Palvelujen suhdanteet 2/2014
Logistiikka • Informaatio ja viestintä • Yritys- ja asiantuntijapalvelut • hallinto- ja
tukipalvelut • Viihde ja virkistys • Kiinteistöala • Muut palvelut
>	 “Yksityisten palvelujen pitkään jatkunut työllisyyskasvu on pysähtynyt.”
>	 “Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon arvo ja volyymi kasvoivat toisella
neljänneksellä hitaasti.”
>	 “Palvelualojen merkitys taloudessa kasvaa – täyttä potentiaalia ei ole vielä pystytty
hyödyntämään.”
Maailmantalous kasvaa – Suomi stagnaatiossa
Sisällys
Suomen talous yhä stagnaatiossa....................1
Palvelujenkin kasvu jäi vaimeaksi......................2
Logistiikka...............................................................3
Informaatio ja viestintä.......................................4
Yritys- ja asiantuntijapalvelut............................5
Hallinto- ja tukipalvelut.......................................6
Viihde ja virkistys..................................................7
Kiinteistöala, huolto ja
kunnossapito sekä muut palvelut......................8
Palvelualojen työantajat PALTA on
elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen
etujärjestö.
PALTAn jäseniä ovat 1 700 yritystä ja
yhteisöä, jotka yhteensä työllistävät
Suomessa noin 150 000 työntekijää.
PALTA on EK:n suurimpia jäsenliittoja.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen. PALTA julkaisee
suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa. Seuraava katsaus julkaistaan
18.11.2014.
Lisätietoja
Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 020 595 5031 matti.paavonen@palta.fi
Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353 riitta.varpe@palta.fi
PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014 1
90
92
94
96
98
100
102
104
106
108
110
08 09 10 11 12 13 14
Ruotsi
USA
Saksa
EU28
Suomi
2008 = 100
60
70
80
90
100
110
120
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Saksa
Ruotsi
USA
Suomi
2000 = 100
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
TOT A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S
Suomen ja Ruotsin BKT:n muutos:ten (2008-2012, %) erotus
Kauppa ja palvelualatTeollisuus ja rakent.
Ruotsi pärjännyt paremmin
Suomi pärjännyt paremmin
Suomen talous yhä stagnaatiossa
Maailmantalous on pääsemässä vauhtiin
EU:n, USA:n ja monen muun kauppakumppanimme
taloudet ovat jatkaneet alkuvuonna kasvuaan. Yritysten ja
kuluttajien kohonneet odotukset ennakoivat maailman-
talouden kasvun myös jatkuvan. Välittömiä negatiivisia
vaikutuksia Suomen talouskasvulle tuottavat lähinnä
kotimaan yksityisen kulutuksen ja investointien ongelmat
sekä Venäjän talouden ja ruplan alamäki.
Miksei Suomen talous kasva?
Suomen vienti ja teollisuus ovat yhä jonkinlaisessa
seisetilassa, vaikka maailmankauppa käy ja Eurooppakin
on päässyt hienoiseen kasvuun. Suomen vienti lähtee
nousuun hitaasti, ja kansantalouden tasolla viennin
vetoapu näkyy vielä pidemmällä viiveellä. Tilanne ilmentää
lisäksi yhtä taloutemme rakenneongelmaa: finanssikriisin
jälkeen Suomi on menettänyt pahasti markkinaosuuttaan
maailmankaupassa. Tämä johtuu sekä kustannuskilpai-
lukyvyn että reaalisen kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Lopputuloksena vientimarkkinoiden kasvu ei tuo saman-
laista vetoapua kuin ennen. Viimeisen kuuden vuoden
aikana Suomen nettovienti ja investoinnit ovat romah-
taneet, mutta kulutuskysynnän kasvu on vaimentanut
taantuman vaikutuksia merkittävästi. Kuluvana vuonna
työllisyyskehitys jää kuitenkin heikoksi, minkä lisäksi yksi-
tyistä kulutusta rasittavat epävarmuus ja veronkorotukset.
Palvelujen merkitys korostuu
Meneillään on historiallisen syvä ja pitkäkestoinen
taantuma. Keskivertokansalaisen elämään taantuma
on vaikuttanut vakavuuteensa nähden kuitenkin vähän.
Yksityisillä palvelualoilla syntyneet uudet työpaikat ovat
ylläpitäneet kulutuksen kasvua ja kannatelleet koko
taloutta. Palvelujen merkitys on kasvanut tasaisesti ja
näin ollen palvelut ovat myös suuressa roolissa kun
uutta talouskasvua lähdetään rakentamaan. Palvelujen
täyttä potentiaalia ei Suomessa ole kuitenkaan osattu
hyödyntää. Ruotsi selvisi finanssikriisin jälkeisestä taan-
tumasta huomattavasti Suomea ketterämmin. Maiden
BKT:n volyymin muutoksissa (2008–2012) oleva 10
prosenttiyksikön ero (Suomi -5 %, Ruotsi +5 %) ei selity
pelkästään teollisuuden kehityksellä, vaan myös palve-
lualat ovat pärjänneet Ruotsissa paremmin. Perinteisen
maaotteluvertailun takana on varmasti taas opittavaa niin
työvoima- kuin elinkeinopolitiikassakin.
Suomi ei ole päässyt mukaan maailmantalouden kasvuun.
Suomen viennin suorituskyky¹)
on heikentynyt selvästi kilpailijamaita
nopeammin.
Suomen ja Ruotsin BKT:n volyymin muutosten (2008–2012, %) erotukset
toimialoittain. Negatiivinen luku osoittaa Ruotsin saaman etumatkan.
Maailmantalous kasvaa mutta Suomi laahaa yhä taantumassa. Ulkomaankauppaan kohdistuu
toiveikkaita odotuksia. Ukrainan kriisi varjostaa tulevaisuudennäkymiä, vaikka suorat vaikutukset
ovat jääneet pieniksi.
Talouden perustunnusluvut %
2013 III/13 IV/13 I/14 II/14
BKT (nelj.vuosi) -1,2 0,3 -0,3 -0,4 0,1
BKT (vuosimuutos) -1,2 -0,3 0,1 0,1 -0,1
Tavaravienti (vuosim.) -1,5 -3,9 2,9 -4,3 1,7
Palveluvienti (vuosim.) - 6,0 0,2 -9,7 -1,2 19,0
Ostovoima -0,5 0,0 -0,4 -1,1 0,0
Työttömyysaste 8,2 8,6 8,7 8,6 8,6
Työlliset (vuosim.) -1,1 -1,5 -1,0 -0,6 -0,7
¹)
Suorituskyky kuvaa viennin kehitystä suhteessa kyseisen maan
vientimarkkinoiden kehitykseen. Pudotus indeksissä viittaa markki-
naosuuden pienenemiseen.
2 PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014
-35
-25
-15
-5
5
15
25
35
-12
-9
-6
-3
0
3
6
9
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Palvelutuotannon muutos Palvelujen odotukset, t-3 (oa)
OdotuksetTuotannon muutos, %
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
Teollisuus Raken-
taminen
Kauppa Palvelut Kuluttajien
ostovoima
I/2014
II/2014*
Vuosimuutos, %
60
70
80
90
100
110
120
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
EU-vienti (3kk lka) EU Komposiittiodotukset (t-6)
OdotuksetTuotannon muutos, %
Palvelujenkin kasvu jäi vaimeaksi
Pieniä muutoksia nollan molemmin puolin
Yksityiset palvelualat ovat tällä hetkellä muun talouden
tavoin stagnaatiossa eli taloudellisessa seisetilassa.
Muutokset nollan molemmin puolin ovat pieniä. PALTAn
ennusteessa ennakoidaan yksityisten palvelutoimialojen
liikevaihdon kasvaneen huhti–kesäkuussa vajaat kaksi
prosenttia ja myynnin määrän noin puoli prosenttia.
Työllisten määrässä tapahtui viime vuonna vajaan
prosentin notkahdus, eikä kevät ole tuonut tilanteeseen
juurikaan muutoksia.
Yritysten odotukset yhä vaimealla tasolla
Palvelualojen odotuksia kotimaassa kuvaavat luottamus-
indikaattorit ovat pysyneet saldoluvun nolla tuntumassa.
Yritykset eivät siis odota lähikuukausilta kovin voimakasta
kasvua.
Mistä löytyisi vetoapuja Suomelle?
Kuluttajien ostovoima ei kuluvana vuonna kasva. Palve-
lualojen harteilla viime vuodet ollut työllisyyden kasvu ei
tuo vetoapua, joten koko talouden palkkasumma kasvaa
vain hädin tuskin inflaatiota nopeammin. Heikon työlli-
syystilanteen lisäksi kuluttajien riesana on joukko veron-
korotuksia ja häilyvä epävarmuus. Alkuvuonna Suomen
tavaravienti ja teollisuuden uudet tilaukset ovat hienoksel-
taan kasvaneet. Niin ikään teollisuuden liikevaihdon kehi-
tyksessä on nähtävissä jonkinlaista käännettä parempaan.
Kulutuskysynnän sekä investointien heikkenemisen vuoksi
palvelujen kasvun odotetaan kuitenkin olevan loppuvuon-
nakin hidasta.
Investointeja on pystyttävä edesauttamaan
Suomen kokonaistuotanto on yhä reilut viisi prosenttia
alle vuoden 2008 tason. Ahdingon syyt selviävät huolto-
taseesta: nettovienti on uponnut pakkaselle ja yksityisten
investointien volyymi supistunut lähes 20 prosenttia.
Ulkomaankaupan voidaan odottaa kohenevan maail-
mankaupan kasvun myötä. Investointien kautta työllisyy-
teenkin voitaisiin saada kaivattu piristysruiske. Yritykset ja
kuluttajat ryhtyvät kuitenkin toteuttamaan vain kannat-
tavia investointeja. Edellytysten ja toimintaympäristön on
oltava kunnossa, jotta näin kävisi. Palvelualoilla inves-
toinnit ovat usein aineettomia tai kohdistuvat henkilös-
töön. Käynnissä on valtava rakennemuutos, jonka aikana
julkisia tukia pitäisi kohdentaa ennemmin uudistavaan
kuin säilyttävään toimintaan.
