4. Hyvinvointivaltiot ovat saavuttaneet hyvinvointia…
Sosiaalisia tavoitteita kuvaavat indikaattorit: elämään tyytyväisyys, korkea elinikä,
ravinto, sanitaatiomahdollisuudet, tulot, energiansaanti, koulutus, sosiaalinen tuki,
demokratian laatu, tasa-arvo, työllisyys
5. …mutta ylittäneet ekologisen kestävyyden rajat
Biofyysistä kestävyyttä kuvaavat indikaattorit: hiilipäästöt, fosforipäästöt,
typpipäästöt, veden ja maan käyttö, ekologinen jalanjälki, luonnonvarojen kulutus
12. Ihmiskeskeisiä ajattelutapoja
• Ihmiset ovat erillään luonnosta.
• Yksipuolinen luonnon hallinta on
mahdollista ja suotavaa.
• Ihmiset ovat muita lajeja
ylempiarvoisia, mikä oikeuttaa
muiden lajien hyväksikäytön.
• Ihminen tulee toimeen ilman luontoa
tai voi korvata teknologialla luonnon
toimintoja.
22. Doing
Mielekäs tekeminen,
vastuullinen toiminta:
monipuoliset
toiminnan muodot
Being
Terveys, itsensä
toteuttaminen ja
itsekseen kasvaminen:
luontoyhteys,
kokonaisvaltainen
terveys
Loving
Merkitykselliset
suhteet, rakastaminen
ja rakastetuksi
tuleminen:
ihmisyhteisöt, muut
lajit
Having
Kohtuullinen elintaso,
riittävät resurssit:
materiaaliset
elämänedellytykset
Hyvinvoinnin
kokonaisuus
Ekosys-
teemit
23. Doing
Työkeskeinen arki,
liikaa tekemistä /
työttömyys,
osattomuus
Being
Sairaudet,
mielenterveyden
haasteet,
vieraantuminen, kiire,
ei luontoyhteyttä
Loving
Yksinäisyys, yhteyksien
puutteet/sosiaalinen
elämä
Having
Köyhyys ja
puute/ylikulutus,
tavarapaljous,
ostoskeskeisyys
Arjen ristiriitoja
Ekosys-
teemit
32. Kestävän hyvinvoinnin
tavoittelu voi lisätä
elämään
tyytyväisyyttä.
• Tutkimusten mukaan
ympäristöystävällinen toiminta ja
ympäristöystävällinen minäkuva
lisäävät elämään tyytyväisyyttä.
Tarpeet ihmisen perusolemuksen elementtejä, välttämättömyyksiä
Tarpeet toiminnan motiiveja
Tarveteoriat: tarpeiden tyydytyksen päämääränä terveys, autonomia, osallisuus, vapaus, itsensä toteuttaminen jne.
Meidän kannattaisi nähdä hyvinvointi monista erilaisista tarpeista koostuvana kokonaisuutena. Ja nimenomaan korostan tarpeita. Miksi tarpeet?
Tarpeet voidaan ymmärtää ihmisen perusolemuksen elementteinä, sellaisina välttämättömyyksinä, joiden toteutumatta jättämisestä aiheutuu vakavaa haittaa. Tarpeet ohjaa ihmisten toimintaa, koska tarpeen täyttämisen vaje saa ihmiset toimimaan, kunnes tarve tulee tyydytettyä. Tämä tulee esiin erityisesti fysiologisten ja biologispohjaisten tarpeiden kohdalla mutta voidaan ajatella, että myös yhteenkuuluvuuden tarpeet tai itsensätoteuttamisen tarpeet ohjaavat ihmisten käyttäytymistä.
Tarveteoriat soveltuvat hyvin kestävän hyvinvoinnin tarkasteluun myös siksi, että ne antavat eväitä tarpeiden ja halujen erotteluun. Vaikka käytännössä on usein vaikeaa erotella haluja tarpeista, on periaatteessa tunnistettu, että tarpeet on kaikille yhteisiä kun taas halut on yksilöllisiä ja kulttuurisidonnaisia.
On myös korostettava, että esimerkiksi ruoka tai asunto ei ole tarpeita vaan niitä hyödykkeitä ja resursseja, joilla tarpeita tyydytetään. Kestävän hyvinvoinnin tavoittelussa on muutettava juuri näitä tarpeiden tyydyttäjiä nykyistä kestävämpiin.