Otavan Opiston kehittämispäivien 21.-23.6.2010 tausta-aineistoa

1. Oppimisentulevaisuuttalabraamassa

2. “Pientenlukioidenpudotuspelialkoi”

3. IlpoKuronen: Peruskoulustaelämänkouluun. Väitös 18.6.2010

4. “Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta” - Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi tuntee erilaisuutensa ja leimautuu usein jo alakoulussa. Koulussa vallitseva liiallinen samanlaisuuden tavoittelu heikentää oppilaiden erilaisuuden huomioon ottamista. Koulukiusatut jäävät mielestään yksin ongelmineen ja sinnittelevät kestävyytensä äärirajoilla. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten kehää on vaikea katkaista myöhemmin, Kuronen valottaa. Tutkimus toi esiin vakavia puutteita oppilaiden viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa koulussa. Vaikeuksiin joutuneet kaipaavat kouluun varhaista puuttumista, ongelmien puheeksi ottamista ja työrauhaa. Myönteistä palautetta ja kannustusta he eivät juuri saa. Rangaistuksia ja kontrollitoimenpiteitä sen sijaan käytetään niin runsaasti, että ne menettävät usein merkityksensä. - Niin jännittäjiksi, levottomiksi kuin kiusatuiksi jo alakoulussa leimautuneilla kuin yläkouluvaiheessa opiskeluun kyllästyneillä tulisi olla oikeus tasa-arvoiseen asemaan ja hyvinvointiin koulussa, Kuronen korostaa. Kielteinen koulusuhde, traumaattiset koulukokemukset ja hyvinvoinnin järkkyminen ennakoivat merkittäviä vaikeuksia myöhemmässä elämässä.

5. “Vaihtoehtoisetkoulutusmallittuottivatonnistumisenkokemuksia” Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai muuten pienissä kouluyhteisöissä. Sitoutuminen koulutyöhön oli heikoimmillaan yläkoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa, joka usein päättyi keskeyttämiseen. Elämänkulun selkiintymisessä auttoivat vaihtoehtoiset koulutusmallit, joille esimerkiksi työpainotteisuus, henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja luottamusta rakentavat kohtaamiset olivat tyypillisiä piirteitä. Opiskelu valtavirrasta poikkeavissa koulutusmalleissa tuotti aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia, niihin kiinnityttiin parhaiten ja koulutukset koettiin mahdollisuuksina. Tutkimus osoitti myös opettajien vaikeuden kohdata erilaisia oppilaita. Opettajat näkivät muuttumisen tarpeen enemmän oppilaassa kuin koulun joustamattomissa käytännöissä. - Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ongelmat ja pahoinvointi kasautuvat. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkouluvaiheessa, joka ei valmista riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen, Kuronen arvioi.

6. Kehityssuuntia Arvot ja tavoitteet

7. Oppimisentulevaisuus -teemat Toiminta, yhteisö, koulu (Otava) Tieto, taito, oppiminen (Otava) Arvot, päämäärät ja tavoitteet (Tutu) Toiminta- ympäristö (Demos) Arvot ja tavoitteet

8. Jaksotjailmiöt

10. Palvelujentuottaminenjajakaminen

11. Opiskelijanjaopettajanvalintapolut

12. Informaalistaformaaliinjatakaisin

13. Tutkinnonkehityssuunnat

14. Vapaankehityssuunnat

15. Viikkoarkkitehtuuri 2008

16. Viikkoarkkitehtuuri 2010?

17. Teesien kolmijako

18. Teesiluokittelu 2030

19. Paneelit 2030

20. I Koulu ja oppiminen 1. Kouluopetuksenainejakoisuus (R) 2. Koulustatoimintakeskus (R) 3. Metataitojenarviointi (D) 4. Oppivatryhmät (K) 5. Hitaanoppimisentila (D) 6. Oppimistulokset (K) 7. Yhtenäinenopettajakoulutus (K) 8. Yleissivistyksennäyttö (D) 9. Monialainenopetustiimi (R) 10. Kouluympäristönsäkehittäjänä (D)

21. 1. Ainejakoisuus 2030 Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuusuhteellisentasanainepainotteisen(väline- jaharjoitusaineet) jatoimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelmanvälillä. todennäköinen toivottava

22. 3. Metataidot 2030 Arviointijaoppilaansaamapalautekohdistuuensisijaisestioppimisen meta- jasyvätaitoihinjatapahtuuenimmäkseenoppilaanjaopettajanvälisessädialogissa. todennäköinen toivottava

23. 4. Ryhmäoppiminen 2030 Luokkien tai luokattomanmallinasemestaoppilaistamuodostetaanpysyviä 6-8 hengenryhmiä, jotkaoppivatyhdessä. todennäköinen toivottava

24. II Koulu ja yhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (K) 2. Tiedonvälitys (D) 3. Euroopan integraatio (D) 4. Demokratia (K) 5. Älymanipulaatio (K) 6. Osallistuva oppiminen (D) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (K) 8. Kansalaisvelvollisuus (K) 9. Uskonto (D) 10. Kollektiivinen älykkyys (D)

25. 5. Älymanipulaatio Älykkyyttäedistäviägeenejä on tunnistettujamuutamatvanhemmatkäyttävätgeenimani-pulaatiotaparantaakseenjälkeläistensäälykkyyttä.