Palveluyritysten tulevaisuudenodotukset ovat yhä nollatasolla ja myynnin
määrän kasvu hidasta.
Muilta talouden päätoimialoilta tai yksityisestä kulutuksesta ei ole
odotettavissa merkittäviä muutoksia palvelujen kysyntään. Kuvassa
volyymien vuosimuutokset.
Suomen tavaravienti EU-alueelle on kääntynyt kasvuun kun
tulevaisuudenodotukset unionin alueella ovat kohentuneet.
Yksityisten palvelutoimialojen myynnin määrä kasvoi hieman vuoden toisella neljänneksellä.
Liikevaihdon ja volyymin kasvu jää kuluvana vuonna vaisuksi. Heikko työllisyyskehitys,
veronkorotukset ja epävarmuus painavat yksityistä kulutusta.
¹)
Yksityiset palvelut ilman kaupanaloja.
	
	 Palvelualoja ja kotimarkkinoita on Suomessa pidetty vientiteol-
lisuuden tukitoimintona eikä kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavana
liiketoimintana. Kuusi vuotta jatkuneen taantuman aikana palvelualat
ovat ylläpitäneet työllisyyttä ja vaimentaneet taantuman vaikutuksia
merkittävästi. Pelkästään vientiteollisuuden elvytyksellä ei selvitä,
vaan panostuksia on suunnattava myös palvelualojen kilpailukykyyn ja
kansainväliseen kasvuun.”
Tuomo Rönkkö / Maintpartner Oy, hallituksen puheenjohtaja
	 ”
PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014 3
95
100
105
110
115
120
125
130
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Logistiikka-alan liikevaihto
2005 = 100
80
90
100
110
120
130
140
150
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Ilmaliikenne
Maaliikenne
Varastointi ym.
Posti- ja kuriiri-
toiminta
Vesiliikenne
2005 = 100
90
95
100
105
110
115
2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14
Tuotos
Työpanos
Tuottavuus
2005 = 100
Logistiikka
Ulkomaankauppa kääntynyt kasvuun
Suomen tavaraviennin (+2 %) ja tavaratuonnin (+3 %) arvo
kasvoi huhti–kesäkuussa edellisvuotiseen nähden. Ulko-
maankaupan volyymit kasvoivat vielä muutaman prosent-
tiyksikön ripeämmin. Vienti Euroopan unioniin kasvoi 11
prosenttia (800 Milj. €). Vienti Venäjälle supistui noin 12
prosenttia (150 Milj. €). Maailmantalouden parantuneet
kasvunäkymät ovat hyvä uutinen ulkomaankaupan ja
logistiikkapalvelujen näkökulmasta. EU:n osuus Suomen
viennistä on vajaa 60 prosenttia, joten Euroopan kasvu
kompensoi Venäjän taantuman vaikutuksia. Sen sijaan
heikon ostovoimakehityksen rasittama kotimaan kauppa
varjostaa logistiikan näkymiä. Kotimaan ammattitieliiken-
teen tavaramäärä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä
kolme prosenttia, mutta kilometrisuorite supistui 14
prosenttia vuodentakaiseen nähden.
Liikevaihto ja volyymi supistuivat yhä
PALTAn ennusteessa logistiikkapalvelujen liikevaihdon
arvon ja myynnin määrän ennakoidaan supistu-
neen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin kaksi
prosenttia edellisvuoteen nähden. Logistiikan työllisten
määrä supistui viime vuonna vajaat kaksi prosenttia eli
noin 3 000 henkilöllä. Alkuvuonna 2014 henkilöstö-
määrän hienoisen alamäen ennakoidaan jatkuneen. Alan
työpanos on supistunut tuotoksen volyymiä nopeammin,
joten alan tuottavuus on viime vuosina hieman kohen-
tunut.
Tulevaisuudenodotukset yhä vaisut
EK:n suhdannebarometrin tulosten perusteella logistiikka-
yritysten tulevaisuudenodotukset ovat niin myynnin kuin
henkilöstökehityksenkin osalta yhä pessimistiset, vaikka
ulkomaankaupan näkymät ovatkin kohentuneet. Toimialan
liikevaihdon kasvu jäänee kuluvana vuonna hieman nollan
alapuolelle.
Logistiikan liikevaihto supistui vuoden toisellakin neljänneksellä.
Heikko liikevaihtokehitys näkyy kaikilla toimialoilla.
Logistiikka-alan tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden kehitys
yksityisellä sektorilla.
Maaliikenne, Vesiliikenne, Ilmaliikenne,
Varastointi ja muu logistiikka
Logistiikan liikevaihdon ja myynnin määrän alamäki jatkui. Tulevaisuudenodotukset ovat yhä
alamaissa ulkomaankaupan näkymien piristymisestä huolimatta.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolman-
nelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14
H Kuljetus ja
varastointi
-1,5 -1,4 -2,2 -1,2 -1,8 →
49 Maa- ja
rautatieliikenne
-0,6 0,3 -1,2 0,0 -1,0 →
50 Vesiliikenne -0,5 -2,6 1,4 -4,9 -1,0 →
51 Ilmaliikenne -1,2 -1,7 -4,4 -3,2 -5,0
52 Varasto ja
muut
-3,4 -3,0 -4,3 0,0 -1,5 →
53 Posti- ja
kuriiritoim.
-1,4 -1,5 -3,1 -2,0 -2,0 →
	Venäjän elintarvikkeiden tuontiin kohdistuvat kiellot vaikuttavat
yrityksiin, jotka näitä liikenteitä hoitavat. Tuotteiden kuuluminen EU:n
asettamien pakotteiden piiriin on osittain tulkinnanvaraista. Selvitykset
työllistävät. Tulli ja Ulkoministeriö palvelevat pääasiassa hyvin, mutta
ongelmiakin on esiintynyt. Suomen reitin kilpailukyvyn kannalta olisikin
tärkeää luoda pakotteista yritysten käyttöön mahdollisimman selkeät
tulkintaohjeet.”
Heikki Halmetoja / CHS Group Oy, toimitusjohtaja
”
Ennustenuolien selitteet
↗ kasvu kiihtyy → kasvuvauhti ei muutu ↘ kasvu hidastuu
4 PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014
95
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto
2005 = 100
80
100
120
140
160
180
200
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Tietojenkäsit-
telypalvelut
Audiovisuaali-
set palvelut
Kustannus-
toiminta
Televiestintä
2005 = 100
90
95
100
105
110
115
2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14
Tuotos
Työpanos
Tuottavuus
2005 = 100
Informaatio ja viestintä
Toimialojen kehityskulut vastakkaissuuntaisia
Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto kasvoi huhti–
kesäkuussa kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna,
ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Toimialan myynnin
määrä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä lähes viisi
prosenttia vuodentakaiseen nähden.
Tietojenkäsittelypalveluja lukuun ottamatta alan muut
toimialat ovat kehittyneet viime vuosina mollivoittoisesti.
Tietotekniikka-alaa edustavan Teknologiateollisuuden
suhdannekatsauksessa ennakoidaan tietojenkäsittelypal-
velujen kasvun jatkuvan: ”Tietotekniikka-alan yritysten
liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suurempi kuin
viime vuonna vastaavaan aikaan.”
Pitkään alavireisesti kehittyneen televiestinnän liike-
vaihdon alamäki näyttäisi pysähtyneen ja alan tuottaja-
hinnat ovat kääntyneen pitkästä aikaa kasvuun.
Liikevaihto kasvaa, työllisyys ei
Liikevaihdon kasvu keskittyy muuta toimialaa vähemmän
työllistäviin yrityksiin. Näin ollen kasvusta huolimatta
informaatio- ja viestintäpalvelujen yksityisen sektorin
työllisten määrä pysyi viime vuonna muuttumatto-
mana. Alkuvuonna 2014 henkilöstömäärän ennakoidaan
pysyvän edellisvuotisella tasolla. Rakennemuutoksesta
ja vaisusta työllisyyskasvusta johtuen informaatio- ja
viestintäpalvelujen tuottavuus on viime vuosina hieman
parantunut.
Tulevaisuudenodotukset parantuneet
EK:n suhdannebarometrin tulosten perusteella alan
yritysten odotuksia kuvaavan luottamusindikaattorin
saldoluvut ovat viime kuukausina kohonneet. Vaikka
suhdannetilanne koetaan vielä hankalaksi, ovat lähikuu-
kausien myyntiodotukset piristyneet. Alan liikevaihdon
kasvun ennakoidaan jatkuvan syksyn aikana.
Tietojenkäsittelypalvelujen suotuisa kehitys on pitänyt informaatio- ja
viestintäpalvelujen liikevaihdon kasvussa.
Toimialoittaiset erot kehityksessä ovat rakenteellisista syistä suuria.
Informaatio- ja viestintäpalvelujen tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja
tuottavuuden kehitys yksityisellä sektorilla.
Media-ala, Televiestintä ja
Tietojenkäsittelypalvelut
Liikevaihto kasvaa, työllisyys ei. Televiestinnän alamäki näyttää pysähtyneen. Erot alatoimialojen
rakenteissa ja kehityksessä ovat suuria. Peliteollisuuden merkitys koko palvelualan kannalta kasvaa.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle
ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14
J Informaatio ja viestintä 2,6 2,4 2,8 5,6 6,0 →
58 Kustannustoiminta -4,6 -4,9 -5,7 -4,6 -4,0 ↘
59 Musiikki ja
ohjelmatuotanto
-4,4 -5,9 -5,4 3,4 1,0 →
60 Radio- ja televisitoim. -3,5 -2,9 -7,1 -0,5 -1,0 →
61 Televiestintä -3,6 -5,4 1,3 -2,1 0,5 ↗
62+63 Tietojenkäsit.palv. 11,0 13,1 9,1 14,3 14,0 →
	 Taantumasta huolimatta tietoliikenteen volyymit erityisesti
matkaviestinverkossa ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Pääsyy
kasvuun on liikkuvan kuvan lisääntyvä katselu kannettavista laitteista.
