla tehty paljon – uusi-/päivityslaskenta meneillään (SBYM-hanke; Luke, HK Scan, Atria, MTK, MMM), julkaistaan syksyllä 2020 Tavoitteena tehdä myös vertailu vanhaan, metodisesti vanhat mallit päivitettävä uusilla, 2004 ja 2020 luvut eivät suoraan keskenään millään lailla vertailukelpoistia
  20. 20. © Luonnonvarakeskus29.6.2020Katajajuuri 09.03.201120 Ross 308 rotu ollut pitkään tapetilla, Jalostaja on tehnyt laskentoja Eurooppalaisilla tilakäytännöillä. Suomessa arviomme mukaqn olennaisesti eri olosuhteet / tila- management. Jos tuotaisiin Suomeen tai haluttaisiin ymmärtää esim. hiilijalanjälki Suomessa tulisi tehdä laskennat Suomen olosuhteissa Eurooppalainen kanasitoumus – ECC vaatii vuoteen 2026 mennessä toimittajia noudattamaan tiettyä tuotantotapa kriteereitä kaikilla broilerituotteilla (ECC kriteerit).
  21. 21. © Luonnonvarakeskus • Mitä on keskimääräinen / tyypillinen data? • Periaatteessa: – Jos kiinnostus esim. suomalaisessa broilerinlihan hiilijalanjäljessä niin se on keskiarvo todellisesta toiminnasta tiloilla (todellinen viljely, todellinen rehustus, tuontirehuketjut ja niiden komponentit, iso otanta tiloista niin että kun eri teknologiaa tms., niin kustakin aina oma otoksensa) – näiden yli lasketaan keskiarvo painottaen erityyppisten tilojen osuuksia Suomessa tämä kohtuullisesti syntymässä SBYM- hankkeessa – Otanta ei siinäkään ihan tavoitellun suurta, PEF laatuvaatimusten kanssa ollaan kintaalla – Kun LIDL tuo uuden broilerin, niin laskenta keskiarvotasolla menee uusiksi – mahdoton ennustaa ennen ensimm. laskentaa, miten heijastuu. 29.6.2020Katajajuuri 09.03.201121
  22. 22. © Luonnonvarakeskus Eritasoiset hiilijalanjäljet mm. – laskuri/julkinen käyttö villiä, vilisee äkkinäkemältä suuruusluokkavirheitä, mitä haetaan? • Elintarvikkeiden toimitusketjukohtainen hiiilijalanjälki (PEF, ISO 14067) – Tietyn broileriketjun,… • Tietyn elintarvikkeen keskimääräinen hiilijalanjälki – Kaikesta suomalaisesta broilerituotannosta keskimääräinen hiilijalanjälki • Broilerin keskimääräinen hiilijalanjälki, yli mailman, tai Suomessa käytetyn mukaan…. • Tietyltä alueelta/eilta tulevien broilerien keskimääräinen hiilijalanjälki • Broilerin tyypillinen hiilijalanjälki – haastavahko…malli…todellisuus… • Kauppojen/ateriapalvelujen valittujen tuoteryhmien hiilijalanjälki – Esimerkkivolyymituotteet, muita…. – Sitten vaan joku hiilijalanjälki, löysin hyvältä kuulostan tutkimuksen, sinne koottu hyvin eri lähteitä – ongelma: eri tutkimusten vertailukelvottomuus, pitää tehdä ensin vertailukelpoisiksi…lähtödata, edustavuus, menetelmät 22 29.6.2020
  23. 23. © Luonnonvarakeskus 29.6.2020© MTT Agrifood Research Finland 23 PEF alleviivaa perustellusti primääridatan merkitystä. Alkutuotannosta hyvä >50 % volyymistä primääridataa Dairy PCR - Maito ja maitotuotteiden HJJ laskenta pisimmälle dokumentoitu/standardoitu – silti kaikki ei yksiselitteistä, ja virheitäkin ohjeissa
  24. 24. © Luonnonvarakeskus 29.6.2020© MTT Agrifood Research Finland 24
  25. 25. © Luonnonvarakeskus29.6.202025 MINIMIVAATIMUS!
