SlideShare a Scribd company logo

Talous ja Yhteiskunta 2/2005

•
•
Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos

Talousennuste 2005-2006

Government & Nonprofit
1 of 56
Download to read offline
&2/2005 Ta l o u s Y h t e i s k u n t a Talousennuste 2005-2006
Heikki Taimio Pääkirjoitus ..................................................................................... 1 Talousennuste 2005–2006 Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua ...................................... 2 Mia Latta Työtätekevät köyhät EU:ssa .............................................................. 12 Ilpo Airio Saako yhdellä palkalla riittävän turvan köyhyyttä vastaan? ............ 18 Ilpo Suoniemi Yleiskuva köyhyyden kehityksestä Suomessa vuosina 1990–2002 . 23 Merja Kauhanen Työtätekevät köyhät Suomessa ......................................................... 30 Irmeli Penttilä Työtätekevät köyhät ja tulonsiirrot ................................................... 35 Heikki Hiilamo ja Mikko Kautto Työtä toimeentulotuella .................................................................... 42 Reija Lilja Kolumni: Työssä, koulutettu ja köyhä – HETKINEN? ................... 48 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä ...................................................... 51 33. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 20,00 € Irtonumero 6,50 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Aimo Hyvärinen ISSN 1236–7206 &2/2005 Ta l o u s Y h t e i s k u n t a Talousennuste 2005-2006 22005
Tämän teemanumeron artikkelit täy- dentävät viime numeron kuvausta tu- lonjaon muutoksesta Suomessa. 1990- luvun alun laman jälkeisenä vahvana nousukautena eivät ainoastaan rikkaat rikastuneet vaan myös entistä useam- mat putosivat köyhyysrajan alapuolel- le. Köyhyysasteen nousu koko väestön tai työtätekevien keskuudessa ei ollut yhtä voimakasta kuin työttömillä ja työ- markkinoiden ulkopuolella olleilla. Erityisen merkillepantavaa on se, että näin kävi heidän saamiensa tulonsiir- tojen ja maksamiensa välittömien ve- rojen jälkeen. Siis tulonsiirtojen leik- kaukset lisäsivät köyhyyttä selvästi ei- vätkät veronkevennykset kumonneet tätä vaikutusta. Viimeaikaiset veronkevennykset uh- kaavat kuitenkin jäädä ohimeneväksi ilmiöksi. Väestön ikääntymisen tuomat eläke- ja hoivamenopaineet pakotta- vat leikkaamaan muita julkisia menoja ja/tai kiristämään verotusta. Erilaiset säästöt sekä kunnallisveron ja sotu- maksujen korotukset ovat jo merkke- jä tästä. Köyhille tämä ei tiedä hyvää. Köyhien kapinaa ei kuitenkaan nyt ole näköpiirissä. Köyhtymistä on ta- pahtunut suhteessa keskituloisiin, mut- ta protestiliikettä tuskin viriäisi ilman tuntuvaa absoluuttista köyhtymistä, elintason selvää putoamista. Samaan aikaan henkilöiden välisen tulonjaon ja köyhyyden muutoksen kanssa funktionaalinen tulonjako kääntyi jyrkästi pääomatulojen hyväk- si ja työtulojen tappioksi. Työttömyy- den nykyisellä korkealla tasolla se saat- taa olla paikallaan, mutta ainakin his- toriallisen kokemuksen perusteella voidaan odottaa, että ennen pitkää palkkatulojen osuus koko kakusta läh- tee selvään nousuun. Tästäpä syntyisikin mielenkiintoinen yhtälö: kasvavat vanhusmenot, nouse- vat työtulot ja laskevat voitot. Pitkällä aikavälillä yhtälöön näyttäisi löytyvän muitakin ratkaisuja kuin leikkaukset ja verojen ja sotumaksujen korotukset. Esimerkiksi työllisyysasteen tai työn tuottavuudennousuvähentäisiabsoluut- tista köyhyyttä joskaan ei yhtä varmasti suhteellista köyhyyttä – siihen tarvittai- siin myös tasaisempaa tulonjakoa. Köyhien kapinaa ei näy Heikki Taimio LISÄLUKEMISTA Kehittyneissä maissa esiintyvän köyhyyden johtavana tutkijana voi- daan pitää Oxfordin yliopiston pro- fessoria Tony Atkinsonia, jonka ko- tisivulta www.nuff.ox.ac.uk/econo- mics/people/atkinson.htm löytyy laaja julkaisuluettelo ja julkaisemat- tomien kirjoitusten joukosta mm. hänen viime marraskuunsa Helsin- gissä pitämänsä 1. Kela-luento. Suomessa köyhyyttä tutkitaan mo- nella taholla, laajimmin Stakesissa (www.stakes.fi/hyvinvointi/hyry/ index.html) ja Turun yliopiston so- siaalipolitiikan laitoksella (www.soc. utu.fi/sospol). OECD julkaisee köyhyyteen liit- tyvistä kysymyksistä tietokantoja ja tutkimuksia. Sivuilta www.oecd.org – Browse by Topic – Social Issues löytyy aiheesta myös kansainvälinen linkkiluettelo (Social Policy Related Sites). Euroopan neuvostossa (www.coe.int/T/E/Social_ cohesi- on) ja komissiossa (http://europa. eu.int/comm/employment_social/ index_fi.html) köyhyyteen kiinnite- tään huomiota lähinnä käsitteen ”so- siaalinen osallisuus” alla. Luxem- bourg Income Study-projekti (www.lisproject.org) analysoi mm. köyhyyttä eri maissa (ks. Publica- tions) ja kerää tilastoaineistoja, jot- ka usein eivät kuitenkaan ulotu ko- vin lähelle nykyhetkeä. Matalapalk- kaisen työn tutkimusverkosto Lo- WER (www.uva-aias.net/lower. asp) käsittelee myös työtätekevien köyhyyttä. On hyvä muistaa, että ihmisten hyvinvoinnissa on kyse paljon laa- jemmasta kokonaisuudesta kuin mi- tä käsitetään matalapalkkaisuudel- la, köyhyydellä tai sosiaalisella osal- lisuudella. Euroopan elinolojen ke- hittämissäätiö (www.eurofound.ie/ living/living.htm) tarjoaa tällaisen laajemman näkökulman. Maailman- pankin World Development Repor- tin (http://www-wds.worldbank. org) indikaattorit kuvastavat hyvin- vointia laajemmin, ja se tarjoaa myös globaalimman näkökulman köyhyyteen (www1.worldbank.org/ sp).
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Tuotannon kasvuvauhti nopeutui vii- me vuoden jälkipuoliskolla niin, että Suomen kokonaistuotanto kasvoi koko vuonna 3,7 prosenttia, eli 0,4 prosent- tiyksikköä enemmän kuin mitä Palkan- saajien tutkimuslaitos oli elokuussa ennustanut. Varsinkin viennin loppu- vuoden kasvu oli yllättävän ripeää. Tänä sekä ensi vuonna vienti ja sen piiriin kuuluvan teollisuuden tuotanto kasvaa edelleen nopeasti. Myös yksi- tyiset investoinnit tukevat talouskasvua. Maailmantalouden kasvu on edelleen nopeaa mutta hidastuu jatkossa vähi- tellen. Ensi vuonna Euroopan talous- kasvun nopeutuminen kuitenkin kom- pensoi muualla tapahtuvan kasvun hi- dastumisen vaikutukset ulkomaan- kauppaamme. Maltillisen tuloratkaisun ja aiempaa pienempien veronkeven- Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskavua Palkansaajien tutkimuslaitos Merja Kauhanen Eero Lehto Ilpo Suoniemi Heikki Taimio Ennuste on julkaistu 22.3.2005 Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen melko voimakkaan talouskasvun jatkuvan viennin ja myös investointien ansiosta. Koko- naistuotanto lisääntyy tänä vuonna 3,6 ja ensi vuonnakin 3,3 prosenttia. Talousennuste 2005–2006
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 nysten vuoksi kotitalouksien käytettä- vissä olevat tulot lisääntyvät jonkin ver- ran hitaammin kuin edellisvuosina, mikä osaltaan hidastaa yksityisen ku- lutuksen kasvua tänä ja ensi vuonna. Veroalennukset rajoittavat osaltaan mahdollisuuksia lisätä julkisia menoja. Huolimatta kulutuksen kasvun hidas- tumisesta kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonnakin 3,3 prosenttia. Tämän vuo- den osalta kokonaistuotantoennus- teemme on sama kuin viime elokuus- sa. Euroalueen kasvu nopeutuu ensi vuonna Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 2 prosenttia. Viime vuo- den loppua kohden viennin veto alkoi hiipua ja vastaavasti tuonti ja kotimai- sen kysyntä alkoivat voimistua. Koti- maisen kysynnän vetoapu jäi kuiten- kin verraten vaatimattomaksi. USA:n ja Aasian talouskasvun hidastuminen sekä euron vahvistunut dollarikurssi hidastavat euroalueen viennin kasvua myös tänä ja ensi vuonna. Tämän vas- tapainoksi yksityiset investoinnit kui- tenkin vauhdittuvat ja vuoden loppua kohti myös yksityinen kulutus piristyy. Euroalueen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia viime vuo- desta. Kasvun selvä nopeutuminen ensi vuonna 2,5 prosenttiin aiheutuu pää- osin yksityisen kulutuksen lisääntymi- sestä. Euroalueen sisällä eri maiden kehi- tys on ollut kaksijakoista. Kun pienten maiden ja Ranskankin talouskasvu on saanut apua myös kotimaisesta kysyn- nästä, niin Saksan kasvu on nojautu- nut yksin vientiin. Saksassa asiantun- tijoiden käsitykset hitaan kasvun syis- tä ja kasvua tukevan politiikan sisäl- löstä ovat alkaneet erilaistua. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sii- hen, että yksinomainen huoli kustan- nustasosta, joka on jopa alentanut teol- lisuuden yksikkökustannuksia toisin kuin muualla Euroopassa, on toisaalta heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta rajoittanut työllisyyden li- sääntymiseen perustuvan talouskasvun mahdollisuuksia. Talouspolitiikasta käyty kiistely on samalla heikentänyt kotitalouksien luottamusta. Tämä on lamauttanut kotimarkkinoiden kysyn- tää. Hintakilpailukyvyn vahvistamiseen perustuvan politiikan ongelmia vain li- sää se, että vientimenestys, joka kas- vattaa Saksan USA:n kaupan ylijää- mää, pyrkii nostamaan euron arvoa dollareissa ja sitä kautta mitätöimään kustannusten alentamisen kilpailuky- kyvaikutusta. Euroalueen ulkopuoliset EU-maat, joihin kuuluvat EU:n uusien jäsenmai- den ohella Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska, kasvavat euroaluetta huo- mattavasti nopeammin. Suomen kan- nalta on merkityksellistä, että Ruot- sin talouskasvu pysyy verraten nopea- na, 3 prosentin vuosivauhdin tuntu- massa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteryhmään kuuluvat Eero Lehto, Merja Kauhanen, Ilpo Suoniemi ja Heikki Taimio. Lähde BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos. Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2004 2005e 2006e Yhdysvallat 4,4 3,7 3,3 Euro–12 2,0 1,9 2,5 Saksa 1,7 1,4 2,1 Ranska 2,4 2,4 2,8 Italia 1,3 1,2 2,1 EU25 2,3 2,1 2,6 Ruotsi 3,7 3,2 3,0 Iso-Britannia 3,1 2,5 2,6 Japani 4,2 1,5 2,0 Venäjä 7,1 6,5 6,0 Kiina 9,5 8,5 7,5 Taulukko 1. Kansainvälinen talous.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 Yksityisen kulutuksen hiipu- minen jarruttaa USA:n kas- vua USA:n kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 4,4, prosenttia edellisvuodes- ta. Tänä vuonna kasvu hidastuu 3,7 prosenttiin. Hidastumisen saa aikaan yksityisen ja julkisen kulutuksen hiipu- minen. Yksityisten investointien voima- kas kasvu ei riitä kumoamaan tätä vai- kutusta. Dollarin heikentyminen suh- teessa euroon on myös lisännyt USA:n kilpailukykyä suhteessa Eurooppaan. Mutta dollarin eurokurssin tähänasti- nen heikentyminen ei riitä kaventa- maan USA:n kauppataseen alijäämää, koska lähes koko Aasia seuraa dolla- ria. Kotitalouksien heikentynyt rahoi- tusasema yhdessä nousevien korkojen kanssa vaimentavat yksityistä kulutus- ta myös ensi vuonna. Talouskasvu hi- dastuu 3,3 prosenttiin. Talouskasvun hidastunee kuitenkin hallitusti. Para- neva työllisyys ylläpitää kuluttajaluot- tamuksen kohtuullisena eikä piintyvä ulkomaankaupan ja julkisen talouden vaje johda pitkien korkojen niin jyrk- kään nousuun, että se halvaannuttaisi talouskasvun. Japanin kasvu edelleen hidas- ta Japanin kokonaistuotanto kasvoi ri- peästi vielä viime vuoden ensimmäi- sellä neljänneksellä. Tämän jälkeen kasvu tyrehtyi ja kokonaistuotanto jopa supistui viime vuoden kolmena jälkim- mäisenä vuosineljänneksenä. Koko vii- me vuoden kasvu jäänee 3 prosent- tiin. Tämän vuoden kasvunäkymät ovat aiempaa heikommat. Vaikka vien- nin kasvu nopeutuu, ei heikohko ku- luttajaluottamus viittaa siihen, että yk- sityinen kulutus piristyisi merkittäväs- ti. Japanin kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna kasvu nopeutuu 2 prosenttiin. Korkea öljyn hinta ylläpitää kasvun edellytyksiä Venäjällä Venäjän kokonaistuotanto kasvoi maan tilastokeskuksen alustavan tie- don mukaan 7,1 prosenttia 2004. Öl- jyn kallistuminen paisutti Venäjän vien- nin arvon 34 prosentin kasvuun. Sa- malla tuontikin kasvoi ripeästi, noin 26 prosenttia viime vuodesta. Tuonnin arvo jäi kuitenkin vain 52 prosenttiin viennin arvosta. Vahva ulkomaan- kauppa on myös vahvistanut julkista taloutta ja sen mahdollisuuksia tukea investointeja infrastruktuuriin ja julki- siin palveluihin. Korkeana pysyvä öl- jyn hinta pitää yllä edellytyksiä talous- kasvun jatkumiselle nopeana ja sille, että valtio myös toteuttaa suunnitel- mansa vahvistaa infrastruktuuria mit- tavalla investointiohjelmalla. PT ennus- taa, että Venäjän talous kasvaa tänä vuonna 6,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän. Kiinan investointiaste alenee Kiinan kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 9,5 prosenttia edellisvuodes- ta. Yksityisten investointien 26 prosen- tin kasvu nosti investointien osuuden kokonaistuotannosta jo lähelle 45 pro- senttia. Investointiaste on noussutkin lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 lähtien kotitalouksien kulutuksen kan- santulo-osuuden kustannuksella. Vi- ranomaispäätöksin ja korkoa nosta- malla investointien kasvuvauhtia hidas- tetaan merkittävästi jo tämän vuoden aikana. Investointien hidastuessa ko- konaistuotannon kasvu alenee 8,5 pro- senttiin tänä vuonna ja 7,5 prosenttiin ensi vuonna. Korkeasta investointiasteesta huoli- matta Kiina on onnistunut pitämään kauppataseensa lievästi ylijäämäisenä. Tämä kielii poikkeuksellisen vahvasta hintakilpailukyvystä. Kiinan valuuttaa pidetäänkin yleisesti, arviointitavasta riippuen, 10–30 prosenttia aliarvostet- tuna. Käytännössä Kiinan valuutta, renminbi, on ollut sidottuna dollariin jo vuodesta 1994 lähtien hyvin kape- an vaihteluvälin puitteissa. Näyttää sil- tä, että Kiinan talouskasvun aggressii- visin vaihe, jolle on ominaista korkea investointiaste ja ulkomaankaupan hin- takilpailukyvyn pitäminen vahvana, on lähestymässä loppuaan. Koron nostot eivät juuri rajoita yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvua. Mutta yksityisen kulutuksen kasvu ei riitä kumoamaan investointien odotettavissa olevan hi- Kuvio 1. Euroalueen taloudellinen kehitys. Lähde: Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 Globaalitalous ja uusien maiden kilpailukyky Länsi-Euroopassa on kasvavassa mää- rin kiinnitetty huomiota työvoimakus- tannusten hillintään, jotta alue pystyisi vastaamaan globaalin kilpailun haastee- seen. Länsimaiden korkean kustannus- tason vuoksi teollisia työpaikkoja siir- tyy jatkuvasti matalan kustannustason alueille. Oheinen tarkastelu osoittaa, että matalapalkkamaiden yksikkötyö- kustannukset ovat kuitenkin lähenty- mässä länsimaista kustannustasoa ja että tämä kehityssuuntaa johtuu palk- katason nopeahkosta noususta mata- lan palkkatason maissa. Nimelliset työvoimakustannukset ovat nousseet vanhoissa EU-maissa, Japa- nissa, Etelä-Koreassa ja USA:ssa huo- mattavasti hitaammin kuin EU:n uu- sissa jäsenmaissa, Venäjällä tai Kiinas- sa. Saksassa ja Japanissa työvoimakus- tannukset ovat polkeneet paikallaan. Hintakilpailukykyä ilmaisevien suhteel- listen yksikkötyökustannusten kehitys määräytyy myös tuottavuuden muu- toksen ja valuuttakurssien perusteella. Pelkästään nimellisten työvoimakustan- nusten viimeaikaisen kehityksen perus- teella näyttää yhtä kaikki siltä, että no- peasti kehittyvien matalien työvoima- kustannusten maiden ja korkeiden työ- voimakustannusten maiden välinen ero hintakilpailukyvyssä olisi kaventumas- sa. EU:n uusissa jäsenmaissa työn tuot- tavuus kohosi viime vuonna 3–6 pro- senttia. Vain Puola paransi hintakilpai- lukykyään vanhoihin EU-maihin näh- den. Muualla uusissa EU-maissa suh- teelliset yksikkötyökustannukset nou- sivat huomattavasti nopeammin kuin vanhoissa EU-maissa. Sillä perusteel- la, että työn tuottavuus nousi Venäjällä noin 8 prosenttia viime vuonna, nousi- vat yksikkötyökustannukset siellä huo- mattavasti enemmän kuin Länsi-Eu- roopassa tai Pohjois-Amerikassa. Ilmei- sesti tämä sama kehitys on vallalla myös muualla EU:hun vielä toistaiseksi kuu- lumattomassa Itä-Euroopassa. Mitään valuuttakurssin heikkenemi- sestä koituvaa kilpailukykyetua eivät EU:n uudet jäsenmaat ole viime aikoi- na saaneet suhteessa euromaihin. Esi- merkiksi Puolan, Tsekin, Slovakian ja Unkarin valuutat jopa vahvistuivat suh- teessa euroon viime vuonna. EU:n uu- det jäsenmaat suuntautuvat myös Eu- roopan rahaliiton jäsenyyteen. Viro, Liettua ja Slovenia ovat jo liittyneet ERMII -järjestelmään, ja niiden odo- tetaan ottavan euron käyttöön jo vuo- den 2007 alussa. Muut maat liittyvät rahaliittoon myöhemmin. Kiinan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna noin 17 prosenttia. Koska teol- lisuuden työllisyys Kiinassa vähentyi, kohosi työn tuottavuus tätäkin enem- män, noin 20–25 prosenttia. Tämä viit- taa yhdessä aliarvostettuna pysyneen renminbin kurssin kanssa siihen, että Kiina olisi vain lisännyt hintakilpailuky- kyään suhteessa länsimaihin. Kiinan niin kuin myös muiden nopeassa raken- nemuutoksessa olevien maiden kohdalla on muistettava, että tuottavuuden no- pea koko kansantalouden mitassa ta- pahtunut nousu johtuu pääosin raken- nemuutoksesta, jossa entistä valtiojoh- toista teollisuutta lopetetaan tai siirre- tään uuteen omistukseen ja tilalle tulee kokonaan uutta yritystoimintaa. Niinpä on ilmeistä, että länsimaisessa omistuk- sessa olevien ja muiden modernien tuo- tantoyksiköiden tuottavuus ei Kiinassa- kaan kehity oleellisesti nopeammin kuin länsimaissa. Toki paikallisen infrastruk- tuurin, siihen kuuluvan logistiikan, ja toisaalta työvoiman laadun ja kokemuk- sen parantuminen voi johtaa länsimaita tuntuvasti nopeampaakin tuottavuuden nousuun. Mutta kun työvoimakustan- nukset nousevat selvästi yli 10 prosen- tin vuosivauhtia, on ilmeistä, että länsi- maiselle tuotannolle vaihtoehtoisen pai- kallisen tuotannon yksikkötyökustan- nukset nousevat Kiinassakin länsimais- ta vauhtia nopeammin. Työntekijän keskimääräisen nimellispal- kan muutos vuonna 2004. Maa Muutosprosentti edellisestä vuodesta EU1 Iso-Britannia 3,4 Euroalue 1,9 Saksa 0,9 Suomi 3,7 Viro 8,6 Latvia 11,1 Liettua 5,9 Puola 1,3 Tsekki 10,4 Slovakia 4,3 Unkari 8,3 Muu OECD2 USA 4,1 Japani –0,3 Etelä-Korea 2,6 Venäjä3 22,9 Kiina, kaupungit keskimäärin4 14,5 Kiina, kaupunkien yksityiset4 9,2 1 EU-maiden luku kuvaa työvoima- kustannusindeksin vuosimuutosta vuoden 2004 3. neljänneksellä. Läh- de: Eurostat. 2 Työntekijän keskipalkan muutosta yrityssektorissa. Lähde: OECD Eco- nomic Outlook 2004/2. 3 Keskimääräisen nimellispalkan muu- tos. Lähde: Federal State Statistics ser- vice. 4 Lähde: National Bureau of Statis- tics of China. Venäjä, Kiina ja itse asiassa koko muu Aasia ovat toisaalta vahvistaneet hinta- kilpailukykyään suhteessa euroaluee- seen sitä kautta, että niiden valuutat ovat olleet sidoksissa dollariin. On kuitenkin odotettavissa, etteivät valuuttakurssi- muutokset enää merkittävästi vahvista näiden kilpailukykyä tulevina vuosina. dastumisen vaikutusta kokonaistuotan- non kasvuun. Korkoero USA:n ja Euroo- pan välillä suurenee USA:n keskuspankki on asettanut it- selleen epävirallisen tavoitteen, jonka mukaan pohjainflaation pitäisi pysyä 1,5–1,75 prosentin vaihteluvälillä. Pai- nopisteen siirtyminen inflaation hillin- tään, keskuspankin verraten optimis- tinen arvio talousnäkymistä sekä sel- vät viittaukset siihen, että korkoa nos- tetaan myös jatkossa, merkitsevät sitä, että keskuspankki jatkaa koronnos- toja. Ohjauskorko nostettiin tammi- kuussa 2,5 prosenttiin ja on ilmeistä, että jo vuoden lopulla se on 4 pro- sentissa. Euroalueen kuluttajahinnat olivat öl- jyn hinnan nousun vaikutuksesta vii- me vuoden lopussa 2,4 prosenttia kor- keammat kuin vuotta aiemmin. Tam- mikuussa kuluttajahintainflaatio hidas- tui kuitenkin 1,9 prosenttiin. Helmi-
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 kuussa inflaatio on taas hieman nopeu- tunut energian uudelleen kallistumisen seurauksena. Inflaatiovauhti on kuiten- kin sovittautumassa EKP:n 2 prosen- tin tavoitetasoon, kun öljyn tynnyrihin- takin alenee vuoden lopulla takaisin alle 50 dollarin. EKP:n analyysin mukaan hitaahko talouskasvu ja siihen liittyvä maltilli- nen palkkojen nousu pitävät inflaati- on siedettävän hitaana eikä taloudes- sa ole sellaisia öljyn hinnasta riippu- mattomia hintoja nostavia tekijöitä, jotka lähikuukausina vaarantaisivat ra- hapolitiikan edellyttämän hintavakau- den. Vuoden jälkipuoliskolla nopeu- tuva talouskasvukin on hallittua eikä sinänsä vaaranna hintavakauden ta- voitteen toteutumista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen korkoennuste pe- rustuukin näkemykseen, jonka mu- kaan EKP lykkää koronnostoa verra- ten pitkään. Vasta aivan vuoden lo- pulla se nostaa koron 0,25 prosent- tiyksikköä. Ensi vuonna korkoa nos- tetaan jo reippaammin. Vuosikeskiar- vona se kohoaa 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. USA:n ja Euroopan välisen korko- jen eron suureneminen vähentää osal- taan USA:n vaihtotaseen vajeen ai- kaansaamaa euron dollarikurssin vah- vistumistendenssiä. Euro on kallistunut suhteessa dolla- riin runsaat 8 prosenttia viimeisen vuo- den aikana. Samalla merkittävimmät Aasian valuutat – Kiinan renminbi ja Japanin jeni – ovat seuranneet dolla- rin kurssia. Hillitäkseen talouden yli- kuumenemista Kiina väljentää jatkos- sa valuuttansa sidosta dollariin. Se voi antaa renminbin liikkua entistä suu- remman vaihteluvälin puitteissa. Va- luuttakurssipolitiikkaa tarkistetaan tä- hän suuntaan todennäköisesti jo ensi vuonna. Tämän jälkeen myös muiden Itä- Aasian maiden valuutat irrottautuvat dollarista. Japanin keskuspankille avautuu mahdollisuus löysentää va- luuttainterventioilla aikaansaatua jenin sidosta dollariin. Osaltaan tämä ke- hitys heikentää dollarin arvoa suhtees- sa Aasian maiden valuuttoihin ja vah- vistaa myös USA:n edellytyksiä ka- ventaa ulkomaankauppansa alijäämää suhteessa näihin maihin. Euron vah- vistumispaine suhteessa dollariin voi helpottua, kun Aasian maiden valuut- tojen arvo kohoaa. Euron mahdolli- nen vahvistuminen suhteessa dollariin ei liioin enää heikentäisi euroalueen hintakilpailukykyä yhtä suurella pai- nolla kuin ennen. Kuvio 2. Suomen vienti maaryhmittäin ja maittain vuosina 1994 ja 2005. Lähde: Tullihallitus. Taulukko 2. Kysynnän ja tarjonnan tase. 2004 2004 2005e 2006e Mrd. € Määrän prosenttimuutos Bruttokansantuote ................................. 149,7 3,7 3,6 3,3 Tuonti .................................................... 47,2 4,8 4,0 3,4 Kokonaistarjonta ............................... 196,9 3,9 3,7 3,3 Vienti ..................................................... 55,6 3,5 5,0 5,3 Kulutus.................................................. 111,0 2,9 2,6 2,4 – Yksityinen kulutus ........................... 77,4 3,2 2,8 2,6 – Julkinen kulutus ............................... 33,5 2,1 2,0 1,8 Investoinnit ............................................ 27,9 4,6 4,7 3,7 – Yksityiset investoinnit....................... 23,6 5,7 5,5 4,5 – Julkiset investoinnit .......................... 4,3 –1,1 0,0 –0,9 Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero) ............................. 2,5 0,6 0,1 –0,2 Kokonaiskysyntä ............................... 196,9 3,9 3,7 3,3 Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 Teollisuuden päätoimialojen vienti vetää Suomen viennin määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia edellisvuodes- ta. Tavaravienti kasvoi erityisesti eu- roalueen ulkopuolelle Venäjälle ja Kii- naan. Viime vuosikymmenen aikana juuri Kiinan ja Venäjän merkitys Suo- men viennin kohteena on korostunut lähinnä euroalueen kustannuksella. Ruotsista on tullut Suomen tärkein vientikumppani, kun vienti Saksaan on supistunut. Viime vuonna vienti EU- alueelle pysyi keskimäärin lähes ennal- laan, mutta alkoi elpyä voimakkaasti vuoden loppua kohden. Kasvua näi- hin maihin vauhditti erityisesti elekt- roniikkateollisuuden menestys. Kaiken kaikkiaan Suomen viennin näkymät ovat tällä hetkellä valoisat, vaikka vahvistunut euro rajoittaakin Suomen vientimahdollisuuksia. Tämän vuoden vienti kasvaa merkittävästi vii- me vuoden keskiarvoon nähden, vaik- ka vuoden sisäinen kasvu jää verraten hitaaksi. Kaikkien teknologiateollisuu- den päätoimialojen, metsäteollisuuden ja kemian teollisuuden vienti on kas- vussa. Tänä vuonna laivanrakennus paisuttaa varastoja ja laivatoimitusten vähäinen määrä hidastaa vientiä, ja vastaavasti ensi vuonna laivatoimituk- set kasvattavat vientiä tuntuvasti. Vienti kasvaa tänä vuonna edelleen nopeim- min Euroopan ulkopuolelle, mutta ensi vuonna euromaiden vientikysynnän voimistumisen merkitys korostuu. Pal- kansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvaa tänä vuonna 5 prosent- tia ja ensi vuonna 5,3 prosenttia. Tuonti kasvoi jyrkästi viime vuoden lopulla, minkä vaikutuksesta tavaroiden ja palveluiden tuonnin volyymin kasvu ylsi jopa 6 prosenttiin viime vuonna. On ilmeistä, että osa tästä mittavasta tuon- nista täytti varastoja, jotka niin ikään kasvoivat ennustettua enemmän viime vuonna. Tänä vuonna tuonnin määrä kasvaa 4 prosenttia ja kasvua ylläpitä- vät vienti ja edelleen verraten nopeasti kasvavatinvestoinnit.Ensivuonnatuon- ti kasvaa 3,4 prosenttiin. Vaihtosuhde heikkenee edel- leen, mutta kauppataseen yli- jäämä kasvaa Öljyn ja muiden raaka-aineiden kohon- nut hintataso nostaa tavaratuonnin hin- toja tänä vuonna. Vaikka öljyn tynnyri- hinta putoaa vuoden lopulla selvästi alle 50 dollarin, ovat koko tuonnin hinnat tänä vuonna keskimäärin 2,6 prosent- tia viime vuoden tason yläpuolella. Vaih- tosuhde heikkenee tänä vuonna, koska tavaroiden ja palveluiden vientihinnat nousevat vain 1,3 prosenttia edellisvuo- desta. Metsäteollisuustuotteiden ja me- tallijalosteiden vientihinnat nousevat, mutta elektroniikkateollisuuden vienti- hintojen lasku hidastaa viime vuosien tapaan vientihintojen nousua. Ensi vuonnavaihtosuhdeheikkeneeenäävain vähän, kun maailmantalouden kasvun hidastuminen alkaa jarruttaa raaka-ai- neiden hintojen nousua. Viennin suhteellisen nopean kasvun ansiosta kauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna runsaalla 0,5 miljardilla eurolla ja ensi vuonna jo 1,5 miljardil- la eurolla, kun tuonnin kasvu hidas- tuu suhteessa viennin kasvuun. Vaih- totaseen ylijäämä kehittyy suurin piir- tein saman mallin mukaan, koska tuo- tannontekijöiden korvausten taseen alijäämässä ei tapahdu suuria muutok- sia. Suuret hankkeet nostavat investointiastetta Investoinnit kääntyivät viime vuonna kasvuun parin vuoden supistumisen jälkeen. Investointien kasvua vauhdit- ti vilkkaan asuinrakentaminen ja maa- ja vesirakentamisen ohella myös kone- ja laiteinvestointien selvä piristyminen. Kaikkiaan investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja investointiaste kohoasi 19 prosenttiin. Investointiaste pysyi kui- tenkin edelleen alhaisella tasolla. Eni- ten kasvoivat kone- ja laiteinvestoinnit (9,5 %) sekä asuinrakennusinvestoin- nit (8 %). Vaikka asuinrakentaminen tänä vuon- na jatkuu vilkkaana, hidastuu kasvu kuitenkin edellisestä vuodesta. Useat suuret rakennushankkeet kuten Vuo- saaren satamahanke ja Olkiluodon uu- den ydinvoimalan rakentaminen vauh- dittavat muuta talonrakentamista. Kone- ja laiteinvestointien kasvu jat- kuu kuluvana vuonna muun muassa tehdasteollisuuden investointihankkei- Kuvio 3. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: EKP, Tilastokeskus.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 den sekä ydinvoimalahankkeen ansi- osta. Investoinnit kasvavat tänä vuon- na kaikkiaan 4,7 prosentilla. Ensi vuon- na investointien ennakoidaan kasvavan 3,7 prosenttia. Ostovoima kasvaa tasaisesti ja turvaa kulutuksen kasvun jatkumisen Ennustejaksolla tulopoliittinen koko- naisratkaisu määrää ansiotasokehityk- sen päälinjan. Tästä syystä palkansaaji- en ostovoiman kehitys on vakaata ja helposti ennakoitavaa. Tänä vuonna ennustamme ansiotason nousevan 3,5 prosenttia ja vuonna 2006 vastaavasti 2,6 prosenttia. Tästä liukumilla ja palk- kaperinnöllä on tänä vuonna yli pro- senttiyksikön osuus. Ensi vuonna palkankorostusten vaikutus pienenee, mutta veronkevennyksillä tuetaan vastaavasti palkansaajien ostovoiman kehitystä. Pal- kansaajien veroaste laskee tuolloin 0,7 prosenttiyksik- köä. Arviomme mukaan työllisten palkansaajien os- tovoima kasvaa molempi- na vuosina 2 prosenttia. Palkansaajaa kohden tehty- jen työtuntien lisääntyessä palkkasumma kasvaa an- siokehitystä nopeammin. Vuonna 2004 kotitalo- uksien tulokehitys jatkui ripeänä. Nimellisesti käy- tettävissä olevat tulot kas- voivat 5,5 ja reaalisesti 4,5 prosenttia. Omaisuustulo- jen, erityisesti osinkotulo- jen, nopeaan kasvuun vai- kutti varautuminen pää- oma- ja yhteisöverouudis- tukseen. Viime vuoden suotuisa tulokehitys ei nä- kynyt koko mitassaan ku- lutuksen kasvuna, vaan osa siitä kanavoitui asun- tomarkkinoille. Myös säästämisaste kohosi tila- päisesti. Ennustejakson aikana kotitalouksi- en reaalitulojen odotetaan kasvavan tasaisesti mutta jonkin verran viime vuonna hitaammin. Osingonmaksu- halukkuuden vähentyessä ennustam- me omaisuustulojen hieman supistu- van vuonna 2005. Kotitalouksien kor- komenot kääntyvät selvään nousuun. Tämä heijastaa lähinnä lainakannan nopeana jatkunutta kasvua, sillä kor- kotaso ei enää laske eikä enää osal- taan alenna korkomenoja. Tulokehitys antaa mahdollisuuden yksityisen kulutuksen määrän vakaa- seen, yli 2,5 prosentin kasvuun. En- nusteemme on jonkin verran korke- ampi kuin kulutuksen kasvun pitkän aikavälin keskiarvo. Kulutuksen kas- vua tukee vakaa talouskehitys ja vah- va kuluttajien luottamus. Kulutuksen rakenteen osalta merkittävää on au- tokaupan tasaantuminen, kun pahim- mat kulutuspaineet saatiin purettua jo 2003. Tästä syystä kestokulutustava- roiden hankinnat kasvavat paria vii- me vuotta hitaammin ja hankinnat suuntautuvat aiempaa enemmän ko- dinkoneisiin ja huonekaluihin. Lisäk- si ennustamme, että palveluiden ky- syntä kasvaa ennustejaksolla nopeam- min kuin yksityinen kysyntä keskimää- rin. Viime vuonna nähty säästämis- asteen nousu jää tilapäiseksi, sillä omaisuustuloja käytetään kulutukseen viimevuotista enemmän. Inflaatiovauhti jää euroaluet- ta matalammaksi Viime vuonna kuluttajahintainflaatio jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, 0,2 pro- senttiin. Pääsyynä oli alkoholiverojen alennus. Tästä syystä eri kuluttajaryh- mien ostovoima ja käsitykset inflaatio- vauhdista kehittyivät epäyhtenäisesti. Veronalennuksen vaikutus poistuu maaliskuussa, ja vuositasolla mitattu in- flaatio nopeutuu vastaavasti. Vaikka raakaöljyn hinta on nyt poikkeukselli- sen korkealla ja voi hetken aikaa jopa noustakin, ennustamme että kulutta- jahinnat nousevat vain prosentilla vuon- na 2005. Mitään uusia olennaisia hin- tapaineita ei ole näkyvissä. Suomessa inflaatio jääkin selvästi hitaammaksi kuin muulla euroalueella. Näin on ol- lut jo parin vuoden ajan Ensi vuonna inflaatio on vuositasolla 1,3 prosenttia, eikä inflaatiovauhdin ennakoida muuttuvan loppuvuoden 2005 jälkeen. Näin inflaatioero muu- hun euroalueeseen jonkin verran ka- ventuu, mutta Suomen inflaatio jää edelleen matalammalle tasolle. Työllisyys kasvussa Talouskasvun elpyminen käänsi työlli- syyden odotetusti kasvuun viime vuo- den jälkimmäisellä puoliskolla. Viime vuonna työllisiä oli keskimäärin saman verran kuin vuonna 2003, mutta pal- Ennustepäällikkö Eero Lehto painottaa sitä, että tehdyt linjaukset työmarkkinatuen uudistamisesta ja matala- palkkaisentyöntukemisestaeivättulekohentamaantyöl- lisyyttämerkittävästi,eikäjulkinentalousenääkestäsuu- ria veronalennuksia. Toimenpiteitä kannattaisi keskittää enemmän sellaisiin työttömiin, joiden työttömyyden kes- to on ollut lyhyt.