Sekä laajakaista- että 4G-verkkojen rakentaminen pitävät investointi-
tason korkeana, noin 15 prosenttina teleyritysten liikevaihdosta.”
Reijo Svento / Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ryj,
toimitusjohtaja
	 ”
PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014 5
90
100
110
120
130
140
150
160
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto
2005 = 100
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Liikkeenjohdon
palv.
Muut liike-
elämän palv.
Tekniset palv.
T&k-palvelut
Mainonta &
markkinatutk.
2005 = 100
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14
Tuotos
Työpanos
Tuottavuus
2005 = 100
Yritys- ja asiantuntijapalvelut
Liikevaihdon kasvu hidasta
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto kasvoi huhti–
kesäkuussa vajaan prosentin vuodentakaiseen nähden,
ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Myynnin määrä kasvoi
toisella neljänneksellä vain puoli prosenttia viimevuotisesta.
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen kasvu hidastui viime vuoden
loppupuolella. Vuoden vaihteen jälkeen liikkeenjohdon
palveluiden kehitys on parantunut selvästi. Myös mainonnan
ja markkinatutkimuksen liikevaihtokehityksessä on nähtä-
vissä käänne parempaan.
Työllisyys kasvoi, mutta hitaasti
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen kasvu on osa vuosikym-
menen jatkunutta trendiä, jossa yritykset keskittyvät omaan
ydinliiketoimintaansa ja hankkivat asiantuntija- ja tukipal-
veluja niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Nämä liike-elämän
palvelujen tuottamiseen erikoistuneet yritykset taas tuovat
talouteen aivan uutta toimeliaisuutta parantamalla tuottei-
taan ja prosessejaan.
Alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna
hieman, ja kehityksen ennakoidaan alkuvuonna jatkuneen.
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen työllisyys kasvoi pitkään
tuottavuuden kustannuksella. Viime vuosina tuotoksen
volyymi on kuitenkin kasvanut hieman työpanosta nope-
ammin, joten alan tuottavuus on hieman kohentunut.
Lähitulevaisuuden odotukset yhä matalalla
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen suhdannebarometrivasta-
usten perusteella alan odotukset ovat alkuvuonna hieman
parantuneet. Alan luottamusindikaattorin ja myyntiodo-
tusten perusteella liikevaihdon kasvun ennakoidaan hieman
nopeutuvan.
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihdon kasvu hidastui vuoden 2013
aikana.
Monilla alatoimialoilla liikevaihto on kasvanut ensimmäisen taantuman
jälkeen hyvää vauhtia.
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja
tuottavuuden kehitys yksityisellä sektorilla.
Liikkeenjohdon palvelut, Mainostoiminta ja
markkinatutkimus, Tieteelliset ja tekniset palvelut
sekä Muut yritys- ja asiantuntijapalvelut
Liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä hitaasti. Alan kasvuvauhti jää kuluvana vuonna
edellisvuosia hitaammaksi. Tulevaisuudenodotukset ovat hieman piristyneet. Suhdanneherkän
markkinointialan liikevaihto on kääntymässä kasvuun.
Liikevaihdon vuosimuutokset ja ennuste vuoden
kahdelle ensimmäiselle neljännekselle, %
2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14
M Ammatillinen, tieteel.
ja tekninen toiminta
1,4 3,2 0,8 2,8 0,8 ↗
69+70 Liikkenjohdon
palvelut
1,1 3,1 1,6 7,5 4,0 →
71 Arkkitehti- ja
insinööripalvelut
2,2 4,3 -0,6 1,4 -1,0 →
72 Tieteellinen t&k 7,1 3,3 11,0 -10,1 -10,0 ↗
73 Mainonta ja
markkinatutkimus
-0,9 3,6 -1,1 2,7 0,5 ↗
74 Muut liike-elämän
palvelut
-0,5 -1,7 1,7 -2,8 3,0 →
75 Eläinlääkintäpalv. 7,5 6,1 -5,6 -6,4
Vaikka arkkitehtitoimistojen työtilanne on pysynyt hyvällä
tasolla, on hintakilpailu koventunut. Suunnittelutoimeksiannois-
sakin tullaan entistä enemmän kilpailemaan toiminnan tehok-
kuudella ja esimerkiksi tietotekniikan mahdollistamilla uusilla
palveluilla.”
Vesa Juola / Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, toimitusjohtaja
	 ”
6 PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto
2005 = 100
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Työllistämis-
toiminta
Turvallisuus-
palvelut
Kiinteistöpalvelut
Vuokrauspalvelut
Matkatoimistot ja
matkanjärj.
Hal. & tukipalv.
liike-elämälle
2005 = 100
90
100
110
120
130
140
150
2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14
Tuotos
Työpanos
Tuottavuus
2005 = 100
Hallinto ja tukipalvelut
Liikevaihdon kasvu pysähdyksissä, volyymi
miinuksella
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto kasvoi huhti–kesä-
kuussa reilun prosentin edellisvuotiseen nähden, ennakoi-
daan PALTAn ennusteessa. Myynnin määrä supistui toisella
neljänneksellä prosentin vuodentakaiseen nähden.
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihtokehityksessä ei ole
viimeiseen kahteen vuoteen juuri näkynyt merkkejä
paremmasta. Turvallisuuspalvelujen liikevaihto näyttäisi
kääntyneen jopa poikkeuksellisesti laskuun. Hintapuhdis-
tettuna turvallisuuspalvelujen myynnin määrä supistui jopa
viisi prosenttia vuodentakaiseen nähden. Elinkeinoelämän
kannalta huomattavaa on, että voimakkaasti suhdanteisiin
reagoivan työvoiman vuokrauksen ja rekrytoinnin liike-
vaihdon kasvu jatkui vuoden toisellakin neljänneksellä. Sen
sijaan matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien liikevaihdon
alamäki kiihtyi.
Työllisten määrä laskussa
Hallinto- ja tukipalvelujen yksityisen sektorin työllisten
määrä supistui viime vuonna noin prosentin eli reilulla
1 000 henkilöllä. Alkuvuonna 2014 henkilöstömäärän
hienoisen alamäen ennakoidaan jatkuneen. Alan tuotoksen
volyymi on viime vuosina kasvanut samaan tahtiin työpa-
noksen kanssa, joten alan tuottavuus ei ole juuri kehittynyt.
Kasvunäkymät hieman piristyneet
Hallinto- ja tukipalvelujen näkymiä kuvaava luottamus-
indikaattori on kuluvan vuoden aikana kohonnut kasvun
puolelle. Alan myyntiodotuksetkin ovat pohjakosketuksen
jälkeen kohonneet reilusti. Liikevaihdon ennakoidaan
syksyn aikana hieman kasvavan vuoden takaiseen nähden.
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihdon kasvu on yhä pysähdyksissä.
Erityisesti työnvälityspalvelujen liikevaihto on kasvanut 2000-luvulla
hyvää vauhtia.
Hallinto- ja tukipalvelujen tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden
kehitys yksityisellä sektorilla.
Työvoiman välitys, -vuokraus ja rekrytointi,
Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, Vuokraus- ja leasingtoiminta,
Turvallisuuspalvelut, Kiinteistönhoito, maisemanhoito ja siivous, Hallinto-
ja tukipalvelut liike-elämälle
Liikevaihdon arvo kasvoi hieman toisella neljänneksellä. Myynnin määrä supistui.
Tulevaisuudennäkymät ovat piristyneet. Työnvälitystoiminnan liikevaihdon kasvu ja
matkatoimistojen sekä turvallisuuspalvelujen lasku jatkui.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste
kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14
N Hallinto- ja tukipalv. -0,3 0,2 -0,4 0,0 1,4 →
77 Vuokraus- ja
leasingtoiminta
-2,6 -4,2 -1,4 2,1 5,0 →
78 Työnvälityspalvelut -1,5 0,3 2,2 2,0 3,5 →
79 Matkatoimistot 0,1 -0,2 -3,2 -2,6 -6,5 →
80 Turvallisuuspalvelut 3,1 2,5 0,3 -1,1 -1,5 →
81 Kiinteistöpalvelut 1,0 3,2 -0,3 -2,3 1,5 →
82 Muut hallinto- ja
tukipalvelut
-0,3 -1,3 0,9 6,1 4,0 →
	 Henkilöstöpalveluiden liikevaihto on ollut lievässä kasvussa
koko alkuvuoden. Erityisesti henkilöstövuokraus ja ulkoistuspal-
velut kasvavat. Sen sijaan rekrytointipalvelut ovat selvässä laskussa.
Talouden epävarmuudesta huolimatta kokonaiskuva loppuvuodelle on
edelleen varovaisen positiivinen. Myynnin ja työllistettävien määrän
ennakoidaan jatkavan kasvua myös lähikuukausina.”
Heimo Hakkarainen / Varamiespalvelu-Group Oy, toimitusjohtaja
”
PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014 7
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto
2005 = 100
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
2000 2013 2000 2013 2000 2013
Yritykset Muu yksityinen Julkinen sektori
Urheilu ja
virkistys
Rahapeli-
toiminta
Kulttuuri-
toiminta
Työlliset X1000
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Urheilu-, huvi-
ja virkistyspalv.