  26. 26. © Luonnonvarakeskus Merkittävimmät ruoan ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät - biologiset prosessit! Joitain ratkaistavia asioita, suuruusluokkiin merkitystä. Vastaavasti muille ympäristöjalanjäljille • Hiilen vapautuminen (/sitoutuminen) maaperästä, kivennäis- ja turvemaat, ei mukana laskennoissa vielä….huom. kuvani esityksen alkupuolella, puolet sektorin päästöistä turvemaiden hiilen vapautumista… • Lannoituksen/typpikierron aiheuttamat viljelymaiden typpioksiduulipäästöt (esim. kv vs. Suomi-spesifit päästöt…) kivennäismailla; ylipäätään eri IPCC/Tier-tasot 1-3 • Turvemaiden typpioksiduulipäästöt – turvemaiden luokittelun, resoluution ongelmat, todellisten turvemaiden määrä ketjun takana – luokittelun kehittäminen ja resoluution lisääminen työn alla • Systeemirajaukset, laajennukset esim. sivuvirtojen hyödyntämisen ja kreditteihin ulkopuolelle, allokoinnit • Viljelyyn liittyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt (pitkältä aikaväliltä tiedot…, eri mallit) • Märehtijöiden ruoansulatuksen metaanipäästöt (tier 3 optimaalinen, verrokit samalla tavalla) • Lannankäsittelyn metaani- ja typpioksiduulipäästöt (vanhat arviot/kertoimet todella huonoja, uudet normilaskennan tiedot tulisi integroida, työpöydällä) • Peltojen kalkituksen aiheuttamat maaperän hiilidioksidipäästöt (kalkitustiedot saatava pidemmältä ajalta) • Lannoitteiden valmistuksen päästöt (mistä lannoitteet tulevat, eri yritysten erot; keskimäärin vs tarkat lannoitetuotteet) • Tod. rehunkulutus ja rehuhäviöt eläintuotannossa; rehuntuotantomallit / viljelykierrot…lannan integrointi • Maatalouden ja elintarvikkeiden jalostuksen energiankulutus • Elintarvikkeiden jalostuksen raaka-aineen käytön hyötysuhde • Kaupan kylmäketjut, kylmäaineiden vapautumiset, pakkaukset • Raaka-aine- ja ruokahävikki ruokaketjun kaikissa vaiheissa; ruoan valmistus ja kylmäsäilytys…
  27. 27. © Luonnonvarakeskus Keinoja ruoan ilmasto/ympäristövaikutusten vähentämiseksi esim. • Hiilen sitominen maaperään? (nurmissa/nurmikierrossa suurin potentiaali, kivennäismaat) • Optimaalinen (täydennys)lannoitus • Lannan hyödyntäminen – eläin-kasvitila-yhteistyö • Lannan hyödyntäminen biokaasuna – ravinteet konsentroituna kuljetettavissa oikeisiin paikkoihin – fossiilisen korvaaminen (ilman kreditointia, laskettuna vaan) • Lämmön- ja sähköntuotantolähteiden vaihtaminen • Lämmön talteenotto, ammoniakin ja pölyn talteenotto jne. • Alus/kerääjäkasvien käytön lisääminen • Turvemaiden päästöjen vähentäminen? Määrä – vähentäminen? Säätösalaojitus, esim. vedenpinnan nosto • Märehtijöiden ruokinnan kehittäminen/parantaminen? • Uudet ruoka-aineet ja ruoan tuotantotavat, suljettu vesiviljely, sininen sellu-tehdas, vertikaaliviljely, hyönteiset, uudet kasviproteiinituotteet, keinoliha jne jne. • Ruokavalion muuttaminen (ravitsemus huomioiden), hävikin vähentäminen 27
  28. 28. © Luonnonvarakeskus Keinoja ruoan ilmasto/ympäristövaikutusten vähentämiseksi esim. • Hiilen sitominen maaperään? (nurmissa/nurmikierrossa suurin potentiaali, kivennäismaat) • Optimaalinen (täydennys)lannoitus • Lannan hyödyntäminen – eläin-kasvitila-yhteistyö • Lannan hyödyntäminen biokaasuna – ravinteet konsentroituna kuljetettavissa oikeisiin paikkoihin – fossiilisen korvaaminen (ilman kreditointia, laskettuna vaan) • Lämmön- ja sähköntuotantolähteiden vaihtaminen • Lämmön talteenotto, ammoniakin ja pölyn talteenotto jne. • Alus/kerääjäkasvien käytön lisääminen • Turvemaiden päästöjen vähentäminen? Määrä – vähentäminen? Säätösalaojitus, esim. vedenpinnan nosto • Märehtijöiden ruokinnan kehittäminen/parantaminen? • Uudet ruoka-aineet ja ruoan tuotantotavat, suljettu vesiviljely, sininen sellu-tehdas, vertikaaliviljely, hyönteiset, uudet kasviproteiinituotteet, keinoliha jne jne. • Ruokavalion muuttaminen (ravitsemus huomioiden), hävikin vähentäminen 28 Ketjut kehittyvät koko ajan, päästöt hyvinkin mahdollisesti pienenevät, se mitä julkaistu vaikka tieteellisesti 3-5 v sitten ei välttämättä pidä yhtään paikkaansa, menemättä siis edes laskentamenetelmä- asioihin, ne sitten lisäksi… Osa näistäkin asioista voi olla haasteellista tuoda esille yksittäisen tuotteen laskennan tasolla Laskentamenetelmät kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia ja silti Lukessa koemme että liian hitaasti, että liikaa aukkoja laskennoissa – monet konsultit, yritykset, laskurit ottaa käyttöön kaiken lisäksi koko ajan hyvin vanhoja ja kaikin puolin yhteismitattomia datoja