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 kansaajien määrä kasvoi kolmella tu- hannella. Työllisyys heikkeni edelleen eniten tehdasteollisuudessa, jossa oli keskimäärin 10 000 työllistä vähem- män kuin vuonna 2003. Vastapainok- si työllisten määrä kasvoi kotimaisen kysynnän ansiosta hyvin julkisissa ja muissa palveluissa sekä vähittäiskau- passa. Työllisyysaste, 67,2 %, oli pro- senttiyksikön kymmenyksen alhaisem- pi kuin vuonna 2003. Talouskasvun piristyminen näkyi työllisten määrää voimakkaammin tehtyjen työtuntien ja palkansaajien työtuntien kääntymise- nä yli yhden prosentin kasvuun. Hyvän talouskasvun myötä työvoi- man kysyntä jatkaa kuluvana vuonna viime vuoden lopulla alkanutta kas- vuaan. Aikaisempien vuosien tapaan työvoiman kysynnän kasvu on pää- asiassa palvelusektorin varassa. Mer- kittävintä työllisten määrän kasvu on julkisissa ja muissa palveluissa sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, joista jälkimmäisessä näkyy teollisuus- tuotannon kasvun hyvä kehitys. Myös rakentamisessa työllisyys kääntyy kas- vuun erityisesti uuden ydinvoimalan rakennushankkeen vauhdittamana. Rakentamisen työllisten määrän en- nustamista hankaloittaa se, että ulko- mainen vuokratyövoima ei välttämättä tulee näkyviin tilastokeskuksen työ- voimatutkimuksen luvuissa. Työllisyys kasvaa yhteensä 20 000 henkilöllä tänä vuonna ja ensi vuonna 17 000 henki- löllä. Työvoiman tarjonta myötäilee var- sin läheisesti työvoiman kysynnän ke- hitystä. Työvoiman kysynnän käänty- essä kasvuun viime vuoden jälkimmäi- sellä puoliskolla myös työvoiman tar- jonta kääntyi voimakkaaseen nousuun. Loppuvuoden kehityksestä johtuen työvoiman määrän supistuminen jäi koko vuoden osalta lopulta kuuteen tuhanteen. Eniten väheni nuorten työ- voimaan osallistuminen. Tänä vuonna työvoiman tarjonta jatkaa kasvuaan 0,6 prosentilla. Työvoimaosuus kohoaa 66,1 prosenttiin. Ensi vuonna työvoi- maosuuden ennakoidaan nousevan 66,3 prosenttiin. Vaikka työllisten määrä ei viime vuon- na kasvanutkaan edellisvuodesta, vähe- ni työttömien määrä kuudella tuhan- nella ja työttömyysaste aleni 8,8 pro- senttiin. Syynä oli se, että vuoden 2004 ensimmäisen vuosipuoliskon heikko työllisyyskehitys supisti työvoimaan kuuluvien määrää. Ikäryhmistä ainoas- taan parhaassa työiässä olevien työttö- myysaste nousi hieman. Tänä vuonna työttömien määrä alenee työllisyyden paranemisen myötä edelleen hieman ja työttömyysaste laskee 8,6 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen ennakoi- daan supistuvan 8,3 prosenttiin. Kuvio 4. Suomen tuotanto ja työllisyys. Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. Kuvio 5. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä (% BKT:sta) vuosina 1985–2006.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 Talouskasvun hidastuminen ja työl- lisyyden paranemisen pysähtyminen 2000-luvun alkuvuosina ovat hidas- taneet myös pitkäaikaistyöttömien määrän alenemista. Viime vuoteen saakka pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt. Viime vuonna pitkäaikais- työttömyys sen sijaan nousi aavistuk- sen vuodesta 2003. Päättyneiden yh- täjaksoisten työttömyysjaksojen kes- kimääräinen kesto pysyi samalla ta- solla kuin vuonna 2003 eli 16 viikos- sa. Työttömyysjakson kesto oli sitä pidempi mitä vanhemmasta työttömi- en ryhmästä oli kysymys. Meneillään olevien työttömyysjaksojen keskimää- räinen kesto aleni viikolla 47 viikosta 46 viikkoon. Valtiontalous alijäämäiseksi Valtiontalouden rahoitusylijäämä pie- neni viime vuonna odotettua vähem- män, vain 235 miljoonaa euroa lähin- nä tuloveron tuoton ja osinkotulojen hyvän kasvun sekä kulutusmenojen kasvun hidastumisen ansiosta. Valtion- talous jäi lievästi ylijäämäiseksi. Sen sijaan kuntien rahoitusalijäämä paisui yli 500 miljoonalla eurolla. Veronke- vennysten takia kunnallisveron kerty- mä kasvoi vain 0,7 prosenttia, kun toisaalta kuntien kulutusmenot lisään- tyivät peräti 6,4 prosenttia. Kun työ- eläkelaitosten ja muiden sosiaaliturva- rahastojen rahoitusylijäämä pysyi edel- lisvuoden tasolla, supistui koko julkis- yhteisöjen rahoitusylijäämä (EMU-yli- jäämä) selvästi, ja sen suhde brutto- kansantuotteeseen aleni 2,5:sta 1,9:een prosenttiin. EU-maista vain Virossa julkisyhteisöjen ylijäämä oli tätä suu- rempi. Julkisyhteisöjen yhteenlasketun velan (EMU-velan) suhde bruttokan- santuotteeseen aleni 0,2 prosenttiyk- sikköä. Kuluvana vuonna valtiontalous pai- nuu noin 1,2 miljardia euroa alijäämäi- seksi. Valtiotalouden heikkeneminen johtuu lähinnä tuloveron kevennyksis- tä. Ansiotulojen verotusta on keven- netty inflaatiotarkistuksella ja muutta- malla veroasteikkoa. Pääomatulo- ja yhteisöverojen tuottoa heikentää vuo- den alussa toteutettu verouudistus ja valtion yhteisövero-osuuden alentami- nen kuntien hyväksi. Myös varallisuus- veroa on uudistettu ja sen tuotto su- pistuu. Yhteensä valtion tulo- ja varal- lisuusveron tuotto supistuu noin 150 miljoonaa euroa. Valtiontaloutta hei- kentää myös alkoholiveron tuoton ja osinkotulojen supistuminen. Samanai- kaisesti valtionosuudet kunnille kasva- vat noin 7 prosenttia. Tämä parantaa kuntataloutta samoin kuin keskimää- räisen kunnallisveroprosentin koho- aminen 0,18 prosenttiyksiköllä. Toi- saalta kuntien kulutusmenojen voima- kas kasvu jatkuu mm. kansallisen ter- veysohjelman velvoitteiden johdosta niin, että niiden rahoitusalijäämä kas- vaa hieman. Työeläkelaitosten ja mui- den sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kasvaa tänä vuonna runsaat 200 mil- joonaa euroa, kun eräitä maksupro- sentteja korotetaan hiukan. Koko jul- kisyhteisöjen rahoitusylijäämä suhtees- sa bruttokansantuotteeseen supistuu yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtion peri- mien verojen tuoton supistuminen joh- taa veroasteen alenemiseen 0,9 pro- senttiyksiköllä. Vuonna 2006 valtiontalouden rahoi- tusalijäämä kasvaa runsaaseen kahteen miljardiin euroon. Yhteisöveron tuo- ton selvästä kasvusta huolimatta tulo- ja varallisuusveron tuotto supistuu run- saalla prosentilla, kun varallisuusvero poistuu kokonaan ja ansiotulojen ve- ronkevennykset kohdistetaan ainoas- taan valtion veroihin. Valtionosuuksi- en ja sosiaaliturvarahastoille siirrettä- vien varojen vahva kasvu jatkuu. Kun- tien rahoitusalijäämä supistuu runsaalla Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. 2004 2005e 2006e Työttömyysaste (%) ........................................... 8,8 8,6 8,3 Työttömät (1 000) ............................................. 229 223 216 Työlliset (1 000) ................................................ 2 365 2 385 2 402 Työllisyysaste (%) .............................................. 67,2 67,7 68,1 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%).................... 0,2 1,0 1,3 Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ......................... 3,4 3,5 2,6 Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) 4,5 2,7 2,4 Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) .......................... 6,3 6,6 7,8 Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) ........................ 10,8 11,4 12,9 Valtiontalouden rahoitusylijäämä mrd. € ............................................................ 0,2 –1,2 –2,4 % bkt:sta........................................................ 0,1 –0,8 –1,4 Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä mrd. € ............................................................ 2,8 1,5 1,1 % bkt:sta........................................................ 1,9 0,9 0,7 Velkaantumisaste (Emu-velka) % bkt:sta ........................................................ 45,1 44,7 44,1 Veroaste, % ........................................................ 44,1 43,2 42,8 Lyhyet korot (3 kk:n euribor)............................. 2,1 2,2 2,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ................ 4,1 3,9 4,8 Taulukko 3. Ennusteen keskeisiä lukuja.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 300 miljoonalla eurolla, kun niiden verotulot kasvavat voimakkaasti. En- nusteessa on arvioitu kunnallisverotuk- sen kiristyvän edelleen 0,2 prosentti- yksiköllä ja kiinteistöveroprosentin ylä- rajan noston lisäävän kiinteistöveron tuottoa. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen maksutulojen ennakoidaan kasvavan 4,5 prosenttia. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaali- turvarahastojen ylijäämä kasvaakin sel- västi ja yhdessä kuntien parantuvan ra- hoitustilanteen kanssa lähes pysäyttää EMU-ylijäämän laskun. EMU-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen su- pistuu 0,6 prosenttiyksiköllä ja vero- aste alenee hiukan. Työttömyyden rakenne aiheut- taa yhä ongelmia Myönteinen suhdannekehitys on pa- rantamassa työllisyyttä, mutta työttö- myys on edelleen korkealla tasolla ja siksi työllisyyttä edistävät toimet ovat edelleen tarpeellisia. Viime aikoina työttömyys on laajentunut erityisesti teknisissä ammateissa sekä yritysten taloushallinnon piirissä työskentelevi- en keskuudessa. Hallituksen pitkäaikaistyöttömiin kohdistuva toimenpide on työmark- kinatuen uudistus. Siinä työmarkki- natuki muuttuu vastikkeelliseksi 500 päivää työmarkkinatukea (työttö- myyspäivärahan enimmäisajan jälkeen työmarkkinatukea yli 180 päivää) saa- neille. Uudistukseen sisältyy aktivoin- titakuu eli työttömille järjestettävä ak- tiivikausi, jonka aikana palveluja ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä lisä- tään. Tavoitteena on kohottaa aktii- vitoimia erittäin pitkään työttömänä olleiden kohdalla. Muutoksen arvioi- daan lisäävän aktivoinnin piirissä ole- vien määrän tämän ryhmän osalta keskimäärin 20 000 henkilön tasolta 30 000 henkilöön eli 20 prosentin ak- tivointiasteesta 30 prosentin aktivoin- tiasteeseen. Kustannukset tasataan kuntien ja valtion kesken. Uudistus on tarkoitus toteuttaa koko kuntatalou- den osalta kustannusneutraalisti. Ohjelman edellyttämät toimet on nähtävä viimeisenä keinona työllistää henkilö, joka on ollut pitkään työttö- mänä. Kaiken kaikkiaan työttömien aktivointi saa kuitenkin aikaan paljon parempia tuloksia, kun se kohdistuu henkilöihin, joiden työttömyyden kes- to on verraten lyhyt. Työttömyys on edelleen selvästi suu- rempaa heikosti koulutettujen kes- kuudessa. Tämän ryhmän työvoiman kysynnän parantamiseksi tarvitaan li- sätoimia. Työllisyyttä voidaan edistää muuttamalla verotuksen rakennetta. Tuolloin voitaisiin keventää tulovero- tusta tai alentaa valikoivasti työnan- tajamaksuja matalien palkkojen osal- ta ilman, että verokertymät oleellisesti supistuvat. Myönteinen työllisyysvai- kutus olisi myös palveluiden arvonli- säveron alennuksilla. Hallitus koh- dentaneekin 150–200 miljoonaa eu- roa vuoden 2006 alusta työvoiman kysynnän vahvistamiseksi matalapalk- kaisessa kokoaikaisessa työssä. Ma- talapalkkatuen toteuttaminen esimer- kiksi alentamalla ensimmäisessä mak- suluokassa olevien työnantajien kan- saneläkevakuutusmaksua lisäisi jonkin verran työvaltaisten alojen työllisyyt- tä, mutta ei niin paljoa, että se antaisi aiheen tarkistaa oheista työllisyysen- nustetta. Finanssipolitiikka on ollut elvyttävää Valtiontalouteen syntyy yli miljardin euron alijäämä tänä vuonna. Ensi vuonna alijäämä kasvaa. Vuosien 2005–2006 keveä finanssipolitiikka li- sää taloudellista aktiviteettia kasvatta- malla kotitalouksien ostovoimaa ja vah- vistamalla kuntataloutta. Sama kehi- tys oli vallalla jo viime vuonna. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että verotulojen menetykset rajoittavat tulevina vuosi- na julkisten menojen kasvua ja vaikut- tavat sitä kautta negatiivisesti kokonais- työllisyyteen. Kuntatalous on joutumassa raken- teelliseen epätasapainoon. Vaikka kun- tien tulot ovat kehittyneet suhteellisen hyvin, niiden menot ovat kasvaneet yleensä vielä nopeammin ja samalla ennakoitua enemmän. Kuntatalouden vakauttamiseksi olisi peruspalvelujär- jestelmän kokonaissuunnittelua sekä valtion ja kuntien välistä neuvottelu- menetelmää tehostettava. Tämä edel- lyttää sektoriministeriöissä tehtävien peruspalvelujen kehittämissuunnitelmi- en, valtionosuuksien sekä kuntien tu- lojen sovittamista tiiviisti yhteen perus- palveluvelvoitteista aiheutuvien meno- jen sekä palvelujärjestelmän tuottavuus- kehityksen kanssa. Kaiken kaikkiaan julkinen talous ei enää kestä merkittäviä veronalennuk- sia. Veropohjan säilyttäminen on vält- tämätöntä, jotta vältyttäisiin siltä, että esimerkiksi kuntatalouden rahoituson- gelmia ratkaistaisiin ajamalla alas me- noja ja karsimalla rajusti työllisyyttä.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 Euroopan unionin Lissabonin strate- gia painottaa sosiaalista integraatiota, jonka on tarkoitus toteutua laadukkai- den työpaikkojen ja parantuneen sosi- aaliturvan kautta. Tässä yhtälössä työ- markkinoilta syrjäytyminen nähdään usein pääasiallisena syynä köyhyyteen tai vähävaraisuuteen. Viime aikoina on kuitenkin herätty laajemmalti huomaa- maan, että on myös joukko ihmisiä, jotka ovat köyhiä vaikka ovatkin töis- sä. Nizzan kokouksessaan joulukuus- sa 2000 Eurooppa-neuvosto nosti köy- hyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eri- tyisohjelmassaan esille erityisesti työ- tätekevien köyhien aseman. EU:n päätöksentekoelimissä työtäte- kevät köyhät voidaan nähdä eräänlai- sena ’riskiryhmänä’: he ovat sekä työ- voima- että sosiaalipoliittinen ongelma. Tosiasia kuitenkin on, ettei työtäteke- vistä köyhistä ole paljoakaan tietoa saa- tavilla EU:n mittakaavassa. Tätä taus- taa vasten tutkijakollegani Ramón Peña Casas Belgiasta ja minä saimme vuon- na 2003 tehtäväksemme kirjoittaa ra- portin ”Working Poor in the Europe- an Union” (Peña Casas ja Latta 2004). Raportin tilaaja oli Dublinissa sijaitse- va Euroopan työ- ja elinolojen kehit- tämissäätiö1 , ja meidän ensisijainen teh- tävämme oli tehdä kartoitus kirjalli- suudesta, joka käsittelee työtätekeviä köyhiä EU:n rajojen sisällä, sekä hah- mottaa tällaisen köyhyyden yleisyys. Mia Latta Tutkija Göteborgin yliopisto mia.latta@telia.com Työtätekevät köyhät EU:ssa Kuinka suuri osa EU-maiden työtä- tekevistä on köyhiä ja mikä tekee heistä sellaisia? 1 Raporttia voi tilata osoitteesta www.eurofound.ie/publications/ publications.htm.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 Työtätekevien köyhien määrit- teleminen ei ole helppoa Kirjallisuudessa työtätekevät köyhät määritellään kirjavasti, riippuen lähin- nä siitä, miten köyhyys ja työelämään osallistuminen on määritelty. Perspek- tiivistä riippuen työtätekeviä köyhiä voidaan tarkastella joko työntekijöinä, jotka ovat köyhiä, tai köyhinä, jotka tekevät töitä. Ensiksi mainitussa tapa- uksessa pääpaino on yksilön eli työn- tekijän tilanteessa, esimerkiksi hänen alhaisessa palkassaan ja muissa henki- lökohtaisissa taustatekijöissään kuten koulutuksessa. Usein juuri matalapalk- kaisuus onkin yhdistetty työtätekevien köyhyyteen lähes synonyymin lailla. Jälkimmäisessä tapauksessa tarkaste- lukulmaa laajennetaan käsittämään köyhyyteen vaikuttavat laajemmat yh- teydet, erityisesti kotitalouden erityis- piirteet. Tästä ’kaksinaisuudesta’ joh- tuen tarkastelimme raportissamme työ- tätekevien köyhyyttä sekä yksilön että kotitalouden perspektiivistä. Työtätekeviä köyhiä ei ole aivan yk- sinkertaista määritellä myöskään tilas- tollisesti. Tutkimuksessamme käytimme viimeisintä European Community Household Panelin (ECHP)2 julkaistua aineistoa vuodelta 1999. Aineiston pe- rusteella on mahdollista määrittää yksi- löiden yleisin aktiiviteettistatus (Most Frequent Activity Status, MFAS) vuo- den sisällä. Tämä tapahtuu kuukausit- tain kerättävän aineiston avulla. Mate- riaalin avulla pystyimme näkemään, kuinka monet yksilöt olivat olleet töissä tai aktiivisesti hakeneet töitä vähintään 6 kuukautta vuodesta silti jääden köy- hyysrajan alapuolelle (ns. aktiiviset köy- hät). Tämän laajan ryhmän alaryhmän muodostivat puolestaan ne, jotka oli- vat olleet vuoden aikana pääsääntöisesti (yli 6 kk) töissä (työtätekevät köyhät). Aineiston avulla pystyimme myös erot- telemaan köyhät palkkatyöläiset ja köy- hät yksityisyrittäjät sekä tutkimaan köy- hiä työttömiä3 , vaikkakaan viimeksi mainittu ryhmä ei ollut tutkimuksem- me keskiössä. Sovelsimme tutkimuk- sessamme relatiivista köyhyysmittaa eli kotitalouden tulojen köyhyyden rajana 60 prosenttia ekvivalentin kotitalous- kohtaisen tulon mediaanista.4 Seitsemän prosenttia EU:n työssäkäyvistä on köyhiä Käyttämämme köyhyysmitan avulla laskimme, että vuonna 1999 seitsemän prosenttia EU:n työssäkäyvistä kansa- laisista oli köyhiä. Tämä vastasi noin 10,9 miljoonaa ihmistä. Jos mukaan laskettiin myös työnhakijat, luku nou- si kymmeneen prosenttiin, joka vasta- si 17,2 miljoonaa ihmistä. Näistä ’ak- tiivisista köyhistä’ (työntekijät ja aktii- visesti työtä hakevat) 63,5 prosenttia oli nimenomaan työtätekeviä köyhiä. Toisin sanoen kaksi kolmesta aktiivi- sesta köyhästä oli tehnyt töitä ainakin kuusi kuukautta viimeisen vuoden ai- kana jääden silti köyhyysrajan alapuo- lelle. Joissakin maissa jopa yhdeksän kymmenestä aktiivisesta köyhästä oli nimenomaan työtätekeviä köyhiä eli ihmisiä, jotka olivat olleet yli 6 kuu- kautta töissä viimeisen vuoden aika- na. Näin oli esimerkiksi Tanskassa, Hollannissa, Itävallassa, Luxemburgis- sa ja Portugalissa. Suomessa vastaava luku oli hieman alle 62 prosenttia ja Ruotsissa 77 prosenttia. Palkkatyöntekijöistä kuusi prosenttia oli köyhiä, ja heidän köyhyytensä oli keskimääräistä yleisempää Etelä-Eu- roopassa mutta myös Ranskassa, Lu- xemburgissa ja Isossa-Britanniassa (7– 10 %). Keskimääräistä vähäisempää se oli Pohjoismaissa, Itävallassa, Belgias- sa ja Irlannissa (3–4 %). Mia Latta on toiminut aiemmin viisi vuotta tutkimusjohtajana Euroopan työ- ja elinolojen tutkimussäätiöllä. Hän työstää parhaillaan sosiologian alaan kuuluvaa väitöskirjaa syrjäyty- neiden kotitalouksien tulolähteistä ja tukiverkostoista Ruotsissa vuosina 1994–2002. 2 Tämä EU-maiden kotitalouksien seu- ranta-aineisto perustuu laajoihin kysely- tutkimuksiin. Aineiston on julkaissut Eu- rostat (2003a). 3 ’Aktiivisesti töitä hakeneet’ ei nimik- keenäolekentiesparasmahdollinen.Työt- tömienja’aktiivisestityötähakevien’eroei ole toki siinä, että työttömät eivät olisi ak- tiivisesti hakeneet töitä, vaan siinä, että työttömät olivat olleet koko edellisen vuo- den työttöminä, kun ’aktiivisesti työtä ha- keneet’ taas olivat olleet joitakin jaksoja töissä(ajanjaksojenjäädessäyhteenlasket- tuina kuitenkin alle 6 kuukauteen). 4 Ekvivalentti kotitalouskohtainen tulo saadaan kulutusyksikkömuunnoksella, jossa kotitalouden ensimmäinen jäsen saa painon yksi, muiden aikuisten paino on 0,7 ja lasten paino 0,5.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 Yksityisyrittäjien tilanne oli huonompi kaikissa EU-maissa Saksaa lukuun ottamatta.5 EU:n tasolla yksityisyrit- täjistä enemmän kuin joka kymmenes (14 %) oli köyhiä vuonna 1999. Tä- mäntyyppisen köyhyyden jakautumi- nen maiden kesken on yllättävämpää. Esimerkiksi Ruotsissa 24 prosenttia yksityisyrittäjistä oli köyhyysrajan ala- puolella, ja luvut olivat korkeita ver- rattuna palkkatyöntekijöihin myös Itä- vallassa (kuvio 1). Työtätekevien köyhien talou- det Talouden tasolla tärkein tekijä köyhyy- den välttämisessä on kotitalouksien ’työn- teon intensiteetti’ (’work richness’). Mitä konkreettisemmin taloudet ovat kiinnittyneitä työelämään, sitä epäto- dennäköisempää on, että ne ajautuvat köyhyysrajan alle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahden palkan ta- lous on melko epätodennäköisesti köy- hyysrajan alapuolella, tosin sekin on mahdollista (taulukko 1). Käytännössä tämä ’kahden palkan kotitalouden’ malli johtaa siihen, että jatkossa siitä poikkea- vien kotitalouksien on yhä epätodennäköisem- pää ansaita tarpeeksi pysyäkseen köyhyysra- jan yläpuolella missään EU-maassa. Näyttää siltä, että tulevaisuudes- sa(kin) molempien puolisoiden on tarvitta- van tulotason saavutta- miseksi yksinkertaises- ti pakko olla töissä, ja tämä puolestaan korostaa palkkojen tärkeyttä kotitalouden kokonaistulois- sa. Köyhät kotitaloudet ovat tunnetusti riippuvaisempia tulonsiirroista kuin muut taloudet. Eurostatin (2000) tut- kimus osoitti, että vuonna 1994 95 prosentilla työtätekevästä ei-köyhästä väestöstä (palkkatyöntekijät ja yksityis- yrittäjät) ansiotulot muodostivat pää- osan tuloista, kun taas työttömillä köy- hillä pääosan tuloista (55 %) muodos- tivat työttömyyskorvaukset. 82 pro- senttia työtätekevistä köyhistä sai suu- rimman osan tuloistaan ansiotyöstä jää- den silti köyhyysrajan alapuolelle6 . Tämä puolestaan osoittaa, että työs- säolo itsessään ei ole tae riittävästä toi- meentulosta. Esimerkiksi joka toinen ranskalainen työssäkäyvä köyhä on köyhä siitä huolimatta että on ollut töissä koko edellisen vuoden (12 kk) (Lagarenne ja Legendre 2000; Breuil- Genier et al. 2001). Työtätekevien köyhyyden dynamiikka Kuinka pysyvää on työtätekevien köy- hyys? Voidaan esimerkiksi arvuutella, että juuri vastavalmistuneet nuoret saattavat työuransa alussa olla hetkel- lisesti köyhiä, mutta että tämäntyyp- pinen köyhyys on yleensä ohimenevää nuorten vakiinnuttaessa paikkansa työ- elämässä, ja se on siksi pidemmällä aikavälillä vähemmän vakavaa. Valitet- tavasti tietoa työssäkäyvien köyhien pit- kän aikavälin köyhyysprojektioista ei ole saatavilla EU-tasolla. Yleisen köy- hyystutkimuksen valos- sa voidaan sanoa, että EU:n sisällä on huo- mattavan suuri määrä pitkän aikavälin köyhiä. Esimerkiksi Eurostatin (2003b) tutkimus osoit- ti, että vuonna 1999 kes- kimäärin 9 prosenttia EU:n väestöstä oli elä- nyt köyhyysrajan ala- puolella vähintään kol- me viime vuotta yhteen menoon. Tämä vastasi 30 miljoonaa ihmistä. EU-tason tutkimusten puut- tuessa on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuinka moni näistä köyhistä oli työtä- tekeviä köyhiä. Maalyhenteet: BE = Belgia, DK = Tanska, DE = Saksa, EL = Kreikka, ES = Espanja, FR = Ranska, IR = Irlanti, IT = Italia, LU = Luxemburg, NL = Alankomaat, AT = Itävalta, PO = Portugali, FI = Suomi, SE = Ruotsi ja UK = Iso-Britannia. Lähde: Eurostat (2003a). Kuvio 1. Köyhyysrajan alle jääneet EU15-maissa vuonna 1999. 5 Tilastollisesti Saksassa palkkatyönteki- jöiden ja yksityisyrittäjien köyhyys oli yhtä yleistä 5 prosentin merkitsevyystasolla. Kotitalouksien köyhyyden välttä- miseksi näyttää olevan yhä tär- keämpää, että molemmat puolisot käyvät töissä. 6 Eurostatin tutkimuksessa käytettiin aktiviteettistatuksen määrittämiseen käsi- tettä ‘current activity status’, joka ei ole suoraan verrannollinen meidän raportis- samme käytettyyn MFAS:aan.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 Ranskassa tehty kansallinen tutkimus on kuitenkin antanut viitteitä siitä, että myös työtätekevien köyhyys näyttää usein olevan kroonista. Breuil-Genier et al. (2001) vertaili ECHP:n Rans- kan otannan neljää ensimmäistä aal- toa (1994–1997). Tutkimuksen koh- teena oli aktiivisten köyhien populaa- tio, ja se osoitti, että suurimmalla osalla tutkituista aktiviteettiluokitus ei ollut muuttunut neljän vuoden aikana. Kaksi kolmesta aktiivisesta köyhästä oli vielä neljän vuoden jälkeenkin köyhiä. Tämä piti paikkansa työttömien osalta (66 %) mutta myös – ja eritoten – pysyvästi työssäkäyvien osalta (75 %). Toisin sa- noen kolme neljästä työssäkäyvästä köyhästä oli köyhiä vielä neljän vuo- den kuluttuakin. Kokonaisuudessaan nämä pysyvästi köyhät työssäkävijät muodostivat melkein kolmanneksen (29 %) koko aktiivisten köyhien po- pulaatiosta. Voidaanko matalapalkkai- suudella selittää työtätekevi- en köyhyys? Riippuen mittaustavasta matalapalkkai- suuden yleisyys EU:ssa vaihtelee 12,6 ja 15,8 prosentin välillä7 (Peña-Casas 2002). On kuitenkin epäselvää, kuin- ka usein juuri matalapalkkaisuus joh- taa työtätekevien köyhyyteen. Aihetta ei ole tutkittu laajemmin EU:n tasolla, ja ne tutkimukset, jotka löytyvät, tun- tuvat lähinnä painottavan kotitalouden rakenteen korostunutta roolia tässä yhtälössä. Työssäkäyvän yksinhuolta- jan talous tai talous, joka on riippuvai- nen yhdestä palkasta, on useammin köyhä (Nolan 2000; OECD 1998). Esimerkiksi Strengmann-Kuhn (2002) on todennut, että vain noin joka nel- jännen työtätekevän köyhän köyhyy- den syy on nimenomaan matalapalk- kaisuudessa (taulukko 2). On kuitenkin myös olemassa tutki- muksia, jotka yhdistävät matalapalk- kaisuuden ja köyhyyden konkreetti- semmin toisiinsa. Marlier (2000) on Eurostatin tuottamassa tutkimuksessa selvästi osoittanut, että matalapalkkai- set ovat useammin köyhiä kuin ver- taisryhmät – tulos, joka sinänsä tuskin on kovin yllättävä. Marlierin mukaan EU:n8 kaikista työntekijöistä noin 8 prosenttia oli köyhiä vuonna 1995, ja 15 prosenttia kaikista työntekijöistä oli matalapalkkaisia. Työtätekevien köy- hien osuus matalapalkkaisista työnte- kijöistä oli 20 prosenttia ja matalapalk- kaisten työntekijöiden osuus työtäte- kevistä köyhistä 37 prosenttia. Toisin sanoen EU:ssa joka kolmas työtätekevä köyhä oli matalapalkkainen. Maiden välillä oli tosin melko suuria eroja; esi- merkiksi Isossa-Britanniassa matala- palkkaisten osuus työtätekevistä köy- histä oli niinkin korkea kuin 44 pro- senttia, ja Kreikassa luku oli jopa 52 prosenttia. Tutkimuksen ainoana poh- joismaana Tanska jäi kauas kärjestä, tosin Tanskassakin joka viides (21 %) työtätekevä köyhä oli matalapalkkai- nen. Työn laadulla on väliä Matalapalkkaisuus lisää siis selvästi ris- kiä kuulua (tai ajautua) työtätekevien köyhien joukkoon. Näin ollen tietyt matalapalkkaisuuteen liittyvät tunnus- merkit voidaan yhdistää – tosin tietyin varauksin – myös työtätekeviin köy- hiin. Esimerkiksi koulutustason mer- kitys kaikenlaisen köyhyyden välttämi- sessä on olennainen, ja tämä pätee myös työtätekevien köyhyyteen. Taulukko 2. Työntekijöiden köyhyyden syitä 14 EU-maassa vuonna 1996 (% työtätekevistä köyhistä). DE UK DK NL AT EL FR FI LU IT IR ES PO BE EU14 Kotitalous 57,5 58,9 62,4 67,9 71,9 79.3 80,4 83,5 85,0 87,7 89,1 89,2 90,4 93,7 73,3 Matalapalkkaisuus 42,5 41,1 37,6 32,1 28,1 20,7 19,6 16,5 15,0 12,3 10,9 10,8 9,6 6,3 26,7 Lähde: Strengmann-Kuhn (2002). EU 12 BE DK DE EL ES FR IR IT AU PO FI UK Ei palkkaa 51 50 25 56 41 52 55 63 45 45 49 28 49 Yksi palkka 22 9 6 23 23 18 26 9 26 14 23 5 21 Kaksi tai useampia palkkoja 5 2 3 3 12 6 5 3 4 6 13 3 7 Taulukko 1. Köyhyysriski 12 EU-maassa suhteessa ansionsaajien lukumäärään kotitaloudessa v. 1998. Lähde: European Commission (2002). 7 OECD:n ja ECHP:n luvut eivät ole eri laskentatavoista johtuen suoraan verran- nollisiakeskenään. 8 Marlierin aineisto oli vuodelta 1995. Suomi ja Ruotsi eivät kuuluneet otokseen.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Matalapalkkaisuuteen yhdistyvät kiin- teästi tietenkin myös työn luonteeseen ja laatuun liittyvät tekijät kuten työtun- nit (naisten pääosin tekemä osa-aika- työ on usein matalapalkkatyötä – jopa suhteutettuna työtunteihin) ja työsuh- teen laatu (epätyypilliset työsuhteet li- säävät riskiä ajautua matalapalkkaisuu- teen - ainakin pidemmällä aikavälillä). Euroopan komission (European Com- mission 2004) raportti osoittaa selvästi, että juuri osa-aikaisuus ja epätyypilli- set työsuhteet vaikuttavat selvästi työ- tätekevien köyhyyteen. EU:n tasolla joka kymmenes osa-aikatyöntekijä tai epätyypillisessä työsuhteessa oleva on köyhä, kun taas vakituisessa työsuh- teessa olevien vastaava luku on ’vain’ 4 prosenttia ja täyspitkää työpäivää tekevien 5 prosenttia. Suomessa vas- taavat luvut olivat osa-aikaisilla 18 %, epätyypillisessä työssä olevilla 8 % ja vakituisessa työsuhteessa olevilla tai täyspitkää työpäivää tekevillä 3 pro- senttia. Osa-aikatyöntekijöiden talou- det olivat siis Suomessa todennäköi- semmin köyhiä kuin EU:ssa keskimää- rin9 . Raporttimme tulosten valossa yksi- tyisyrittäjyys on karua ja taloudellisesti riskialtista puuhaa. Kaikissa EU-mais- sa Saksaa lukuun ottamatta yksityis- yrittäjien riski ajautua köyhyysrajan ala- puolelle oli korkeampi kuin muun työssäkäyvän väestön. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että kaikki yksi- tyisyrittäjyys ei ole vapaaehtoista vaan pikemminkin pakon sanelemaa. Mo- nessa maassa suuri osa yksityisyrittä- jistä on alemmin koulutettuja (esimer- kiksi Portugalissa, Espanjassa ja Krei- kassa 70 % yksityisyrittäjistä), ja var- sinkin maahanmuuttajien suhteellinen osuus heistä on suuri (Le Blansch et al. 1999). Työtätekevien köyhyyden kas- vot: köyhä, köyhempi, maa- hanmuuttaja? Matalapalkkaisten ja työtätekevien köyhien ryhmillä on myös eroja. Esi- merkiksi sukupuolen suhteen tulokset olivat yllättäviä. EU:n tasolla naisten todennäköisyys kuulua työtätekevien köyhien ryhmään ei ollut suurempi kuin miesten. 6 prosenttia palkkatyössä käyvistä naisista kuului työtätekevien köyhien ryhmään, ja miesten vastaava luku oli myös 6. Maakohtainen tar- kastelu kuitenkin osoitti, että yhdek- sässä maassa viidestätoista naiset oli- vat yliedustettuina palkkatyötä tekevi- en köyhien ryhmässä; tosin erot eivät olleet missään maassa kovin huomat- tavia. Suurin sukupuoliero työtäteke- vien köyhien suhteen löytyi Kreikasta: siellä 7 % palkkatyötä tekevistä mie- histä oli köyhiä, ja naisten vastaava pro- sentti oli 12. Suomessa vastaavat lu- vut olivat miehille 3 prosenttia ja nai- sille 4, mutta löytyi myös maita, joissa prosentit olivat toisin päin: Italiassa joka kymmenes palkkatyötä tekevä mies oli köyhä, mutta sama luku naisille oli ’vain’ 5 prosenttia, ja Irlannissa 5 pro- senttia palkkatyötä tekevistä miehistä ja 3 prosenttia naisista oli köyhiä. Myös Ranskassa ja Espanjassa palkkatyötä tekevien miesten talouksien köyhyys oli yleisempää kuin naisten. Miten voidaan selittää nämä yllättä- vät sukupuolierot – tai ehkä pikem- min niiden puute? Työmarkkinoiden ulkopuolellahan naisten köyhyys on yleisempää kuin miesten. Varsinkin elä- keläisten köyhyys on naisvaltaista kai- kissa EU-maissa, mikä johtuu ainakin osittain siitä, että naisten työura on edel- leenkin katkonaisempi kuin miesten. Pienehköt sukupuolierot työtätekevi- en köyhien osalta selittynevät ainakin osittain sillä, että monessa yllämaini- tussa maassa naisten työssäkäynti on edelleenkin vähäisempää kuin miesten, ja tällöin yksipalkkaisten ’riskitalouk- sien’ osuus on suurempi. Näissä yksi- palkkaisissa talouksissa palkka tulee mitä todennäköisimmin nimenomaan mieheltä. Lisäksi on muistettava, että käytettäessä kotitalouden tuloja köy- hyyden mittarina naisten köyhyys jää todennäköisesti myös osittain piiloon, sillä talouksien sisäinen tulon- ja val- lanjako johtaa usein siihen, että naisil- la on rajoitetummin vaikutusvaltaa 9 Osa-aikaisuus on määritelty alle 30 tunninviikoittaiseksityöajaksi.Komission raportin luvut eivät ole suoraan verrannol- lisia meidän raporttimme lukuihin, koska vertailuvuodet eivät ole samat. Lisäksi ko- missionraportissakäytetääntyöllistymisen mittana 7 kuukauden työjaksoa per vuosi, kunmeidänraportissammevastaavaajan- jakso on 6 kuukautta. Mia Latta korostaa, ettei työtätekevien köyhyyttä voida selittää yksinomaan matalapalk- kaisuudella ja että myös työtätekevien köyhien köyhyys näyttää usein olevan kroonista.