26. 8. Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suoma-laisetsuorittavat 11 kuukaudenkansalais-palveluksen.

27. III Oppiminen ja yhteiskunta 1. Oppivelvollisuus (K) 2. Lahjakkuus (D) 3. Yhteinen aika (D) 4. Suomen kieli (K) 5. Monimuotoisuus (D) 6. Virtuaalimaailma (K) 7. Ulkoistettu opettajuus (K) 8. Alueellinen tasa-arvo (D) 9. Oppimisympäristöt (R) 10. Jatkuva oppiminen (R) 11. Eläkeläiset kouluun (D) 12. Kotikoulu (D) 13. Relevantti tieto (R) 14. Sosiaalinen media (R) 15. Itseoppiminen (R) 16. Opettaja sivistysagenttina (D)

28. 2. Lahjakkuus Koulunpäätavoite on tasa-arvonsijaanjokaisenlapsenlah-jakkuudenesille-kaivaminenjatukeminen.

29. 6. Virtuaalimaailma Merkittäväosajokapäiväisestäkoulunkäynnistätapahtuuvirtuaali-todellisuudessa.

30. 13. Relevantti tieto Vuoden 2030 koulussadynaaminenjastaattinentieto on erotettukäsitteellisestitoisistaan. Ensin-mainittu on tietoailmiön tai oppi-aineenkeskeisistäkäsitteistäjaniidenkeskinäisistäsuhteista. Jälkimmäi-sessäon kysetiedettävistätapah-tumistajaasioistakutensiitä, ettäLuangPrabang on kaupunki Mekong-joenrannallaPohjois-Laosissa. Opetuksenjaopettajanensisijaisenatehtävänä on huolehtiadynaamisentiedonvälittymisestäjaprosesseista, joidenavullastaattinentietotarttuujakarttuuomaksuttuundynaamiseenkäsite- jatietokarttaan.

31. 14. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessämullistanuttapammetuottaajajakaatietoa. Koulussa se on merkinnytsitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamisettaidotyms. kehittyvätsamalla, kun koulutoteuttaaprimaaritehtäväänsätietojenjataitojenopettajana".

32. Sisä- ja ulkopaneelin eroja

33. Ratkaisukysymysten matriisi

34. Ainejako: laaja systeemi 2030

35. Oppimisentulevaisuus: jatko Seuranta - kerranvuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit Uudistaminen - ajankohtaisetkiistakysymykset - mittarienuudistaminen Laajentaminenjakeskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistinkartuttaminen

36. Vaikutuksen kehät 2030

37. Kilpailevaorganisaatio Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa ympäristössä, pyrkii päihittämään kilpailijansa ja uskoo vahvoihin yksilöihin. Keskinkertaisuutta ei hyväksytä, heikoista suorittajista pyritään pääsemään eroon. ”Organisaatio käyttää taloudellisia mittareita ja palkitsemiskeinoja. Ongelmia tulee usein yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa”

38. Uudistuvaorganisaatio Uudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää jatkuvassa muutoksessa. Viitaharju kuvaa sitä ”pioneeriuden kotipesäksi”. Tässä organisaatiossa ei hyväksytä paikalleen jämähtämistä. ”Aktiivisuus kohdistuu uusiin ideoihin ja tuotteisiin. Organisaation heikkouksia taas ovat kaaosmaisuus ja lyhytjänteisyys – asioiden vieminen loppuun saattaa unohtua.”

39. Osallistavaorganisaatio Osallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä pyritään yhdenmukaisuuteen, jopa perhemäiseen yhteisöön. Viitaharjun mukaan sisäinen yhteisöllisyys ja koheesio on äärimmäisen tärkeää. Se mitä ei hyväksytä on harmonian rikkominen.

40. Kontrolloivaorganisaatio Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. ”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

41. Kontrolloivaorganisaatio Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. ”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

42. Organisaationoppiminen Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin, kun pitäisi saada aikaan muutos. Toivottu innovatiivisuus, ketteryys tai mitä milloinkin ollaan hakemassa ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. ”Jos vastakkaiset arvot kilpailevat, tapahtuu jämähdys eikä kehitystä. Mutta esimerkiksi innovatiivisuus vaatii kaikkien identiteettien piirteitä, myös systemaattisuutta ja markkinalähtöisyyttä eikä pelkkää luovuutta.” Toivottu muutos ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. Menestyvä johto on Mäkelän mukaan vahva kaikkien identiteettien alueilla ja osaa myös muuttaa johtamistaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee. Muutos vaatii joka tapauksessa paljon vuorovaikutusta ja avointa keskustelua.

43. Tietokäsitys 2008

44. Tietokäsitys 2008

45. Mitä meillä on? (2008)

46. Tavoitteet 2008 Leadership: Oppijakeskeisyys ohjaa toimintaa: Jokainen oppija on erilainen ja tulee tulla palveluksi yksilöllisien tarpeiden mukaisesti Osakokonaisuuksilla oma suunnittelu ja toiminta toiminta-ajatuksen puitteissa Managerointi: Selkeät toimintokohtaiset: Tuotteet / Palvelut Vastuualueet Asiakaskunnat Tukee työnjakoa ja –suunnittelua Resursointi ja roolitus Taloudellinen suunnittelu ja seuranta

47. Kärjet 2008