Palvelut
yhteensä
Koko yrityskanta
2005 = 100
338td|d+23d%*
189td|d+32d%*
4,7td|d+71d%*
Viihde ja virkistys
Liikevaihdon kasvu jatkui
Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto kasvoi viime
vuonna neljä prosenttia. PALTAn ennusteessa liike-
vaihdon ennakoidaan kasvaneen huhti–kesäkuussa kuusi
prosenttia ja myynnin määrän noin kaksi prosenttia
vuodentakaiseen nähden.
Viihteen ja virkistyksen yksityisen sektorin työllisten määrä
kasvoi viime vuonna lähes viisi prosenttia noin reilulla
1 500 henkilöllä. Työllisten määrän kasvun arvioidaan
alkuvuonna pysähtyneen, mutta yksityisen sektorin henki-
löstön määrän yhä kasvaneen.
Viihteen ja virkistyksen työpanos on viime vuosina
kasvanut selvästi tuotoksen volyymiä nopeammin. Alan
työllisyys on siis kasvanut tuottavuuden kustannuksella.
Yli 1100 uutta yritystä vuonna 2013
Viihde- ja virkistyspalveluyritysten määrä kasvaa
Suomessa huomattavasti toimialojen keskiarvoa nope-
ammin. Viime vuonna alalle syntyi 1 149 uutta yritystä,
joista 600 oli urheilu-, huvi- tai virkistyspalveluja tuottavia
yrityksiä.
Viihde- ja virkistyspalveluyritysten työllisten määrä on
vuoden 2000 jälkeen kasvanut runsaalla 6 500 henkilöllä
eli yli 70 %. Ripeintä kasvu on viime aikoina ollut liikunta-
palveluja tarjoavilla toimialoilla. Toimialan yrityskannasta
suurin työllistäjä on huvi- ja virkistyspalvelut. Liikevaihtoa
tuottavat eniten rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut.
Kaiken kaikkiaan viihde- ja virkistyspalvelut työllistävät
vajaat 50 000 henkilöä. Alan työlliset ovat jakautuneet
kolmeen osaan siten, että yrityssektori, julkinen sektori ja
kolmas sektori työllistävät kaikki noin 16 000 henkilöä.
Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto on kasvanut viime vuosina
tasaisesti.
Viihde- ja virkistyspalveluissa varsinkin yrityssektorin työllisten määrä on
kasvanut.
Erityisesti urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelujen yrityskanta on kasvanut
viime vuosina voimakkaasti. *) Lukuina yrityskannan koko ja kasvu
vuoteen 2005 verrattuna.
Kulttuuri- ja viihdetoiminta, Kulttuurilaitosten toiminta, Rahapeli- ja
vedonlyöntipalvelut, Urheilutoiminta, huvi- ja virkistyspalvelut
Liikevaihdon, volyymin kasvu jatkui toisella neljänneksellä. Yritysten työllisten määrän kasvun
ennakoidaan jatkuvan. Uusia yrityksiä toimialalle syntyy yli tuhat vuodessa.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste
kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14
Liikevaihto 4,0 0,6 5,5 2,3 6,0 ↘
Hinnat 3,3 3,1 2,9 3,9 4,1
Tuotanto 1 -2 3 -2 2
	 Taantumasta huolimatta ihmiset satsaavat hyvinvointiin ja
liikuntaan. Potentiaalia Suomessa on, sillä edelleenkin kolmannes
väestöstä liikkuu liian vähän. Perinteisesti liikunta-alalla on ollut
paljon pieniä yrityksiä, mutta SATS-Elixia yhdistyminen ja alan
yhteistyön tiivistäminen antavat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan
kehittämiseen ja kasvuun.”
Anne Ketola / SATS Elixia, maajohtaja
	 ”
8 PALTA | Palvelujen suhdanteet 2/2014
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Kiinteistöala
Muut hen.koht.
palv.
Järjestöt
Kotital.tav. korjaus
Teol. koneiden
huolto ja asen.
2005 = 100
90
95
100
105
110
115
120
2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14
Tuotos
Työpanos
Tuottavuus
2005 = 100
Kiinteistöala, huolto ja
kunnossapito sekä muut palvelut
Julkinen sektori on Suomessa yhä suuri
työllistäjä
Julkinen sektori työllistää Suomessa yhä yli 600 000
henkilöä, eli neljänneksen koko maan työllisistä. Nämä
henkilöt työskentelevät lähes yksinomaan palvelualoilla.
Palvelualojen (pl. kauppa) henkilöstöstä 40 % työsken-
telee julkisella sektorilla, heistä 90 % koulutuksessa,
hyvinvointipalveluissa tai julkishallinnossa.
Yksityisten palvelujen työllisten määrä kääntyi
laskuun
Palvelujen työllisten määrä yksityisellä sektorilla on
2000-luvulla kasvanut keskimäärin 2 prosenttia
vuodessa, eli noin 17 000 henkilöllä vuosittain. Viime
vuonna työllisten määrä kuitenkin supistui myös yksityi-
sissä palveluissa. Kuluvana vuonna kasvun ennakoidaan
jäävän vaimeaksi.
Yksityisten palvelujen tuotoksen volyymi on finanssi-
kriisin jälkeen kasvanut taas työpanosta nopeammin.
Yksityisten palvelujen tuottavuus on siis parantunut –
tosin hyvin hitaasti.
Peliteollisuus tuotti puolet liikevaihdon kasvusta
Yksityisten palvelutoimialojen (HIJLMNRS) liike-
vaihdon ennakoidaan kasvaneen huhti–kesäkuussa 1,6
prosenttia vuodentakaiseen nähden. Eniten kasvua
vauhditti peliteollisuuden vetämä tietojenkäsittelypal-
velujen liikevaihdon kasvu. Ilman toimialan 62 kasvua
yksityisten palvelutoimialojen kasvu olisi jäänyt vaivoin
plussalle eli 0,3 prosenttiin. Kasvua vastaavasti hidasti
erityisesti ilmaliikenteen ja kustannustoiminnan liike-
vaihdon alamäki. Kumpikin näistä toimialoista hidasti
yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon kasvua lähes
0,2 prosenttiyksikön verran.
Kiinteistöalan, huollon- ja kunnossapidon sekä muiden palvelujen
liikevaihdon kehitys.
Yksityisten palvelujen (H-T) tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden
kehitys yksityisellä sektorilla.
Palvelut sektoreittain, Kiinteistöala, Huolto- ja
kunnossapito, Järjestöt ja Muu palvelutoiminta
Julkinen sektori työllistää yhä neljänneksen Suomen työllisistä. Yksityisten palvelujen työllisten
määrä supistui. Peliteollisuus on ollut viime aikoina palvelujen kasvun moottori.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolman-
nelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14
33 Koneiden huolto
ja korjaus
-6,8 -6,3 -0,1 3,1 -4,8 ↗
68 Kiinteistöala 2,4 2,2 -2,1 5,3 3,0 →
S Muu palvelutoiminta 2,1 4,4 -0,2 1,5 0,0 ↗
94 Järjestöjen toiminta 0,0 0,4 -3,5 -3,9 -1,0 →
95 Kotitaloustavar. ym.
korjaus
2,4 4,4 1,1 9,5 -1,0 ↗
96 Muut henk.koht.
palvelut
2,7 5,5 0,7 1,3 0,3 ↗
Alatoimialojen kontribuutiot yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon
kasvuun II/2014.
63 Tietopalv
82 Muut hall
81 Kiinteist
78 Työnvälit
77 Vuokraus-
69 Lakiasiai
70 Pääkontto
L Kiinteistö
R Viihde ja
62 Tietojenk
-0,4 -0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4
75 Eläinlääk
50 Vesiliike
53 Posti- ja
71 Arkkiteht
72 Tieteelli
52 Varasto-
49 Maa- ja r
79 Matkatoim
58 Kustannus
51 Ilmaliike
Negatiiviset Positiiviset
%%
	 Pk-yritysten rahoitustilanne on parantunut, mutta on
edelleen kaksijakoinen. Hyvät yhtiöt ja projektit saavat rahoitusta,
mutta epävarmemmat projektit ovat vaikeuksissa. Päättäjien pitäisi
vihdoinkin tunnustaa tosiasiat ja tehdä raskaitakin päätöksiä, jotka
kääntävät Suomen kohti uutta kasvua. Ostovoima on saatava
nousuun, verotusta kevennettävä ja julkista sektoria pienennettävä.”
Simo Mustila / Panostaja Oyj, talousjohtaja
	 ”
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Hallinto- ja tukipalvelut
Kiinteistöala
Viihde ja virkistys
Yritys- ja asiantuntijap.
Logistiikka
Informaatio ja viestintä
2005 = 100
0 4 8 12 16 20 24
0 25 50 75 100 125 150
Viihde- ja virkistysp.
Kiinteistöala ja
muut palvelut
Informaatio- ja viestintä
Yritys- ja asiantuntijap.
Hallinto- ja tukipalv.
Logistiikka
Henkilöstö (x1000) Liikevaihto (Mrd. EUR)
Mrd.
EUR
x1000
Toimialojen keskinäinen vertailu
Liikevaihdon kehitys eri palvelutoimialoilla.
Liikevaihdon arvo ja henkilöstön määrä eri palvelualojen yrityksissä vuonna 2013.
PALTAn ennustekehikko ja tausta-aineisto
Toimialoittaiset liikevaihtoennusteet pohjautuvat ekonometrisen monimuuttujamallin tuloksiin yhdistettynä asiantuntija-
arvioihin. Liikevaihdon kehitystä selittävinä muuttujina käytetään toimialoittain merkityksellisiä makrotalouden indikaat-
toreita sekä ennakoivia yrityskyselyitä. Ennusteiden tarkkuus paranee karkeinta toimialatasoa kohti. Ennustevirheet ovat
vaihdelleet 0,1–0,5 prosenttiyksikön välillä.