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 perheen rahatalouteen kuin miehillä (Rake ja Daly 2002; Björnberg 2003; Halleröd 1997). Kenellä sitten on suurempi riski ajau- tua työtätekeväksi köyhäksi? Tietoa nimenomaan työtätekevien köyhien ominaisuuksista on saatavissa EU-ta- solla aika niukasti. Kuten sanottu kouluttautuminen on paras suoja köy- hyyttä vastaan, ja tämä pätee myös työtätekevien köyhyyttä tarkasteltaes- sa. Varsinkin vähän koulutetut nuoret ovat riskialtis ryhmä, mutta on myös ryhmiä, jotka ovat riskialttiita osittain koulutustasosta huolimatta, näistä esi- merkkinä maahanmuuttajat. Juuri maahanmuuttajat ajautuvat usein kou- lutustaan alempiin töihin ja ovat pro- sentuaalisesti yliedustettuina työtäteke- vien köyhien ryhmässä. Euroopan komission (European Com- mission 2004) mukaan työntekijän ikä – sekä nuoruus että toisaalta vanhuus – on myös riskitekijä. Esimerkiksi Suo- messa oli nuorista (16– 24 vuotiaista) työtäteke- viä köyhiä 15 prosent- tia verrattuna 5 prosent- tin 25–54 vuotiaista ja 7 prosenttiin yli 55-vuoti- aista. Vastaavat luvut EU-tasolla olivat vastaa- vasti 10, 7 ja 9 prosent- tia. Toisaalta oli maita, joissa nuorten köyhyys oli vielä yleisem- pää, esimerkiksi Hollannissa yksi vii- destä (20 %) nuoresta työntekijästä oli köyhä. Oli kuitenkin myös maita, jois- sa nimenomaan iäkkäämmät työnteki- jät olivat köyhiä. Esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa ikääntyvien työntekijöi- den korkea köyhyysaste (21 % kum- massakin) saattaa hyvin antaa viitteitä siitä, että nyky-Euroopassa on ryhmä ikääntyviä työntekijöitä, joilla ei kerta kaikkiaan ole varaa vetäytyä työelämäs- tä. Lopuksi Tutkimuksemme tärkein tulos lienee se, että onnistuimme paikantamaan ryhmän, jota voidaan kutsua työtäte- keviksi köyhiksi. Vähäinen tulos ei lie- ne sekään, että näitä köyhiä oli peräti 7 prosenttia koko EU15:n työtäteke- västä väestöstä. Kun vielä huomioidaan se, että kaikkein marginalisoituneim- mat työntekijät todennäköisesti kasvat- taisivat tätä ryhmää huomattavasti (esi- merkiksi käynevät ne, jotka työsken- televät ilman työlupaa tai pimeästi ja joista ei siksi ole tietoa virallisissa tilas- toissa), ei kyse ole mistään vähäpätöi- sestä ihmisryhmästä tai ohimenevästä ilmiöstä. Lisäksi se, että tästä ryhmäs- tä ei ole juurikaan saatavilla taustatie- toa tai tutkimustuloksia, viittaa siihen, että olemme paikallistaneet ryhmän, jota voidaan kutsua väliinputoajiksi. Jatkon kannalta on tärkeää, että saamme lisää tietoa ja löydämme kei- noja analysoida tätä ryhmää tarkem- min. EU:n tasolla tähän lieneekin tu- lossa parannusta, sillä uusi EU-SILC hyvinvointitutkimus (joka seuraa ECHP:ta) keskittyy nimenomaan mar- ginalisoitumisen pa- rempaan hahmottami- seen. Painopiste on an- siotuloissa ja työmark- kinoilla, vaikkakin tie- toa saadaan myös nii- den ulkopuolelta. Esi- merkiksi työtätekevien köyhyyden dynamiik- kaa on mahdollista tut- kia tämän tietokannan avulla laajem- min10 . Poliittisesti työtätekevien köyhien ryh- män löytyminen on arkaluontoisempi asia. Tutkimuksestamme käy ilmi, että esimerkiksi monien maiden harjoitta- ma työn tekemisen kannattavuuteen tähtäävä politiikka ei näytä yksin tuo- van ratkaisua työtätekevien köyhien problematiikkaan. On tietysti tärkeää tunnustaa, että työn laadulla on mer- kitystä ja että esimerkiksi pätkätyöt li- säävät osaltaan työtätekevien köyhyyt- tä, mutta tarvitaan myös ongelman ko- konaisvaltaisempaa hahmottamista. Pi- kemminkin tuntuu siltä, että nyky- Euroopassa marginalisoituneiden ryh- mä muodostaa eräänlaisen ’harmaan vyöhykkeen’. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu sekä työmarkkinoilla aktiivisia että työmarkkinoiden ulkopuolella ole- via, ja se muodostuu pääsääntöisesti alemmin koulutetuista, maahanmuut- tajista, nuorista ja ikääntyvistä. Tämän ryhmän yläpuolella on eräänlainen la- sikatto, jota ei helposti läpäistä, ja suu- rimmalle osalle ryhmään kuuluvista unelmat laadukkaammasta ja parem- min maksetusta työstä jäävät toteutu- matta. Tästä muotoutuu eräänlainen hyvinvointivaltion koetinkivi, sillä ryh- män olemassaolo todistaa paitsi integ- raation puutteesta kaikissa EU-maissa myös sosiaali- ja työvoimapolitiikan porsaanrei’istä useissa niistä. KIRJALLISUUS Björnberg, U. & Kollind, A.-K. (2003), Att leva själv tillsammans, Malmö: Liber Ekonomi. Breuil-Genier, P. et al. (2001), Profils sur le marché du travail et caractéristiques familiales des actifs pauvres, Economie et Statistique N° 349–350. European Commission (2002), Social Situation in the European Union 2002, Luxembourg: Office for Official Publica- tions of the European Communities. European Commission (2004), Joint Report on Social Inclusion 2003 – Statistical Annex. Eurostat (2000), Income, poverty and social exclusion, European Social Statistics, Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Eurostat (2003a), New Chronos database, Eurostat. Eurostat (2003b), Poverty and social exclusion in the EU after Laeken. Part 1. Statistics in focus n° 9/2003. Anne- Catherine Guio and Ian Dennis. Luxembourg. Halleröd, B. (1997), Lika hushåll, olika ekonomi; ekonomiska problem bland samboende män och kvinnor. Familj, makt och jämställhet, Stockholm: SOU 1997: 138. Lagarenne, C. & de Legendre, N. (2000), The working poor in France: personal and family factors (original in Suurin riski joutua työtätekeväksi köyhäksi on vähän koulutetuilla ja maahanmuuttajilla. 10 Ensimmäiset tutkimustulokset EU- SILC:stä saadaan 2006 keväällä. Osallis- tuminen EU-SILC:iin on pakollista kai- kille EU-maille.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 French), Economie et Statistique No. 335(5). Le Blansch, K. et al. (1999), Growth and Patterns of Self-Employment in the EU Member States: Brussels: European Parliament. Marlier, E. & Ponthieux, S. (2000), Low-wage employees in EU countries, Eurostat, Statistics in focus, Population and social conditions, 2000:11. Luxembourg, Office for Official Publica- tions of the European Communities. Nolan, B. & Marx, I. (2000), Low Pay and Household Poverty, teoksessa Gregory, M. & Salverda, W. & Bazen, S. (Eds.), Labour Market Inequalities: Problems and Policies in an International Perspective, Oxford: Oxford University Press. OECD (1998), Employment Outlook, Paris: OECD. Peña Casas, R. (2002), Indicators of Quality of Employment in the EU, Report to the European Foundation for the Improvement of Working and Living Conditions, Dublin. Peña Casas, R. & Latta, M. (2004), Working Poor in the European Union, Dublin: European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Rake, K. & Daly, M. (2002), Gender, Household and Individual Income in France, Germany, Italy, the Nether- lands, Sweden, the USA and the UK, Syracuse and New York: Maxwell School of Citizenship and Public Affairs Syracuse University. Strengmann-Kuhn, W. (2002), Working Poor in Europe : A Partial Basic Income for Workers? Basic Income European Network 9th International Congress, Geneva, University of Frankfurt. Ilpo Airio Tutkija Turun yliopisto iltaai@utu.fi Saako yhdellä palkalla riittävän turvan köyhyyttä vastaan?1 Euroopassa on siirrytty laajalti ns. mies- elättäjämallista molempien puolisoiden työssä käyntiin. Onko tästä tullut köyhyyden välttämiseksi yhä tärkeämpää? Työn tekemisen mallit ovat EU-mais- sa kokeneet melkoisen muodonmuu- toksen vuosikymmenten aikana. Toi- sen maailmansodan jälkeisinä vuosina vallitsi pitkään täystyöllisyys. Täystyöl- lisyyskonsepti tosin rajoittui käsittä- mään vain ns. mieselättäjämallin, jos- 1 Kiitän kommenteista professori Veli- Matti Ritakalliota, yliassistentti Susan Kuivalaista ja tutkija Mikko Niemelää.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 sa mies kävi töissä ja nainen hoiti ko- tia. Miehen palkka ei ollut varsinaises- ti henkilökohtainen vaan ns. perhe- palkka. Valtiolla, työnantajilla ja työn- tekijöillä oli konsensus, että palkalla piti elättää koko perhe, mikä näkyi pal- kan suuruudessa. Tämä periaate oli voimassa erityisesti Keski-Euroopassa. (Esping-Andersen 1996, 75.) Mieselättäjämallista on tullut yhä har- vinaisempi, sillä naisten työssä käynti on lisääntynyt kaikkialla. Sen seurauk- sena molempien puolisoiden työssä käymisestä on tullut hyvin yleistä (OECD 2001, 135). Nykyään täystyöl- lisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki työikäiset ja -kykyiset henkilöt ovat töissä. Julkiset hoivapalvelut ovat mahdollistaneet naisten työhön menon, ja samalla ne ovat luoneet naistyöpaik- koja erityisesti Pohjoismaissa. Nykyään kaikissa EU-maissa julkisen ja yksityi- sen hoivavastuun tasapaino on uudel- leen muokkauksen kohteena. Miehet ja naiset edellyttävät – ja heiltä edelly- tetään – osallistumista palkkatyöhön (Lewis 1992). Myös työmarkkinoiden muutoksel- la, joka näkyy työelämän epävakaistu- misena (määräaikaisuus, osa-aikaisuus ja työttömyys), sen joustoina ja palk- 2004, 3). Yhdysvalloissa työssä käyvi- en köyhyys on ollut vuosikymmeniä huomion kohteena ja sitä on tutkittu paljon (esim. Bane ja Ellwood 1991; Klein ja Rones 1989). Työtä tekevien köyhyyden vähäisyyttä Euroopassa on selitetty erilaisilla työmarkkinastrategi- oilla (esim. Krugman 1994). Yhdys- valloissa työmarkkinoiden joustoja on harjoitettu melko vapaasti, mikä on mahdollistanut sen, että työttömyys on pysynyt matalalla tasolla ja matalan tuottavuuden työpaikkoja on ollut tar- jolla. Vastaavasti Euroopassa 1970-lu- vun öljykriisien jälkeen työttömyys li- sääntyi suhdanteiden heikentymisen seurauksena. Korkea työttömyys on ollut 1980-luvun alusta lähtien moni- en EU-maiden ongelma. Viime vuosi- kymmenen alun laman jälkeen suur- työttömyys tuli tutuksi myös Pohjois- maissa. Köyhä työikäinen väestö on- kin Euroopassa koostunut pääosin työttömistä. Euroopan unionissa työtä tekevien köyhyys on noteerattu erääksi merkit- tävimmistä uhkakuvista sosiaaliselle inkluusiolle (Council of the European Union 2004). Kysymys, onko yhden ansaitsijan malli riittävä turva köyhyyttä vas- taan, on olennainen osa keskustelussa työssä käyvien köyhyydestä. Työsuhteiden määräai- kaistuminen ja työaiko- jen sekä palkkojen jous- taminen ovat murenta- neet pohjaa yhden an- saitsijan mallilta. Pitkis- tä kokopäiväisistä työ- suhteista saman työnantajan palveluk- sessa on tullut harvinaisempia. Työ- markkinoista on tullut epävarmempia, ja ehkä sen takia pariskuntien molem- pien puolisoiden työssä käynnissä on kyse näiden epävarmuuksien mini- moimisesta. On mahdollista, että sotien jälkeisil- tä vuosilta on jäänyt väärä kuva siitä, kuinka kotitalous voi tulla toimeen yhdelläkin palkalla. Kahden ansaitsijan mallista on voinut tulla uusi työssä käynnin normi, jolloin esimerkiksi elin- Ilpo Airio tekee väitöskirjaa työssä käyvien köyhyydestä kansainvälisesti vertailevasta näkökul- masta. kahajonnan lisääntymisenä, on ollut oma merkityksensä kahden ansaitsijan mallin yleistymiselle. Nykyään paris- kunnilla ei välttämättä ole varaa elää vain toisen palkan varassa, vaan mo- lempien osallistuminen työmarkkinoil- le saattaa olla kotitalou- den toimeentulon kan- nalta välttämätöntä. Artikkelissa tarkastel- laan tätä kysymystä tut- kimalla EU15-maissa tapahtunutta kehitystä vuosina 1996–2001. Riittääkö yksi palkka turvaamaan köyhyydel- tä vai tarvitaanko mo- lempien osallistumista? Vertailtavina ovat kotitaloudet, joissa molemmat ovat töissä ja ainakin toi- nen kokopäiväisesti sekä kotitaloudet, joissa vain toinen on töissä kokopäi- väisesti. Uhkaako köyhyys työssä käy- viä? Käsite ”työtä tekevä köyhä” on viime vuosina tullut esiin eurooppalaisessa keskustelussa (Peña Casas ja Latta Elinkustannukset ja palkat ovat saatta- neet sopeutua siihen, että molem- mat puolisot käyvät töissä.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 kustannukset ja palkkaus ovat sopeu- tuneet siihen, että molemmat puolisot käyvät töissä. Näin yhden ansaitsijan kotitalouksien köyhyysriski tulisi kas- vamaan. Ja jos kotitalous jää köyhyys- rajan alapuolelle siitä huolimatta, että joku sen jäsenistä käy töissä, niin voim- me puhua tällaisen kotitalouden koh- dalla työtätekevien köyhien ongelmas- ta. Aineisto ja metodologiset rajaukset Tutkimuksen aineistona käytetään Eu- ropean Community Household Panel -aineistoa (ECHP). Se on Euroopan Unionin maiden yhteinen elinolotutki- mus, joka sisältää vertailukelpoista ai- neistoa noin 60 000 kotitaloudesta ja 130 000 henkilöstä EU15-maista.2 Tämän artikkelin köyhyysmittarina käytetään suhteellista tulometodia, joka on yleisin kansainvälisissä köy- hyysvertailuissa käytetty mittari. Suh- teellisen tulometodin kohdalla köyhiksi luokittuvat ne kotitaloudet, joiden käy- tettävissä olevat tulot jäävät alle mää- ritellyn köyhyysrajan. Tässä tutkimuk- sessa käytetään Eurostatin (2003a) suosittelemaa käytäntöä, jossa köy- hyysraja on 60 prosenttia väestön käy- tettävissä olevista mediaanituloista ja kotitalouden ekvivalenssiskaalana käy- tetään niin sanottua modifioitua OECD:n skaalaa3 (Atkinson et al. 2002, 98–101). Työssä käynnin kriteereinä käytetään Eurostatin määritelmän mukaisesti sitä, että henkilön tulee tehdä vähin- tään 15 työtuntia viikossa ja sitä, että pääasiallisen itse arvioidun aktivitee- tin tutkimusta edeltävänä vuonna pi- tää olla ”töissä” (Marlier ja Ponthi- eux 2000; Peña Casas ja Latta 2004, 7). Kokopäivätyön tekemisen kritee- rinä on vähintään 30 työtuntia viikos- sa. Tutkimusaineisto on rajattu siten, että analyyseissa on mukana vain ne kah- den aikuisen kotitaloudet, joissa vähin- tään toinen on kokopäiväisesti töissä. Kaikki yhden aikuisen kotitaloudet ja ne pariskunnat, joissa ei ole kokopäi- vätyön tekijöitä, on rajattu pois. Tämä on syytä huomioida tuloksia tulkitta- essa.4 Puhuttaessa kaikista kotitalouk- sista tai kokonaisköyhyysasteesta tar- koitetaan rajattua tutkimusjoukkoa eikä koko väestöä. Köyhyys yhden ja kahden ansaitsijan kotitalouksissa Ensimmäiseksi tarkastellaan yleiskuvaa tuloköyhyydestä yhden ja kahden an- saitsijan kotitalouksissa. Kahden ansait- sijan malli5 vaikuttaa olevan selvästi pa- rempi turva köyhyyttä vastaan. Vuon- na 1996 EU15-maissa keskimääräinen köyhyysaste oli noin 4 prosenttia koti- talouksissa, joissa molemmat olivat töissä. Vuonna 2001 köyhyysaste nousi 4,5 prosenttiin. Yhden ansaitsijan ko- titalouksissa köyhyys oli hieman alle 17 prosenttia molempina tarkasteluajan- kohtina, toisin sanoen joka kuudes yh- den ansaitsijan kotitalous oli köyhä. Maakohtainen varianssi köyhyysastei- den välillä oli tosin hyvin suuri. Vaikka niin yhden kuin kahden an- saitsijan kotitalouksissa köyhyysasteet olivat EU15-maissa lisääntyneet, ko- konaisköyhyysaste oli hieman laskenut (10,8 prosentista 10,5 prosenttiin). 2 ECHP on paneeliaineisto, eli samat henkilöt ja kotitaloudet ovat mukana jo- kaisessatutkimusaallossa.Aineistonkeruu aloitettiin vuonna 1994. Mukana olivat tuolloinkaikkisilloiset12jäsenmaata.Itä- valta tuli mukaan vuonna 1995, Suomi vuonna 1996 ja Ruotsi vuonna 1997. Ai- neiston keruu lopetettiin vuonna 2001. Lopullisessaaineistossaonkahdeksantut- kimusaaltoa (Eurostat 2003b). Ks. tar- kemmin esim. Härkönen (2004). 3 Modifioidussa OECD:n skaalassa koti- talouden ensimmäinen aikuinen saa pai- non 1 ja sen kaikki muut jäsenet kukin painon 0,5 paitsi alle 14-vuotiaat lapset, joille annetaan paino 0,3. Tätä skaalaa käytetään laskettaessa ekvivalenttia koti- talouskohtaista tuloa. 4 Tässä lehdessä julkaistavassa Mia Lat- tan artikkelissa tarkastellaan kaikkia koti- talouksia, ml. yksin asuvia, minkä vuoksi sen luvut poikkeavat tässä artikkelissa esi- tetyistä. 5 Toinen puolisoista on töissä kokopäi- väisesti ja toinen joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Taulukko 1. Työssä käyvien pariskuntien köyhyysasteet (%) EU15-maissa vuosina 1996 ja 2001. Tuloköyhyys 1996 Tuloköyhyys 2001 Molemmat Vain toinen Yhteensä Molemmat Vain toinen Yhteensä töissä töissä töissä töissä Saksa 1,4 10,7 6,6 2 8,1 5,2 Tanska 1,5 5,2 2,5 0,5 10,9 2,8 Hollanti 4,1 10,5 8 4,3 12,6 8,4 Belgia 3 11,6 6,9 1 6,9 3,1 Luxemburg 2,2 12,4 10,2 6,9 18,1 14 Ranska 1,3 18,6 9 3,1 18,2 9,6 Iso-Britannia 2,8 9,8 5,9 2,7 8,1 4,9 Irlanti 1,7 9 6,6 0,6 11,9 7,3 Italia 3 27,5 18,3 4,6 28,1 18,3 Kreikka 4,5 22,8 17,7 3,9 20,5 14,5 Espanja 5,8 16,2 13,4 6,5 17 13,7 Portugali 10,2 22,6 15,9 11,6 24,6 16,5 Itävalta 5,1 17,3 10,7 4,1 11,6 7,5 Suomi 2,3 2,6 2,4 2,1 4,8 3,1 Ruotsi1 3,1 5 3,5 2,9 9,9 4,4 EU 3,9 16,5 10,8 4,5 16,8 10,5 1 Ruotsin kohdalla tarkasteluajankohdat olivat vuodet 1997 ja 2001. Lähde: ECHP.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 Tähän selitys löytyy työssä käymisessä tapahtuneesta muutoksesta. Vuonna 1996 45 prosentissa tarkasteltavista kotitalouksista molemmat puolisot oli- vat töissä. Vuonna 2001 näiden koti- talouksien osuus oli 51 prosenttia. Yhä useampi kotitalous kuului matalan köyhyysriskin kahden ansaitsijan mal- liin, jolloin huolimatta siitä, että köy- hyysriski oli kasvanut sekä yhden että kahden ansaitsijan kotitalouksissa, ko- konaisköyhyys oli laskenut. Jos vuon- na 2001 kahden ansaitsijan kotitalo- uksia olisi ollut edelleen suhteellisesti yhtä paljon kuin vuonna 1996 (45 %), niin kokonaisköyhyysaste olisi ollut 11,5 prosenttia. Kuviossa 1 EU15-maat on ryhmitel- ty Gösta Esping-Andersenin (1990) hyvinvointivaltiotypologiaa mukaillen. Esping-Andersen erotti kolme ryhmää, sosiaalidemokraattisen (Suomi, Ruotsi ja Tanska), konservatiivisen (Saksa, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Itävalta) ja liberalistisen (Iso-Britan- nia ja Irlanti). Jotkut tutkijat (esim. Leibfried 1993, Ferrera 1996) ovat esittäneet Etelä-Euroopan maiden erottamista omaksi ryhmäkseen. Nel- jänneksi ryhmäksi onkin koottu Ete- lä-Eurooppa (Italia, Kreikka, Espanja ja Portugali). Kaikissa ryhmissä kah- den ansaitsijan malli oli yleistynyt. Sitä vastoin kahden ansaitsijan kotitalouk- sien köyhyys oli laskenut sosiaalidemo- kraattisessa ja liberalistisessa ryhmäs- sä, kun taas konservatiivisissa ja Ete- lä-Euroopan maissa näiden köyhyys oli lisääntynyt. On vaikea sanoa, missä määrin kah- den ansaitsijan kotitalouksien määrän kasvu johtuu kulttuurisesta ja yhteis- kunnallisesta muutoksesta, jonka seu- rauksena naisten työssä käynnin estei- tä – olivatpa ne sitten asenteellisia tai käytännöllisiä – on purettu. Kyse voi olla myös jossain määrin työmarkki- noiden muutoksien myötä lisääntynei- den riskien minimoimisesta. Jälkim- mäistä voidaan tarkastella tutkimalla, miten kotitaloudet tulevat toimeen, jos tuloihin lasketaan mukaan vain niin sanotut tuotannontekijätulot (palkka- ja yrittäjätulot sekä erilaiset pääoma- tulot). Taulukossa 2 on esitetty köyhyysas- teet yhden ja kahden ansaitsijan koti- talouksissa sekä näiden kotitalouksien kokonaisköyhyysaste vuosina 1996 ja 2001, kun vain tuotannontekijätulot on Ilpo Airion mielestä pelkkä yhden henkilön palkka ei ole kovin hyvä turva köyhyyttä vas- taan EU-maiden pariskuntien kohdalla. Kuvio 1. Kahden ansaitsijan kotitalouksien suhteellisen osuuden ja köyhyyden muutos vuodesta 1996 vuoteen 2001. SD = sosiaalidemokraattiset maat KO = konservatiiviset maat LI = liberalistiset maat EE = Etelä-Euroopan maat EU = kaikki EU15-maat Lähde: ECHP.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 huomioitu. Yleiskuva EU15-maista on sama kuin kaikki tulot huomioon otet- taessa: köyhyysriski oli lisääntynyt mo- lemmilla ryhmillä, mutta koska kah- den ansaitsijan kotitalouksia oli vuon- na 2001 suhteellisesti enemmän kuin 1996, niin kokonaisköyhyys oli laske- nut. Yhden ansaitsijan kotitalouksien kohdalla pelkät palkkatulot eivät olleet kovin hyvä turva köyhyydeltä. Sen si- jaan kahden ansaitsijan kotitaloudet olivat jo ennen sosiaalisia tulonsiirtoja (eläkkeet, työttömyyskorvaukset, asu- mistuki ym.) melko hyvin turvassa köy- hyydeltä. Sosiaalisten tulonsiirtojen merkitys kotitalouksien tulonmuodostuksessa käy hyvin ilmi yhden ansaitsijan koti- talouksissa. Näiden kotitalouksien köy- hyysaste oli noin 28 prosenttia. Huo- mionarvoista on Suomen ja Ruotsin hyvin korkeat köyhyysasteet ennen tulonsiirtoja. Vuonna 2001 noin joka toinen yhden ansaitsijan kotitalous olisi ollut köyhä Suomessa ja Ruotsissa, jos kotitalouksien ainoa tulonlähde olisi ollut työssä käyvän palkkatulot. Sosi- aaliset tulonsiirrot nostivat hyvin suu- ren osan kotitalouksista köyhyysrajan yläpuolelle. Suomessa yhden ansaitsi- jan kotitalouksien köyhyysaste oli käy- tettävissä olevilla tuloilla noin 5 pro- senttia ja Ruotsissa noin 10 prosent- tia. Yhden henkilön palkka ei todella- kaan vaikuta olevan mitoitettu turvaa- maan sellaisenaan toimeentuloa kovin suurelle kotitaloudelle. Keskustelu Vaikka tässä tarkasteltu ajanjakso on suhteellisen lyhyt, niin silti tulokset osoittavat, että yhdellä palkalla on EU15-maissa melko vaikea tulla toi- meen. Suomessa yhden ansaitsijan ko- titaloudet tulevat melko hyvin toimeen, mutta yleisesti EU15-maissa noin joka kuudes yhden ansaitsijan kotitalous on köyhä. Kahden ansaitsijan kotitalouk- sista köyhiä on runsaat 4 prosenttia. Kotitalouden toimeentulo on selvästi turvatumpi, jos molemmat ovat töis- sä. Muutos yhden ansaitsijan mallista molempien puolisoiden työssä käyn- tiin antaa aihetta moniin keskustelui- hin. Perhepoliittisesti ajateltuna muu- tos ei esimerkiksi tue lasten kotihoi- toa, vaan lasten hoito tulisi järjestää niin, että molemmat vanhemmat pys- tyvät tekemään töitä. Tällä voi olla vaikutuksensa syntyvyyteen, jos koti- taloudet joutuvat tekemään valinnan työssä käynnin (ja toimeentulon tur- vaamisen) ja perheen perustamisen välillä. Kansantaloudellisesta näkökulmasta huolestuttavaa on, että samalla kun toimeentulo vaatisi pariskuntien koh- dalla molempien työssä käyntiä, niin monissa maissa työllisyysaste on kui- tenkin hyvin matala. Tämä ”alaspäin menevä spiraali” voidaan pysäyttää joko nostamalla työllisyysastetta tai li- säämällä palkkojen ostovoimaa. Ennen kaikkea olisi syytä pohtia, kuinka hy- väksyttävää on, että noin joka kym- menes EU15-maiden pariskunnista, joissa ainakin toinen on töissä koko- päiväisesti, eivät tule toimeen käytet- tävissä olevilla tuloillaan. KIRJALLISUUS Atkinson, T. & Cantillon, B. & Marlier, E. & Nolan, B. (2002), Social Indicators: The EU and Social Inclusion, Oxford: Oxford University Press. Bane, M.J. & Ellwood, D.T. (1991), Is American Business Working for the Poor? Harvard Business Review, September-October 1991, 58–66. Council of the European Union (2004), Joint Report by the Commission and the Council on Social Inclusion, h t t p : / / e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/soc-prot/soc-incl/ final_joint_inclusion_report_2003_en.pdf Esping-Andersen, G. (1990), The Three Worlds of Welfare Capitalism, London: Polity Press. Esping-Andersen, G. (1996), Welfare States without Work: the Impasse of Labour Shedding and Familialism in Continental European Social Policy, teoksessa Esping-Andersen, G. (Ed.), Welfare States in Transition. National Taulukko 2. Työssä käyvien pariskuntien köyhyysasteet (%) EU15-maissa vuosina 1996 ja 2001, vain tuotannontekijätulot huomioitu. Tuloköyhyys 1996 Tuloköyhyys 2001 MolemmatVain toinen Yhteensä Molemmat Vain toinen Yhteensä töissä töissä töissä töissä Saksa 3,7 20,4 13,1 5,3 22,9 14,7 Tanska 5,2 25,7 10,9 1,7 22 6,2 Hollanti 6,2 20,3 14,8 6,7 22,3 14,4 Belgia 4,6 30,6 16,2 3,9 21,4 10,2 Luxemburg 11,4 25,6 22,6 17,9 29,9 25,5 Ranska 4,8 41,4 21 5,8 36,6 19 Iso-Britannia 3,6 16,1 9,1 4,6 17,5 10 Irlanti 2,2 16,6 11,8 1,3 21,2 13 Italia 3,3 32,3 21,4 5,4 33,6 21,9 Kreikka 6,1 28,3 22,1 5,5 25,9 18,6 Espanja 7,9 23,4 19,2 9 21,3 17,3 Portugali 12,9 32 21,6 15,3 38,3 24 Itävalta 12,8 34,6 22,8 9,8 31,9 20 Suomi 6,3 40,5 19,8 5,3 48,4 20,7 Ruotsi1 10 44 17,7 10,4 47,2 18,7 EU 6,9 27,6 18,3 7,7 28,4 17,8 1 Ruotsin kohdalla tarkasteluajankohdat ovat vuodet 1997 ja 2001. Lähde: ECHP
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 Adaptations in Global Economies, London: Sage. Eurostat (2003a), European Social Statistics – Income, Poverty and Social Exclusion: 2nd Report – Data 1994– 1997 (PDF), Luxembourg : Office for Official Publications of the European Communities. Eurostat (2003b), ECHP UDB Manual. European Community House- hold Panel Longitudinal Users’ Data Base. Waves 1 to 8, Survey Years 1994– 2001. DOC. PAN 168/2003–12. Luxembourg: Eurostat Ferrera, M. (1996), The ’Southern Model’ of Welfare in Social Europe, Jour- nal of European Social Policy, 6, 17–37. Härkönen, J. (2003), European Community Household Panel – ECHP. Lyhyt esittely. Turun yliopiston Sosiaali- politiikan laitoksen julkaisuja C:9/2003. Klein, B.W. & Rones, P.L. (1989), A Profile of the Working Poor, Monthly Labor Review, October, 3–13. Krugman, P. (1994), Past and Prospec- tive Causes of High Unemployment. Economic Review, Federal Reserve Bank of Kansas City, 79: 4. 23–43. Leibfried, S. (1993), Towards a Euro- pean Welfare State? On Integrating Poverty Regimes into the European Community, teoksessa Jones, C. (Ed.), New Perspectives on the Welfare State in Europe, London: Routledge. Lewis, J. (1992), Gender and the Development of Welfare Regimes, Journal of European Social Policy, 2, 159–173. Marlier, E. & Ponthieux, S. (2000), Low-wage Employees in EU Countries, Eurostat Statistics in Focus, Population and Social Conditions, Theme 3–11/ 2000. OECD (2001), Economic Outlook 2001, Paris: OECD. Peña Casas, R. & Latta, M. (2004), Working Poor in the European Union, Dublin: European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Liki kaikissa yhteiskunnissa köyhyy- den vähentämistavoite yhdistää laajat kansalaispiirit. Köyhyyden torjuminen edellyttää ilmiöalueen ymmärtämistä, sen kuvaamista ja niiden mittareiden valintaa, joiden perusteella köyhyys ja köyhät tunnistetaan. Vaikka tavoite Ilpo Suoniemi Tutkimuskoordinaattori Palkansaajientutkimuslaitos ilpo.suoniemi@labour.fi Yleiskuva köyhyyden kehityksestä Suomessa vuosina 1990–20021 Artikkelissa tarkastellaan erilaisia köyhyys- mittareita, joista useimmat osoittavat köyhyyden Suomessa lisääntyneen 1990- luvun alun laman jälkeen. 1 Kiitän Marja Riihelää ja Risto Sullströ- miä tämän artikkelin empiiristen laskel- mien teosta. Apu oli korvaamaton sillä kriittisellä hetkellä, jolloin oma laskenta- järjestelmäni oli käyttökelvoton.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 köyhyyden vähentämisestä on yhtei- nen, niin jo kysymys, miten köyhyyttä on mitattava, jakaa mielipiteitä. Tavan- omaisesti köyhyys määritellään asetta- malla minimivaatimustaso niille koti- talouden käytössä oleville resursseille, esimerkiksi tuloille, joilla perustarpeet saadaan tyydytettyä. Tämä minimita- so määrää köyhyysrajan, ja ne, joiden resurssit eivät yllä köyhyysrajaan, mää- ritellään köyhiksi. Vaikka edellä kuvattu köyhyysrajan määrittelyperiaate on suoraviivainen, on köyhyyden mittaus osoittautunut vaikeaksi eikä siinä ole yhteisesti so- vittuja vakiokäytäntöjä. Se, mitä pe- rustarpeisiin liitetään, vaihtelee eri ai- koina ja eri alueilla, riippuen paitsi ta- louden kehitysasteesta myös yhteisön sosiaalisista normeista ja arvoista. Köy- hyysraja voidaan asettaa subjektiivisesti, absoluuttisena tai suhteellisena. Kiis- taa aiheuttaa jo kysymys siitä, olisiko köyhyys nähtävä absoluuttisena vai suhteellisena. Esimerkkinä tästä on Amartya Senin (1983, 1985) ja Peter Townsendin (1985) käymä kipakka keskustelu. Absoluuttinen näkökulma tuntuu monista tärkeämmältä ja perustavalta tavalta arvioida köyhyyttä. Rawls (1971) näkee erityisen tärkeänä taata kaikille sellaisten primäärihyödykkei- den saanti, jotka takaavat perustarpei- den tyydyttämisen. Absoluuttisesta nä- kökulmasta korostuu myös tarve vai- kuttaa suoraan ihmisen kykyihin ja mahdollisuuksiin olla toimiva ja pää- töksiin kykenevä yksilö. Huomion kohteena ovat olosuhteet ja toiminta työmarkkinoilla, koulutuksessa, sosi- aalisessa elämässä ja kansalaisena. Tämä Senin ”capability”-lähestymista- pa tarjoaa keinon yhdistää absoluutti- nen ja relatiivinen näkökulma. Liiallisen yksinkertaistuksen uhallakin Sen (1992) kiteytti köyhyyden abso- luuttiseksi käsitteeksi kykyjen ja val- miuksien tasolla, mutta toisaalta köy- hyys ilmenee usein suhteellisena tar- kasteltaessa hyödykkeiden saantia ja mahdollisuuksia niiden käyttöön. Suh- teellinen deprivaatio taloudellisten mahdollisuuksien tai käytettävissä ole- Ilpo Suoniemi toimii julkisen talouden tutkimuskoordinaat- torina Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja on viimeaikaisissa tutkimuksissaan keskittynyt tulonjakoon ja hyvinvointipalve- luihin. vien tulojen suhteen voi johtaa absoluuttiseen deprivaatioon toiminta- kykyisyyden ja -valmiuk- sien tasolla. ”Maassa, joka on suhteellisesti rik- kaampi, tarvitaan vas- taavasti enemmän tuloja sellaisten hyödykkeiden hankkimiseksi, jotka mahdollistavat yhteis- kunnallisesti saman ta- soisen sosiaalisen toimin- non. Tällainen toiminto on esimerkiksi ‘julkisuu- dessa esiintyminen ilman häpeän tunnetta´”. Vas- taavat näkökohdat so- veltuvat myös toimintoon ‘osallistuminen yhteisön arkielämään´ (Sen 1992). Yhdysvalloissa käytetty virallinen köyhyysraja määrätään absoluutti- selta perustalta. Myös Maailmanpankki arvioi koko maailman köyhyyt- tä yhteistä absoluuttista rajaa käyttäen. OECD:n aloittama ja Länsi- ja Pohjois-Euroopan omak- suma käytäntö perustuu puolestaan suhteelliseen köyhyysrajaan, jossa raja määritellään osuutena keskimääräisestä tulotasosta. Tässä artikkelissa käytettävä köyhyysraja määritellään suhteellisena: puolet me- diaanitulosta. Vaikka köyhyysrajan asettamisperiaate on kiinnitetty, liittyy köyhyyden mää- räämiseen useita hankalia lisäkysymyk- siä, jotka vaativat käytännön ratkaisu- ja. Miten eri kokoisia ja rakenteeltaan eroavia kotitalouksia verrataan? Per- heen koon, lasten lukumäärän ja viite- henkilön iän vaikutus voi hyvin olla eri- lainen köyhyysrajan alapuolella kuin mediaaniperheen elintasoa määrättäes- sä. Eri perheiden tulot muunnetaan yh- teismitallisiksi Suomessa yleisesti käy- tetyn ns. OECD:n vanhan ekvivalens- siskaalan avulla. Näin säilytetään ver- tailtavuus muihin tutkimuksiin. Tässä kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon yksi ja seuraavat aikuiset pai- non 0,7. Kunkin lapsen paino on 0,5. Näin tyyppiperheen, jossa on kaksi ai- kuista ja kaksi lasta, saaman 27 000 eu- ron tulon oletetaan takaavan kotitalou- den kaikille neljälle jäsenelle saman elin- tason kuin yksinäisen saama 10 000 euron tulo. Riihelä ym. (2004) tarkastelevat köy- hyyden kehitystä perusteellisesti sovel- taen useita vaihtoehtoisia, järkevästi asetettuja köyhyysrajoja ja ekvivalens- siskaaloja. Kvalitatiivisesti arvioiden kuva köyhyyden kehityksestä säilyy, vaikka esimerkiksi köyhien lukumää- rä tai köyhien väestökoostumus luon- nollisesti muuttuvat, kun köyhyysra- jaa vaihdellaan.
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005