  29. 29. © Luonnonvarakeskus29 29.6.2020 Yrityksissä tehdään paljon – visiot/tavoitteet korkella
  30. 30. © Luonnonvarakeskus30 29.6.2020
  31. 31. © Luonnonvarakeskus31 29.6.2020 Taulukko 1. ONGELMALLISIA. Yleisten ruoka- aineiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia (kg GWP) hiilidioksidiekvivalentteina tuotekiloa kohden (kg CO2-ekv./kg). Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, mistä johtuen yleisellä tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyvä ilmaista yksittäisen arvon sijaan vaihteluväleinä. Arvioiden vaihteluvälit kattavat sekä kotimaiset että tuontituotteet. Arviot pitävät pääsääntöisesti sisällään tuoteketjun kauppaan asti. Arviot eivät sisällä peltojen eloperäisen aineksen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä tai toisaalta hiilensitoutumista maahan. Osassa tuontituotteita kuvaavista arvoista [POO18] on kuitenkin mukana maankäytön muutoksesta johtuvat päästöt. Arvot kuvaavat tuoteryhmien ilmastovaikutuksia suuntaa- antavasti eikä niitä välttämättä voi suoraan soveltaa muihin, esimerkiksi rajatumpiin, tarkoituksiin. Ruoka-aine Ilmastovaikutus GWP kg CO2- ekv./kg Lähteet Naudanliha, luuton ja kypsentämätön, sekä yhdistelmätuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) että liharotuisesta tuotannosta 14–42 Beef-artikkeli 20-55 Ks seur kalvo [POO18], [RAS14], [VRI10], Sianliha, luuton ja kypsentämätön 3,9–10 [POO18], [VRI10] Broilerin liha, luuton ja kypsentämätön 3,7–6,9 [POO18], [VRI10], Viljellyt kalat, lohi, filee 3,6–5,5 [PEL09], [SIL17] Luonnonkalat, filee 0,8–3,6 [POO18], [SIL17] Maito ja jogurtti 0,8–1,7 [FLY11], [GON13], [SAA14], [VRI10] Maidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja välipalatuotteet (kaura) 0,5–1,2 [POO18], [SAA14] Juustot 4,2–16 PEF/IDF mukaan paljon pienempiä [FLY14], [POO18], [RAS14], [SAA17] Tofu 0,9–3,9 [MEJ18], [POO18] Viljat 0,6–1,6 [POO18], [SAA11] Avomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit) 0,1–0,6 [POO18], [SAA11] Kotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti 0,7–3,0 Artikkelityömme: max 8…10 muualla Euroopassa… [POO18], [SIL19c] POO: Keskimääräinen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana syötävät sisäelimet Luonnos, Ilmasto-oppaaseen, joka ehkä jo julkaistukin??
  32. 32. © Luonnonvarakeskus32 29.6.2020 Taulukko 1. ONGELMALLISIA. Yleisten ruoka- aineiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia (kg GWP) hiilidioksidiekvivalentteina tuotekiloa kohden (kg CO2-ekv./kg). Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, mistä johtuen yleisellä tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyvä ilmaista yksittäisen arvon sijaan vaihteluväleinä. Arvioiden vaihteluvälit kattavat sekä kotimaiset että tuontituotteet. Arviot pitävät pääsääntöisesti sisällään tuoteketjun kauppaan asti. Arviot eivät sisällä peltojen eloperäisen aineksen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä tai toisaalta hiilensitoutumista maahan. Osassa tuontituotteita kuvaavista arvoista [POO18] on kuitenkin mukana maankäytön muutoksesta johtuvat päästöt. Arvot kuvaavat tuoteryhmien ilmastovaikutuksia suuntaa- antavasti eikä niitä välttämättä voi suoraan soveltaa muihin, esimerkiksi rajatumpiin, tarkoituksiin. Ruoka-aine Ilmastovaikutus GWP kg CO2- ekv./kg Lähteet Naudanliha, luuton ja kypsentämätön, sekä yhdistelmätuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) että liharotuisesta tuotannosta 14–42 Beef-artikkeli 20-55 [POO18], [RAS14], [VRI10], Sianliha, luuton ja kypsentämätön 3,9–10 [POO18], [VRI10] Broilerin liha, luuton ja kypsentämätön 3,7–6,9 [POO18], [VRI10], Viljellyt kalat, lohi, filee 3,6–5,5 [PEL09], [SIL17] Luonnonkalat, filee 0,8–3,6 [POO18], [SIL17] Maito ja jogurtti 0,8–1,7 [FLY11], [GON13], [SAA14], [VRI10] Maidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja välipalatuotteet (kaura) 0,5–1,2 [POO18], [SAA14] Juustot 4,2–16 PEF/IDF mukaan paljon pienempiä [FLY14], [POO18], [RAS14], [SAA17] Tofu 0,9–3,9 [MEJ18], [POO18] Viljat 0,6–1,6 [POO18], [SAA11] Avomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit) 0,1–0,6 [POO18], [SAA11] Kotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti 0,7–3,0 Artikkelityömme: max 8…10 muualla Euroopassa… [POO18], [SIL19c] POO: Keskimääräinen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana syötävät sisäelimet Luonnos, Ilmasto-oppaaseen, joka ehkä jo julkaistukin?? Viimeisin luonnos jutusta, vaihteluvälitkin hankalia, olisi täydet perusteet esittää muutoksia, esim. punaisella Millä kritereillä lähteet valitaan? Miten eri lähteistä saataisiin vertailukelpoisia? Poore yritti tätä ja ajautui kaaokseen, osa loppuluvuista kovin kummallisia
  33. 33. © Luonnonvarakeskus Mikä tuote? Mikä lukuarvo? Pari esimerkkiä kun halutaan liikaa yksinkertaistaa…laskureihin…triviaaliasioitakin joukossa • Liha, teuraskilo, lihakilo, kypsennetty kilo (miten kypsennetty, liemi talteen vs ei) – naudalle 15-65 kg CO2-ekv (vaikka varsinainen LCA- menetelmä olisi sama…) • Kalan hiilijalanjälki… vai file… • Kasvihuonevihannekset klassikkoesimerkki - artikkelimme toiv julkaistaan pian – päästöt > puolittuneet per kilo 15 v aikana… LCA-menetelmällisesti suurimmat ongelmat silti kaikessa laskennassa • Esim. Juusto, mikä juusto, kotijuusto, raejuusto pieni, kovat juustot 5- 15, riippuen miten lasketaan (huom. Aleksin esitys, PEF vs IDF vs muut) • Naudanliha, otetaan myöhemmin tänään 33 29.6.2020
  34. 34. © Luonnonvarakeskus34 29.6.2020 Hyvä syy saada muutakin kuin hiilijalanjälki mukaan – esim. Vesijalanjälki – ISO AWARE menetelmällä
  35. 35. © Luonnonvarakeskus Luken Perttu Virkajärven ja Kirsi Järvenrinnan analyysi naudanlihantuotannon ympäristöhaitoista Tilanne Globaali Suomen Miksi Suomi poikkeaa globaalista Kasvihuonekaasupäästöt Naudanlihantuotannon osuus vähäisempi Rehevöityminen P Liukoinen P, herkät vedet Rehevöityminen N N merkitys vähäisempi Happamoituminen N Laskeuma pieni ja 70% ulkomailta Vedenkäyttö Vesitase, runsaat vesivarat Monimuotoisuus Nurmi ja ekstensiivinen laidun Ylilaidunnus Ei juurikaan Kasvinsuojelu Nurmilla vähän, ei käytetä soijaa Maatalousmaan vaihtoehdot Nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon Hiilitase Nurmet eduksi maan C varoille Antibiootit ja hormonit Vain sairauksien hoidossa Palaan esityksessä 1. rivin väittämään, en tieteellisen tiedon pohjalta ole samaa mieltä
  36. 36. © Luonnonvarakeskus Naudanlihantuotannon KHK- päästöjä voidaan pienentää - esimerkki Luke/Pulkkinen ym. Footprintbeef – hanke; maitorotuinen sonni; liharotuisen päästöt paljon suuremmat Esimerkiksi näillä toimenpiteillä: • Hyvä eläinaines • Pellon peruskunto – tuotanto hyvillä pelloilla • Tasapainoinen lannoitus (N, K, P….) • Hyvä karkearehun D-arvo • Väkirehumäärän optimointi • (teurastetaan nuorempina) 36 29.6.2020 0.00 2.50 5.00 7.50 10.00 12.50 15.00 17.50 20.00 Nykytila Optimi vihreä linja Optimi väkirehulinja KHKpäästötkgCO2-ekv/ruhokilo Eläinsuojien energia Lannan varastointi Ruuansulatuksen metaani Karkearehun viljely Väkirehun viljely Näissä tapauksissa tuotannon järkevä tehostaminen pienentää tuotekohtaista päästöä -17% -23% Huom. Maaperän hiilivarastojen muutoksia ei otettu arviointiin mukaan Merkittävimmät ruoan ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät ovat alkut. biologiset prosessit! To be published, Heusala et al. 2020