Suhdannekatsauksen tausta-aineistona käytetään muun muassa Tilastokeskuksen yritysrekisterin, liiketoiminnan
kuukausikuvaajien, kansantalouden tilinpidon, tuotannon suhdannekuvaajan, tuottaja- ja kuluttajahintaindeksien
sekä työvoimatutkimuksen tietoja. Ennakoivina indikaattoreina käytetään muun muassa EK:n ja Euroopan komission
suhdannebarometriaineistoa sekä kuluttajabarometrin tietoja.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki
Vaihde 020 595 5000
www.palta.fi | info@palta.fi

PALTAn suhdannekatsaus 2_2014

  • 1.
    Palvelujen suhdanteet 2/2014 Logistiikka• Informaatio ja viestintä • Yritys- ja asiantuntijapalvelut • hallinto- ja tukipalvelut • Viihde ja virkistys • Kiinteistöala • Muut palvelut > “Yksityisten palvelujen pitkään jatkunut työllisyyskasvu on pysähtynyt.” > “Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon arvo ja volyymi kasvoivat toisella neljänneksellä hitaasti.” > “Palvelualojen merkitys taloudessa kasvaa – täyttä potentiaalia ei ole vielä pystytty hyödyntämään.” Maailmantalous kasvaa – Suomi stagnaatiossa
  • 2.
    Sisällys Suomen talous yhästagnaatiossa....................1 Palvelujenkin kasvu jäi vaimeaksi......................2 Logistiikka...............................................................3 Informaatio ja viestintä.......................................4 Yritys- ja asiantuntijapalvelut............................5 Hallinto- ja tukipalvelut.......................................6 Viihde ja virkistys..................................................7 Kiinteistöala, huolto ja kunnossapito sekä muut palvelut......................8 Palvelualojen työantajat PALTA on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. PALTAn jäseniä ovat 1 700 yritystä ja yhteisöä, jotka yhteensä työllistävät Suomessa noin 150 000 työntekijää. PALTA on EK:n suurimpia jäsenliittoja. Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa. Seuraava katsaus julkaistaan 18.11.2014. Lisätietoja Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 020 595 5031 matti.paavonen@palta.fi Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353 riitta.varpe@palta.fi
  • 3.
    PALTA | Palvelujensuhdanteet 2/2014 1 90 92 94 96 98 100 102 104 106 108 110 08 09 10 11 12 13 14 Ruotsi USA Saksa EU28 Suomi 2008 = 100 60 70 80 90 100 110 120 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Saksa Ruotsi USA Suomi 2000 = 100 -30 -25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 TOT A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Suomen ja Ruotsin BKT:n muutos:ten (2008-2012, %) erotus Kauppa ja palvelualatTeollisuus ja rakent. Ruotsi pärjännyt paremmin Suomi pärjännyt paremmin Suomen talous yhä stagnaatiossa Maailmantalous on pääsemässä vauhtiin EU:n, USA:n ja monen muun kauppakumppanimme taloudet ovat jatkaneet alkuvuonna kasvuaan. Yritysten ja kuluttajien kohonneet odotukset ennakoivat maailman- talouden kasvun myös jatkuvan. Välittömiä negatiivisia vaikutuksia Suomen talouskasvulle tuottavat lähinnä kotimaan yksityisen kulutuksen ja investointien ongelmat sekä Venäjän talouden ja ruplan alamäki. Miksei Suomen talous kasva? Suomen vienti ja teollisuus ovat yhä jonkinlaisessa seisetilassa, vaikka maailmankauppa käy ja Eurooppakin on päässyt hienoiseen kasvuun. Suomen vienti lähtee nousuun hitaasti, ja kansantalouden tasolla viennin vetoapu näkyy vielä pidemmällä viiveellä. Tilanne ilmentää lisäksi yhtä taloutemme rakenneongelmaa: finanssikriisin jälkeen Suomi on menettänyt pahasti markkinaosuuttaan maailmankaupassa. Tämä johtuu sekä kustannuskilpai- lukyvyn että reaalisen kilpailukyvyn heikkenemisestä. Lopputuloksena vientimarkkinoiden kasvu ei tuo saman- laista vetoapua kuin ennen. Viimeisen kuuden vuoden aikana Suomen nettovienti ja investoinnit ovat romah- taneet, mutta kulutuskysynnän kasvu on vaimentanut taantuman vaikutuksia merkittävästi. Kuluvana vuonna työllisyyskehitys jää kuitenkin heikoksi, minkä lisäksi yksi- tyistä kulutusta rasittavat epävarmuus ja veronkorotukset. Palvelujen merkitys korostuu Meneillään on historiallisen syvä ja pitkäkestoinen taantuma. Keskivertokansalaisen elämään taantuma on vaikuttanut vakavuuteensa nähden kuitenkin vähän. Yksityisillä palvelualoilla syntyneet uudet työpaikat ovat ylläpitäneet kulutuksen kasvua ja kannatelleet koko taloutta. Palvelujen merkitys on kasvanut tasaisesti ja näin ollen palvelut ovat myös suuressa roolissa kun uutta talouskasvua lähdetään rakentamaan. Palvelujen täyttä potentiaalia ei Suomessa ole kuitenkaan osattu hyödyntää. Ruotsi selvisi finanssikriisin jälkeisestä taan- tumasta huomattavasti Suomea ketterämmin. Maiden BKT:n volyymin muutoksissa (2008–2012) oleva 10 prosenttiyksikön ero (Suomi -5 %, Ruotsi +5 %) ei selity pelkästään teollisuuden kehityksellä, vaan myös palve- lualat ovat pärjänneet Ruotsissa paremmin. Perinteisen maaotteluvertailun takana on varmasti taas opittavaa niin työvoima- kuin elinkeinopolitiikassakin. Suomi ei ole päässyt mukaan maailmantalouden kasvuun. Suomen viennin suorituskyky¹) on heikentynyt selvästi kilpailijamaita nopeammin. Suomen ja Ruotsin BKT:n volyymin muutosten (2008–2012, %) erotukset toimialoittain. Negatiivinen luku osoittaa Ruotsin saaman etumatkan. Maailmantalous kasvaa mutta Suomi laahaa yhä taantumassa. Ulkomaankauppaan kohdistuu toiveikkaita odotuksia. Ukrainan kriisi varjostaa tulevaisuudennäkymiä, vaikka suorat vaikutukset ovat jääneet pieniksi. Talouden perustunnusluvut % 2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 BKT (nelj.vuosi) -1,2 0,3 -0,3 -0,4 0,1 BKT (vuosimuutos) -1,2 -0,3 0,1 0,1 -0,1 Tavaravienti (vuosim.) -1,5 -3,9 2,9 -4,3 1,7 Palveluvienti (vuosim.) - 6,0 0,2 -9,7 -1,2 19,0 Ostovoima -0,5 0,0 -0,4 -1,1 0,0 Työttömyysaste 8,2 8,6 8,7 8,6 8,6 Työlliset (vuosim.) -1,1 -1,5 -1,0 -0,6 -0,7 ¹) Suorituskyky kuvaa viennin kehitystä suhteessa kyseisen maan vientimarkkinoiden kehitykseen. Pudotus indeksissä viittaa markki- naosuuden pienenemiseen.
  • 4.
    2 PALTA |Palvelujen suhdanteet 2/2014 -35 -25 -15 -5 5 15 25 35 -12 -9 -6 -3 0 3 6 9 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Palvelutuotannon muutos Palvelujen odotukset, t-3 (oa) OdotuksetTuotannon muutos, % -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 Teollisuus Raken- taminen Kauppa Palvelut Kuluttajien ostovoima I/2014 II/2014* Vuosimuutos, % 60 70 80 90 100 110 120 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 EU-vienti (3kk lka) EU Komposiittiodotukset (t-6) OdotuksetTuotannon muutos, % Palvelujenkin kasvu jäi vaimeaksi Pieniä muutoksia nollan molemmin puolin Yksityiset palvelualat ovat tällä hetkellä muun talouden tavoin stagnaatiossa eli taloudellisessa seisetilassa. Muutokset nollan molemmin puolin ovat pieniä. PALTAn ennusteessa ennakoidaan yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon kasvaneen huhti–kesäkuussa vajaat kaksi prosenttia ja myynnin määrän noin puoli prosenttia. Työllisten määrässä tapahtui viime vuonna vajaan prosentin notkahdus, eikä kevät ole tuonut tilanteeseen juurikaan muutoksia. Yritysten odotukset yhä vaimealla tasolla Palvelualojen odotuksia kotimaassa kuvaavat luottamus- indikaattorit ovat pysyneet saldoluvun nolla tuntumassa. Yritykset eivät siis odota lähikuukausilta kovin voimakasta kasvua. Mistä löytyisi vetoapuja Suomelle? Kuluttajien ostovoima ei kuluvana vuonna kasva. Palve- lualojen harteilla viime vuodet ollut työllisyyden kasvu ei tuo vetoapua, joten koko talouden palkkasumma kasvaa vain hädin tuskin inflaatiota nopeammin. Heikon työlli- syystilanteen lisäksi kuluttajien riesana on joukko veron- korotuksia ja häilyvä epävarmuus. Alkuvuonna Suomen tavaravienti ja teollisuuden uudet tilaukset ovat hienoksel- taan kasvaneet. Niin ikään teollisuuden liikevaihdon kehi- tyksessä on nähtävissä jonkinlaista käännettä parempaan. Kulutuskysynnän sekä investointien heikkenemisen vuoksi palvelujen kasvun odotetaan kuitenkin olevan loppuvuon- nakin hidasta. Investointeja on pystyttävä edesauttamaan Suomen kokonaistuotanto on yhä reilut viisi prosenttia alle vuoden 2008 tason. Ahdingon syyt selviävät huolto- taseesta: nettovienti on uponnut pakkaselle ja yksityisten investointien volyymi supistunut lähes 20 prosenttia. Ulkomaankaupan voidaan odottaa kohenevan maail- mankaupan kasvun myötä. Investointien kautta työllisyy- teenkin voitaisiin saada kaivattu piristysruiske. Yritykset ja kuluttajat ryhtyvät kuitenkin toteuttamaan vain kannat- tavia investointeja. Edellytysten ja toimintaympäristön on oltava kunnossa, jotta näin kävisi. Palvelualoilla inves- toinnit ovat usein aineettomia tai kohdistuvat henkilös- töön. Käynnissä on valtava rakennemuutos, jonka aikana julkisia tukia pitäisi kohdentaa ennemmin uudistavaan kuin säilyttävään toimintaan. Palveluyritysten tulevaisuudenodotukset ovat yhä nollatasolla ja myynnin määrän kasvu hidasta. Muilta talouden päätoimialoilta tai yksityisestä kulutuksesta ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia palvelujen kysyntään. Kuvassa volyymien vuosimuutokset. Suomen tavaravienti EU-alueelle on kääntynyt kasvuun kun tulevaisuudenodotukset unionin alueella ovat kohentuneet. Yksityisten palvelutoimialojen myynnin määrä kasvoi hieman vuoden toisella neljänneksellä. Liikevaihdon ja volyymin kasvu jää kuluvana vuonna vaisuksi. Heikko työllisyyskehitys, veronkorotukset ja epävarmuus painavat yksityistä kulutusta. ¹) Yksityiset palvelut ilman kaupanaloja. Palvelualoja ja kotimarkkinoita on Suomessa pidetty vientiteol- lisuuden tukitoimintona eikä kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavana liiketoimintana. Kuusi vuotta jatkuneen taantuman aikana palvelualat ovat ylläpitäneet työllisyyttä ja vaimentaneet taantuman vaikutuksia merkittävästi. Pelkästään vientiteollisuuden elvytyksellä ei selvitä, vaan panostuksia on suunnattava myös palvelualojen kilpailukykyyn ja kansainväliseen kasvuun.” Tuomo Rönkkö / Maintpartner Oy, hallituksen puheenjohtaja ”
  • 5.