Recommended

Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäKulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousunVain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousunPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuEpävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme? Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaEuroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanSuomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 

Recommended

Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäKulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousunVain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousunPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuEpävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme? Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?
Talouskriisi ja valtion velka – Miten selviämme?Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaEuroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanSuomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessäJyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessäPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvuaVauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvuaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kootut kolumnit
Kootut kolumnitKootut kolumnit
Kootut kolumnitPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaSuomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Actividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaro
Actividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaroActividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaro
Actividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaroJocelyn Guadalupe Alfaro Valdez
 
War Effort Skate Decks
War Effort Skate DecksWar Effort Skate Decks
War Effort Skate DecksAidan Hughes
 
EVALUACIÓN
EVALUACIÓNEVALUACIÓN
EVALUACIÓNTeniente Fantasma
 
EVALUACIÓN
EVALUACIÓNEVALUACIÓN
EVALUACIÓNTeniente Fantasma
 
EVALUACIÓN
EVALUACIÓNEVALUACIÓN
EVALUACIÓNTeniente Fantasma
 
2009 07 Flying High Presentation
2009 07 Flying High Presentation2009 07 Flying High Presentation
2009 07 Flying High Presentationcarlotta56
 
Temp Alt Airport
Temp Alt AirportTemp Alt Airport
Temp Alt Airportteresacamozzi
 
Picture auditions
Picture auditionsPicture auditions
Picture auditionsbrkz18
 
Ulaan malgait 10b enerel narangerel
Ulaan malgait 10b enerel narangerelUlaan malgait 10b enerel narangerel
Ulaan malgait 10b enerel narangerelKhishighuu Myanganbuu
 

More Related Content

What's hot

Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaSuomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Palkansaajien tutkimuslaitos
 

What's hot (13)

SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005SAK:n toimintakertomus 2005
SAK:n toimintakertomus 2005
 
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004Talous ja Yhteiskunta 2/2004
Talous ja Yhteiskunta 2/2004
 
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessäJyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003
 
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvuaVauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
 
Kootut kolumnit
Kootut kolumnitKootut kolumnit
Kootut kolumnit
 
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaSuomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
 

Viewers also liked

War Effort Skate Decks
War Effort Skate DecksWar Effort Skate Decks
War Effort Skate DecksAidan Hughes
 
2009 07 Flying High Presentation
2009 07 Flying High Presentation2009 07 Flying High Presentation
2009 07 Flying High Presentationcarlotta56
 
Picture auditions
Picture auditionsPicture auditions
Picture auditionsbrkz18
 
Auditoria e Acreditação no Serviço de Saúde
Auditoria e Acreditação no Serviço de SaúdeAuditoria e Acreditação no Serviço de Saúde
Auditoria e Acreditação no Serviço de SaúdeJúnior Maidana
 
green building technology
green building technologygreen building technology
green building technologyJohn A Herbert
 
нийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөл
нийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөлнийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөл
нийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөлNyamka Tegshee
 
Maintaining PMP Credential
Maintaining PMP CredentialMaintaining PMP Credential
Maintaining PMP Credentialpritamdutt
 

Viewers also liked (14)

Actividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaro
Actividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaroActividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaro
Actividad de-aprendizaje-1-2-jocelyn-alfaro
 
War Effort Skate Decks
War Effort Skate DecksWar Effort Skate Decks
War Effort Skate Decks
 