  37. 37. © Luonnonvarakeskus Tietyssä naudanlihaketjussa keskeisiä päästövähennysmahdollisuuksia mm. (huomioiden PEF) • Pellon kasvukunnon parantaminen • Pellon tuotokyvyn mukainen tasapainoinen lannoitus – ei myöskään resurssien vajaakäyttöä • Satotasojen nosto • Säilörehun D-arvon nostaminen (esim. 690) • Rehustuksen optimointi hiilijalanjäljen kannalta • Turvemaiden välttäminen • Eläinjalostus, eläinaines, loppukasvatuspainon nopeampi saavuttaminen, rehuhyötysuhteen parantaminen • Biokaasuprosessi lannalle, josta saatavalla biokaasulla korvataan ketjun energiatarvetta – mutta ei kreditoida… • (nurmien hiilensidonta jatkossa)37 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
  38. 38. © Luonnonvarakeskus Lypsylehmän lihan kasvihuonekaasupäästöt ilman hiili-varastojen ja maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä – metodologiaa pyrittiin harmonisoimaan (ei valmista…) 7,3 4,4 3,8 5,8 5,6 5,0 1,5 1,3 1,4 0 5 10 15 20 25 Suomi Tanska Saksa kgCO2-ekv./ruhokg Lannan varastointi Ruuansulatuksen CH4 Rehutuotanto Erojen syitä: • Viljelyn tehokkuus • Saksalaisen lypsylehmän ruuansulatuksen päästöt jäivät huomattavasti alemmaksi – Mahdollisesti myös poikkeava metaanipäästöjen laskentatapa • Tanskalainen ja saksalainen saavat noin puolet karkearehuistaan maissisäilörehuna Luke, KUNI-hanke
  39. 39. © Luonnonvarakeskus Maitorotuisen sonnin lihan kasvihuonekaasupäästöt, ilman turvemaita, mutta yrityksestä huolimatta emme varmistuneet vieläkään vertailukelpoisuudesta 7,7 4,8 3,2 6,5 2,0 5,3 5,4 7,0 0 5 10 15 20 25 30 Suomi, 19 kk Tanska, 9 kk Saksa, 18 kk kgCO2-ekv./ruhokg Maankäytön muutos Hiilivaraston muutos Lannan varastointi Ruuansulatuksen CH4 Lypsylehmän tiineys Rehutuotanto *1 *2 *2 *1 Virhepalkki kuvaa osaa hiilivaraston muutoksista aiheutuvien päästöjen eri arviointitavoista johtuvaa epävarmuutta, IPCC:n suoran maaperäpäästön typpioksiduulipäästökertoimien ja ruoansulatuksen metaanikertoimen epävarmuutta. *2 Virhepalkit kuvaavat osaa maankäytön ja hiilivaraston muutoksista aiheutuvien päästöjen eri arviointitavoista johtuvaa epävarmuutta ja ruoansulatuksen metaanikertoimen epävarmuutta. 1. Kasvatusaika (pienempi ka-syönti, pienemmät ruoansulatuksen päästöt) 2. Viljelyn tehokkuus 3. Märehdinnän päästöt pitäisi olla laskettu samalla tavalla, silti ero Saksa/Suomi merkittävä. Epäselvää miksi 18.1.2018 Luke, KUNI-hanke
  40. 40. © Luonnonvarakeskus HS 30.10.2019 Katajajuuri ja Hietala
  41. 41. © Luonnonvarakeskus41 29.6.2020 HS 10.6.2020 Katajajuuri ja Hietala
  42. 42. © Luonnonvarakeskus42 29.6.2020 Hypoteesi jatkoon: Maaperän hiilivarastojen muutokset (ja niiden laskennan mukaan saaminen) tulee muuttamaan tuloksia ruokatuotteiden hiilijalanjälkien osalta Samaan aikaan keskustelu hiiliviljelystä ’keulii’ ruokkien isossa kokonaisuudessa epätasapainoista kuvaa
  43. 43. © Luonnonvarakeskus Ref: RuokaMinimi 2019 Esim. nurmen mahdollinen hiilensidonta, vain todella hyvin perusteltuna vietävissä tuotekohtaisiin laskentoihin, ei vielä, kenties lähiaikoina? (SusBioEcon-, Carbon-, Juurihiili yms. tulosten jälkeen) PEF/PCRs: As of current knowledge (2018), if no primary data on the type of grass is available, no carbon sequestration shall be considered Carbon sequestration Excluded: Changes in soil carbon levels are regarded as changes in carbon stocks, and therefore, shall not be included in the PEF impact category ‘climate change’, unless the changes are related to land use change that happened less than 20 years before the assessment year. Jatkossa: Nyt vain Luken uud. arviot (2019) maaperähiilen vapautumisesta ja sidonnasta kivennäismailla yli kaikkien peltojen keskimäärin – 2 eri tavalla - primääridatavaatimus! (PEF)
