Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseenSatu Hassi
Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Meillä on vielä toivoa, mutta ei juurikaan aikaa. Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa nopeammin kuin olemme uskoneet. Siksi meidän on toimittava nopeammin kuin olemme ajatelleet ja tehtävä enemmän kuin olemme aikoneet.
Korvataan öljy, kivihiili ja turve auringolla, tuulella, maalämmöllä ja biokaasulla. Ei tueta yrityksiä fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä vaan puhtaiden keksintöjen tekemisestä. Käytetään metsiämme vastuullisesti: tehdään metsähakkuita maltilla ja käytetään puuta nykyistä enemmän rakentamiseen, suojellaan soita ja vanhoja metsiämme.
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ilmastovaikutukset hiilitaseen näkökulmasta - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
VÄITÖSTIEDOTE 12.10.2015: Uusiutuvien polttoaineiden valmistus metsätähteistä edullisin vaihtoehto Suomen olosuhteissa
Diplomi-insinööri, erikoistutkija Ilkka Hannula VTT:ltä on väitöstutkimuksessaan vertaillut uusiutuvien liikennepolttoaineiden valmistamiseen soveltuvien teknologioiden kannattavuutta. Metsätähteistä valmistetut polttoaineet osoittautuivat Suomen olosuhteissa edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Biomassaa tai sähköenergiaa hyödyntävien prosessien teknistaloudellista suoristuskykyä vertailtiin nyt ensimmäistä kertaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli biomassan kaasutukseen perustuva prosessi, jota vertailtiin vaihtoehtoon, jossa polttoaineita valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sähköenergian avulla. Tämän lisäksi väitöstyössä kehitettiin Suomen oloihin räätälöity hybridiprosessi, joka yhdistelee piirteitä edellä mainituista tekniikoista. Uusiutuville liikennepolttoaineille laskettiin seuraavat, bensiinilitran energiasisältöä (Lb-ekv.) vastaavat tuotantokustannusarviot: metaani 0,6–1,2 €/Lb-ekv., metanoli 0,7–1,3 €/Lb-ekv. ja bensiini 0,7–1,5 €/Lb-ekv. Vaihteluvälin alhaisimmat kustannukset saavutettiin kaasutukseen perustuvalla prosessilla, toiseksi alimmat hybridiprosessilla ja korkeimmat sähköenergiaan perustuvalla prosessilla. Metaanin ja metanolin hinnat eivät sisällä jakelun ja loppukäytön aiheuttamia lisäkustannuksia, kun taas bensiinin käytössä voidaan hyödyntää olemassa olevaa jakeluverkkoa ja kalustoa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että samasta määrästä metsätähdettä pystytään tuottamaan merkittävästi enemmän biopolttoainetta, mikäli prosessiin syötetään lisää vetyä ulkopuolisesta lähteestä. Lisävety voidaan tuottaa esimerkiksi uusiutuvasta sähköstä veden elektrolyysin avulla. Jotta tämä olisi taloudellisesti kannattavaa, pitäisi uusiutuvan sähkön hinnan olla alle 20 €/MWh, eli merkittävästi nykyistä hintatasoa alhaisempi.
Väitöstutkimuksessa tarkastellut uusiutuvat polttoaineet ovat kalliimpia kuin öljypohjaisen bensiinin veroton hinta (~0,5 €/l). Uusiutuvien polttoaineiden ja sähkön käyttöä liikenteessä tulee kuitenkin lisätä, jotta Euroopan vuodelle 2030 asettamat 40 %:n päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä edellyttää pitkäkestoisia edistämistoimia, joihin lukeutuu merkittävä panostus tutkimukseen, mutta erityisesti toimet, jotka nopeuttavat demonstraatiolaitosten rakentamista.
Diplomi-insinööri Ilkka Hannula väittelee 16.10.2015 klo 12 (Sali 216, Otakaari 4, Espoo) Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksella aiheenaan ”Synthetic fuels and light olefins from biomass residues, carbon dioxide and electricity: Performance and cost analysis”.
Väitöskirja verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2015/S107.pdf
Lisätietoja:
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Ilkka Hannula, erikoistutkija
ilkka.hannula@vtt.fi, puh. 020 722 6370
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
2. 2
Maaperän hiilensidonta: kolme erilaista päämäärää
19.8.2020
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
→ orgaanisten maiden päästöjen vähentämisellä merkittävä vaikutus kansallisiin KHK-päästöihin
2. Märehtijätuotteiden hiilijalanjäljen pienentäminen
→ Kivennäismaiden hiilensidonnan lisääminen: tuotteiden HJJ:n totuudenmukaisempi vertailu,
vaikka ilmastovaikutus jää pieneksi
3. Maan kasvukunnon säilyttäminen
→ huonorakenteisten ja vähämultavien maiden hiilensidonnan lisääminen → tuotantopanoksien
hyötysuhde paranee, eroosio- ym. ongelmat pienenevät
3. Nurmitutkimus – keskeiset hiilensidontaan
vaikuttavat viljelytekniset keinot
• Kyntö ja nurmen uusimisvälit –
• Uusiminen hyvän satotason säilyttämiseksi välttämätöntä
• Täydennyskylvö yksi mahdollisuus pidentää nurmen ikää (tutkimustieto
puutteellista)
• Uusimistekniikka (turvemaat)
• Tuotantointensiteetti
• Viljelypanosten käyttö - typpilannoitus
• Korjuuintensiteetti niittokorkeus
• Karjanlannan merkitys
• Keskeinen osa hiili- ja ravinnekiertoa
• Kasvilajierot
• Erot sekä juuriston syvyysjakaumassa että biomassassa suuria
Turvemaat
• Yleisesti sekä pohjaveden pinnan tason säätely
3 27.8.2
BiokaasuApila
JuuriHiili
Varmanurmi
CarboNurmi
Omaihka
Orminurmi
Multa
x
x x
x x
x
x
x
x
x x
x x x x
x x
• Mahtava, SOMPA, Kotietu, Taloustohtori, Multa, Carbo…
• Myös uusia hakuja tulossa
6. Hiilitase
toukokuu 2019
– maaliskuu
2020
(CARBONURMI,
Lind & Maljanen)
Luke Kuopio &
UEF
Ei siis koko
vuoden tase !