EVALUACIÓN
EVALUACIÓNEVALUACIÓN
EVALUACIÓN
 
EVALUACIÓN
EVALUACIÓNEVALUACIÓN
EVALUACIÓN
 
EVALUACIÓN
EVALUACIÓNEVALUACIÓN
EVALUACIÓN
 
2009 07 Flying High Presentation
2009 07 Flying High Presentation2009 07 Flying High Presentation
2009 07 Flying High Presentation
 
Temp Alt Airport
Temp Alt AirportTemp Alt Airport
Temp Alt Airport
 
Picture auditions
Picture auditionsPicture auditions
Picture auditions
 
Ulaan malgait 10b enerel narangerel
Ulaan malgait 10b enerel narangerelUlaan malgait 10b enerel narangerel
Ulaan malgait 10b enerel narangerel
 
Auditoria e Acreditação no Serviço de Saúde
Auditoria e Acreditação no Serviço de SaúdeAuditoria e Acreditação no Serviço de Saúde
Auditoria e Acreditação no Serviço de Saúde
 
Presentación1
Presentación1Presentación1
Presentación1
 
green building technology
green building technologygreen building technology
green building technology
 
нийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөл
нийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөлнийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөл
нийслэлийн эрх зүйн байдлын тухай хуулийн төсөл
 
Maintaining PMP Credential
Maintaining PMP CredentialMaintaining PMP Credential
Maintaining PMP Credential
 

Similar to Talous ja Yhteiskunta 2/2005

Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvanaSuomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvanaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 

Similar to Talous ja Yhteiskunta 2/2005 (20)

Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
 
Ty32006
Ty32006Ty32006
Ty32006
 
Ty22004
Ty22004Ty22004
Ty22004
 
Ty32008
Ty32008Ty32008
Ty32008
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Talous ja Yhteiskunta 2/2006Talous ja Yhteiskunta 2/2006
Talous ja Yhteiskunta 2/2006
 
Ty22006
Ty22006Ty22006
Ty22006
 
Ty22003
Ty22003Ty22003
Ty22003
 
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalousPaperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
 
Ty32003
Ty32003Ty32003
Ty32003
 
Ty32005
Ty32005Ty32005
Ty32005
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2005
Talous ja Yhteiskunta 3/2005Talous ja Yhteiskunta 3/2005
Talous ja Yhteiskunta 3/2005
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2007
Talous ja Yhteiskunta 3/2007Talous ja Yhteiskunta 3/2007
Talous ja Yhteiskunta 3/2007
 
Ty32007
Ty32007Ty32007
Ty32007
 
Ty22007
Ty22007Ty22007
Ty22007
 
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
 
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonnaSuomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
Suomen talous toipuu – julkinen talous selvästi ylijäämäiseksi jo ensi vuonna
 
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvanaSuomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
 
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
 
Ty22008
Ty22008Ty22008
Ty22008
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos

The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenPalkansaajien tutkimuslaitos
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos (20)