  44. 44. © Luonnonvarakeskus Jatkossa: Nyt vain Luken uud. arviot (2019) maaperähiilen vapautumisesta ja sidonnasta kivennäismailla yli kaikkien peltojen keskimäärin – 2 eri tavalla - primääridatavaatimus! (PEF) Ref: RuokaMinimi 2019 Esim. nurmen mahdollinen hiilensidonta, vain todella hyvin perusteltuna vietävissä tuotekohtaisiin laskentoihin, ei vielä, kenties lähiaikoina? (SusBioEcon-, Carbon-, Juurihiili yms. tulosten jälkeen) PEF/PCRs: As of current knowledge (2018), if no primary data on the type of grass is available, no carbon sequestration shall be considered Carbon sequestration Excluded: Changes in soil carbon levels are regarded as changes in carbon stocks, and therefore, shall not be included in the PEF impact category ‘climate change’, unless the changes are related to land use change that happened less than 20 years before the assessment year. Kun maaperän CO2 mukaan (esim. hiilen sidonta) niin myös orgaanisilta mailta vapautuva CO2 oltava mukana. Nielut laskettava luotettaviin ketjukohtaisiin lähtötietoihin ja tieteellisiin malleihin perustuen
  45. 45. © Luonnonvarakeskus 29.6.2020© MTT Agrifood Research Finland 45 Kun sitten maaperän hiilivarastojen muutokset tuodaan mukaan niin sitten juuri näin, molemmat puolet mukana
  46. 46. © Luonnonvarakeskus Edullisia tekijöitä nautakarjatalouden ympäristövaikutuksiin Suomessa, mm. 1. Naudanliha tulee suurelta osalta lypsylehmien vasikoista – Osa kuormituksesta jyvittyy maidontuotannolle 2. Mahdollisuus oman tuotannon seuraamiseen ja kehittämiseen – omissa käsissä – tiedetään missä mennään 3. Suomalainen tuotanto ISO:n mukaisen vesiniukkuuteen perustuvan vesijalanjäljen kannalta parempaa kuin muualla 4. Eläinmäärä on vähemmän suhteessa maa-alaan ja maan tuottoon – Suurempi kotoisten rehujen osuus 5. Luonnonolot suosivat Suomea suhteellisesti (nurmi) – Vesivarat; nurmet kasvavat viileässä kesässä; riittävä auringon säteily 6. Soijan käyttö vähäistä 7. Maaperän puhtaus (tiukat rajoitteet lannoitteiden raskasmetallipitoisuuksille) 8. Peltoala suhteessa maa-alaan on pieni 29.6.2020
  47. 47. © Luonnonvarakeskus Edullisia tekijöitä nautakarjatalouden ympäristövaikutuksiin Suomessa, mm. 1. Naudanliha tulee suurelta osalta lypsylehmien vasikoista – Osa kuormituksesta jyvittyy maidontuotannolle 2. Mahdollisuus oman tuotannon seuraamiseen ja kehittämiseen – omissa käsissä – tiedetään missä mennään 3. Suomalainen tuotanto ISO:n mukaisen vesiniukkuuteen perustuvan vesijalanjäljen kannalta parempaa kuin muualla 4. Eläinmäärä on vähemmän suhteessa maa-alaan ja maan tuottoon – Suurempi kotoisten rehujen osuus 5. Luonnonolot suosivat Suomea suhteellisesti (nurmi) – Vesivarat; nurmet kasvavat viileässä kesässä; riittävä auringon säteily 6. Soijan käyttö vähäistä 7. Maaperän puhtaus (tiukat rajoitteet lannoitteiden raskasmetallipitoisuuksille) 8. Peltoala suhteessa maa-alaan on pieni 29.6.2020 Muita näkökulmia esim. Antibioottien käyttö, eläinten terveys ja hyvinvointi, omavaraisuus, huoltovarmuus, kotimaisuus, työllisyys jne. Huom. Jos ruokavalio muuttuu merkittävästi, niin tuonnin määrä kasvaa – nurmituotannon ympärillä Suomessa suhteellinen tuotannon vahvuus Mutta ei ole mitään näyttöä siitä että suomalaisen naudanlihan ilmastovaikutus olisi lihakiloa kohden pienempää kuin keskeisissä tuontimaissa…
  48. 48. © Luonnonvarakeskus Keskustelu ETL, jäsenyritykset, MMM, hallituksen ilmastoruokaohjelma… Jos ja kun nyt ollaan enenevästi menossa (hiili)merkintöihin niin voitaisiinko alan sisällä sopia tietyistä (kansallista) lähtökohdista? PEF ja PCRt kaiken takana toki…(poikkeuksia?) – joitain keskeisiä kohtia… • Ed. lista ja sen aukikirjoittaminen ja muita… – Hiilimerkintäkärki itsessään? (vrt muut ympäristöjalanjäljet) – Keskeisimmät päästökertoimet – Todelliset ravinnetaseet taustalla todellisten lähtötietojen mukaan, rehevöittävien vaikutusten laskennan kertoimet? (alueelliset vs globaalit) – Tulkinta systeemirajauksista/laajennuksista, ei kredittejä mukaan? – Kauppa ja kuluttaja, voisiko kaupan valintatilanteen kannalta ajatella, ettei kuluttajan osuutta liitetä mukaan? Yhdenmukainen tapa… – Lähtötietojen ja laskentojen tuoreus ja päivittäminen – Laskentojen taustalla olevat raportit julkisiksi – selvästi kuvattuna tietyt asiat – Voidaanko ja miten ravitsemus tuoda mukaan? – Jne. • Viestintä, merkinnät?