    PALTA | Palvelujensuhdanteet 2/2014 3 95 100 105 110 115 120 125 130 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Logistiikka-alan liikevaihto 2005 = 100 80 90 100 110 120 130 140 150 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Ilmaliikenne Maaliikenne Varastointi ym. Posti- ja kuriiri- toiminta Vesiliikenne 2005 = 100 90 95 100 105 110 115 2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14 Tuotos Työpanos Tuottavuus 2005 = 100 Logistiikka Ulkomaankauppa kääntynyt kasvuun Suomen tavaraviennin (+2 %) ja tavaratuonnin (+3 %) arvo kasvoi huhti–kesäkuussa edellisvuotiseen nähden. Ulko- maankaupan volyymit kasvoivat vielä muutaman prosent- tiyksikön ripeämmin. Vienti Euroopan unioniin kasvoi 11 prosenttia (800 Milj. €). Vienti Venäjälle supistui noin 12 prosenttia (150 Milj. €). Maailmantalouden parantuneet kasvunäkymät ovat hyvä uutinen ulkomaankaupan ja logistiikkapalvelujen näkökulmasta. EU:n osuus Suomen viennistä on vajaa 60 prosenttia, joten Euroopan kasvu kompensoi Venäjän taantuman vaikutuksia. Sen sijaan heikon ostovoimakehityksen rasittama kotimaan kauppa varjostaa logistiikan näkymiä. Kotimaan ammattitieliiken- teen tavaramäärä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä kolme prosenttia, mutta kilometrisuorite supistui 14 prosenttia vuodentakaiseen nähden. Liikevaihto ja volyymi supistuivat yhä PALTAn ennusteessa logistiikkapalvelujen liikevaihdon arvon ja myynnin määrän ennakoidaan supistu- neen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin kaksi prosenttia edellisvuoteen nähden. Logistiikan työllisten määrä supistui viime vuonna vajaat kaksi prosenttia eli noin 3 000 henkilöllä. Alkuvuonna 2014 henkilöstö- määrän hienoisen alamäen ennakoidaan jatkuneen. Alan työpanos on supistunut tuotoksen volyymiä nopeammin, joten alan tuottavuus on viime vuosina hieman kohen- tunut. Tulevaisuudenodotukset yhä vaisut EK:n suhdannebarometrin tulosten perusteella logistiikka- yritysten tulevaisuudenodotukset ovat niin myynnin kuin henkilöstökehityksenkin osalta yhä pessimistiset, vaikka ulkomaankaupan näkymät ovatkin kohentuneet. Toimialan liikevaihdon kasvu jäänee kuluvana vuonna hieman nollan alapuolelle. Logistiikan liikevaihto supistui vuoden toisellakin neljänneksellä. Heikko liikevaihtokehitys näkyy kaikilla toimialoilla. Logistiikka-alan tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden kehitys yksityisellä sektorilla. Maaliikenne, Vesiliikenne, Ilmaliikenne, Varastointi ja muu logistiikka Logistiikan liikevaihdon ja myynnin määrän alamäki jatkui. Tulevaisuudenodotukset ovat yhä alamaissa ulkomaankaupan näkymien piristymisestä huolimatta. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolman- nelle ja viimeiselle neljännekselle, % 2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14 H Kuljetus ja varastointi -1,5 -1,4 -2,2 -1,2 -1,8 → 49 Maa- ja rautatieliikenne -0,6 0,3 -1,2 0,0 -1,0 → 50 Vesiliikenne -0,5 -2,6 1,4 -4,9 -1,0 → 51 Ilmaliikenne -1,2 -1,7 -4,4 -3,2 -5,0 52 Varasto ja muut -3,4 -3,0 -4,3 0,0 -1,5 → 53 Posti- ja kuriiritoim. -1,4 -1,5 -3,1 -2,0 -2,0 → Venäjän elintarvikkeiden tuontiin kohdistuvat kiellot vaikuttavat yrityksiin, jotka näitä liikenteitä hoitavat. Tuotteiden kuuluminen EU:n asettamien pakotteiden piiriin on osittain tulkinnanvaraista. Selvitykset työllistävät. Tulli ja Ulkoministeriö palvelevat pääasiassa hyvin, mutta ongelmiakin on esiintynyt. Suomen reitin kilpailukyvyn kannalta olisikin tärkeää luoda pakotteista yritysten käyttöön mahdollisimman selkeät tulkintaohjeet.” Heikki Halmetoja / CHS Group Oy, toimitusjohtaja ” Ennustenuolien selitteet ↗ kasvu kiihtyy → kasvuvauhti ei muutu ↘ kasvu hidastuu
  • 6.
    4 PALTA |Palvelujen suhdanteet 2/2014 95 100 105 110 115 120 125 130 135 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto 2005 = 100 80 100 120 140 160 180 200 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Tietojenkäsit- telypalvelut Audiovisuaali- set palvelut Kustannus- toiminta Televiestintä 2005 = 100 90 95 100 105 110 115 2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14 Tuotos Työpanos Tuottavuus 2005 = 100 Informaatio ja viestintä Toimialojen kehityskulut vastakkaissuuntaisia Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto kasvoi huhti– kesäkuussa kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Toimialan myynnin määrä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä lähes viisi prosenttia vuodentakaiseen nähden. Tietojenkäsittelypalveluja lukuun ottamatta alan muut toimialat ovat kehittyneet viime vuosina mollivoittoisesti. Tietotekniikka-alaa edustavan Teknologiateollisuuden suhdannekatsauksessa ennakoidaan tietojenkäsittelypal- velujen kasvun jatkuvan: ”Tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.” Pitkään alavireisesti kehittyneen televiestinnän liike- vaihdon alamäki näyttäisi pysähtyneen ja alan tuottaja- hinnat ovat kääntyneen pitkästä aikaa kasvuun. Liikevaihto kasvaa, työllisyys ei Liikevaihdon kasvu keskittyy muuta toimialaa vähemmän työllistäviin yrityksiin. Näin ollen kasvusta huolimatta informaatio- ja viestintäpalvelujen yksityisen sektorin työllisten määrä pysyi viime vuonna muuttumatto- mana. Alkuvuonna 2014 henkilöstömäärän ennakoidaan pysyvän edellisvuotisella tasolla. Rakennemuutoksesta ja vaisusta työllisyyskasvusta johtuen informaatio- ja viestintäpalvelujen tuottavuus on viime vuosina hieman parantunut. Tulevaisuudenodotukset parantuneet EK:n suhdannebarometrin tulosten perusteella alan yritysten odotuksia kuvaavan luottamusindikaattorin saldoluvut ovat viime kuukausina kohonneet. Vaikka suhdannetilanne koetaan vielä hankalaksi, ovat lähikuu- kausien myyntiodotukset piristyneet. Alan liikevaihdon kasvun ennakoidaan jatkuvan syksyn aikana. Tietojenkäsittelypalvelujen suotuisa kehitys on pitänyt informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihdon kasvussa. Toimialoittaiset erot kehityksessä ovat rakenteellisista syistä suuria. Informaatio- ja viestintäpalvelujen tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden kehitys yksityisellä sektorilla. Media-ala, Televiestintä ja Tietojenkäsittelypalvelut Liikevaihto kasvaa, työllisyys ei. Televiestinnän alamäki näyttää pysähtyneen. Erot alatoimialojen rakenteissa ja kehityksessä ovat suuria. Peliteollisuuden merkitys koko palvelualan kannalta kasvaa. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14 J Informaatio ja viestintä 2,6 2,4 2,8 5,6 6,0 → 58 Kustannustoiminta -4,6 -4,9 -5,7 -4,6 -4,0 ↘ 59 Musiikki ja ohjelmatuotanto -4,4 -5,9 -5,4 3,4 1,0 → 60 Radio- ja televisitoim. -3,5 -2,9 -7,1 -0,5 -1,0 → 61 Televiestintä -3,6 -5,4 1,3 -2,1 0,5 ↗ 62+63 Tietojenkäsit.palv. 11,0 13,1 9,1 14,3 14,0 → Taantumasta huolimatta tietoliikenteen volyymit erityisesti matkaviestinverkossa ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Pääsyy kasvuun on liikkuvan kuvan lisääntyvä katselu kannettavista laitteista. Sekä laajakaista- että 4G-verkkojen rakentaminen pitävät investointi- tason korkeana, noin 15 prosenttina teleyritysten liikevaihdosta.” Reijo Svento / Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ryj, toimitusjohtaja ”
  • 7.