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
 

Talous ja Yhteiskunta 2/2005

  • 1. &2/2005 Ta l o u s Y h t e i s k u n t a Talousennuste 2005-2006
  • 2. Heikki Taimio Pääkirjoitus ..................................................................................... 1 Talousennuste 2005–2006 Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua ...................................... 2 Mia Latta Työtätekevät köyhät EU:ssa .............................................................. 12 Ilpo Airio Saako yhdellä palkalla riittävän turvan köyhyyttä vastaan? ............ 18 Ilpo Suoniemi Yleiskuva köyhyyden kehityksestä Suomessa vuosina 1990–2002 . 23 Merja Kauhanen Työtätekevät köyhät Suomessa ......................................................... 30 Irmeli Penttilä Työtätekevät köyhät ja tulonsiirrot ................................................... 35 Heikki Hiilamo ja Mikko Kautto Työtä toimeentulotuella .................................................................... 42 Reija Lilja Kolumni: Työssä, koulutettu ja köyhä – HETKINEN? ................... 48 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä ...................................................... 51 33. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 20,00 € Irtonumero 6,50 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Aimo Hyvärinen ISSN 1236–7206 &2/2005 Ta l o u s Y h t e i s k u n t a Talousennuste 2005-2006 22005
  • 3. Tämän teemanumeron artikkelit täy- dentävät viime numeron kuvausta tu- lonjaon muutoksesta Suomessa. 1990- luvun alun laman jälkeisenä vahvana nousukautena eivät ainoastaan rikkaat rikastuneet vaan myös entistä useam- mat putosivat köyhyysrajan alapuolel- le. Köyhyysasteen nousu koko väestön tai työtätekevien keskuudessa ei ollut yhtä voimakasta kuin työttömillä ja työ- markkinoiden ulkopuolella olleilla. Erityisen merkillepantavaa on se, että näin kävi heidän saamiensa tulonsiir- tojen ja maksamiensa välittömien ve- rojen jälkeen. Siis tulonsiirtojen leik- kaukset lisäsivät köyhyyttä selvästi ei- vätkät veronkevennykset kumonneet tätä vaikutusta. Viimeaikaiset veronkevennykset uh- kaavat kuitenkin jäädä ohimeneväksi ilmiöksi. Väestön ikääntymisen tuomat eläke- ja hoivamenopaineet pakotta- vat leikkaamaan muita julkisia menoja ja/tai kiristämään verotusta. Erilaiset säästöt sekä kunnallisveron ja sotu- maksujen korotukset ovat jo merkke- jä tästä. Köyhille tämä ei tiedä hyvää. Köyhien kapinaa ei kuitenkaan nyt ole näköpiirissä. Köyhtymistä on ta- pahtunut suhteessa keskituloisiin, mut- ta protestiliikettä tuskin viriäisi ilman tuntuvaa absoluuttista köyhtymistä, elintason selvää putoamista. Samaan aikaan henkilöiden välisen tulonjaon ja köyhyyden muutoksen kanssa funktionaalinen tulonjako kääntyi jyrkästi pääomatulojen hyväk- si ja työtulojen tappioksi. Työttömyy- den nykyisellä korkealla tasolla se saat- taa olla paikallaan, mutta ainakin his- toriallisen kokemuksen perusteella voidaan odottaa, että ennen pitkää palkkatulojen osuus koko kakusta läh- tee selvään nousuun. Tästäpä syntyisikin mielenkiintoinen yhtälö: kasvavat vanhusmenot, nouse- vat työtulot ja laskevat voitot. Pitkällä aikavälillä yhtälöön näyttäisi löytyvän muitakin ratkaisuja kuin leikkaukset ja verojen ja sotumaksujen korotukset. Esimerkiksi työllisyysasteen tai työn tuottavuudennousuvähentäisiabsoluut- tista köyhyyttä joskaan ei yhtä varmasti suhteellista köyhyyttä – siihen tarvittai- siin myös tasaisempaa tulonjakoa. Köyhien kapinaa ei näy Heikki Taimio LISÄLUKEMISTA Kehittyneissä maissa esiintyvän köyhyyden johtavana tutkijana voi- daan pitää Oxfordin yliopiston pro- fessoria Tony Atkinsonia, jonka ko- tisivulta www.nuff.ox.ac.uk/econo- mics/people/atkinson.htm löytyy laaja julkaisuluettelo ja julkaisemat- tomien kirjoitusten joukosta mm. hänen viime marraskuunsa Helsin- gissä pitämänsä 1. Kela-luento. Suomessa köyhyyttä tutkitaan mo- nella taholla, laajimmin Stakesissa (www.stakes.fi/hyvinvointi/hyry/ index.html) ja Turun yliopiston so- siaalipolitiikan laitoksella (www.soc. utu.fi/sospol). OECD julkaisee köyhyyteen liit- tyvistä kysymyksistä tietokantoja ja tutkimuksia. Sivuilta www.oecd.org – Browse by Topic – Social Issues löytyy aiheesta myös kansainvälinen linkkiluettelo (Social Policy Related Sites). Euroopan neuvostossa (www.coe.int/T/E/Social_ cohesi- on) ja komissiossa (http://europa. eu.int/comm/employment_social/ index_fi.html) köyhyyteen kiinnite- tään huomiota lähinnä käsitteen ”so- siaalinen osallisuus” alla. Luxem- bourg Income Study-projekti (www.lisproject.org) analysoi mm. köyhyyttä eri maissa (ks. Publica- tions) ja kerää tilastoaineistoja, jot- ka usein eivät kuitenkaan ulotu ko- vin lähelle nykyhetkeä. Matalapalk- kaisen työn tutkimusverkosto Lo- WER (www.uva-aias.net/lower. asp) käsittelee myös työtätekevien köyhyyttä. On hyvä muistaa, että ihmisten hyvinvoinnissa on kyse paljon laa- jemmasta kokonaisuudesta kuin mi- tä käsitetään matalapalkkaisuudel- la, köyhyydellä tai sosiaalisella osal- lisuudella. Euroopan elinolojen ke- hittämissäätiö (www.eurofound.ie/ living/living.htm) tarjoaa tällaisen laajemman näkökulman. Maailman- pankin World Development Repor- tin (http://www-wds.worldbank. org) indikaattorit kuvastavat hyvin- vointia laajemmin, ja se tarjoaa myös globaalimman näkökulman köyhyyteen (www1.worldbank.org/ sp).
  • 4. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Tuotannon kasvuvauhti nopeutui vii- me vuoden jälkipuoliskolla niin, että Suomen kokonaistuotanto kasvoi koko vuonna 3,7 prosenttia, eli 0,4 prosent- tiyksikköä enemmän kuin mitä Palkan- saajien tutkimuslaitos oli elokuussa ennustanut. Varsinkin viennin loppu- vuoden kasvu oli yllättävän ripeää. Tänä sekä ensi vuonna vienti ja sen piiriin kuuluvan teollisuuden tuotanto kasvaa edelleen nopeasti. Myös yksi- tyiset investoinnit tukevat talouskasvua. Maailmantalouden kasvu on edelleen nopeaa mutta hidastuu jatkossa vähi- tellen. Ensi vuonna Euroopan talous- kasvun nopeutuminen kuitenkin kom- pensoi muualla tapahtuvan kasvun hi- dastumisen vaikutukset ulkomaan- kauppaamme. Maltillisen tuloratkaisun ja aiempaa pienempien veronkeven- Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskavua Palkansaajien tutkimuslaitos Merja Kauhanen Eero Lehto Ilpo Suoniemi Heikki Taimio Ennuste on julkaistu 22.3.2005 Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen melko voimakkaan talouskasvun jatkuvan viennin ja myös investointien ansiosta. Koko- naistuotanto lisääntyy tänä vuonna 3,6 ja ensi vuonnakin 3,3 prosenttia. Talousennuste 2005–2006
  • 5. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 nysten vuoksi kotitalouksien käytettä- vissä olevat tulot lisääntyvät jonkin ver- ran hitaammin kuin edellisvuosina, mikä osaltaan hidastaa yksityisen ku- lutuksen kasvua tänä ja ensi vuonna. Veroalennukset rajoittavat osaltaan mahdollisuuksia lisätä julkisia menoja. Huolimatta kulutuksen kasvun hidas- tumisesta kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonnakin 3,3 prosenttia. Tämän vuo- den osalta kokonaistuotantoennus- teemme on sama kuin viime elokuus- sa. Euroalueen kasvu nopeutuu ensi vuonna Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 2 prosenttia. Viime vuo- den loppua kohden viennin veto alkoi hiipua ja vastaavasti tuonti ja kotimai- sen kysyntä alkoivat voimistua. Koti- maisen kysynnän vetoapu jäi kuiten- kin verraten vaatimattomaksi. USA:n ja Aasian talouskasvun hidastuminen sekä euron vahvistunut dollarikurssi hidastavat euroalueen viennin kasvua myös tänä ja ensi vuonna. Tämän vas- tapainoksi yksityiset investoinnit kui- tenkin vauhdittuvat ja vuoden loppua kohti myös yksityinen kulutus piristyy. Euroalueen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia viime vuo- desta. Kasvun selvä nopeutuminen ensi vuonna 2,5 prosenttiin aiheutuu pää- osin yksityisen kulutuksen lisääntymi- sestä. Euroalueen sisällä eri maiden kehi- tys on ollut kaksijakoista. Kun pienten maiden ja Ranskankin talouskasvu on saanut apua myös kotimaisesta kysyn- nästä, niin Saksan kasvu on nojautu- nut yksin vientiin. Saksassa asiantun- tijoiden käsitykset hitaan kasvun syis- tä ja kasvua tukevan politiikan sisäl- löstä ovat alkaneet erilaistua. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sii- hen, että yksinomainen huoli kustan- nustasosta, joka on jopa alentanut teol- lisuuden yksikkökustannuksia toisin kuin muualla Euroopassa, on toisaalta heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta rajoittanut työllisyyden li- sääntymiseen perustuvan talouskasvun mahdollisuuksia. Talouspolitiikasta käyty kiistely on samalla heikentänyt kotitalouksien luottamusta. Tämä on lamauttanut kotimarkkinoiden kysyn- tää. Hintakilpailukyvyn vahvistamiseen perustuvan politiikan ongelmia vain li- sää se, että vientimenestys, joka kas- vattaa Saksan USA:n kaupan ylijää- mää, pyrkii nostamaan euron arvoa dollareissa ja sitä kautta mitätöimään kustannusten alentamisen kilpailuky- kyvaikutusta. Euroalueen ulkopuoliset EU-maat, joihin kuuluvat EU:n uusien jäsenmai- den ohella Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska, kasvavat euroaluetta huo- mattavasti nopeammin. Suomen kan- nalta on merkityksellistä, että Ruot- sin talouskasvu pysyy verraten nopea- na, 3 prosentin vuosivauhdin tuntu- massa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteryhmään kuuluvat Eero Lehto, Merja Kauhanen, Ilpo Suoniemi ja Heikki Taimio. Lähde BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos. Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2004 2005e 2006e Yhdysvallat 4,4 3,7 3,3 Euro–12 2,0 1,9 2,5 Saksa 1,7 1,4 2,1 Ranska 2,4 2,4 2,8 Italia 1,3 1,2 2,1 EU25 2,3 2,1 2,6 Ruotsi 3,7 3,2 3,0 Iso-Britannia 3,1 2,5 2,6 Japani 4,2 1,5 2,0 Venäjä 7,1 6,5 6,0 Kiina 9,5 8,5 7,5 Taulukko 1. Kansainvälinen talous.
  • 6. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 Yksityisen kulutuksen hiipu- minen jarruttaa USA:n kas- vua USA:n kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 4,4, prosenttia edellisvuodes- ta. Tänä vuonna kasvu hidastuu 3,7 prosenttiin. Hidastumisen saa aikaan yksityisen ja julkisen kulutuksen hiipu- minen. Yksityisten investointien voima- kas kasvu ei riitä kumoamaan tätä vai- kutusta. Dollarin heikentyminen suh- teessa euroon on myös lisännyt USA:n kilpailukykyä suhteessa Eurooppaan. Mutta dollarin eurokurssin tähänasti- nen heikentyminen ei riitä kaventa- maan USA:n kauppataseen alijäämää, koska lähes koko Aasia seuraa dolla- ria. Kotitalouksien heikentynyt rahoi- tusasema yhdessä nousevien korkojen kanssa vaimentavat yksityistä kulutus- ta myös ensi vuonna. Talouskasvu hi- dastuu 3,3 prosenttiin. Talouskasvun hidastunee kuitenkin hallitusti. Para- neva työllisyys ylläpitää kuluttajaluot- tamuksen kohtuullisena eikä piintyvä ulkomaankaupan ja julkisen talouden vaje johda pitkien korkojen niin jyrk- kään nousuun, että se halvaannuttaisi talouskasvun. Japanin kasvu edelleen hidas- ta Japanin kokonaistuotanto kasvoi ri- peästi vielä viime vuoden ensimmäi- sellä neljänneksellä. Tämän jälkeen kasvu tyrehtyi ja kokonaistuotanto jopa supistui viime vuoden kolmena jälkim- mäisenä vuosineljänneksenä. Koko vii- me vuoden kasvu jäänee 3 prosent- tiin. Tämän vuoden kasvunäkymät ovat aiempaa heikommat. Vaikka vien- nin kasvu nopeutuu, ei heikohko ku- luttajaluottamus viittaa siihen, että yk- sityinen kulutus piristyisi merkittäväs- ti. Japanin kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna kasvu nopeutuu 2 prosenttiin. Korkea öljyn hinta ylläpitää kasvun edellytyksiä Venäjällä Venäjän kokonaistuotanto kasvoi maan tilastokeskuksen alustavan tie- don mukaan 7,1 prosenttia 2004. Öl- jyn kallistuminen paisutti Venäjän vien- nin arvon 34 prosentin kasvuun. Sa- malla tuontikin kasvoi ripeästi, noin 26 prosenttia viime vuodesta. Tuonnin arvo jäi kuitenkin vain 52 prosenttiin viennin arvosta. Vahva ulkomaan- kauppa on myös vahvistanut julkista taloutta ja sen mahdollisuuksia tukea investointeja infrastruktuuriin ja julki- siin palveluihin. Korkeana pysyvä öl- jyn hinta pitää yllä edellytyksiä talous- kasvun jatkumiselle nopeana ja sille, että valtio myös toteuttaa suunnitel- mansa vahvistaa infrastruktuuria mit- tavalla investointiohjelmalla. PT ennus- taa, että Venäjän talous kasvaa tänä vuonna 6,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän. Kiinan investointiaste alenee Kiinan kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 9,5 prosenttia edellisvuodes- ta. Yksityisten investointien 26 prosen- tin kasvu nosti investointien osuuden kokonaistuotannosta jo lähelle 45 pro- senttia. Investointiaste on noussutkin lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 lähtien kotitalouksien kulutuksen kan- santulo-osuuden kustannuksella. Vi- ranomaispäätöksin ja korkoa nosta- malla investointien kasvuvauhtia hidas- tetaan merkittävästi jo tämän vuoden aikana. Investointien hidastuessa ko- konaistuotannon kasvu alenee 8,5 pro- senttiin tänä vuonna ja 7,5 prosenttiin ensi vuonna. Korkeasta investointiasteesta huoli- matta Kiina on onnistunut pitämään kauppataseensa lievästi ylijäämäisenä. Tämä kielii poikkeuksellisen vahvasta hintakilpailukyvystä. Kiinan valuuttaa pidetäänkin yleisesti, arviointitavasta riippuen, 10–30 prosenttia aliarvostet- tuna. Käytännössä Kiinan valuutta, renminbi, on ollut sidottuna dollariin jo vuodesta 1994 lähtien hyvin kape- an vaihteluvälin puitteissa. Näyttää sil- tä, että Kiinan talouskasvun aggressii- visin vaihe, jolle on ominaista korkea investointiaste ja ulkomaankaupan hin- takilpailukyvyn pitäminen vahvana, on lähestymässä loppuaan. Koron nostot eivät juuri rajoita yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvua. Mutta yksityisen kulutuksen kasvu ei riitä kumoamaan investointien odotettavissa olevan hi- Kuvio 1. Euroalueen taloudellinen kehitys. Lähde: Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos.
  • 7. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 Globaalitalous ja uusien maiden kilpailukyky Länsi-Euroopassa on kasvavassa mää- rin kiinnitetty huomiota työvoimakus- tannusten hillintään, jotta alue pystyisi vastaamaan globaalin kilpailun haastee- seen. Länsimaiden korkean kustannus- tason vuoksi teollisia työpaikkoja siir- tyy jatkuvasti matalan kustannustason alueille. Oheinen tarkastelu osoittaa, että matalapalkkamaiden yksikkötyö- kustannukset ovat kuitenkin lähenty- mässä länsimaista kustannustasoa ja että tämä kehityssuuntaa johtuu palk- katason nopeahkosta noususta mata- lan palkkatason maissa. Nimelliset työvoimakustannukset ovat nousseet vanhoissa EU-maissa, Japa- nissa, Etelä-Koreassa ja USA:ssa huo- mattavasti hitaammin kuin EU:n uu- sissa jäsenmaissa, Venäjällä tai Kiinas- sa. Saksassa ja Japanissa työvoimakus- tannukset ovat polkeneet paikallaan. Hintakilpailukykyä ilmaisevien suhteel- listen yksikkötyökustannusten kehitys määräytyy myös tuottavuuden muu- toksen ja valuuttakurssien perusteella. Pelkästään nimellisten työvoimakustan- nusten viimeaikaisen kehityksen perus- teella näyttää yhtä kaikki siltä, että no- peasti kehittyvien matalien työvoima- kustannusten maiden ja korkeiden työ- voimakustannusten maiden välinen ero hintakilpailukyvyssä olisi kaventumas- sa. EU:n uusissa jäsenmaissa työn tuot- tavuus kohosi viime vuonna 3–6 pro- senttia. Vain Puola paransi hintakilpai- lukykyään vanhoihin EU-maihin näh- den. Muualla uusissa EU-maissa suh- teelliset yksikkötyökustannukset nou- sivat huomattavasti nopeammin kuin vanhoissa EU-maissa. Sillä perusteel- la, että työn tuottavuus nousi Venäjällä noin 8 prosenttia viime vuonna, nousi- vat yksikkötyökustannukset siellä huo- mattavasti enemmän kuin Länsi-Eu- roopassa tai Pohjois-Amerikassa. Ilmei- sesti tämä sama kehitys on vallalla myös muualla EU:hun vielä toistaiseksi kuu- lumattomassa Itä-Euroopassa. Mitään valuuttakurssin heikkenemi- sestä koituvaa kilpailukykyetua eivät EU:n uudet jäsenmaat ole viime aikoi- na saaneet suhteessa euromaihin. Esi- merkiksi Puolan, Tsekin, Slovakian ja Unkarin valuutat jopa vahvistuivat suh- teessa euroon viime vuonna. EU:n uu- det jäsenmaat suuntautuvat myös Eu- roopan rahaliiton jäsenyyteen. Viro, Liettua ja Slovenia ovat jo liittyneet ERMII -järjestelmään, ja niiden odo- tetaan ottavan euron käyttöön jo vuo- den 2007 alussa. Muut maat liittyvät rahaliittoon myöhemmin. Kiinan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna noin 17 prosenttia. Koska teol- lisuuden työllisyys Kiinassa vähentyi, kohosi työn tuottavuus tätäkin enem- män, noin 20–25 prosenttia. Tämä viit- taa yhdessä aliarvostettuna pysyneen renminbin kurssin kanssa siihen, että Kiina olisi vain lisännyt hintakilpailuky- kyään suhteessa länsimaihin. Kiinan niin kuin myös muiden nopeassa raken- nemuutoksessa olevien maiden kohdalla on muistettava, että tuottavuuden no- pea koko kansantalouden mitassa ta- pahtunut nousu johtuu pääosin raken- nemuutoksesta, jossa entistä valtiojoh- toista teollisuutta lopetetaan tai siirre- tään uuteen omistukseen ja tilalle tulee kokonaan uutta yritystoimintaa. Niinpä on ilmeistä, että länsimaisessa omistuk- sessa olevien ja muiden modernien tuo- tantoyksiköiden tuottavuus ei Kiinassa- kaan kehity oleellisesti nopeammin kuin länsimaissa. Toki paikallisen infrastruk- tuurin, siihen kuuluvan logistiikan, ja toisaalta työvoiman laadun ja kokemuk- sen parantuminen voi johtaa länsimaita tuntuvasti nopeampaakin tuottavuuden nousuun. Mutta kun työvoimakustan- nukset nousevat selvästi yli 10 prosen- tin vuosivauhtia, on ilmeistä, että länsi- maiselle tuotannolle vaihtoehtoisen pai- kallisen tuotannon yksikkötyökustan- nukset nousevat Kiinassakin länsimais- ta vauhtia nopeammin. Työntekijän keskimääräisen nimellispal- kan muutos vuonna 2004. Maa Muutosprosentti edellisestä vuodesta EU1 Iso-Britannia 3,4 Euroalue 1,9 Saksa 0,9 Suomi 3,7 Viro 8,6 Latvia 11,1 Liettua 5,9 Puola 1,3 Tsekki 10,4 Slovakia 4,3 Unkari 8,3 Muu OECD2 USA 4,1 Japani –0,3 Etelä-Korea 2,6 Venäjä3 22,9 Kiina, kaupungit keskimäärin4 14,5 Kiina, kaupunkien yksityiset4 9,2 1 EU-maiden luku kuvaa työvoima- kustannusindeksin vuosimuutosta vuoden 2004 3. neljänneksellä. Läh- de: Eurostat. 2 Työntekijän keskipalkan muutosta yrityssektorissa. Lähde: OECD Eco- nomic Outlook 2004/2. 3 Keskimääräisen nimellispalkan muu- tos. Lähde: Federal State Statistics ser- vice. 4 Lähde: National Bureau of Statis- tics of China. Venäjä, Kiina ja itse asiassa koko muu Aasia ovat toisaalta vahvistaneet hinta- kilpailukykyään suhteessa euroaluee- seen sitä kautta, että niiden valuutat ovat olleet sidoksissa dollariin. On kuitenkin odotettavissa, etteivät valuuttakurssi- muutokset enää merkittävästi vahvista näiden kilpailukykyä tulevina vuosina. dastumisen vaikutusta kokonaistuotan- non kasvuun. Korkoero USA:n ja Euroo- pan välillä suurenee USA:n keskuspankki on asettanut it- selleen epävirallisen tavoitteen, jonka mukaan pohjainflaation pitäisi pysyä 1,5–1,75 prosentin vaihteluvälillä. Pai- nopisteen siirtyminen inflaation hillin- tään, keskuspankin verraten optimis- tinen arvio talousnäkymistä sekä sel- vät viittaukset siihen, että korkoa nos- tetaan myös jatkossa, merkitsevät sitä, että keskuspankki jatkaa koronnos- toja. Ohjauskorko nostettiin tammi- kuussa 2,5 prosenttiin ja on ilmeistä, että jo vuoden lopulla se on 4 pro- sentissa. Euroalueen kuluttajahinnat olivat öl- jyn hinnan nousun vaikutuksesta vii- me vuoden lopussa 2,4 prosenttia kor- keammat kuin vuotta aiemmin. Tam- mikuussa kuluttajahintainflaatio hidas- tui kuitenkin 1,9 prosenttiin. Helmi-
  • 8. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 kuussa inflaatio on taas hieman nopeu- tunut energian uudelleen kallistumisen seurauksena. Inflaatiovauhti on kuiten- kin sovittautumassa EKP:n 2 prosen- tin tavoitetasoon, kun öljyn tynnyrihin- takin alenee vuoden lopulla takaisin alle 50 dollarin. EKP:n analyysin mukaan hitaahko talouskasvu ja siihen liittyvä maltilli- nen palkkojen nousu pitävät inflaati- on siedettävän hitaana eikä taloudes- sa ole sellaisia öljyn hinnasta riippu- mattomia hintoja nostavia tekijöitä, jotka lähikuukausina vaarantaisivat ra- hapolitiikan edellyttämän hintavakau- den. Vuoden jälkipuoliskolla nopeu- tuva talouskasvukin on hallittua eikä sinänsä vaaranna hintavakauden ta- voitteen toteutumista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen korkoennuste pe- rustuukin näkemykseen, jonka mu- kaan EKP lykkää koronnostoa verra- ten pitkään. Vasta aivan vuoden lo- pulla se nostaa koron 0,25 prosent- tiyksikköä. Ensi vuonna korkoa nos- tetaan jo reippaammin. Vuosikeskiar- vona se kohoaa 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. USA:n ja Euroopan välisen korko- jen eron suureneminen vähentää osal- taan USA:n vaihtotaseen vajeen ai- kaansaamaa euron dollarikurssin vah- vistumistendenssiä. Euro on kallistunut suhteessa dolla- riin runsaat 8 prosenttia viimeisen vuo- den aikana. Samalla merkittävimmät Aasian valuutat – Kiinan renminbi ja Japanin jeni – ovat seuranneet dolla- rin kurssia. Hillitäkseen talouden yli- kuumenemista Kiina väljentää jatkos- sa valuuttansa sidosta dollariin. Se voi antaa renminbin liikkua entistä suu- remman vaihteluvälin puitteissa. Va- luuttakurssipolitiikkaa tarkistetaan tä- hän suuntaan todennäköisesti jo ensi vuonna. Tämän jälkeen myös muiden Itä- Aasian maiden valuutat irrottautuvat dollarista. Japanin keskuspankille avautuu mahdollisuus löysentää va- luuttainterventioilla aikaansaatua jenin sidosta dollariin. Osaltaan tämä ke- hitys heikentää dollarin arvoa suhtees- sa Aasian maiden valuuttoihin ja vah- vistaa myös USA:n edellytyksiä ka- ventaa ulkomaankauppansa alijäämää suhteessa näihin maihin. Euron vah- vistumispaine suhteessa dollariin voi helpottua, kun Aasian maiden valuut- tojen arvo kohoaa. Euron mahdolli- nen vahvistuminen suhteessa dollariin ei liioin enää heikentäisi euroalueen hintakilpailukykyä yhtä suurella pai- nolla kuin ennen. Kuvio 2. Suomen vienti maaryhmittäin ja maittain vuosina 1994 ja 2005. Lähde: Tullihallitus. Taulukko 2. Kysynnän ja tarjonnan tase. 2004 2004 2005e 2006e Mrd. € Määrän prosenttimuutos Bruttokansantuote ................................. 149,7 3,7 3,6 3,3 Tuonti .................................................... 47,2 4,8 4,0 3,4 Kokonaistarjonta ............................... 196,9 3,9 3,7 3,3 Vienti ..................................................... 55,6 3,5 5,0 5,3 Kulutus.................................................. 111,0 2,9 2,6 2,4 – Yksityinen kulutus ........................... 77,4 3,2 2,8 2,6 – Julkinen kulutus ............................... 33,5 2,1 2,0 1,8 Investoinnit ............................................ 27,9 4,6 4,7 3,7 – Yksityiset investoinnit....................... 23,6 5,7 5,5 4,5 – Julkiset investoinnit .......................... 4,3 –1,1 0,0 –0,9 Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero) ............................. 2,5 0,6 0,1 –0,2 Kokonaiskysyntä ............................... 196,9 3,9 3,7 3,3 Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
  • 9. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 Teollisuuden päätoimialojen vienti vetää Suomen viennin määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia edellisvuodes- ta. Tavaravienti kasvoi erityisesti eu- roalueen ulkopuolelle Venäjälle ja Kii- naan. Viime vuosikymmenen aikana juuri Kiinan ja Venäjän merkitys Suo- men viennin kohteena on korostunut lähinnä euroalueen kustannuksella. Ruotsista on tullut Suomen tärkein vientikumppani, kun vienti Saksaan on supistunut. Viime vuonna vienti EU- alueelle pysyi keskimäärin lähes ennal- laan, mutta alkoi elpyä voimakkaasti vuoden loppua kohden. Kasvua näi- hin maihin vauhditti erityisesti elekt- roniikkateollisuuden menestys. Kaiken kaikkiaan Suomen viennin näkymät ovat tällä hetkellä valoisat, vaikka vahvistunut euro rajoittaakin Suomen vientimahdollisuuksia. Tämän vuoden vienti kasvaa merkittävästi vii- me vuoden keskiarvoon nähden, vaik- ka vuoden sisäinen kasvu jää verraten hitaaksi. Kaikkien teknologiateollisuu- den päätoimialojen, metsäteollisuuden ja kemian teollisuuden vienti on kas- vussa. Tänä vuonna laivanrakennus paisuttaa varastoja ja laivatoimitusten vähäinen määrä hidastaa vientiä, ja vastaavasti ensi vuonna laivatoimituk- set kasvattavat vientiä tuntuvasti. Vienti kasvaa tänä vuonna edelleen nopeim- min Euroopan ulkopuolelle, mutta ensi vuonna euromaiden vientikysynnän voimistumisen merkitys korostuu. Pal- kansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että tavaroiden ja palveluiden viennin määrä kasvaa tänä vuonna 5 prosent- tia ja ensi vuonna 5,3 prosenttia. Tuonti kasvoi jyrkästi viime vuoden lopulla, minkä vaikutuksesta tavaroiden ja palveluiden tuonnin volyymin kasvu ylsi jopa 6 prosenttiin viime vuonna. On ilmeistä, että osa tästä mittavasta tuon- nista täytti varastoja, jotka niin ikään kasvoivat ennustettua enemmän viime vuonna. Tänä vuonna tuonnin määrä kasvaa 4 prosenttia ja kasvua ylläpitä- vät vienti ja edelleen verraten nopeasti kasvavatinvestoinnit.Ensivuonnatuon- ti kasvaa 3,4 prosenttiin. Vaihtosuhde heikkenee edel- leen, mutta kauppataseen yli- jäämä kasvaa Öljyn ja muiden raaka-aineiden kohon- nut hintataso nostaa tavaratuonnin hin- toja tänä vuonna. Vaikka öljyn tynnyri- hinta putoaa vuoden lopulla selvästi alle 50 dollarin, ovat koko tuonnin hinnat tänä vuonna keskimäärin 2,6 prosent- tia viime vuoden tason yläpuolella. Vaih- tosuhde heikkenee tänä vuonna, koska tavaroiden ja palveluiden vientihinnat nousevat vain 1,3 prosenttia edellisvuo- desta. Metsäteollisuustuotteiden ja me- tallijalosteiden vientihinnat nousevat, mutta elektroniikkateollisuuden vienti- hintojen lasku hidastaa viime vuosien tapaan vientihintojen nousua. Ensi vuonnavaihtosuhdeheikkeneeenäävain vähän, kun maailmantalouden kasvun hidastuminen alkaa jarruttaa raaka-ai- neiden hintojen nousua. Viennin suhteellisen nopean kasvun ansiosta kauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna runsaalla 0,5 miljardilla eurolla ja ensi vuonna jo 1,5 miljardil- la eurolla, kun tuonnin kasvu hidas- tuu suhteessa viennin kasvuun. Vaih- totaseen ylijäämä kehittyy suurin piir- tein saman mallin mukaan, koska tuo- tannontekijöiden korvausten taseen alijäämässä ei tapahdu suuria muutok- sia. Suuret hankkeet nostavat investointiastetta Investoinnit kääntyivät viime vuonna kasvuun parin vuoden supistumisen jälkeen. Investointien kasvua vauhdit- ti vilkkaan asuinrakentaminen ja maa- ja vesirakentamisen ohella myös kone- ja laiteinvestointien selvä piristyminen. Kaikkiaan investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja investointiaste kohoasi 19 prosenttiin. Investointiaste pysyi kui- tenkin edelleen alhaisella tasolla. Eni- ten kasvoivat kone- ja laiteinvestoinnit (9,5 %) sekä asuinrakennusinvestoin- nit (8 %). Vaikka asuinrakentaminen tänä vuon- na jatkuu vilkkaana, hidastuu kasvu kuitenkin edellisestä vuodesta. Useat suuret rakennushankkeet kuten Vuo- saaren satamahanke ja Olkiluodon uu- den ydinvoimalan rakentaminen vauh- dittavat muuta talonrakentamista. Kone- ja laiteinvestointien kasvu jat- kuu kuluvana vuonna muun muassa tehdasteollisuuden investointihankkei- Kuvio 3. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: EKP, Tilastokeskus.
  • 10. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 den sekä ydinvoimalahankkeen ansi- osta. Investoinnit kasvavat tänä vuon- na kaikkiaan 4,7 prosentilla. Ensi vuon- na investointien ennakoidaan kasvavan 3,7 prosenttia. Ostovoima kasvaa tasaisesti ja turvaa kulutuksen kasvun jatkumisen Ennustejaksolla tulopoliittinen koko- naisratkaisu määrää ansiotasokehityk- sen päälinjan. Tästä syystä palkansaaji- en ostovoiman kehitys on vakaata ja helposti ennakoitavaa. Tänä vuonna ennustamme ansiotason nousevan 3,5 prosenttia ja vuonna 2006 vastaavasti 2,6 prosenttia. Tästä liukumilla ja palk- kaperinnöllä on tänä vuonna yli pro- senttiyksikön osuus. Ensi vuonna palkankorostusten vaikutus pienenee, mutta veronkevennyksillä tuetaan vastaavasti palkansaajien ostovoiman kehitystä. Pal- kansaajien veroaste laskee tuolloin 0,7 prosenttiyksik- köä. Arviomme mukaan työllisten palkansaajien os- tovoima kasvaa molempi- na vuosina 2 prosenttia. Palkansaajaa kohden tehty- jen työtuntien lisääntyessä palkkasumma kasvaa an- siokehitystä nopeammin. Vuonna 2004 kotitalo- uksien tulokehitys jatkui ripeänä. Nimellisesti käy- tettävissä olevat tulot kas- voivat 5,5 ja reaalisesti 4,5 prosenttia. Omaisuustulo- jen, erityisesti osinkotulo- jen, nopeaan kasvuun vai- kutti varautuminen pää- oma- ja yhteisöverouudis- tukseen. Viime vuoden suotuisa tulokehitys ei nä- kynyt koko mitassaan ku- lutuksen kasvuna, vaan osa siitä kanavoitui asun- tomarkkinoille. Myös säästämisaste kohosi tila- päisesti. Ennustejakson aikana kotitalouksi- en reaalitulojen odotetaan kasvavan tasaisesti mutta jonkin verran viime vuonna hitaammin. Osingonmaksu- halukkuuden vähentyessä ennustam- me omaisuustulojen hieman supistu- van vuonna 2005. Kotitalouksien kor- komenot kääntyvät selvään nousuun. Tämä heijastaa lähinnä lainakannan nopeana jatkunutta kasvua, sillä kor- kotaso ei enää laske eikä enää osal- taan alenna korkomenoja. Tulokehitys antaa mahdollisuuden yksityisen kulutuksen määrän vakaa- seen, yli 2,5 prosentin kasvuun. En- nusteemme on jonkin verran korke- ampi kuin kulutuksen kasvun pitkän aikavälin keskiarvo. Kulutuksen kas- vua tukee vakaa talouskehitys ja vah- va kuluttajien luottamus. Kulutuksen rakenteen osalta merkittävää on au- tokaupan tasaantuminen, kun pahim- mat kulutuspaineet saatiin purettua jo 2003. Tästä syystä kestokulutustava- roiden hankinnat kasvavat paria vii- me vuotta hitaammin ja hankinnat suuntautuvat aiempaa enemmän ko- dinkoneisiin ja huonekaluihin. Lisäk- si ennustamme, että palveluiden ky- syntä kasvaa ennustejaksolla nopeam- min kuin yksityinen kysyntä keskimää- rin. Viime vuonna nähty säästämis- asteen nousu jää tilapäiseksi, sillä omaisuustuloja käytetään kulutukseen viimevuotista enemmän. Inflaatiovauhti jää euroaluet- ta matalammaksi Viime vuonna kuluttajahintainflaatio jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, 0,2 pro- senttiin. Pääsyynä oli alkoholiverojen alennus. Tästä syystä eri kuluttajaryh- mien ostovoima ja käsitykset inflaatio- vauhdista kehittyivät epäyhtenäisesti. Veronalennuksen vaikutus poistuu maaliskuussa, ja vuositasolla mitattu in- flaatio nopeutuu vastaavasti. Vaikka raakaöljyn hinta on nyt poikkeukselli- sen korkealla ja voi hetken aikaa jopa noustakin, ennustamme että kulutta- jahinnat nousevat vain prosentilla vuon- na 2005. Mitään uusia olennaisia hin- tapaineita ei ole näkyvissä. Suomessa inflaatio jääkin selvästi hitaammaksi kuin muulla euroalueella. Näin on ol- lut jo parin vuoden ajan Ensi vuonna inflaatio on vuositasolla 1,3 prosenttia, eikä inflaatiovauhdin ennakoida muuttuvan loppuvuoden 2005 jälkeen. Näin inflaatioero muu- hun euroalueeseen jonkin verran ka- ventuu, mutta Suomen inflaatio jää edelleen matalammalle tasolle. Työllisyys kasvussa Talouskasvun elpyminen käänsi työlli- syyden odotetusti kasvuun viime vuo- den jälkimmäisellä puoliskolla. Viime vuonna työllisiä oli keskimäärin saman verran kuin vuonna 2003, mutta pal- Ennustepäällikkö Eero Lehto painottaa sitä, että tehdyt linjaukset työmarkkinatuen uudistamisesta ja matala- palkkaisentyöntukemisestaeivättulekohentamaantyöl- lisyyttämerkittävästi,eikäjulkinentalousenääkestäsuu- ria veronalennuksia. Toimenpiteitä kannattaisi keskittää enemmän sellaisiin työttömiin, joiden työttömyyden kes- to on ollut lyhyt.
