ORSI Roundtable 18.2.21: Petri Tuormala - Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä
•
0 likes•54 views
Petri Tuormalan esitys "Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä - Voiko jalanjälkilaskentaa tuoda suunnitteluprosesseihin?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
Recommended
Recommended
More Related Content
More from ORSI
More from ORSI (20)
ORSI Roundtable 18.2.21: Petri Tuormala - Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä
- 2. CASE 1
- 4. Yleiskaavatason tarkastelu • Ilmastovaikutusten arvioinnissa on mukana seuraavia ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia: • Rakentamisen ja energian kasvihuonekaasupäästöt • kullekin aluevaraukselle määriteltiin tyypillinen talotyyppi • talotyyppien ja niiden kasvihuonekaasupäästöt perustuivat eri hankkeissa toteutettujen rakennusten arvioituihin päästövaikutuksiin. • lämmitysenergiatuotanto ja taloussähkötuotanto (kaukolämpö/sähkö/maalämpö sekä mahdolliset hybridijärjestelmät) • Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt • matkatuotokset ja kulkutapajakauma sekä liikennemuodot asuntotyypeittäin. • pohjalla liikennesuunnitelman liikenne‐ennuste ja Lohjansolmun kulkutapatavoiteet vuoteen 2050. • Maankäytön kasvihuonekaasunielut ja kasvihuonekaasupäästöt • nykyinen ja tuleva maankäyttö (rakennettujen alueiden määrä), kasvihuonekaasunielut • Maankäyttöön liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen CORINE 2018 ‐ maanpeiteluokat. Jokaiselle maanpeiteluokalle arvioitiin CO2ekv ‐ päästöjä ja ‐nieluja
- 5. Yleiskaavatason tarkastelu Toimenpiteitä / ohjaustarpeita: ‐> Laajat aluevarauksiin ja mitoitukseen liittyvät ratkaisut pitkälle määritelty. Muuta: • Energiantuotanto: uusiutuvat energialähteet (esim. biopolttoaineet tai maalämpö) • Rakentaminen ja materiaalit (esim. puurakentaminen) • Liikenne ja liikkuminen mm. kävely‐ ja pyöräilyinfra sekä joukkoliikenteen toteutus • Hiilinielut: viheralueiden ja puistojen toteuttaminen • Aluerakentaminen: maamassojen siirtojen optimointi Ehdotusvaiheen kaavaratkaisu. Lähde: Lohjan kaupunki, Y5 Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi‐Pulli maaseutualueiden osayleiskaava
- 6. Tapiolan jalkapallostadionin kaava‐alueen toteutuksen ja toiminnan hiilineutraaliussuunnitelma CASE 2 Kuva: Espoon kaupunki / Arkkitehtitoimisto HKP
- 8. Tarkastelualue ja tunnistetut päästökohteet 1) Uudisrakennusten (stadionin, monitoimihallin, pysäköintihallin, mailapelihallin, hotellin ja asuinkerrostalojen) tuotevaiheen elinkaaren aikaiset päästöt ja ratkaisut 2) Käyttövaiheen energian käyttö (uudisrakennukset ja olemassa olevat rakennukset sekä kenttien lämmitys) 3) Esirakentaminen ja pohjavahvistusratkaisut 4) Viheralueet ja hiilinielumuutokset 5) Työmaapäästöt
- 9. Energiajärjestelmien vertailu • Perustason ratkaisussa kohteet on laskettu kaukolämmitettyinä ja määräystasoisella energiatehokkuudella (E‐luvut asuintaloille 90, hotellille ja asuntolalle 160, liikuntahalleille 100). • Optimoidussa energiaskenaariossa E‐luku on kaikissa rakennustyypeissä määräystasoa parempi (asuintalot 70, hotelli ja asuntola 120, liikuntahallit 74) • Lämmitysenergia tuotetaan maalämpöpumpulla, kaukolämpöä ei osteta. • Kiinteistökohtaisessa energiajärjestelmässä henkilöiden, auringon, valaistuksen ja sähkölaitteiden lämmöt kierrätetään tilojen lämmittämiseen.