    PALTA | Palvelujensuhdanteet 2/2014 5 90 100 110 120 130 140 150 160 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto 2005 = 100 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Liikkeenjohdon palv. Muut liike- elämän palv. Tekniset palv. T&k-palvelut Mainonta & markkinatutk. 2005 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14 Tuotos Työpanos Tuottavuus 2005 = 100 Yritys- ja asiantuntijapalvelut Liikevaihdon kasvu hidasta Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto kasvoi huhti– kesäkuussa vajaan prosentin vuodentakaiseen nähden, ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Myynnin määrä kasvoi toisella neljänneksellä vain puoli prosenttia viimevuotisesta. Yritys- ja asiantuntijapalvelujen kasvu hidastui viime vuoden loppupuolella. Vuoden vaihteen jälkeen liikkeenjohdon palveluiden kehitys on parantunut selvästi. Myös mainonnan ja markkinatutkimuksen liikevaihtokehityksessä on nähtä- vissä käänne parempaan. Työllisyys kasvoi, mutta hitaasti Yritys- ja asiantuntijapalvelujen kasvu on osa vuosikym- menen jatkunutta trendiä, jossa yritykset keskittyvät omaan ydinliiketoimintaansa ja hankkivat asiantuntija- ja tukipal- veluja niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Nämä liike-elämän palvelujen tuottamiseen erikoistuneet yritykset taas tuovat talouteen aivan uutta toimeliaisuutta parantamalla tuottei- taan ja prosessejaan. Alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna hieman, ja kehityksen ennakoidaan alkuvuonna jatkuneen. Yritys- ja asiantuntijapalvelujen työllisyys kasvoi pitkään tuottavuuden kustannuksella. Viime vuosina tuotoksen volyymi on kuitenkin kasvanut hieman työpanosta nope- ammin, joten alan tuottavuus on hieman kohentunut. Lähitulevaisuuden odotukset yhä matalalla Yritys- ja asiantuntijapalvelujen suhdannebarometrivasta- usten perusteella alan odotukset ovat alkuvuonna hieman parantuneet. Alan luottamusindikaattorin ja myyntiodo- tusten perusteella liikevaihdon kasvun ennakoidaan hieman nopeutuvan. Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihdon kasvu hidastui vuoden 2013 aikana. Monilla alatoimialoilla liikevaihto on kasvanut ensimmäisen taantuman jälkeen hyvää vauhtia. Yritys- ja asiantuntijapalvelujen tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden kehitys yksityisellä sektorilla. Liikkeenjohdon palvelut, Mainostoiminta ja markkinatutkimus, Tieteelliset ja tekniset palvelut sekä Muut yritys- ja asiantuntijapalvelut Liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä hitaasti. Alan kasvuvauhti jää kuluvana vuonna edellisvuosia hitaammaksi. Tulevaisuudenodotukset ovat hieman piristyneet. Suhdanneherkän markkinointialan liikevaihto on kääntymässä kasvuun. Liikevaihdon vuosimuutokset ja ennuste vuoden kahdelle ensimmäiselle neljännekselle, % 2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14 M Ammatillinen, tieteel. ja tekninen toiminta 1,4 3,2 0,8 2,8 0,8 ↗ 69+70 Liikkenjohdon palvelut 1,1 3,1 1,6 7,5 4,0 → 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut 2,2 4,3 -0,6 1,4 -1,0 → 72 Tieteellinen t&k 7,1 3,3 11,0 -10,1 -10,0 ↗ 73 Mainonta ja markkinatutkimus -0,9 3,6 -1,1 2,7 0,5 ↗ 74 Muut liike-elämän palvelut -0,5 -1,7 1,7 -2,8 3,0 → 75 Eläinlääkintäpalv. 7,5 6,1 -5,6 -6,4 Vaikka arkkitehtitoimistojen työtilanne on pysynyt hyvällä tasolla, on hintakilpailu koventunut. Suunnittelutoimeksiannois- sakin tullaan entistä enemmän kilpailemaan toiminnan tehok- kuudella ja esimerkiksi tietotekniikan mahdollistamilla uusilla palveluilla.” Vesa Juola / Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, toimitusjohtaja ”
  • 8.
    6 PALTA |Palvelujen suhdanteet 2/2014 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto 2005 = 100 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Työllistämis- toiminta Turvallisuus- palvelut Kiinteistöpalvelut Vuokrauspalvelut Matkatoimistot ja matkanjärj. Hal. & tukipalv. liike-elämälle 2005 = 100 90 100 110 120 130 140 150 2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14 Tuotos Työpanos Tuottavuus 2005 = 100 Hallinto ja tukipalvelut Liikevaihdon kasvu pysähdyksissä, volyymi miinuksella Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto kasvoi huhti–kesä- kuussa reilun prosentin edellisvuotiseen nähden, ennakoi- daan PALTAn ennusteessa. Myynnin määrä supistui toisella neljänneksellä prosentin vuodentakaiseen nähden. Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihtokehityksessä ei ole viimeiseen kahteen vuoteen juuri näkynyt merkkejä paremmasta. Turvallisuuspalvelujen liikevaihto näyttäisi kääntyneen jopa poikkeuksellisesti laskuun. Hintapuhdis- tettuna turvallisuuspalvelujen myynnin määrä supistui jopa viisi prosenttia vuodentakaiseen nähden. Elinkeinoelämän kannalta huomattavaa on, että voimakkaasti suhdanteisiin reagoivan työvoiman vuokrauksen ja rekrytoinnin liike- vaihdon kasvu jatkui vuoden toisellakin neljänneksellä. Sen sijaan matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien liikevaihdon alamäki kiihtyi. Työllisten määrä laskussa Hallinto- ja tukipalvelujen yksityisen sektorin työllisten määrä supistui viime vuonna noin prosentin eli reilulla 1 000 henkilöllä. Alkuvuonna 2014 henkilöstömäärän hienoisen alamäen ennakoidaan jatkuneen. Alan tuotoksen volyymi on viime vuosina kasvanut samaan tahtiin työpa- noksen kanssa, joten alan tuottavuus ei ole juuri kehittynyt. Kasvunäkymät hieman piristyneet Hallinto- ja tukipalvelujen näkymiä kuvaava luottamus- indikaattori on kuluvan vuoden aikana kohonnut kasvun puolelle. Alan myyntiodotuksetkin ovat pohjakosketuksen jälkeen kohonneet reilusti. Liikevaihdon ennakoidaan syksyn aikana hieman kasvavan vuoden takaiseen nähden. Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihdon kasvu on yhä pysähdyksissä. Erityisesti työnvälityspalvelujen liikevaihto on kasvanut 2000-luvulla hyvää vauhtia. Hallinto- ja tukipalvelujen tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden kehitys yksityisellä sektorilla. Työvoiman välitys, -vuokraus ja rekrytointi, Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, Vuokraus- ja leasingtoiminta, Turvallisuuspalvelut, Kiinteistönhoito, maisemanhoito ja siivous, Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle Liikevaihdon arvo kasvoi hieman toisella neljänneksellä. Myynnin määrä supistui. Tulevaisuudennäkymät ovat piristyneet. Työnvälitystoiminnan liikevaihdon kasvu ja matkatoimistojen sekä turvallisuuspalvelujen lasku jatkui. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14 N Hallinto- ja tukipalv. -0,3 0,2 -0,4 0,0 1,4 → 77 Vuokraus- ja leasingtoiminta -2,6 -4,2 -1,4 2,1 5,0 → 78 Työnvälityspalvelut -1,5 0,3 2,2 2,0 3,5 → 79 Matkatoimistot 0,1 -0,2 -3,2 -2,6 -6,5 → 80 Turvallisuuspalvelut 3,1 2,5 0,3 -1,1 -1,5 → 81 Kiinteistöpalvelut 1,0 3,2 -0,3 -2,3 1,5 → 82 Muut hallinto- ja tukipalvelut -0,3 -1,3 0,9 6,1 4,0 → Henkilöstöpalveluiden liikevaihto on ollut lievässä kasvussa koko alkuvuoden. Erityisesti henkilöstövuokraus ja ulkoistuspal- velut kasvavat. Sen sijaan rekrytointipalvelut ovat selvässä laskussa. Talouden epävarmuudesta huolimatta kokonaiskuva loppuvuodelle on edelleen varovaisen positiivinen. Myynnin ja työllistettävien määrän ennakoidaan jatkavan kasvua myös lähikuukausina.” Heimo Hakkarainen / Varamiespalvelu-Group Oy, toimitusjohtaja ”
  • 9.