  • 11. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 kansaajien määrä kasvoi kolmella tu- hannella. Työllisyys heikkeni edelleen eniten tehdasteollisuudessa, jossa oli keskimäärin 10 000 työllistä vähem- män kuin vuonna 2003. Vastapainok- si työllisten määrä kasvoi kotimaisen kysynnän ansiosta hyvin julkisissa ja muissa palveluissa sekä vähittäiskau- passa. Työllisyysaste, 67,2 %, oli pro- senttiyksikön kymmenyksen alhaisem- pi kuin vuonna 2003. Talouskasvun piristyminen näkyi työllisten määrää voimakkaammin tehtyjen työtuntien ja palkansaajien työtuntien kääntymise- nä yli yhden prosentin kasvuun. Hyvän talouskasvun myötä työvoi- man kysyntä jatkaa kuluvana vuonna viime vuoden lopulla alkanutta kas- vuaan. Aikaisempien vuosien tapaan työvoiman kysynnän kasvu on pää- asiassa palvelusektorin varassa. Mer- kittävintä työllisten määrän kasvu on julkisissa ja muissa palveluissa sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, joista jälkimmäisessä näkyy teollisuus- tuotannon kasvun hyvä kehitys. Myös rakentamisessa työllisyys kääntyy kas- vuun erityisesti uuden ydinvoimalan rakennushankkeen vauhdittamana. Rakentamisen työllisten määrän en- nustamista hankaloittaa se, että ulko- mainen vuokratyövoima ei välttämättä tulee näkyviin tilastokeskuksen työ- voimatutkimuksen luvuissa. Työllisyys kasvaa yhteensä 20 000 henkilöllä tänä vuonna ja ensi vuonna 17 000 henki- löllä. Työvoiman tarjonta myötäilee var- sin läheisesti työvoiman kysynnän ke- hitystä. Työvoiman kysynnän käänty- essä kasvuun viime vuoden jälkimmäi- sellä puoliskolla myös työvoiman tar- jonta kääntyi voimakkaaseen nousuun. Loppuvuoden kehityksestä johtuen työvoiman määrän supistuminen jäi koko vuoden osalta lopulta kuuteen tuhanteen. Eniten väheni nuorten työ- voimaan osallistuminen. Tänä vuonna työvoiman tarjonta jatkaa kasvuaan 0,6 prosentilla. Työvoimaosuus kohoaa 66,1 prosenttiin. Ensi vuonna työvoi- maosuuden ennakoidaan nousevan 66,3 prosenttiin. Vaikka työllisten määrä ei viime vuon- na kasvanutkaan edellisvuodesta, vähe- ni työttömien määrä kuudella tuhan- nella ja työttömyysaste aleni 8,8 pro- senttiin. Syynä oli se, että vuoden 2004 ensimmäisen vuosipuoliskon heikko työllisyyskehitys supisti työvoimaan kuuluvien määrää. Ikäryhmistä ainoas- taan parhaassa työiässä olevien työttö- myysaste nousi hieman. Tänä vuonna työttömien määrä alenee työllisyyden paranemisen myötä edelleen hieman ja työttömyysaste laskee 8,6 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen ennakoi- daan supistuvan 8,3 prosenttiin. Kuvio 4. Suomen tuotanto ja työllisyys. Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. Kuvio 5. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä (% BKT:sta) vuosina 1985–2006.
  • 12. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 Talouskasvun hidastuminen ja työl- lisyyden paranemisen pysähtyminen 2000-luvun alkuvuosina ovat hidas- taneet myös pitkäaikaistyöttömien määrän alenemista. Viime vuoteen saakka pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt. Viime vuonna pitkäaikais- työttömyys sen sijaan nousi aavistuk- sen vuodesta 2003. Päättyneiden yh- täjaksoisten työttömyysjaksojen kes- kimääräinen kesto pysyi samalla ta- solla kuin vuonna 2003 eli 16 viikos- sa. Työttömyysjakson kesto oli sitä pidempi mitä vanhemmasta työttömi- en ryhmästä oli kysymys. Meneillään olevien työttömyysjaksojen keskimää- räinen kesto aleni viikolla 47 viikosta 46 viikkoon. Valtiontalous alijäämäiseksi Valtiontalouden rahoitusylijäämä pie- neni viime vuonna odotettua vähem- män, vain 235 miljoonaa euroa lähin- nä tuloveron tuoton ja osinkotulojen hyvän kasvun sekä kulutusmenojen kasvun hidastumisen ansiosta. Valtion- talous jäi lievästi ylijäämäiseksi. Sen sijaan kuntien rahoitusalijäämä paisui yli 500 miljoonalla eurolla. Veronke- vennysten takia kunnallisveron kerty- mä kasvoi vain 0,7 prosenttia, kun toisaalta kuntien kulutusmenot lisään- tyivät peräti 6,4 prosenttia. Kun työ- eläkelaitosten ja muiden sosiaaliturva- rahastojen rahoitusylijäämä pysyi edel- lisvuoden tasolla, supistui koko julkis- yhteisöjen rahoitusylijäämä (EMU-yli- jäämä) selvästi, ja sen suhde brutto- kansantuotteeseen aleni 2,5:sta 1,9:een prosenttiin. EU-maista vain Virossa julkisyhteisöjen ylijäämä oli tätä suu- rempi. Julkisyhteisöjen yhteenlasketun velan (EMU-velan) suhde bruttokan- santuotteeseen aleni 0,2 prosenttiyk- sikköä. Kuluvana vuonna valtiontalous pai- nuu noin 1,2 miljardia euroa alijäämäi- seksi. Valtiotalouden heikkeneminen johtuu lähinnä tuloveron kevennyksis- tä. Ansiotulojen verotusta on keven- netty inflaatiotarkistuksella ja muutta- malla veroasteikkoa. Pääomatulo- ja yhteisöverojen tuottoa heikentää vuo- den alussa toteutettu verouudistus ja valtion yhteisövero-osuuden alentami- nen kuntien hyväksi. Myös varallisuus- veroa on uudistettu ja sen tuotto su- pistuu. Yhteensä valtion tulo- ja varal- lisuusveron tuotto supistuu noin 150 miljoonaa euroa. Valtiontaloutta hei- kentää myös alkoholiveron tuoton ja osinkotulojen supistuminen. Samanai- kaisesti valtionosuudet kunnille kasva- vat noin 7 prosenttia. Tämä parantaa kuntataloutta samoin kuin keskimää- räisen kunnallisveroprosentin koho- aminen 0,18 prosenttiyksiköllä. Toi- saalta kuntien kulutusmenojen voima- kas kasvu jatkuu mm. kansallisen ter- veysohjelman velvoitteiden johdosta niin, että niiden rahoitusalijäämä kas- vaa hieman. Työeläkelaitosten ja mui- den sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kasvaa tänä vuonna runsaat 200 mil- joonaa euroa, kun eräitä maksupro- sentteja korotetaan hiukan. Koko jul- kisyhteisöjen rahoitusylijäämä suhtees- sa bruttokansantuotteeseen supistuu yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtion peri- mien verojen tuoton supistuminen joh- taa veroasteen alenemiseen 0,9 pro- senttiyksiköllä. Vuonna 2006 valtiontalouden rahoi- tusalijäämä kasvaa runsaaseen kahteen miljardiin euroon. Yhteisöveron tuo- ton selvästä kasvusta huolimatta tulo- ja varallisuusveron tuotto supistuu run- saalla prosentilla, kun varallisuusvero poistuu kokonaan ja ansiotulojen ve- ronkevennykset kohdistetaan ainoas- taan valtion veroihin. Valtionosuuksi- en ja sosiaaliturvarahastoille siirrettä- vien varojen vahva kasvu jatkuu. Kun- tien rahoitusalijäämä supistuu runsaalla Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. 2004 2005e 2006e Työttömyysaste (%) ........................................... 8,8 8,6 8,3 Työttömät (1 000) ............................................. 229 223 216 Työlliset (1 000) ................................................ 2 365 2 385 2 402 Työllisyysaste (%) .............................................. 67,2 67,7 68,1 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%).................... 0,2 1,0 1,3 Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ......................... 3,4 3,5 2,6 Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) 4,5 2,7 2,4 Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) .......................... 6,3 6,6 7,8 Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) ........................ 10,8 11,4 12,9 Valtiontalouden rahoitusylijäämä mrd. € ............................................................ 0,2 –1,2 –2,4 % bkt:sta........................................................ 0,1 –0,8 –1,4 Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä mrd. € ............................................................ 2,8 1,5 1,1 % bkt:sta........................................................ 1,9 0,9 0,7 Velkaantumisaste (Emu-velka) % bkt:sta ........................................................ 45,1 44,7 44,1 Veroaste, % ........................................................ 44,1 43,2 42,8 Lyhyet korot (3 kk:n euribor)............................. 2,1 2,2 2,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ................ 4,1 3,9 4,8 Taulukko 3. Ennusteen keskeisiä lukuja.
  • 13. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 300 miljoonalla eurolla, kun niiden verotulot kasvavat voimakkaasti. En- nusteessa on arvioitu kunnallisverotuk- sen kiristyvän edelleen 0,2 prosentti- yksiköllä ja kiinteistöveroprosentin ylä- rajan noston lisäävän kiinteistöveron tuottoa. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen maksutulojen ennakoidaan kasvavan 4,5 prosenttia. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaali- turvarahastojen ylijäämä kasvaakin sel- västi ja yhdessä kuntien parantuvan ra- hoitustilanteen kanssa lähes pysäyttää EMU-ylijäämän laskun. EMU-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen su- pistuu 0,6 prosenttiyksiköllä ja vero- aste alenee hiukan. Työttömyyden rakenne aiheut- taa yhä ongelmia Myönteinen suhdannekehitys on pa- rantamassa työllisyyttä, mutta työttö- myys on edelleen korkealla tasolla ja siksi työllisyyttä edistävät toimet ovat edelleen tarpeellisia. Viime aikoina työttömyys on laajentunut erityisesti teknisissä ammateissa sekä yritysten taloushallinnon piirissä työskentelevi- en keskuudessa. Hallituksen pitkäaikaistyöttömiin kohdistuva toimenpide on työmark- kinatuen uudistus. Siinä työmarkki- natuki muuttuu vastikkeelliseksi 500 päivää työmarkkinatukea (työttö- myyspäivärahan enimmäisajan jälkeen työmarkkinatukea yli 180 päivää) saa- neille. Uudistukseen sisältyy aktivoin- titakuu eli työttömille järjestettävä ak- tiivikausi, jonka aikana palveluja ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä lisä- tään. Tavoitteena on kohottaa aktii- vitoimia erittäin pitkään työttömänä olleiden kohdalla. Muutoksen arvioi- daan lisäävän aktivoinnin piirissä ole- vien määrän tämän ryhmän osalta keskimäärin 20 000 henkilön tasolta 30 000 henkilöön eli 20 prosentin ak- tivointiasteesta 30 prosentin aktivoin- tiasteeseen. Kustannukset tasataan kuntien ja valtion kesken. Uudistus on tarkoitus toteuttaa koko kuntatalou- den osalta kustannusneutraalisti. Ohjelman edellyttämät toimet on nähtävä viimeisenä keinona työllistää henkilö, joka on ollut pitkään työttö- mänä. Kaiken kaikkiaan työttömien aktivointi saa kuitenkin aikaan paljon parempia tuloksia, kun se kohdistuu henkilöihin, joiden työttömyyden kes- to on verraten lyhyt. Työttömyys on edelleen selvästi suu- rempaa heikosti koulutettujen kes- kuudessa. Tämän ryhmän työvoiman kysynnän parantamiseksi tarvitaan li- sätoimia. Työllisyyttä voidaan edistää muuttamalla verotuksen rakennetta. Tuolloin voitaisiin keventää tulovero- tusta tai alentaa valikoivasti työnan- tajamaksuja matalien palkkojen osal- ta ilman, että verokertymät oleellisesti supistuvat. Myönteinen työllisyysvai- kutus olisi myös palveluiden arvonli- säveron alennuksilla. Hallitus koh- dentaneekin 150–200 miljoonaa eu- roa vuoden 2006 alusta työvoiman kysynnän vahvistamiseksi matalapalk- kaisessa kokoaikaisessa työssä. Ma- talapalkkatuen toteuttaminen esimer- kiksi alentamalla ensimmäisessä mak- suluokassa olevien työnantajien kan- saneläkevakuutusmaksua lisäisi jonkin verran työvaltaisten alojen työllisyyt- tä, mutta ei niin paljoa, että se antaisi aiheen tarkistaa oheista työllisyysen- nustetta. Finanssipolitiikka on ollut elvyttävää Valtiontalouteen syntyy yli miljardin euron alijäämä tänä vuonna. Ensi vuonna alijäämä kasvaa. Vuosien 2005–2006 keveä finanssipolitiikka li- sää taloudellista aktiviteettia kasvatta- malla kotitalouksien ostovoimaa ja vah- vistamalla kuntataloutta. Sama kehi- tys oli vallalla jo viime vuonna. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että verotulojen menetykset rajoittavat tulevina vuosi- na julkisten menojen kasvua ja vaikut- tavat sitä kautta negatiivisesti kokonais- työllisyyteen. Kuntatalous on joutumassa raken- teelliseen epätasapainoon. Vaikka kun- tien tulot ovat kehittyneet suhteellisen hyvin, niiden menot ovat kasvaneet yleensä vielä nopeammin ja samalla ennakoitua enemmän. Kuntatalouden vakauttamiseksi olisi peruspalvelujär- jestelmän kokonaissuunnittelua sekä valtion ja kuntien välistä neuvottelu- menetelmää tehostettava. Tämä edel- lyttää sektoriministeriöissä tehtävien peruspalvelujen kehittämissuunnitelmi- en, valtionosuuksien sekä kuntien tu- lojen sovittamista tiiviisti yhteen perus- palveluvelvoitteista aiheutuvien meno- jen sekä palvelujärjestelmän tuottavuus- kehityksen kanssa. Kaiken kaikkiaan julkinen talous ei enää kestä merkittäviä veronalennuk- sia. Veropohjan säilyttäminen on vält- tämätöntä, jotta vältyttäisiin siltä, että esimerkiksi kuntatalouden rahoituson- gelmia ratkaistaisiin ajamalla alas me- noja ja karsimalla rajusti työllisyyttä.
  • 14. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 Euroopan unionin Lissabonin strate- gia painottaa sosiaalista integraatiota, jonka on tarkoitus toteutua laadukkai- den työpaikkojen ja parantuneen sosi- aaliturvan kautta. Tässä yhtälössä työ- markkinoilta syrjäytyminen nähdään usein pääasiallisena syynä köyhyyteen tai vähävaraisuuteen. Viime aikoina on kuitenkin herätty laajemmalti huomaa- maan, että on myös joukko ihmisiä, jotka ovat köyhiä vaikka ovatkin töis- sä. Nizzan kokouksessaan joulukuus- sa 2000 Eurooppa-neuvosto nosti köy- hyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eri- tyisohjelmassaan esille erityisesti työ- tätekevien köyhien aseman. EU:n päätöksentekoelimissä työtäte- kevät köyhät voidaan nähdä eräänlai- sena ’riskiryhmänä’: he ovat sekä työ- voima- että sosiaalipoliittinen ongelma. Tosiasia kuitenkin on, ettei työtäteke- vistä köyhistä ole paljoakaan tietoa saa- tavilla EU:n mittakaavassa. Tätä taus- taa vasten tutkijakollegani Ramón Peña Casas Belgiasta ja minä saimme vuon- na 2003 tehtäväksemme kirjoittaa ra- portin ”Working Poor in the Europe- an Union” (Peña Casas ja Latta 2004). Raportin tilaaja oli Dublinissa sijaitse- va Euroopan työ- ja elinolojen kehit- tämissäätiö1 , ja meidän ensisijainen teh- tävämme oli tehdä kartoitus kirjalli- suudesta, joka käsittelee työtätekeviä köyhiä EU:n rajojen sisällä, sekä hah- mottaa tällaisen köyhyyden yleisyys. Mia Latta Tutkija Göteborgin yliopisto mia.latta@telia.com Työtätekevät köyhät EU:ssa Kuinka suuri osa EU-maiden työtä- tekevistä on köyhiä ja mikä tekee heistä sellaisia? 1 Raporttia voi tilata osoitteesta www.eurofound.ie/publications/ publications.htm.
  • 15. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 Työtätekevien köyhien määrit- teleminen ei ole helppoa Kirjallisuudessa työtätekevät köyhät määritellään kirjavasti, riippuen lähin- nä siitä, miten köyhyys ja työelämään osallistuminen on määritelty. Perspek- tiivistä riippuen työtätekeviä köyhiä voidaan tarkastella joko työntekijöinä, jotka ovat köyhiä, tai köyhinä, jotka tekevät töitä. Ensiksi mainitussa tapa- uksessa pääpaino on yksilön eli työn- tekijän tilanteessa, esimerkiksi hänen alhaisessa palkassaan ja muissa henki- lökohtaisissa taustatekijöissään kuten koulutuksessa. Usein juuri matalapalk- kaisuus onkin yhdistetty työtätekevien köyhyyteen lähes synonyymin lailla. Jälkimmäisessä tapauksessa tarkaste- lukulmaa laajennetaan käsittämään köyhyyteen vaikuttavat laajemmat yh- teydet, erityisesti kotitalouden erityis- piirteet. Tästä ’kaksinaisuudesta’ joh- tuen tarkastelimme raportissamme työ- tätekevien köyhyyttä sekä yksilön että kotitalouden perspektiivistä. Työtätekeviä köyhiä ei ole aivan yk- sinkertaista määritellä myöskään tilas- tollisesti. Tutkimuksessamme käytimme viimeisintä European Community Household Panelin (ECHP)2 julkaistua aineistoa vuodelta 1999. Aineiston pe- rusteella on mahdollista määrittää yksi- löiden yleisin aktiiviteettistatus (Most Frequent Activity Status, MFAS) vuo- den sisällä. Tämä tapahtuu kuukausit- tain kerättävän aineiston avulla. Mate- riaalin avulla pystyimme näkemään, kuinka monet yksilöt olivat olleet töissä tai aktiivisesti hakeneet töitä vähintään 6 kuukautta vuodesta silti jääden köy- hyysrajan alapuolelle (ns. aktiiviset köy- hät). Tämän laajan ryhmän alaryhmän muodostivat puolestaan ne, jotka oli- vat olleet vuoden aikana pääsääntöisesti (yli 6 kk) töissä (työtätekevät köyhät). Aineiston avulla pystyimme myös erot- telemaan köyhät palkkatyöläiset ja köy- hät yksityisyrittäjät sekä tutkimaan köy- hiä työttömiä3 , vaikkakaan viimeksi mainittu ryhmä ei ollut tutkimuksem- me keskiössä. Sovelsimme tutkimuk- sessamme relatiivista köyhyysmittaa eli kotitalouden tulojen köyhyyden rajana 60 prosenttia ekvivalentin kotitalous- kohtaisen tulon mediaanista.4 Seitsemän prosenttia EU:n työssäkäyvistä on köyhiä Käyttämämme köyhyysmitan avulla laskimme, että vuonna 1999 seitsemän prosenttia EU:n työssäkäyvistä kansa- laisista oli köyhiä. Tämä vastasi noin 10,9 miljoonaa ihmistä. Jos mukaan laskettiin myös työnhakijat, luku nou- si kymmeneen prosenttiin, joka vasta- si 17,2 miljoonaa ihmistä. Näistä ’ak- tiivisista köyhistä’ (työntekijät ja aktii- visesti työtä hakevat) 63,5 prosenttia oli nimenomaan työtätekeviä köyhiä. Toisin sanoen kaksi kolmesta aktiivi- sesta köyhästä oli tehnyt töitä ainakin kuusi kuukautta viimeisen vuoden ai- kana jääden silti köyhyysrajan alapuo- lelle. Joissakin maissa jopa yhdeksän kymmenestä aktiivisesta köyhästä oli nimenomaan työtätekeviä köyhiä eli ihmisiä, jotka olivat olleet yli 6 kuu- kautta töissä viimeisen vuoden aika- na. Näin oli esimerkiksi Tanskassa, Hollannissa, Itävallassa, Luxemburgis- sa ja Portugalissa. Suomessa vastaava luku oli hieman alle 62 prosenttia ja Ruotsissa 77 prosenttia. Palkkatyöntekijöistä kuusi prosenttia oli köyhiä, ja heidän köyhyytensä oli keskimääräistä yleisempää Etelä-Eu- roopassa mutta myös Ranskassa, Lu- xemburgissa ja Isossa-Britanniassa (7– 10 %). Keskimääräistä vähäisempää se oli Pohjoismaissa, Itävallassa, Belgias- sa ja Irlannissa (3–4 %). Mia Latta on toiminut aiemmin viisi vuotta tutkimusjohtajana Euroopan työ- ja elinolojen tutkimussäätiöllä. Hän työstää parhaillaan sosiologian alaan kuuluvaa väitöskirjaa syrjäyty- neiden kotitalouksien tulolähteistä ja tukiverkostoista Ruotsissa vuosina 1994–2002. 2 Tämä EU-maiden kotitalouksien seu- ranta-aineisto perustuu laajoihin kysely- tutkimuksiin. Aineiston on julkaissut Eu- rostat (2003a). 3 ’Aktiivisesti töitä hakeneet’ ei nimik- keenäolekentiesparasmahdollinen.Työt- tömienja’aktiivisestityötähakevien’eroei ole toki siinä, että työttömät eivät olisi ak- tiivisesti hakeneet töitä, vaan siinä, että työttömät olivat olleet koko edellisen vuo- den työttöminä, kun ’aktiivisesti työtä ha- keneet’ taas olivat olleet joitakin jaksoja töissä(ajanjaksojenjäädessäyhteenlasket- tuina kuitenkin alle 6 kuukauteen). 4 Ekvivalentti kotitalouskohtainen tulo saadaan kulutusyksikkömuunnoksella, jossa kotitalouden ensimmäinen jäsen saa painon yksi, muiden aikuisten paino on 0,7 ja lasten paino 0,5.
  • 16. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 Yksityisyrittäjien tilanne oli huonompi kaikissa EU-maissa Saksaa lukuun ottamatta.5 EU:n tasolla yksityisyrit- täjistä enemmän kuin joka kymmenes (14 %) oli köyhiä vuonna 1999. Tä- mäntyyppisen köyhyyden jakautumi- nen maiden kesken on yllättävämpää. Esimerkiksi Ruotsissa 24 prosenttia yksityisyrittäjistä oli köyhyysrajan ala- puolella, ja luvut olivat korkeita ver- rattuna palkkatyöntekijöihin myös Itä- vallassa (kuvio 1). Työtätekevien köyhien talou- det Talouden tasolla tärkein tekijä köyhyy- den välttämisessä on kotitalouksien ’työn- teon intensiteetti’ (’work richness’). Mitä konkreettisemmin taloudet ovat kiinnittyneitä työelämään, sitä epäto- dennäköisempää on, että ne ajautuvat köyhyysrajan alle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahden palkan ta- lous on melko epätodennäköisesti köy- hyysrajan alapuolella, tosin sekin on mahdollista (taulukko 1). Käytännössä tämä ’kahden palkan kotitalouden’ malli johtaa siihen, että jatkossa siitä poikkea- vien kotitalouksien on yhä epätodennäköisem- pää ansaita tarpeeksi pysyäkseen köyhyysra- jan yläpuolella missään EU-maassa. Näyttää siltä, että tulevaisuudes- sa(kin) molempien puolisoiden on tarvitta- van tulotason saavutta- miseksi yksinkertaises- ti pakko olla töissä, ja tämä puolestaan korostaa palkkojen tärkeyttä kotitalouden kokonaistulois- sa. Köyhät kotitaloudet ovat tunnetusti riippuvaisempia tulonsiirroista kuin muut taloudet. Eurostatin (2000) tut- kimus osoitti, että vuonna 1994 95 prosentilla työtätekevästä ei-köyhästä väestöstä (palkkatyöntekijät ja yksityis- yrittäjät) ansiotulot muodostivat pää- osan tuloista, kun taas työttömillä köy- hillä pääosan tuloista (55 %) muodos- tivat työttömyyskorvaukset. 82 pro- senttia työtätekevistä köyhistä sai suu- rimman osan tuloistaan ansiotyöstä jää- den silti köyhyysrajan alapuolelle6 . Tämä puolestaan osoittaa, että työs- säolo itsessään ei ole tae riittävästä toi- meentulosta. Esimerkiksi joka toinen ranskalainen työssäkäyvä köyhä on köyhä siitä huolimatta että on ollut töissä koko edellisen vuoden (12 kk) (Lagarenne ja Legendre 2000; Breuil- Genier et al. 2001). Työtätekevien köyhyyden dynamiikka Kuinka pysyvää on työtätekevien köy- hyys? Voidaan esimerkiksi arvuutella, että juuri vastavalmistuneet nuoret saattavat työuransa alussa olla hetkel- lisesti köyhiä, mutta että tämäntyyp- pinen köyhyys on yleensä ohimenevää nuorten vakiinnuttaessa paikkansa työ- elämässä, ja se on siksi pidemmällä aikavälillä vähemmän vakavaa. Valitet- tavasti tietoa työssäkäyvien köyhien pit- kän aikavälin köyhyysprojektioista ei ole saatavilla EU-tasolla. Yleisen köy- hyystutkimuksen valos- sa voidaan sanoa, että EU:n sisällä on huo- mattavan suuri määrä pitkän aikavälin köyhiä. Esimerkiksi Eurostatin (2003b) tutkimus osoit- ti, että vuonna 1999 kes- kimäärin 9 prosenttia EU:n väestöstä oli elä- nyt köyhyysrajan ala- puolella vähintään kol- me viime vuotta yhteen menoon. Tämä vastasi 30 miljoonaa ihmistä. EU-tason tutkimusten puut- tuessa on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuinka moni näistä köyhistä oli työtä- tekeviä köyhiä. Maalyhenteet: BE = Belgia, DK = Tanska, DE = Saksa, EL = Kreikka, ES = Espanja, FR = Ranska, IR = Irlanti, IT = Italia, LU = Luxemburg, NL = Alankomaat, AT = Itävalta, PO = Portugali, FI = Suomi, SE = Ruotsi ja UK = Iso-Britannia. Lähde: Eurostat (2003a). Kuvio 1. Köyhyysrajan alle jääneet EU15-maissa vuonna 1999. 5 Tilastollisesti Saksassa palkkatyönteki- jöiden ja yksityisyrittäjien köyhyys oli yhtä yleistä 5 prosentin merkitsevyystasolla. Kotitalouksien köyhyyden välttä- miseksi näyttää olevan yhä tär- keämpää, että molemmat puolisot käyvät töissä. 6 Eurostatin tutkimuksessa käytettiin aktiviteettistatuksen määrittämiseen käsi- tettä ‘current activity status’, joka ei ole suoraan verrannollinen meidän raportis- samme käytettyyn MFAS:aan.
  • 17. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 Ranskassa tehty kansallinen tutkimus on kuitenkin antanut viitteitä siitä, että myös työtätekevien köyhyys näyttää usein olevan kroonista. Breuil-Genier et al. (2001) vertaili ECHP:n Rans- kan otannan neljää ensimmäistä aal- toa (1994–1997). Tutkimuksen koh- teena oli aktiivisten köyhien populaa- tio, ja se osoitti, että suurimmalla osalla tutkituista aktiviteettiluokitus ei ollut muuttunut neljän vuoden aikana. Kaksi kolmesta aktiivisesta köyhästä oli vielä neljän vuoden jälkeenkin köyhiä. Tämä piti paikkansa työttömien osalta (66 %) mutta myös – ja eritoten – pysyvästi työssäkäyvien osalta (75 %). Toisin sa- noen kolme neljästä työssäkäyvästä köyhästä oli köyhiä vielä neljän vuo- den kuluttuakin. Kokonaisuudessaan nämä pysyvästi köyhät työssäkävijät muodostivat melkein kolmanneksen (29 %) koko aktiivisten köyhien po- pulaatiosta. Voidaanko matalapalkkai- suudella selittää työtätekevi- en köyhyys? Riippuen mittaustavasta matalapalkkai- suuden yleisyys EU:ssa vaihtelee 12,6 ja 15,8 prosentin välillä7 (Peña-Casas 2002). On kuitenkin epäselvää, kuin- ka usein juuri matalapalkkaisuus joh- taa työtätekevien köyhyyteen. Aihetta ei ole tutkittu laajemmin EU:n tasolla, ja ne tutkimukset, jotka löytyvät, tun- tuvat lähinnä painottavan kotitalouden rakenteen korostunutta roolia tässä yhtälössä. Työssäkäyvän yksinhuolta- jan talous tai talous, joka on riippuvai- nen yhdestä palkasta, on useammin köyhä (Nolan 2000; OECD 1998). Esimerkiksi Strengmann-Kuhn (2002) on todennut, että vain noin joka nel- jännen työtätekevän köyhän köyhyy- den syy on nimenomaan matalapalk- kaisuudessa (taulukko 2). On kuitenkin myös olemassa tutki- muksia, jotka yhdistävät matalapalk- kaisuuden ja köyhyyden konkreetti- semmin toisiinsa. Marlier (2000) on Eurostatin tuottamassa tutkimuksessa selvästi osoittanut, että matalapalkkai- set ovat useammin köyhiä kuin ver- taisryhmät – tulos, joka sinänsä tuskin on kovin yllättävä. Marlierin mukaan EU:n8 kaikista työntekijöistä noin 8 prosenttia oli köyhiä vuonna 1995, ja 15 prosenttia kaikista työntekijöistä oli matalapalkkaisia. Työtätekevien köy- hien osuus matalapalkkaisista työnte- kijöistä oli 20 prosenttia ja matalapalk- kaisten työntekijöiden osuus työtäte- kevistä köyhistä 37 prosenttia. Toisin sanoen EU:ssa joka kolmas työtätekevä köyhä oli matalapalkkainen. Maiden välillä oli tosin melko suuria eroja; esi- merkiksi Isossa-Britanniassa matala- palkkaisten osuus työtätekevistä köy- histä oli niinkin korkea kuin 44 pro- senttia, ja Kreikassa luku oli jopa 52 prosenttia. Tutkimuksen ainoana poh- joismaana Tanska jäi kauas kärjestä, tosin Tanskassakin joka viides (21 %) työtätekevä köyhä oli matalapalkkai- nen. Työn laadulla on väliä Matalapalkkaisuus lisää siis selvästi ris- kiä kuulua (tai ajautua) työtätekevien köyhien joukkoon. Näin ollen tietyt matalapalkkaisuuteen liittyvät tunnus- merkit voidaan yhdistää – tosin tietyin varauksin – myös työtätekeviin köy- hiin. Esimerkiksi koulutustason mer- kitys kaikenlaisen köyhyyden välttämi- sessä on olennainen, ja tämä pätee myös työtätekevien köyhyyteen. Taulukko 2. Työntekijöiden köyhyyden syitä 14 EU-maassa vuonna 1996 (% työtätekevistä köyhistä). DE UK DK NL AT EL FR FI LU IT IR ES PO BE EU14 Kotitalous 57,5 58,9 62,4 67,9 71,9 79.3 80,4 83,5 85,0 87,7 89,1 89,2 90,4 93,7 73,3 Matalapalkkaisuus 42,5 41,1 37,6 32,1 28,1 20,7 19,6 16,5 15,0 12,3 10,9 10,8 9,6 6,3 26,7 Lähde: Strengmann-Kuhn (2002). EU 12 BE DK DE EL ES FR IR IT AU PO FI UK Ei palkkaa 51 50 25 56 41 52 55 63 45 45 49 28 49 Yksi palkka 22 9 6 23 23 18 26 9 26 14 23 5 21 Kaksi tai useampia palkkoja 5 2 3 3 12 6 5 3 4 6 13 3 7 Taulukko 1. Köyhyysriski 12 EU-maassa suhteessa ansionsaajien lukumäärään kotitaloudessa v. 1998. Lähde: European Commission (2002). 7 OECD:n ja ECHP:n luvut eivät ole eri laskentatavoista johtuen suoraan verran- nollisiakeskenään. 8 Marlierin aineisto oli vuodelta 1995. Suomi ja Ruotsi eivät kuuluneet otokseen.
  • 18. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Matalapalkkaisuuteen yhdistyvät kiin- teästi tietenkin myös työn luonteeseen ja laatuun liittyvät tekijät kuten työtun- nit (naisten pääosin tekemä osa-aika- työ on usein matalapalkkatyötä – jopa suhteutettuna työtunteihin) ja työsuh- teen laatu (epätyypilliset työsuhteet li- säävät riskiä ajautua matalapalkkaisuu- teen - ainakin pidemmällä aikavälillä). Euroopan komission (European Com- mission 2004) raportti osoittaa selvästi, että juuri osa-aikaisuus ja epätyypilli- set työsuhteet vaikuttavat selvästi työ- tätekevien köyhyyteen. EU:n tasolla joka kymmenes osa-aikatyöntekijä tai epätyypillisessä työsuhteessa oleva on köyhä, kun taas vakituisessa työsuh- teessa olevien vastaava luku on ’vain’ 4 prosenttia ja täyspitkää työpäivää tekevien 5 prosenttia. Suomessa vas- taavat luvut olivat osa-aikaisilla 18 %, epätyypillisessä työssä olevilla 8 % ja vakituisessa työsuhteessa olevilla tai täyspitkää työpäivää tekevillä 3 pro- senttia. Osa-aikatyöntekijöiden talou- det olivat siis Suomessa todennäköi- semmin köyhiä kuin EU:ssa keskimää- rin9 . Raporttimme tulosten valossa yksi- tyisyrittäjyys on karua ja taloudellisesti riskialtista puuhaa. Kaikissa EU-mais- sa Saksaa lukuun ottamatta yksityis- yrittäjien riski ajautua köyhyysrajan ala- puolelle oli korkeampi kuin muun työssäkäyvän väestön. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että kaikki yksi- tyisyrittäjyys ei ole vapaaehtoista vaan pikemminkin pakon sanelemaa. Mo- nessa maassa suuri osa yksityisyrittä- jistä on alemmin koulutettuja (esimer- kiksi Portugalissa, Espanjassa ja Krei- kassa 70 % yksityisyrittäjistä), ja var- sinkin maahanmuuttajien suhteellinen osuus heistä on suuri (Le Blansch et al. 1999). Työtätekevien köyhyyden kas- vot: köyhä, köyhempi, maa- hanmuuttaja? Matalapalkkaisten ja työtätekevien köyhien ryhmillä on myös eroja. Esi- merkiksi sukupuolen suhteen tulokset olivat yllättäviä. EU:n tasolla naisten todennäköisyys kuulua työtätekevien köyhien ryhmään ei ollut suurempi kuin miesten. 6 prosenttia palkkatyössä käyvistä naisista kuului työtätekevien köyhien ryhmään, ja miesten vastaava luku oli myös 6. Maakohtainen tar- kastelu kuitenkin osoitti, että yhdek- sässä maassa viidestätoista naiset oli- vat yliedustettuina palkkatyötä tekevi- en köyhien ryhmässä; tosin erot eivät olleet missään maassa kovin huomat- tavia. Suurin sukupuoliero työtäteke- vien köyhien suhteen löytyi Kreikasta: siellä 7 % palkkatyötä tekevistä mie- histä oli köyhiä, ja naisten vastaava pro- sentti oli 12. Suomessa vastaavat lu- vut olivat miehille 3 prosenttia ja nai- sille 4, mutta löytyi myös maita, joissa prosentit olivat toisin päin: Italiassa joka kymmenes palkkatyötä tekevä mies oli köyhä, mutta sama luku naisille oli ’vain’ 5 prosenttia, ja Irlannissa 5 pro- senttia palkkatyötä tekevistä miehistä ja 3 prosenttia naisista oli köyhiä. Myös Ranskassa ja Espanjassa palkkatyötä tekevien miesten talouksien köyhyys oli yleisempää kuin naisten. Miten voidaan selittää nämä yllättä- vät sukupuolierot – tai ehkä pikem- min niiden puute? Työmarkkinoiden ulkopuolellahan naisten köyhyys on yleisempää kuin miesten. Varsinkin elä- keläisten köyhyys on naisvaltaista kai- kissa EU-maissa, mikä johtuu ainakin osittain siitä, että naisten työura on edel- leenkin katkonaisempi kuin miesten. Pienehköt sukupuolierot työtätekevi- en köyhien osalta selittynevät ainakin osittain sillä, että monessa yllämaini- tussa maassa naisten työssäkäynti on edelleenkin vähäisempää kuin miesten, ja tällöin yksipalkkaisten ’riskitalouk- sien’ osuus on suurempi. Näissä yksi- palkkaisissa talouksissa palkka tulee mitä todennäköisimmin nimenomaan mieheltä. Lisäksi on muistettava, että käytettäessä kotitalouden tuloja köy- hyyden mittarina naisten köyhyys jää todennäköisesti myös osittain piiloon, sillä talouksien sisäinen tulon- ja val- lanjako johtaa usein siihen, että naisil- la on rajoitetummin vaikutusvaltaa 9 Osa-aikaisuus on määritelty alle 30 tunninviikoittaiseksityöajaksi.Komission raportin luvut eivät ole suoraan verrannol- lisia meidän raporttimme lukuihin, koska vertailuvuodet eivät ole samat. Lisäksi ko- missionraportissakäytetääntyöllistymisen mittana 7 kuukauden työjaksoa per vuosi, kunmeidänraportissammevastaavaajan- jakso on 6 kuukautta. Mia Latta korostaa, ettei työtätekevien köyhyyttä voida selittää yksinomaan matalapalk- kaisuudella ja että myös työtätekevien köyhien köyhyys näyttää usein olevan kroonista.