  49. 49. © Luonnonvarakeskus Elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkien laskennan harmonisointi, ministeriössä haussa tarkoituksena on elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian systemaattinen kehittäminen ja harmonisointi • Miten PEF-laskentaohjetta ja ISO 14067 ja 14040/4-standardeja tulisi käytännössä soveltaa elintarvikkeille • Hankkeen ytimessä ovat Luken ohella lukuisat hanketta mukana rahoittamassa ja yhteistyössä olevat alan yritykset ja toimialajärjestöt sekä hallinnon edustajat. • Hanke edistää hallitusohjelman linjauksia liittyen tuotteiden elinkaarilaskennan kehittämiseen, jotta jatkossa kestävää kulutusta edistäviä kriteerejä ja ohjauskeinoja voidaan kehittää ja ottaa käyttöön, hallitusohjelman mukaisesti. • Työn lopullisena suorana tarkoituksena, että Luke ja alan toimijat, hallinto ja muut ruokatuotteiden ympäristövaikutuslaskentaa tekevät tutkimuslaitokset sekä alan konsultit laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa ja toisivat laskentaan ja kestävän kulutuksen tarkasteluihin hiilijalanjäljen rinnalla muita keskeisiä ympäristövaikutuksia mittariksi, joita on voitava laskea luotettavasti Suomen viljelyolosuhteissa ja muihin maihin nähden vertailukelpoisesti. 1) Inventaarioanalyysiin tarvittava lähtötiedon hankinta ja sen laatuvaatimukset 2) Inventaarioanalyysivaiheen menetelmällinen harmonisointi 3) Inventaarioanalyysin laskentamallit ja –kertoimet 4) Vaikutusarviointi ja painottaminen 5) Työpajat, sisäisiä (hankkeeseen osallistujille) ja ulkoisia 6) Kansainvälinen yhteistyö, mm. Euroopan Komissio/PEF ja sen työryhmät
  50. 50. © Luonnonvarakeskus • Muuta Muuta pohdintaa mahdolliselle hiilimerkinnälle: - esitetään lukuarvona ja suorituskykynä - Mahdollisuus vertailla ’kaikkiin’ tuotteisiin ja erityisesti oman tuoteryhmän tuotteisiin –suorituskyky-skaalaus tuoteryhmän sisällä - Lisätieto viivakoodin takaa netistä jne. - Osa tehtävissä heti, mutta esim. suorituskyky vaatisi enemmän taustoja - kompensoinnit selvästi erikseen – tulisiko esittää tulos ennen kompensointia?
  51. 51. © Luonnonvarakeskus Lukuisia tieteellisiä artikkeleita työn alla muuhun käyttöön Meidän pääkanava julkaista tietoja, tieteellisesti - naudanliha, 2 artsua - kauppa-case, 1-2 artsua - kasvihuonevihannekset, 1 artsu - ruokavaliotason laskennat ja taustat, maaperähiili mukana 1 artsu - hiilensidonta(?) tai maaperän hiilivarastojen integroiminen ketjutason laskentaan jne. Julkiset vellovan keskustelun vuoksi tavoite tuoda asiat ja tulos-koonteja myös Luke.fi –alle, avataan aineistoja ja vaihteluväleja
  52. 52. © Luonnonvarakeskus Lähde: Katajajuuri & Pulkkinen, Luonnonvarakeskus Luke (2016) 52 29.6.2020 Katajajuuri & Pulkkinen 2016, Luke Ateriapalvelun ja ruokavalion näkökulmasta: 4 vuoden takaa yritys koota yhteen yleisiä eri elintarvikkei- den suuruusluokkia, out-of-date jatkossa Luke.fi ja ylläpito tavoitteena, ks EcoModules (päivitettävyys)
  53. 53. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus EcoModules-palvelu Tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointi tehokkaasti ja tieteellisesti korkeatasoisesti - tulevaisuus Connecting partners, improving environmental performance www.luke.fi/ecomodules
  54. 54. © Luonnonvarakeskus Connecting partners, improving environmental performance #ympäristökestävyys #hiilijalanjälki #rehevöitymisjalanjälki #ympäristöjalanjälki #vesijalanjälki #LCA #PEF
  55. 55. © Luonnonvarakeskus Taustalla pidettävä mielessä että myös hallitusohjelman kautta paineita tulossa asiaan…ja osa yrityksistä etenee joka tapauksessa jo nyt…. llmastoystävällistä ruokapolitiikkaa, tietoa kuluttajille (HO) HO: Laaditaan kansallinen ilmastoruoka-ohjelma, joka tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen. Kuluttajien mahdollisuutta saada tietoa palvelujen ja hyödykkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista vahvistetaan. Uudistetaan verotusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista. Tavoitteena on, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset näkyvät vahvemmin tuotteiden ja palveluiden hinnassa. Kehitetään elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi… Voiko esim. Ilmastoruoka lähteä tätä nyt edistämään?
  56. 56. © Luonnonvarakeskus EcoModules-palvelu koostuu 1. EcoModules- laskentapalvelusta 2. EcoModules- tiedonjakamispalvelusta 3. EcoModules- asiakassovelluksista. Connecting partners, improving environmental performance www.luke.fi/ecomodules PEFn / PCRn mukaan eri tuotteiden ketjuille!