- 10. Energiajärjestelmien vertailu Urheiluhallit, asunnot • Alueelle esitettiin toteutettavaksi lämmönkierrättämiseen ja ‐varastointiin sekä maankamaran lämpöön ja aurinkoenergiaan perustuvaa hiilineutraalia energiajärjestelmää. • Ensisijaisina lämmönlähteinä ‐ aurinko ‐ ihmiset ‐ valaistus ‐ sähkölaitteet ‐ jätevedet ‐ tekojäät ‐ tekonurmet Toissijaisina lämmönlähteenä ‐ maankamara, joka toimii myös lämpövarastona
- 11. Uudisrakentaminen • Tarkasteltavan alueen uudisrakennusten hiilijalanjäljessä on huomioitu ympäristöministeriön laskentamenetelmän (YM Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä 2019:22) mukaiset elinkaaren vaiheet. • Elinkaaren vaiheista hiilijalanjälkeä on tarkasteltu saatavilla olevien lähtötietojen pohjalta tarkemmin tuotevaiheen A1‐A3 ja käytönaikaisen ostoenergian B6 osalta. • Muut vaiheet on tässä tarkastelussa huomioitu yleisillä taulukkoarvoilla, edustaen tavanomaista tasoa.
- 12. Esirakentaminen • Esirakentamiseen ja pohjanvahvistukseen liittyvien päästöjen kannalta keskeisin vaikuttava tekijä on alueen sijaintiolosuhteet ja erityisesti maaperän rakennettavuus (maaperän rakennettavuusluokka 4). • Tarkastelu kohdistettiin vain pohjanvahvistusmateriaalien (ts. Sideaineen) valmistukseen ja tuotantoon, ei niiden kuljetukseen eikä työnaikaisiin päästöihin. Infra‐ ja maarakentamisen pinta‐ ja muita materiaaleja ei tässä tarkasteltu tarkemmin. • Esimerkkilaskelman perusteella pohjanvahvistuksessa käytettävän sideaineen määrä olisi • 3 metrin pilaripituudella n. 18 700 tonnia ja • 10 metrin pilaripituudella n. 62 400 tonnia. • Vastaavat sideaineiden valmistuksen ja tuotannon päästöt olisivat • 3 metrin pilaripituudella n. 16 800 tonnia CO2 • 10 metrin pilaripituudella n. 56 000 tonnia CO2.
- 13. Hiilinielut
- 14. Rakennusvaihe: Työmaapäästöt • Keskeisiä päästölähteitä työmailla ovat työkoneiden käyttö, materiaalien siirrot työmaalla, betonin kuivatus ja mahdollisten rakennusten lämmitys. • ”Päästötön työmaa” –konsepti: • Tähdätään siihen, että työmaa ei tuota CO2‐päästöjä eikä lähipäästöjä (pienhiukkaset, NOx, HC). • Käyttövoimina esim. vihreä sähkö tai vety • Vaiheittainen eteneminen kohti päästöttömyyttä • Espoon toimet • Päästöttömät työmaat Green deal yhdessä Helsingin, Vantaan ja Turun kanssa. • Sisältää tavoitteet työmaakoneille vuosille 2020‐2030 • Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY)‐hanke, jossa mm. pilot‐kohde Lukutorin työmaa v. 2020, jossa toteutettiin Green deal – sitoumuksen kriteereitä niiltä osin kuin mahdollista. Lukutori joulukuussa 2020. Kuva: Iina Kallio
- 16. Päästövähennyspotentiaali uudisrakentamisen osalta Rakentaminen Purkuvaihe * Ve2:ssa puurakentamisen hiilivarastoksi muodostuisi lisäksi koko alueella yht. 17 200 tCO2. 