  • 19. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 perheen rahatalouteen kuin miehillä (Rake ja Daly 2002; Björnberg 2003; Halleröd 1997). Kenellä sitten on suurempi riski ajau- tua työtätekeväksi köyhäksi? Tietoa nimenomaan työtätekevien köyhien ominaisuuksista on saatavissa EU-ta- solla aika niukasti. Kuten sanottu kouluttautuminen on paras suoja köy- hyyttä vastaan, ja tämä pätee myös työtätekevien köyhyyttä tarkasteltaes- sa. Varsinkin vähän koulutetut nuoret ovat riskialtis ryhmä, mutta on myös ryhmiä, jotka ovat riskialttiita osittain koulutustasosta huolimatta, näistä esi- merkkinä maahanmuuttajat. Juuri maahanmuuttajat ajautuvat usein kou- lutustaan alempiin töihin ja ovat pro- sentuaalisesti yliedustettuina työtäteke- vien köyhien ryhmässä. Euroopan komission (European Com- mission 2004) mukaan työntekijän ikä – sekä nuoruus että toisaalta vanhuus – on myös riskitekijä. Esimerkiksi Suo- messa oli nuorista (16– 24 vuotiaista) työtäteke- viä köyhiä 15 prosent- tia verrattuna 5 prosent- tin 25–54 vuotiaista ja 7 prosenttiin yli 55-vuoti- aista. Vastaavat luvut EU-tasolla olivat vastaa- vasti 10, 7 ja 9 prosent- tia. Toisaalta oli maita, joissa nuorten köyhyys oli vielä yleisem- pää, esimerkiksi Hollannissa yksi vii- destä (20 %) nuoresta työntekijästä oli köyhä. Oli kuitenkin myös maita, jois- sa nimenomaan iäkkäämmät työnteki- jät olivat köyhiä. Esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa ikääntyvien työntekijöi- den korkea köyhyysaste (21 % kum- massakin) saattaa hyvin antaa viitteitä siitä, että nyky-Euroopassa on ryhmä ikääntyviä työntekijöitä, joilla ei kerta kaikkiaan ole varaa vetäytyä työelämäs- tä. Lopuksi Tutkimuksemme tärkein tulos lienee se, että onnistuimme paikantamaan ryhmän, jota voidaan kutsua työtäte- keviksi köyhiksi. Vähäinen tulos ei lie- ne sekään, että näitä köyhiä oli peräti 7 prosenttia koko EU15:n työtäteke- västä väestöstä. Kun vielä huomioidaan se, että kaikkein marginalisoituneim- mat työntekijät todennäköisesti kasvat- taisivat tätä ryhmää huomattavasti (esi- merkiksi käynevät ne, jotka työsken- televät ilman työlupaa tai pimeästi ja joista ei siksi ole tietoa virallisissa tilas- toissa), ei kyse ole mistään vähäpätöi- sestä ihmisryhmästä tai ohimenevästä ilmiöstä. Lisäksi se, että tästä ryhmäs- tä ei ole juurikaan saatavilla taustatie- toa tai tutkimustuloksia, viittaa siihen, että olemme paikallistaneet ryhmän, jota voidaan kutsua väliinputoajiksi. Jatkon kannalta on tärkeää, että saamme lisää tietoa ja löydämme kei- noja analysoida tätä ryhmää tarkem- min. EU:n tasolla tähän lieneekin tu- lossa parannusta, sillä uusi EU-SILC hyvinvointitutkimus (joka seuraa ECHP:ta) keskittyy nimenomaan mar- ginalisoitumisen pa- rempaan hahmottami- seen. Painopiste on an- siotuloissa ja työmark- kinoilla, vaikkakin tie- toa saadaan myös nii- den ulkopuolelta. Esi- merkiksi työtätekevien köyhyyden dynamiik- kaa on mahdollista tut- kia tämän tietokannan avulla laajem- min10 . Poliittisesti työtätekevien köyhien ryh- män löytyminen on arkaluontoisempi asia. Tutkimuksestamme käy ilmi, että esimerkiksi monien maiden harjoitta- ma työn tekemisen kannattavuuteen tähtäävä politiikka ei näytä yksin tuo- van ratkaisua työtätekevien köyhien problematiikkaan. On tietysti tärkeää tunnustaa, että työn laadulla on mer- kitystä ja että esimerkiksi pätkätyöt li- säävät osaltaan työtätekevien köyhyyt- tä, mutta tarvitaan myös ongelman ko- konaisvaltaisempaa hahmottamista. Pi- kemminkin tuntuu siltä, että nyky- Euroopassa marginalisoituneiden ryh- mä muodostaa eräänlaisen ’harmaan vyöhykkeen’. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu sekä työmarkkinoilla aktiivisia että työmarkkinoiden ulkopuolella ole- via, ja se muodostuu pääsääntöisesti alemmin koulutetuista, maahanmuut- tajista, nuorista ja ikääntyvistä. Tämän ryhmän yläpuolella on eräänlainen la- sikatto, jota ei helposti läpäistä, ja suu- rimmalle osalle ryhmään kuuluvista unelmat laadukkaammasta ja parem- min maksetusta työstä jäävät toteutu- matta. Tästä muotoutuu eräänlainen hyvinvointivaltion koetinkivi, sillä ryh- män olemassaolo todistaa paitsi integ- raation puutteesta kaikissa EU-maissa myös sosiaali- ja työvoimapolitiikan porsaanrei’istä useissa niistä. KIRJALLISUUS Björnberg, U. & Kollind, A.-K. (2003), Att leva själv tillsammans, Malmö: Liber Ekonomi. Breuil-Genier, P. et al. (2001), Profils sur le marché du travail et caractéristiques familiales des actifs pauvres, Economie et Statistique N° 349–350. European Commission (2002), Social Situation in the European Union 2002, Luxembourg: Office for Official Publica- tions of the European Communities. European Commission (2004), Joint Report on Social Inclusion 2003 – Statistical Annex. Eurostat (2000), Income, poverty and social exclusion, European Social Statistics, Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Eurostat (2003a), New Chronos database, Eurostat. Eurostat (2003b), Poverty and social exclusion in the EU after Laeken. Part 1. Statistics in focus n° 9/2003. Anne- Catherine Guio and Ian Dennis. Luxembourg. Halleröd, B. (1997), Lika hushåll, olika ekonomi; ekonomiska problem bland samboende män och kvinnor. Familj, makt och jämställhet, Stockholm: SOU 1997: 138. Lagarenne, C. & de Legendre, N. (2000), The working poor in France: personal and family factors (original in Suurin riski joutua työtätekeväksi köyhäksi on vähän koulutetuilla ja maahanmuuttajilla. 10 Ensimmäiset tutkimustulokset EU- SILC:stä saadaan 2006 keväällä. Osallis- tuminen EU-SILC:iin on pakollista kai- kille EU-maille.
  • 20. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 French), Economie et Statistique No. 335(5). Le Blansch, K. et al. (1999), Growth and Patterns of Self-Employment in the EU Member States: Brussels: European Parliament. Marlier, E. & Ponthieux, S. (2000), Low-wage employees in EU countries, Eurostat, Statistics in focus, Population and social conditions, 2000:11. Luxembourg, Office for Official Publica- tions of the European Communities. Nolan, B. & Marx, I. (2000), Low Pay and Household Poverty, teoksessa Gregory, M. & Salverda, W. & Bazen, S. (Eds.), Labour Market Inequalities: Problems and Policies in an International Perspective, Oxford: Oxford University Press. OECD (1998), Employment Outlook, Paris: OECD. Peña Casas, R. (2002), Indicators of Quality of Employment in the EU, Report to the European Foundation for the Improvement of Working and Living Conditions, Dublin. Peña Casas, R. & Latta, M. (2004), Working Poor in the European Union, Dublin: European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Rake, K. & Daly, M. (2002), Gender, Household and Individual Income in France, Germany, Italy, the Nether- lands, Sweden, the USA and the UK, Syracuse and New York: Maxwell School of Citizenship and Public Affairs Syracuse University. Strengmann-Kuhn, W. (2002), Working Poor in Europe : A Partial Basic Income for Workers? Basic Income European Network 9th International Congress, Geneva, University of Frankfurt. Ilpo Airio Tutkija Turun yliopisto iltaai@utu.fi Saako yhdellä palkalla riittävän turvan köyhyyttä vastaan?1 Euroopassa on siirrytty laajalti ns. mies- elättäjämallista molempien puolisoiden työssä käyntiin. Onko tästä tullut köyhyyden välttämiseksi yhä tärkeämpää? Työn tekemisen mallit ovat EU-mais- sa kokeneet melkoisen muodonmuu- toksen vuosikymmenten aikana. Toi- sen maailmansodan jälkeisinä vuosina vallitsi pitkään täystyöllisyys. Täystyöl- lisyyskonsepti tosin rajoittui käsittä- mään vain ns. mieselättäjämallin, jos- 1 Kiitän kommenteista professori Veli- Matti Ritakalliota, yliassistentti Susan Kuivalaista ja tutkija Mikko Niemelää.
  • 21. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 sa mies kävi töissä ja nainen hoiti ko- tia. Miehen palkka ei ollut varsinaises- ti henkilökohtainen vaan ns. perhe- palkka. Valtiolla, työnantajilla ja työn- tekijöillä oli konsensus, että palkalla piti elättää koko perhe, mikä näkyi pal- kan suuruudessa. Tämä periaate oli voimassa erityisesti Keski-Euroopassa. (Esping-Andersen 1996, 75.) Mieselättäjämallista on tullut yhä har- vinaisempi, sillä naisten työssä käynti on lisääntynyt kaikkialla. Sen seurauk- sena molempien puolisoiden työssä käymisestä on tullut hyvin yleistä (OECD 2001, 135). Nykyään täystyöl- lisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki työikäiset ja -kykyiset henkilöt ovat töissä. Julkiset hoivapalvelut ovat mahdollistaneet naisten työhön menon, ja samalla ne ovat luoneet naistyöpaik- koja erityisesti Pohjoismaissa. Nykyään kaikissa EU-maissa julkisen ja yksityi- sen hoivavastuun tasapaino on uudel- leen muokkauksen kohteena. Miehet ja naiset edellyttävät – ja heiltä edelly- tetään – osallistumista palkkatyöhön (Lewis 1992). Myös työmarkkinoiden muutoksel- la, joka näkyy työelämän epävakaistu- misena (määräaikaisuus, osa-aikaisuus ja työttömyys), sen joustoina ja palk- 2004, 3). Yhdysvalloissa työssä käyvi- en köyhyys on ollut vuosikymmeniä huomion kohteena ja sitä on tutkittu paljon (esim. Bane ja Ellwood 1991; Klein ja Rones 1989). Työtä tekevien köyhyyden vähäisyyttä Euroopassa on selitetty erilaisilla työmarkkinastrategi- oilla (esim. Krugman 1994). Yhdys- valloissa työmarkkinoiden joustoja on harjoitettu melko vapaasti, mikä on mahdollistanut sen, että työttömyys on pysynyt matalalla tasolla ja matalan tuottavuuden työpaikkoja on ollut tar- jolla. Vastaavasti Euroopassa 1970-lu- vun öljykriisien jälkeen työttömyys li- sääntyi suhdanteiden heikentymisen seurauksena. Korkea työttömyys on ollut 1980-luvun alusta lähtien moni- en EU-maiden ongelma. Viime vuosi- kymmenen alun laman jälkeen suur- työttömyys tuli tutuksi myös Pohjois- maissa. Köyhä työikäinen väestö on- kin Euroopassa koostunut pääosin työttömistä. Euroopan unionissa työtä tekevien köyhyys on noteerattu erääksi merkit- tävimmistä uhkakuvista sosiaaliselle inkluusiolle (Council of the European Union 2004). Kysymys, onko yhden ansaitsijan malli riittävä turva köyhyyttä vas- taan, on olennainen osa keskustelussa työssä käyvien köyhyydestä. Työsuhteiden määräai- kaistuminen ja työaiko- jen sekä palkkojen jous- taminen ovat murenta- neet pohjaa yhden an- saitsijan mallilta. Pitkis- tä kokopäiväisistä työ- suhteista saman työnantajan palveluk- sessa on tullut harvinaisempia. Työ- markkinoista on tullut epävarmempia, ja ehkä sen takia pariskuntien molem- pien puolisoiden työssä käynnissä on kyse näiden epävarmuuksien mini- moimisesta. On mahdollista, että sotien jälkeisil- tä vuosilta on jäänyt väärä kuva siitä, kuinka kotitalous voi tulla toimeen yhdelläkin palkalla. Kahden ansaitsijan mallista on voinut tulla uusi työssä käynnin normi, jolloin esimerkiksi elin- Ilpo Airio tekee väitöskirjaa työssä käyvien köyhyydestä kansainvälisesti vertailevasta näkökul- masta. kahajonnan lisääntymisenä, on ollut oma merkityksensä kahden ansaitsijan mallin yleistymiselle. Nykyään paris- kunnilla ei välttämättä ole varaa elää vain toisen palkan varassa, vaan mo- lempien osallistuminen työmarkkinoil- le saattaa olla kotitalou- den toimeentulon kan- nalta välttämätöntä. Artikkelissa tarkastel- laan tätä kysymystä tut- kimalla EU15-maissa tapahtunutta kehitystä vuosina 1996–2001. Riittääkö yksi palkka turvaamaan köyhyydel- tä vai tarvitaanko mo- lempien osallistumista? Vertailtavina ovat kotitaloudet, joissa molemmat ovat töissä ja ainakin toi- nen kokopäiväisesti sekä kotitaloudet, joissa vain toinen on töissä kokopäi- väisesti. Uhkaako köyhyys työssä käy- viä? Käsite ”työtä tekevä köyhä” on viime vuosina tullut esiin eurooppalaisessa keskustelussa (Peña Casas ja Latta Elinkustannukset ja palkat ovat saatta- neet sopeutua siihen, että molem- mat puolisot käyvät töissä.
  • 22. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 kustannukset ja palkkaus ovat sopeu- tuneet siihen, että molemmat puolisot käyvät töissä. Näin yhden ansaitsijan kotitalouksien köyhyysriski tulisi kas- vamaan. Ja jos kotitalous jää köyhyys- rajan alapuolelle siitä huolimatta, että joku sen jäsenistä käy töissä, niin voim- me puhua tällaisen kotitalouden koh- dalla työtätekevien köyhien ongelmas- ta. Aineisto ja metodologiset rajaukset Tutkimuksen aineistona käytetään Eu- ropean Community Household Panel -aineistoa (ECHP). Se on Euroopan Unionin maiden yhteinen elinolotutki- mus, joka sisältää vertailukelpoista ai- neistoa noin 60 000 kotitaloudesta ja 130 000 henkilöstä EU15-maista.2 Tämän artikkelin köyhyysmittarina käytetään suhteellista tulometodia, joka on yleisin kansainvälisissä köy- hyysvertailuissa käytetty mittari. Suh- teellisen tulometodin kohdalla köyhiksi luokittuvat ne kotitaloudet, joiden käy- tettävissä olevat tulot jäävät alle mää- ritellyn köyhyysrajan. Tässä tutkimuk- sessa käytetään Eurostatin (2003a) suosittelemaa käytäntöä, jossa köy- hyysraja on 60 prosenttia väestön käy- tettävissä olevista mediaanituloista ja kotitalouden ekvivalenssiskaalana käy- tetään niin sanottua modifioitua OECD:n skaalaa3 (Atkinson et al. 2002, 98–101). Työssä käynnin kriteereinä käytetään Eurostatin määritelmän mukaisesti sitä, että henkilön tulee tehdä vähin- tään 15 työtuntia viikossa ja sitä, että pääasiallisen itse arvioidun aktivitee- tin tutkimusta edeltävänä vuonna pi- tää olla ”töissä” (Marlier ja Ponthi- eux 2000; Peña Casas ja Latta 2004, 7). Kokopäivätyön tekemisen kritee- rinä on vähintään 30 työtuntia viikos- sa. Tutkimusaineisto on rajattu siten, että analyyseissa on mukana vain ne kah- den aikuisen kotitaloudet, joissa vähin- tään toinen on kokopäiväisesti töissä. Kaikki yhden aikuisen kotitaloudet ja ne pariskunnat, joissa ei ole kokopäi- vätyön tekijöitä, on rajattu pois. Tämä on syytä huomioida tuloksia tulkitta- essa.4 Puhuttaessa kaikista kotitalouk- sista tai kokonaisköyhyysasteesta tar- koitetaan rajattua tutkimusjoukkoa eikä koko väestöä. Köyhyys yhden ja kahden ansaitsijan kotitalouksissa Ensimmäiseksi tarkastellaan yleiskuvaa tuloköyhyydestä yhden ja kahden an- saitsijan kotitalouksissa. Kahden ansait- sijan malli5 vaikuttaa olevan selvästi pa- rempi turva köyhyyttä vastaan. Vuon- na 1996 EU15-maissa keskimääräinen köyhyysaste oli noin 4 prosenttia koti- talouksissa, joissa molemmat olivat töissä. Vuonna 2001 köyhyysaste nousi 4,5 prosenttiin. Yhden ansaitsijan ko- titalouksissa köyhyys oli hieman alle 17 prosenttia molempina tarkasteluajan- kohtina, toisin sanoen joka kuudes yh- den ansaitsijan kotitalous oli köyhä. Maakohtainen varianssi köyhyysastei- den välillä oli tosin hyvin suuri. Vaikka niin yhden kuin kahden an- saitsijan kotitalouksissa köyhyysasteet olivat EU15-maissa lisääntyneet, ko- konaisköyhyysaste oli hieman laskenut (10,8 prosentista 10,5 prosenttiin). 2 ECHP on paneeliaineisto, eli samat henkilöt ja kotitaloudet ovat mukana jo- kaisessatutkimusaallossa.Aineistonkeruu aloitettiin vuonna 1994. Mukana olivat tuolloinkaikkisilloiset12jäsenmaata.Itä- valta tuli mukaan vuonna 1995, Suomi vuonna 1996 ja Ruotsi vuonna 1997. Ai- neiston keruu lopetettiin vuonna 2001. Lopullisessaaineistossaonkahdeksantut- kimusaaltoa (Eurostat 2003b). Ks. tar- kemmin esim. Härkönen (2004). 3 Modifioidussa OECD:n skaalassa koti- talouden ensimmäinen aikuinen saa pai- non 1 ja sen kaikki muut jäsenet kukin painon 0,5 paitsi alle 14-vuotiaat lapset, joille annetaan paino 0,3. Tätä skaalaa käytetään laskettaessa ekvivalenttia koti- talouskohtaista tuloa. 4 Tässä lehdessä julkaistavassa Mia Lat- tan artikkelissa tarkastellaan kaikkia koti- talouksia, ml. yksin asuvia, minkä vuoksi sen luvut poikkeavat tässä artikkelissa esi- tetyistä. 5 Toinen puolisoista on töissä kokopäi- väisesti ja toinen joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Taulukko 1. Työssä käyvien pariskuntien köyhyysasteet (%) EU15-maissa vuosina 1996 ja 2001. Tuloköyhyys 1996 Tuloköyhyys 2001 Molemmat Vain toinen Yhteensä Molemmat Vain toinen Yhteensä töissä töissä töissä töissä Saksa 1,4 10,7 6,6 2 8,1 5,2 Tanska 1,5 5,2 2,5 0,5 10,9 2,8 Hollanti 4,1 10,5 8 4,3 12,6 8,4 Belgia 3 11,6 6,9 1 6,9 3,1 Luxemburg 2,2 12,4 10,2 6,9 18,1 14 Ranska 1,3 18,6 9 3,1 18,2 9,6 Iso-Britannia 2,8 9,8 5,9 2,7 8,1 4,9 Irlanti 1,7 9 6,6 0,6 11,9 7,3 Italia 3 27,5 18,3 4,6 28,1 18,3 Kreikka 4,5 22,8 17,7 3,9 20,5 14,5 Espanja 5,8 16,2 13,4 6,5 17 13,7 Portugali 10,2 22,6 15,9 11,6 24,6 16,5 Itävalta 5,1 17,3 10,7 4,1 11,6 7,5 Suomi 2,3 2,6 2,4 2,1 4,8 3,1 Ruotsi1 3,1 5 3,5 2,9 9,9 4,4 EU 3,9 16,5 10,8 4,5 16,8 10,5 1 Ruotsin kohdalla tarkasteluajankohdat olivat vuodet 1997 ja 2001. Lähde: ECHP.
  • 23. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 Tähän selitys löytyy työssä käymisessä tapahtuneesta muutoksesta. Vuonna 1996 45 prosentissa tarkasteltavista kotitalouksista molemmat puolisot oli- vat töissä. Vuonna 2001 näiden koti- talouksien osuus oli 51 prosenttia. Yhä useampi kotitalous kuului matalan köyhyysriskin kahden ansaitsijan mal- liin, jolloin huolimatta siitä, että köy- hyysriski oli kasvanut sekä yhden että kahden ansaitsijan kotitalouksissa, ko- konaisköyhyys oli laskenut. Jos vuon- na 2001 kahden ansaitsijan kotitalo- uksia olisi ollut edelleen suhteellisesti yhtä paljon kuin vuonna 1996 (45 %), niin kokonaisköyhyysaste olisi ollut 11,5 prosenttia. Kuviossa 1 EU15-maat on ryhmitel- ty Gösta Esping-Andersenin (1990) hyvinvointivaltiotypologiaa mukaillen. Esping-Andersen erotti kolme ryhmää, sosiaalidemokraattisen (Suomi, Ruotsi ja Tanska), konservatiivisen (Saksa, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Itävalta) ja liberalistisen (Iso-Britan- nia ja Irlanti). Jotkut tutkijat (esim. Leibfried 1993, Ferrera 1996) ovat esittäneet Etelä-Euroopan maiden erottamista omaksi ryhmäkseen. Nel- jänneksi ryhmäksi onkin koottu Ete- lä-Eurooppa (Italia, Kreikka, Espanja ja Portugali). Kaikissa ryhmissä kah- den ansaitsijan malli oli yleistynyt. Sitä vastoin kahden ansaitsijan kotitalouk- sien köyhyys oli laskenut sosiaalidemo- kraattisessa ja liberalistisessa ryhmäs- sä, kun taas konservatiivisissa ja Ete- lä-Euroopan maissa näiden köyhyys oli lisääntynyt. On vaikea sanoa, missä määrin kah- den ansaitsijan kotitalouksien määrän kasvu johtuu kulttuurisesta ja yhteis- kunnallisesta muutoksesta, jonka seu- rauksena naisten työssä käynnin estei- tä – olivatpa ne sitten asenteellisia tai käytännöllisiä – on purettu. Kyse voi olla myös jossain määrin työmarkki- noiden muutoksien myötä lisääntynei- den riskien minimoimisesta. Jälkim- mäistä voidaan tarkastella tutkimalla, miten kotitaloudet tulevat toimeen, jos tuloihin lasketaan mukaan vain niin sanotut tuotannontekijätulot (palkka- ja yrittäjätulot sekä erilaiset pääoma- tulot). Taulukossa 2 on esitetty köyhyysas- teet yhden ja kahden ansaitsijan koti- talouksissa sekä näiden kotitalouksien kokonaisköyhyysaste vuosina 1996 ja 2001, kun vain tuotannontekijätulot on Ilpo Airion mielestä pelkkä yhden henkilön palkka ei ole kovin hyvä turva köyhyyttä vas- taan EU-maiden pariskuntien kohdalla. Kuvio 1. Kahden ansaitsijan kotitalouksien suhteellisen osuuden ja köyhyyden muutos vuodesta 1996 vuoteen 2001. SD = sosiaalidemokraattiset maat KO = konservatiiviset maat LI = liberalistiset maat EE = Etelä-Euroopan maat EU = kaikki EU15-maat Lähde: ECHP.
  • 24. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 huomioitu. Yleiskuva EU15-maista on sama kuin kaikki tulot huomioon otet- taessa: köyhyysriski oli lisääntynyt mo- lemmilla ryhmillä, mutta koska kah- den ansaitsijan kotitalouksia oli vuon- na 2001 suhteellisesti enemmän kuin 1996, niin kokonaisköyhyys oli laske- nut. Yhden ansaitsijan kotitalouksien kohdalla pelkät palkkatulot eivät olleet kovin hyvä turva köyhyydeltä. Sen si- jaan kahden ansaitsijan kotitaloudet olivat jo ennen sosiaalisia tulonsiirtoja (eläkkeet, työttömyyskorvaukset, asu- mistuki ym.) melko hyvin turvassa köy- hyydeltä. Sosiaalisten tulonsiirtojen merkitys kotitalouksien tulonmuodostuksessa käy hyvin ilmi yhden ansaitsijan koti- talouksissa. Näiden kotitalouksien köy- hyysaste oli noin 28 prosenttia. Huo- mionarvoista on Suomen ja Ruotsin hyvin korkeat köyhyysasteet ennen tulonsiirtoja. Vuonna 2001 noin joka toinen yhden ansaitsijan kotitalous olisi ollut köyhä Suomessa ja Ruotsissa, jos kotitalouksien ainoa tulonlähde olisi ollut työssä käyvän palkkatulot. Sosi- aaliset tulonsiirrot nostivat hyvin suu- ren osan kotitalouksista köyhyysrajan yläpuolelle. Suomessa yhden ansaitsi- jan kotitalouksien köyhyysaste oli käy- tettävissä olevilla tuloilla noin 5 pro- senttia ja Ruotsissa noin 10 prosent- tia. Yhden henkilön palkka ei todella- kaan vaikuta olevan mitoitettu turvaa- maan sellaisenaan toimeentuloa kovin suurelle kotitaloudelle. Keskustelu Vaikka tässä tarkasteltu ajanjakso on suhteellisen lyhyt, niin silti tulokset osoittavat, että yhdellä palkalla on EU15-maissa melko vaikea tulla toi- meen. Suomessa yhden ansaitsijan ko- titaloudet tulevat melko hyvin toimeen, mutta yleisesti EU15-maissa noin joka kuudes yhden ansaitsijan kotitalous on köyhä. Kahden ansaitsijan kotitalouk- sista köyhiä on runsaat 4 prosenttia. Kotitalouden toimeentulo on selvästi turvatumpi, jos molemmat ovat töis- sä. Muutos yhden ansaitsijan mallista molempien puolisoiden työssä käyn- tiin antaa aihetta moniin keskustelui- hin. Perhepoliittisesti ajateltuna muu- tos ei esimerkiksi tue lasten kotihoi- toa, vaan lasten hoito tulisi järjestää niin, että molemmat vanhemmat pys- tyvät tekemään töitä. Tällä voi olla vaikutuksensa syntyvyyteen, jos koti- taloudet joutuvat tekemään valinnan työssä käynnin (ja toimeentulon tur- vaamisen) ja perheen perustamisen välillä. Kansantaloudellisesta näkökulmasta huolestuttavaa on, että samalla kun toimeentulo vaatisi pariskuntien koh- dalla molempien työssä käyntiä, niin monissa maissa työllisyysaste on kui- tenkin hyvin matala. Tämä ”alaspäin menevä spiraali” voidaan pysäyttää joko nostamalla työllisyysastetta tai li- säämällä palkkojen ostovoimaa. Ennen kaikkea olisi syytä pohtia, kuinka hy- väksyttävää on, että noin joka kym- menes EU15-maiden pariskunnista, joissa ainakin toinen on töissä koko- päiväisesti, eivät tule toimeen käytet- tävissä olevilla tuloillaan. KIRJALLISUUS Atkinson, T. & Cantillon, B. & Marlier, E. & Nolan, B. (2002), Social Indicators: The EU and Social Inclusion, Oxford: Oxford University Press. Bane, M.J. & Ellwood, D.T. (1991), Is American Business Working for the Poor? Harvard Business Review, September-October 1991, 58–66. Council of the European Union (2004), Joint Report by the Commission and the Council on Social Inclusion, h t t p : / / e u r o p a . e u . i n t / c o m m / employment_social/soc-prot/soc-incl/ final_joint_inclusion_report_2003_en.pdf Esping-Andersen, G. (1990), The Three Worlds of Welfare Capitalism, London: Polity Press. Esping-Andersen, G. (1996), Welfare States without Work: the Impasse of Labour Shedding and Familialism in Continental European Social Policy, teoksessa Esping-Andersen, G. (Ed.), Welfare States in Transition. National Taulukko 2. Työssä käyvien pariskuntien köyhyysasteet (%) EU15-maissa vuosina 1996 ja 2001, vain tuotannontekijätulot huomioitu. Tuloköyhyys 1996 Tuloköyhyys 2001 MolemmatVain toinen Yhteensä Molemmat Vain toinen Yhteensä töissä töissä töissä töissä Saksa 3,7 20,4 13,1 5,3 22,9 14,7 Tanska 5,2 25,7 10,9 1,7 22 6,2 Hollanti 6,2 20,3 14,8 6,7 22,3 14,4 Belgia 4,6 30,6 16,2 3,9 21,4 10,2 Luxemburg 11,4 25,6 22,6 17,9 29,9 25,5 Ranska 4,8 41,4 21 5,8 36,6 19 Iso-Britannia 3,6 16,1 9,1 4,6 17,5 10 Irlanti 2,2 16,6 11,8 1,3 21,2 13 Italia 3,3 32,3 21,4 5,4 33,6 21,9 Kreikka 6,1 28,3 22,1 5,5 25,9 18,6 Espanja 7,9 23,4 19,2 9 21,3 17,3 Portugali 12,9 32 21,6 15,3 38,3 24 Itävalta 12,8 34,6 22,8 9,8 31,9 20 Suomi 6,3 40,5 19,8 5,3 48,4 20,7 Ruotsi1 10 44 17,7 10,4 47,2 18,7 EU 6,9 27,6 18,3 7,7 28,4 17,8 1 Ruotsin kohdalla tarkasteluajankohdat ovat vuodet 1997 ja 2001. Lähde: ECHP
  • 25. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 Adaptations in Global Economies, London: Sage. Eurostat (2003a), European Social Statistics – Income, Poverty and Social Exclusion: 2nd Report – Data 1994– 1997 (PDF), Luxembourg : Office for Official Publications of the European Communities. Eurostat (2003b), ECHP UDB Manual. European Community House- hold Panel Longitudinal Users’ Data Base. Waves 1 to 8, Survey Years 1994– 2001. DOC. PAN 168/2003–12. Luxembourg: Eurostat Ferrera, M. (1996), The ’Southern Model’ of Welfare in Social Europe, Jour- nal of European Social Policy, 6, 17–37. Härkönen, J. (2003), European Community Household Panel – ECHP. Lyhyt esittely. Turun yliopiston Sosiaali- politiikan laitoksen julkaisuja C:9/2003. Klein, B.W. & Rones, P.L. (1989), A Profile of the Working Poor, Monthly Labor Review, October, 3–13. Krugman, P. (1994), Past and Prospec- tive Causes of High Unemployment. Economic Review, Federal Reserve Bank of Kansas City, 79: 4. 23–43. Leibfried, S. (1993), Towards a Euro- pean Welfare State? On Integrating Poverty Regimes into the European Community, teoksessa Jones, C. (Ed.), New Perspectives on the Welfare State in Europe, London: Routledge. Lewis, J. (1992), Gender and the Development of Welfare Regimes, Journal of European Social Policy, 2, 159–173. Marlier, E. & Ponthieux, S. (2000), Low-wage Employees in EU Countries, Eurostat Statistics in Focus, Population and Social Conditions, Theme 3–11/ 2000. OECD (2001), Economic Outlook 2001, Paris: OECD. Peña Casas, R. & Latta, M. (2004), Working Poor in the European Union, Dublin: European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Liki kaikissa yhteiskunnissa köyhyy- den vähentämistavoite yhdistää laajat kansalaispiirit. Köyhyyden torjuminen edellyttää ilmiöalueen ymmärtämistä, sen kuvaamista ja niiden mittareiden valintaa, joiden perusteella köyhyys ja köyhät tunnistetaan. Vaikka tavoite Ilpo Suoniemi Tutkimuskoordinaattori Palkansaajientutkimuslaitos ilpo.suoniemi@labour.fi Yleiskuva köyhyyden kehityksestä Suomessa vuosina 1990–20021 Artikkelissa tarkastellaan erilaisia köyhyys- mittareita, joista useimmat osoittavat köyhyyden Suomessa lisääntyneen 1990- luvun alun laman jälkeen. 1 Kiitän Marja Riihelää ja Risto Sullströ- miä tämän artikkelin empiiristen laskel- mien teosta. Apu oli korvaamaton sillä kriittisellä hetkellä, jolloin oma laskenta- järjestelmäni oli käyttökelvoton.
  • 26. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 köyhyyden vähentämisestä on yhtei- nen, niin jo kysymys, miten köyhyyttä on mitattava, jakaa mielipiteitä. Tavan- omaisesti köyhyys määritellään asetta- malla minimivaatimustaso niille koti- talouden käytössä oleville resursseille, esimerkiksi tuloille, joilla perustarpeet saadaan tyydytettyä. Tämä minimita- so määrää köyhyysrajan, ja ne, joiden resurssit eivät yllä köyhyysrajaan, mää- ritellään köyhiksi. Vaikka edellä kuvattu köyhyysrajan määrittelyperiaate on suoraviivainen, on köyhyyden mittaus osoittautunut vaikeaksi eikä siinä ole yhteisesti so- vittuja vakiokäytäntöjä. Se, mitä pe- rustarpeisiin liitetään, vaihtelee eri ai- koina ja eri alueilla, riippuen paitsi ta- louden kehitysasteesta myös yhteisön sosiaalisista normeista ja arvoista. Köy- hyysraja voidaan asettaa subjektiivisesti, absoluuttisena tai suhteellisena. Kiis- taa aiheuttaa jo kysymys siitä, olisiko köyhyys nähtävä absoluuttisena vai suhteellisena. Esimerkkinä tästä on Amartya Senin (1983, 1985) ja Peter Townsendin (1985) käymä kipakka keskustelu. Absoluuttinen näkökulma tuntuu monista tärkeämmältä ja perustavalta tavalta arvioida köyhyyttä. Rawls (1971) näkee erityisen tärkeänä taata kaikille sellaisten primäärihyödykkei- den saanti, jotka takaavat perustarpei- den tyydyttämisen. Absoluuttisesta nä- kökulmasta korostuu myös tarve vai- kuttaa suoraan ihmisen kykyihin ja mahdollisuuksiin olla toimiva ja pää- töksiin kykenevä yksilö. Huomion kohteena ovat olosuhteet ja toiminta työmarkkinoilla, koulutuksessa, sosi- aalisessa elämässä ja kansalaisena. Tämä Senin ”capability”-lähestymista- pa tarjoaa keinon yhdistää absoluutti- nen ja relatiivinen näkökulma. Liiallisen yksinkertaistuksen uhallakin Sen (1992) kiteytti köyhyyden abso- luuttiseksi käsitteeksi kykyjen ja val- miuksien tasolla, mutta toisaalta köy- hyys ilmenee usein suhteellisena tar- kasteltaessa hyödykkeiden saantia ja mahdollisuuksia niiden käyttöön. Suh- teellinen deprivaatio taloudellisten mahdollisuuksien tai käytettävissä ole- Ilpo Suoniemi toimii julkisen talouden tutkimuskoordinaat- torina Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja on viimeaikaisissa tutkimuksissaan keskittynyt tulonjakoon ja hyvinvointipalve- luihin. vien tulojen suhteen voi johtaa absoluuttiseen deprivaatioon toiminta- kykyisyyden ja -valmiuk- sien tasolla. ”Maassa, joka on suhteellisesti rik- kaampi, tarvitaan vas- taavasti enemmän tuloja sellaisten hyödykkeiden hankkimiseksi, jotka mahdollistavat yhteis- kunnallisesti saman ta- soisen sosiaalisen toimin- non. Tällainen toiminto on esimerkiksi ‘julkisuu- dessa esiintyminen ilman häpeän tunnetta´”. Vas- taavat näkökohdat so- veltuvat myös toimintoon ‘osallistuminen yhteisön arkielämään´ (Sen 1992). Yhdysvalloissa käytetty virallinen köyhyysraja määrätään absoluutti- selta perustalta. Myös Maailmanpankki arvioi koko maailman köyhyyt- tä yhteistä absoluuttista rajaa käyttäen. OECD:n aloittama ja Länsi- ja Pohjois-Euroopan omak- suma käytäntö perustuu puolestaan suhteelliseen köyhyysrajaan, jossa raja määritellään osuutena keskimääräisestä tulotasosta. Tässä artikkelissa käytettävä köyhyysraja määritellään suhteellisena: puolet me- diaanitulosta. Vaikka köyhyysrajan asettamisperiaate on kiinnitetty, liittyy köyhyyden mää- räämiseen useita hankalia lisäkysymyk- siä, jotka vaativat käytännön ratkaisu- ja. Miten eri kokoisia ja rakenteeltaan eroavia kotitalouksia verrataan? Per- heen koon, lasten lukumäärän ja viite- henkilön iän vaikutus voi hyvin olla eri- lainen köyhyysrajan alapuolella kuin mediaaniperheen elintasoa määrättäes- sä. Eri perheiden tulot muunnetaan yh- teismitallisiksi Suomessa yleisesti käy- tetyn ns. OECD:n vanhan ekvivalens- siskaalan avulla. Näin säilytetään ver- tailtavuus muihin tutkimuksiin. Tässä kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon yksi ja seuraavat aikuiset pai- non 0,7. Kunkin lapsen paino on 0,5. Näin tyyppiperheen, jossa on kaksi ai- kuista ja kaksi lasta, saaman 27 000 eu- ron tulon oletetaan takaavan kotitalou- den kaikille neljälle jäsenelle saman elin- tason kuin yksinäisen saama 10 000 euron tulo. Riihelä ym. (2004) tarkastelevat köy- hyyden kehitystä perusteellisesti sovel- taen useita vaihtoehtoisia, järkevästi asetettuja köyhyysrajoja ja ekvivalens- siskaaloja. Kvalitatiivisesti arvioiden kuva köyhyyden kehityksestä säilyy, vaikka esimerkiksi köyhien lukumää- rä tai köyhien väestökoostumus luon- nollisesti muuttuvat, kun köyhyysra- jaa vaihdellaan.