Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi

1. Suomen keinot saavuttaa
päästövähennystavoitteet
•Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut – seminaari
•Luonnonvarakeskus 5.9.2017
Markku Ollikainen
Ilmastopaneelin puheenjohtaja

2. Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet
20
22
24
26
28
30
32
2021 2030
Päästöjen kehitys suhteessa tavoitepolkuun ja
lisätoimet
Perusura Tavoitepolku Lisätoimet
Taakanjakosektorin vähennystavoite 39% vuoteen 2030 mennessä
• Päästöjä tulee vähentää tasolta 30 Mt tasolle 21 Mt, eli yhteensä noin 9 Mt
• Suomi saa käyttää joustoja, joilla vähennysprosentti laskee tasolle 37.5%
• Uusia toimia tarvitaan noin 6 Mt:n vähentämiseksi
Keskeiset toimet
Liikenne: 3 - 4 Mt
- Fossiiliset polttoaineet 1,5 Mt
- Liikennejärjestelmä 1 Mt
- Ajoneuvot 0.6 Mt
Jätehuolto: 0.6 Mt
Talojen (öljy)lämmitys: 0.3 Mt
Muut 1-1,5 Mt
E&I strategian pääkeino: biopolttoaineet
- Jäte ja metsäteollisuuden sivuvirrat
KYLLÄ
- Ainespuun käyttö EI
Biopolttoainekorostuksen riskit:
- taloudellinen (puun hinta), poliittinen
(nielu) ja päästötavoite (jos ei
investointeja)
Toimien mitoituksessa silmälläpidettävää:
vuoden 2050 tavoitteet (80-95% vähennys
päästöihin)
Olemmeko oikealla tiellä?

3. Ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut
Pariisin sopimus: nielut ja päästöt tasapainossa
vuosisadan lopussa
- Hiilineutraalisuus
- Kehittyneet maat: nielut suuremmat kuin
päästöt
Hiilineutraalisuus: laajentaa ilmastopolitiikan
alaa
- Nostaa nielut osaksi ilmastopolitiikkaa, juuri
kuten EU on tekemässä
- Nielutavoite ja pitkän aikavälin päästöt
tulevat sidotuksi toisiinsa
- Suomen tulee laatia oma nielupolitiikka,
nielut voivat olla edullinen tapa vähentää
nettopäästöjä (maatalous & turvemaat,
hiilensidonta)
Nettonegatiivisuus: ala kasvaa edelleen
- Hiilen poistaminen ilmasta lisätavoitteeksi –
negatiiviset päästöt
- Ei vielä laajamittaisemmin työn alla – IPCC
29.3.2017 3
Ruotsi: nettonegatiivinen 2045
Olisiko Suomikin?

4. Kokonaispäästöjen tavoiteura
Kuva: Suomen päästökehitys
29.3.2017 4
Vuosi 2050
Päästöt, kun niiden
vähennystavoite on
80 % : 14.3 Mt
90 %: 7.1 Mt
95 %: 3.6 Mt
Nielu - 19.7 Mt
Jos tavoite 90 %, on
Suomi hiilineutraali
vuonna 2043 ja tulee
nettonegatiiviseksi
sen jälkeen
nykyisellä nielulla
0,0000
10,0000
20,0000
30,0000
40,0000
50,0000
60,0000
70,0000
80,0000
90,0000
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
2032
2034
2036
2038
2040
2042
2044
2046
2048
2050
MtCO2ekv.
Toteutuneet (Tilastokeskus) Nykypolku (arvio) Tavoitepolku

5. Päästöjen rajoittaminen
Energian käyttö 74 % (40.8 Mt)
Suomen päästöistä
- Päästökauppasektori 25.5 Mt
- Liikenne 11.5 Mt
Sähkön ja lämmön tuotanto
- Kivihiili 2030
- Öljylämmitys 2035
- Turve 2040
- Maakaasu 2045
Päästötön liikenne
- Henkilöautoliikenne 2040
- Raskas liikenne 2045
- Lentoliikenne 2045
29.3.2017 5
Poissulkemisen strategia
2045 Suomen päästöt n.12 Mt
Öljyn käyttö lähes nolla

6. Päästöjen poissulkemisen haasteita
29.3.2017 6
Päästökauppasektorin toimet
• Toiminnasta päättää EU
- Ensimmäinen oma toimi:
kivihiilen poistaminen – muut?
Taakanjakosektori: 2030
tavoitteet
- Liikenne ja asuntojen lämmitys
– mistä lähtökohdat päästöjen
eliminointiin vuonna 2040?
Missä jäljellä olevat päästöt?
- Maatalous
- Teollisuusprosesseja (metalli)
Erilaisia hajapäästöjä
Puhdas kaupunki-ilma: terveyshyöty

7. Menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Tutkimus- ja tuotekehitys
- Olemme kärkimaa useilla
ilmastotoimien alueella
- Julkisella vallalla suuri vastuu
edistää innovaatiotoimintaa
Ilmastoinnovaatiot Suomessa
- ratkaisuja maailmalle
päästöjen vähentämiseen ja
vientimenestystä Suomeen
Kansalaisten rooli
- luodaan kanavat vaikuttaa
päästöjen vähentämiseen
29.3.2017 7
Onnea on ilmastokestävyys

8. 29.3.2017 8
Suomi voi ja sen pitää olla kokoaan
suurempi toimija ilmastoasioissa