30 532 tCOe Päästövähennyspotentiaali uudisrakennukset ja kentät yht.. (pohjavahvistuksen laskennalliset CO2‐päästöt kaikissa vaihtoehdoissa n. 56 000 tCO2) Ve0 perusratkaisu Ve1 optimoitu energiantuotanto Ve2 optimoitu energiantuotanto + puurakentaminen Nykyisillä rakennuksilla on merkittävä päästövähennyspotentiaali, joka voidaan saavuttaa esimerkiksi tulevien korjausten yhteydessä. Ve0 Ve1 Ve2 Hotelli Ve 0: 9 775 tCOe Ve 1: 5 299 tCOe Ve2: 4 426 tCOe* Ve0 Ve1 Nykyiset hallit Ve 0: 27 269 tCOe Ve 1: 13 024 tCOe Ve0 Ve1 Ve2 Asuminen Ve 0: 30 442 tCOe Ve 1: 19 042 tCOe Ve 2: 15 156 tCOe* Ve0 Ve1 Ve2 Mailapelihalli Ve 0: 7 249 tCOe Ve 1: 4 656 tCOe Ve 2: 3 726 tCOe* Ve0 Ve1 Ve2 Stadion + monitoimihalli Ve 0: 8 699 tCOe Ve 1: 5 587 tCOe Ve 2: 4 473 tCO2* Ve0 Ve1 Ulkokentät Ve 0: 2 917 tCOe Ve 1: 0,77 tCOe Elinkaaren aikaiset CO2‐päästöt: Käytön aikainen energia (sis. tuotteiden valmistuksen)
- 17. Tarkastelun tulokset VE2 Energia + puurakentaminen (asuinrakennukset, majoitusrakennukset, urheiluhallit+stadion puurunkoisina, autohallit betonisina, ei muutoksia) Uudisrakennukset Kerrosala [kem²] A1-3 (tCO2e) A4-5 (tCO2e) B (tCO2e) C (tCO2e) Hiilivarasto (tCO2e) Päästöt yht. tCO2e Asuinkerrostalo 1 8000 1809 289 565 258 -1900 2921 Asuinkerrostalo 2 4500 1017 162 318 145 -1100 1643 Asuinkerrostalo 3 6000 1357 217 424 194 -1400 2191 Asuinkerrostalo 4 5000 1131 181 353 162 -1200 1826 Asuinkerrostalo 5 6000 1357 217 424 194 -1400 2191 Asuinkerrostalo 6 5000 1131 181 353 162 -1200 1826 Opiskelija-asuntola 5500 1244 199 939 178 -1300 2558 Pysäköintihalli asumiselle 5500 1210 199 0 178 0 1586 Hotelli 10000 2036 361 1706 323 -2400 4426 Mailapelihalli 10000 2261 356 786 323 -2400 3727 Monitoimihalli 10000 2261 356 786 323 -2400 3727 Pysäköintihalli monitoimihallille 5500 1210 199 0 178 0 1586 Jalkapallostadion 2000 452 71 157 65 -500 745 Pysäköintihalli jalkapallostadionille 14000 3080 505 0 452 0 4038 RAKENNUKSET YHTEENSÄ 97000 21554 3491 6812 3133 -17200 34991 Kerrosala [kem²] A1-3 (tCO2e) A4-5 (tCO2e) B (tCO2e) C (tCO2e) Hiilivarasto (tCO2e) Päästöt yht. tCO2e Asuinkerrostalot 40000 9044 1444 3376 1292 -9500 15156 Hotelli 10000 2036 361 1706 323 -2400 4426 Stadion + monitoimihalli 12000 2713 428 944 388 -2900 4472 Mailapelihalli 10000 2261 356 786 323 -2400 3727 Autohallit alueella yhteensä 25000 5500 903 0 808 0 7210 RAKENNUKSET YHTEENSÄ 97000 21554 3491 6812 3133 -17200 34991
- 19. Toimenpiteet
- 21. Huomioita Hiilijalanjälkilaskenta osana suunnitteluprosessia: • Kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja kaavoitusta tukeva päästölaskenta edelleen hyvin pintapuolista ja osana laajaa arviointikokonaisuutta. Korostuu liikenne ja hiilinielut. • Rakennusten hiilijalanjälkilaskentaa on viety pitkälle ‐> ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020‐luvun puoliväliin mennessä. Johdonmukaisuus ja vertailtavuus: • Tavoitteet ja päästölaskenta mukaan suunnittelun eri vaiheisiin, johdonmukaisesti strategisesta suunnittelutasosta toteutukseen • Päästölähteet ja niiden vähennyspotentiaalin tulee olla helposti hahmotettavia ja vertailukelpoisia • Esitystapa ja vertailu muihin vaikutuksiin mietittävä tarkasti Sitouttaminen: • Sitouttaminen haastavaa ‐> toimenpiteet jakaantuvat usein pitkälle aikavälille ja usealle eri toimintayksilölle • Seuranta ja eri toimintayksiköiden sitouttaminen tulee perustua konkreettisiin tavoitteisiin.
- 22. Kiitos!