  57. 57. © Luonnonvarakeskus EcoModules-palvelu koostuu 1. EcoModules- laskentapalvelusta 2. EcoModules- tiedonjakamispalvelusta 3. EcoModules- asiakassovelluksista. Connecting partners, improving environmental performance www.luke.fi/ecomodules Ateria- palvelu Luke/Ateri a-suunnit- telu- ohjelma…. Tietokannan täydentäminen vastaamaan ruokapalvelujen/ ravintoloiden nykyisiä tarpeita Yhtenäisen metodologian ja riittävien laskentavaatimusten laatiminen Päivittäminen kriittistä, tapahtuisi käyttäjien maksuilla Julkisen rahoituksen pitkään ollut vaje keskustelut avattu nyt uudelleen julkishallinnon kanssa ECOMODULES ERIKOISTAPAUS
  58. 58. © Luonnonvarakeskus EcoModules-palvelu koostuu 1. EcoModules- laskentapalvelusta 2. EcoModules- tiedonjakamispalvelusta 3. EcoModules- asiakassovelluksista. Connecting partners, improving environmental performance www.luke.fi/ecomodules Ateria- palvelu Ateria- suunnit- telu- ohjelma? Tietokannan täydentäminen vastaamaan ruokapalvelujen/ ravintoloiden nykyisiä tarpeita Yhtenäisen metodologian ja riittävien laskentavaatimusten laatiminen Päivittäminen kriittistä, tapahtuisi käyttäjien maksuilla Hyötynä saada tietopohja myös sekasyöjien ulottuville (isot massat), tälläkin valinnalla voidaan saavuttaa näin suuret jalanjälkisäästöt Tämän taustatutkimuksen toteuttaminen olisi kustannustehokkain ja luotettavin ja pysyvin (päivitettävyys) tapa organisoida yhdet perustellut luvut kaikille käyttäjille, Fineli, ateriapalveluyritykset, kuluttajat, apit….> 100 keskeisimmän raaka-aineen vertailukelpoiset tuotteet, kotimainen tuotanto ja tuonti otettu huomioon ja eriytetty Julkisen rahoituksen pitkään ollut vaje keskustelut avattu nyt uudelleen julkishallinnon kanssa vaadittavasta taustatutkimuksesta ECOMODULES ERIKOISTAPAUS
  59. 59. © Luonnonvarakeskus 6/29 /202 0 59 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Bolognesepastaa 2 Kreikkalainen salaatti Broilerin rintaleike 2 Kaalilaatikko Uunilohta Kotijuustosalaattia Bolognesepastaa 1 Kasvispastaa Tofua pinaattikastikkeessa Seitiä purjosipulikastikeella kgCO2-ekv./lounas Mitä opimme ilmastolounaskonseptista: esimerkkejä lounaiden ilmastovaikutuksista (vuosien takaa demonstrointikokeilu) Pääruoka Salaatti Maito Leipä
  60. 60. © Luonnonvarakeskus Some of our food chain customers and collaboration partners concerning carbon footprint assessment of food products, food packaging and supply chains/systems Altia, Raisio, Barilla, Panimolaboratorio, Kauppapuutarhaliitto, Potwell, Fazer, Atria, Kesko, Paulig, Fazer, Vaasan, Sinebrychoff, SOK, Juustoportti, HK Scan, Hesburger, Paulig, Valio, Finnamyl, Leijona Catering, Pirkanmaan Voimia, Stora Enso, Pyroll Group, ETL, tärkkelysteollisuus, Borealis Polymers, United Biscuits….
  61. 61. © Luonnonvarakeskus61 29.6.2020 YRITYKSISSÄ PALJON MENEILLÄÄN TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ/HIILIJALANJÄLKIEN LASKENNASSA JA VIESTINNÄSSÄ – myös päästöjen pienentämisessä…. KOORDINAATIOLLE TARVE – yhdenmukainen laskenta ja viestintä – avaus Suomessa liikkeellä (yhdenmukaiset, tuoteryhmien yli yhdenmukainen laskenta) Kauppojen hiililaskureista ja niiden kehittämisestä kirjoitimme Kehittyvä elintarvike 1/2020- TIEDEPOHJAISEN LASKENNAN TÄRKEYS – LUOTETTAVUUS JA VERTAILUKELPOISUUS (edes suuruusluokkatasolla must/ref. laskurit). Standardit ja kriittiset arvioinnit ja tieteell. julkaiseminen. Virheet korjattava… Haasteena että pakka leviää, monenlaisia laskentoja hyvin erilaisia menetelmin eri lukuja, kuluttajien/asiakkaiden vaikea pysyä perässä…. PÄIVITETTÄVYYS, SIKSI RUOKA-AINETASOLLA LUKE KESKUSTELLUT MINISTERIÖIDEN KANSSA RATKAISUN AIKAANSAAMISESTA (KALVO 57)
  62. 62. © Luonnonvarakeskus 62 Shift of diets on daily climate impact of food consumption (CO2-eqv/per day) RuokaMinimi, VN Teas selvitys Saarinen et al. 2020, ref journal, to be published
  63. 63. © Luonnonvarakeskus Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44, 36–46
  64. 64. © Luonnonvarakeskus Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44, 36–46 SIINÄ ESIMERKKINÄ KAKSI TIETEELLISTÄ TUTKIMUSTA JOSSA SYÖNNIT SAMAA TASOA, MUTTA ILMASTOVAIKUTUKSISTA TULOSTUU SYSTEMAATTISESTI TÄYSIN ERILAISET
  65. 65. © Luonnonvarakeskus Kiitos!

×