    PALTA | Palvelujensuhdanteet 2/2014 7 90 100 110 120 130 140 150 160 170 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto 2005 = 100 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 2000 2013 2000 2013 2000 2013 Yritykset Muu yksityinen Julkinen sektori Urheilu ja virkistys Rahapeli- toiminta Kulttuuri- toiminta Työlliset X1000 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Urheilu-, huvi- ja virkistyspalv. Palvelut yhteensä Koko yrityskanta 2005 = 100 338td|d+23d%* 189td|d+32d%* 4,7td|d+71d%* Viihde ja virkistys Liikevaihdon kasvu jatkui Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna neljä prosenttia. PALTAn ennusteessa liike- vaihdon ennakoidaan kasvaneen huhti–kesäkuussa kuusi prosenttia ja myynnin määrän noin kaksi prosenttia vuodentakaiseen nähden. Viihteen ja virkistyksen yksityisen sektorin työllisten määrä kasvoi viime vuonna lähes viisi prosenttia noin reilulla 1 500 henkilöllä. Työllisten määrän kasvun arvioidaan alkuvuonna pysähtyneen, mutta yksityisen sektorin henki- löstön määrän yhä kasvaneen. Viihteen ja virkistyksen työpanos on viime vuosina kasvanut selvästi tuotoksen volyymiä nopeammin. Alan työllisyys on siis kasvanut tuottavuuden kustannuksella. Yli 1100 uutta yritystä vuonna 2013 Viihde- ja virkistyspalveluyritysten määrä kasvaa Suomessa huomattavasti toimialojen keskiarvoa nope- ammin. Viime vuonna alalle syntyi 1 149 uutta yritystä, joista 600 oli urheilu-, huvi- tai virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä. Viihde- ja virkistyspalveluyritysten työllisten määrä on vuoden 2000 jälkeen kasvanut runsaalla 6 500 henkilöllä eli yli 70 %. Ripeintä kasvu on viime aikoina ollut liikunta- palveluja tarjoavilla toimialoilla. Toimialan yrityskannasta suurin työllistäjä on huvi- ja virkistyspalvelut. Liikevaihtoa tuottavat eniten rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut. Kaiken kaikkiaan viihde- ja virkistyspalvelut työllistävät vajaat 50 000 henkilöä. Alan työlliset ovat jakautuneet kolmeen osaan siten, että yrityssektori, julkinen sektori ja kolmas sektori työllistävät kaikki noin 16 000 henkilöä. Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Viihde- ja virkistyspalveluissa varsinkin yrityssektorin työllisten määrä on kasvanut. Erityisesti urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelujen yrityskanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. *) Lukuina yrityskannan koko ja kasvu vuoteen 2005 verrattuna. Kulttuuri- ja viihdetoiminta, Kulttuurilaitosten toiminta, Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut, Urheilutoiminta, huvi- ja virkistyspalvelut Liikevaihdon, volyymin kasvu jatkui toisella neljänneksellä. Yritysten työllisten määrän kasvun ennakoidaan jatkuvan. Uusia yrityksiä toimialalle syntyy yli tuhat vuodessa. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14 Liikevaihto 4,0 0,6 5,5 2,3 6,0 ↘ Hinnat 3,3 3,1 2,9 3,9 4,1 Tuotanto 1 -2 3 -2 2 Taantumasta huolimatta ihmiset satsaavat hyvinvointiin ja liikuntaan. Potentiaalia Suomessa on, sillä edelleenkin kolmannes väestöstä liikkuu liian vähän. Perinteisesti liikunta-alalla on ollut paljon pieniä yrityksiä, mutta SATS-Elixia yhdistyminen ja alan yhteistyön tiivistäminen antavat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun.” Anne Ketola / SATS Elixia, maajohtaja ”
  • 10.
    8 PALTA |Palvelujen suhdanteet 2/2014 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Kiinteistöala Muut hen.koht. palv. Järjestöt Kotital.tav. korjaus Teol. koneiden huolto ja asen. 2005 = 100 90 95 100 105 110 115 120 2005 06 07 08 09 2010 11 12 13 14 Tuotos Työpanos Tuottavuus 2005 = 100 Kiinteistöala, huolto ja kunnossapito sekä muut palvelut Julkinen sektori on Suomessa yhä suuri työllistäjä Julkinen sektori työllistää Suomessa yhä yli 600 000 henkilöä, eli neljänneksen koko maan työllisistä. Nämä henkilöt työskentelevät lähes yksinomaan palvelualoilla. Palvelualojen (pl. kauppa) henkilöstöstä 40 % työsken- telee julkisella sektorilla, heistä 90 % koulutuksessa, hyvinvointipalveluissa tai julkishallinnossa. Yksityisten palvelujen työllisten määrä kääntyi laskuun Palvelujen työllisten määrä yksityisellä sektorilla on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin 2 prosenttia vuodessa, eli noin 17 000 henkilöllä vuosittain. Viime vuonna työllisten määrä kuitenkin supistui myös yksityi- sissä palveluissa. Kuluvana vuonna kasvun ennakoidaan jäävän vaimeaksi. Yksityisten palvelujen tuotoksen volyymi on finanssi- kriisin jälkeen kasvanut taas työpanosta nopeammin. Yksityisten palvelujen tuottavuus on siis parantunut – tosin hyvin hitaasti. Peliteollisuus tuotti puolet liikevaihdon kasvusta Yksityisten palvelutoimialojen (HIJLMNRS) liike- vaihdon ennakoidaan kasvaneen huhti–kesäkuussa 1,6 prosenttia vuodentakaiseen nähden. Eniten kasvua vauhditti peliteollisuuden vetämä tietojenkäsittelypal- velujen liikevaihdon kasvu. Ilman toimialan 62 kasvua yksityisten palvelutoimialojen kasvu olisi jäänyt vaivoin plussalle eli 0,3 prosenttiin. Kasvua vastaavasti hidasti erityisesti ilmaliikenteen ja kustannustoiminnan liike- vaihdon alamäki. Kumpikin näistä toimialoista hidasti yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon kasvua lähes 0,2 prosenttiyksikön verran. Kiinteistöalan, huollon- ja kunnossapidon sekä muiden palvelujen liikevaihdon kehitys. Yksityisten palvelujen (H-T) tehtyjen työtuntien, tuotoksen ja tuottavuuden kehitys yksityisellä sektorilla. Palvelut sektoreittain, Kiinteistöala, Huolto- ja kunnossapito, Järjestöt ja Muu palvelutoiminta Julkinen sektori työllistää yhä neljänneksen Suomen työllisistä. Yksityisten palvelujen työllisten määrä supistui. Peliteollisuus on ollut viime aikoina palvelujen kasvun moottori. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolman- nelle ja viimeiselle neljännekselle, % 2013 III/13 IV/13 I/14 II/14 III/14 33 Koneiden huolto ja korjaus -6,8 -6,3 -0,1 3,1 -4,8 ↗ 68 Kiinteistöala 2,4 2,2 -2,1 5,3 3,0 → S Muu palvelutoiminta 2,1 4,4 -0,2 1,5 0,0 ↗ 94 Järjestöjen toiminta 0,0 0,4 -3,5 -3,9 -1,0 → 95 Kotitaloustavar. ym. korjaus 2,4 4,4 1,1 9,5 -1,0 ↗ 96 Muut henk.koht. palvelut 2,7 5,5 0,7 1,3 0,3 ↗ Alatoimialojen kontribuutiot yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon kasvuun II/2014. 63 Tietopalv 82 Muut hall 81 Kiinteist 78 Työnvälit 77 Vuokraus- 69 Lakiasiai 70 Pääkontto L Kiinteistö R Viihde ja 62 Tietojenk -0,4 -0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 75 Eläinlääk 50 Vesiliike 53 Posti- ja 71 Arkkiteht 72 Tieteelli 52 Varasto- 49 Maa- ja r 79 Matkatoim 58 Kustannus 51 Ilmaliike Negatiiviset Positiiviset %% Pk-yritysten rahoitustilanne on parantunut, mutta on edelleen kaksijakoinen. Hyvät yhtiöt ja projektit saavat rahoitusta, mutta epävarmemmat projektit ovat vaikeuksissa. Päättäjien pitäisi vihdoinkin tunnustaa tosiasiat ja tehdä raskaitakin päätöksiä, jotka kääntävät Suomen kohti uutta kasvua. Ostovoima on saatava nousuun, verotusta kevennettävä ja julkista sektoria pienennettävä.” Simo Mustila / Panostaja Oyj, talousjohtaja ”
  • 11.
    90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 05 06 0708 09 10 11 12 13 14 Hallinto- ja tukipalvelut Kiinteistöala Viihde ja virkistys Yritys- ja asiantuntijap. Logistiikka Informaatio ja viestintä 2005 = 100 0 4 8 12 16 20 24 0 25 50 75 100 125 150 Viihde- ja virkistysp. Kiinteistöala ja muut palvelut Informaatio- ja viestintä Yritys- ja asiantuntijap. Hallinto- ja tukipalv. Logistiikka Henkilöstö (x1000) Liikevaihto (Mrd. EUR) Mrd. EUR x1000 Toimialojen keskinäinen vertailu Liikevaihdon kehitys eri palvelutoimialoilla. Liikevaihdon arvo ja henkilöstön määrä eri palvelualojen yrityksissä vuonna 2013. PALTAn ennustekehikko ja tausta-aineisto Toimialoittaiset liikevaihtoennusteet pohjautuvat ekonometrisen monimuuttujamallin tuloksiin yhdistettynä asiantuntija- arvioihin. Liikevaihdon kehitystä selittävinä muuttujina käytetään toimialoittain merkityksellisiä makrotalouden indikaat- toreita sekä ennakoivia yrityskyselyitä. Ennusteiden tarkkuus paranee karkeinta toimialatasoa kohti. Ennustevirheet ovat vaihdelleet 0,1–0,5 prosenttiyksikön välillä. Suhdannekatsauksen tausta-aineistona käytetään muun muassa Tilastokeskuksen yritysrekisterin, liiketoiminnan kuukausikuvaajien, kansantalouden tilinpidon, tuotannon suhdannekuvaajan, tuottaja- ja kuluttajahintaindeksien sekä työvoimatutkimuksen tietoja. Ennakoivina indikaattoreina käytetään muun muassa EK:n ja Euroopan komission suhdannebarometriaineistoa sekä kuluttajabarometrin tietoja.
  • 12.
    Palvelualojen työnantajat PALTAry Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki Vaihde 020 595 5000 www.palta.fi | info@palta.fi