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
N0 N150 N300 C6 C12
CO2exchange(gCO2eq/m2/May-
March)
GHG budget (N2O, CH4, NEE) Biomass CO2 Total balance
Tässä vaiheessa leikkuu-
korkeuden lisääminen pienensi
selvästi satoa, jätti enemmän
sänkimassaa ja paransi
jälkikasvua ja C-sidontaa
6 cm 12 cm
SidontaPäästö
7. Niittokorkeuden vaikutus säilörehunurmen KHK-taseeseen:
SATO (Luke Kuopio)
27.8.2020
7
• Kuiva-ainesato oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi
matalalla leikkuukorkeudella (ero 1. ja 2. sadossa)
• Leikkuukorkeus vaikutti sadon sulavuuteen 1. sadossa (-11 g/kg
ka)
→ kun hiilidioksidiekvivalentti-päästö/nielu on laskettu koko
vuodelle, voidaan tulosta tarkastella myös tuotettua säilörehukiloa
kohti
• Kumulatiivisesti mitattuna sänkeä jäi peltoon 2700 vs. 4600 kg
ka/ha
• Ei voida erottaa mistä niitoista sänki koostui
• Teoreettinen (C osuus 0,42 biomassasta) sängen hiilisyöte oli
korkeammalla leikkuukorkeudella 1930 ja matalammalla 1140 kg
C/ha
• Koska korkeampi sängen korkeus suosi nurminataa, on
mahdollista, että nadan mahdollisesti suurempi juuristomassa
kasvattaa hiilisyötettä maahan
11. CO2-tase
Toukokuu -
2019 maaliskuu
2020
(Lind &
Maljanen)
Luke Kuopio &
UEF
Ei siis koko
vuoden tase !!!
(vielä)
-3000
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
NN18 NN20 NN21 VN16 VN20 VN21CO2exchange(g
CO2eq/m2/May-March)
GHG budget (N2O, CH4, NEE)
Biomass CO2
Total balance
Nuori nurmi Vanha nurmi
SidontaPäästö
Näkyy myös pellon sisäinen vaihtelu!
12. 12
JuuriHiili-Kyntökoe – Juuristomassa
Luke Kuopio
• Juuristonäytteet otettiin kolmannen
niiton yhteydessä 23.9.
• Profiilit: 0-2 cm, 2-10 cm, 10-20 cm ja 20-
40 cm
• Tilastollista eroa 1. ja 3. vuoden nurmien
välillä ei kokonaisjuuristomassassa ollut,
vaikka numeerisesti ero oli lähes 2000 kg
ka/ha
• Vanhemmassa nurmessa profiilin 10-20 cm
juuristomassa oli merkittävästi korkeampi
(P<0.05)→ tt/nn suhde? Vai kenties satsaus
juuristoon?
27.8.2020
TT/NN-suhde
36/64
TT/NN-suhde
77/23
14. Puna-apila/timotei -nurmen kaasuvuo 2017 - 2018 ja
uudistamisvuonna 2019
Luke & UEF Kuopio (Li, ym., julkaisematon)
27.8.2020 14
• Kasvukaudella pelto oli
voimakas hiilennielu, mutta
koko vuoden tarkastelussa
pelto oli lähde
• Vuosivaihtelu suuri
• Lannoitustavan ero
pienehkö
OrgaaninentyppiMineraalityppi
SidontaPäästö
Netto = sininen pylväs
Uusimisvuosi20182017
15. Yhteenveto
➢ Nurmen hiilensidonta ja maan hiilikierto on aidosti monimutkainen kokonaisuus
– Olosuhteiden voimakas vaikutus (maa, sää…)
– Mittaustekniikoiden väliset erot
– Tarvittavien mittausten lukumäärä ja aikajänne
➢ On mahdollista että kivennäismailla hiilensidonta alentaa maidon ja naudanlihan
hiilijalanjälkeä merkittävästi – tärkeä tutkimuskohde
➢ Orgaanisten maiden osalta kyse on päästöjen vähentämisestä – nurmet eduksi
➢ Tällä hetkellä tulokset ovat hyvin vaihtelevia suuresta päästöstä suureen nieluun
➢ Muutaman vuoden kuluessa saamme huomattavasti tarkemman kuvan tilanteesta -
siihen asti kannattaa suhtautua rauhallisesti
15 27.8.2020