Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.5.2014 tilanteeseen.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2014 tilanteeseen.
Palveluiden suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2013
tilanteeseen.
Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2014 tilanteeseen.
Palveluiden suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2013
tilanteeseen.
Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2013
tilanteeseen.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi merkittävästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä huolimatta kansainvälisen taloutta jatkuvasti uhkaavasta epävarmuudesta. Kun kokonaistuotanto vielä supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, niin se kasvoi tuotannon suhdannekuvaajan mukaan toisella neljänneksellä runsaat kolme prosenttia alkuvuodesta ja noin viisi prosenttia viime vuodesta. Hyppäyksellinen muutos vaikuttaa tuotannon vuosimuutosta kuvaaviin lukuihin aina ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka, vaikka kasvuvauhti hidastuisikin tästä eteenpäin. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talouskasvu pysyy jatkossa kohtuullisena. Bruttokansantuote kasvaa tätä vuonna 3,7 prosenttia, kun kevään (8.4.) ennuste oli 3 prosenttia. Ensi vuotta koskeva bkt:n kasvuennuste on 3,7 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viimekeväinen arvio.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla on varmistettava, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat toisensa. Julkisen talouden harkittuun sopeuttamiseen on sitouduttava.
SAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.
Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettava
kestävää ja pitkän aikavälin kasvua, joka vaatii työelämältä inhimillisyyttä.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Euroopan velkakriisi ja USA:n talouspolitiikan umpikuja ovat leimanneet kehittyvien maiden talouskehitystä kesästä lähtien. Kasvanut epävarmuus siitä, miten velkaantuneet valtiot selviytyvät veloistaan, on heikentänyt erityisesti Euroopan talousnäkymiä. Suomen osalta on varmistumassa se, että talouskasvu on hidasta tai olematonta tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä ja ensi vuoden alussa. Tämä näkyy viennistä riippuvan teollisuuden ja liikeelämän palveluiden kasvun hidastumisena. Epävarmuus hidastaa myös rakentamista. Kehittyneiden maiden taloustilanteen pysyminen kohtuullisena ja USA:n talousnäkymien kirkastuminen ovat kuitenkin rajoittaneet Euroopan velkakriisin leviämistä ja puhkeamista avoimeksi rahoituskriisiksi. Tämän nojalla voidaan odottaa, ettei euroalue joudu taantumaan vuonna 2012. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna noin 2 prosenttia ja vuonna 2013 runsaat 3 prosenttia.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista. Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen. Viime vuonna Suomen bkt supistui 1,4 prosenttia. Heikkoa kehitystä selittävät pitkälti Euroopan pitkittynyt taantuma ja investointien tuntuva supistuminen vientimaissamme. Suomen talous kääntyy tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2018 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin kaksi prosenttia viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto kasvaa 0,7 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2017 ja 2018 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi ja seuraavana vuonna vajaat neljä prosenttia ja siten selvästi nopeammin kuin muu kansantalous. Tehdasteollisuudessa kasvu jää vajaan prosenttiyksikön hitaammaksi.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2013
tilanteeseen.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi merkittävästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä huolimatta kansainvälisen taloutta jatkuvasti uhkaavasta epävarmuudesta. Kun kokonaistuotanto vielä supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, niin se kasvoi tuotannon suhdannekuvaajan mukaan toisella neljänneksellä runsaat kolme prosenttia alkuvuodesta ja noin viisi prosenttia viime vuodesta. Hyppäyksellinen muutos vaikuttaa tuotannon vuosimuutosta kuvaaviin lukuihin aina ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka, vaikka kasvuvauhti hidastuisikin tästä eteenpäin. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talouskasvu pysyy jatkossa kohtuullisena. Bruttokansantuote kasvaa tätä vuonna 3,7 prosenttia, kun kevään (8.4.) ennuste oli 3 prosenttia. Ensi vuotta koskeva bkt:n kasvuennuste on 3,7 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viimekeväinen arvio.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla on varmistettava, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat toisensa. Julkisen talouden harkittuun sopeuttamiseen on sitouduttava.
SAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.
Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettava
kestävää ja pitkän aikavälin kasvua, joka vaatii työelämältä inhimillisyyttä.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Euroopan velkakriisi ja USA:n talouspolitiikan umpikuja ovat leimanneet kehittyvien maiden talouskehitystä kesästä lähtien. Kasvanut epävarmuus siitä, miten velkaantuneet valtiot selviytyvät veloistaan, on heikentänyt erityisesti Euroopan talousnäkymiä. Suomen osalta on varmistumassa se, että talouskasvu on hidasta tai olematonta tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä ja ensi vuoden alussa. Tämä näkyy viennistä riippuvan teollisuuden ja liikeelämän palveluiden kasvun hidastumisena. Epävarmuus hidastaa myös rakentamista. Kehittyneiden maiden taloustilanteen pysyminen kohtuullisena ja USA:n talousnäkymien kirkastuminen ovat kuitenkin rajoittaneet Euroopan velkakriisin leviämistä ja puhkeamista avoimeksi rahoituskriisiksi. Tämän nojalla voidaan odottaa, ettei euroalue joudu taantumaan vuonna 2012. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna noin 2 prosenttia ja vuonna 2013 runsaat 3 prosenttia.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista. Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen. Viime vuonna Suomen bkt supistui 1,4 prosenttia. Heikkoa kehitystä selittävät pitkälti Euroopan pitkittynyt taantuma ja investointien tuntuva supistuminen vientimaissamme. Suomen talous kääntyy tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2018 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin kaksi prosenttia viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto kasvaa 0,7 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2017 ja 2018 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi ja seuraavana vuonna vajaat neljä prosenttia ja siten selvästi nopeammin kuin muu kansantalous. Tehdasteollisuudessa kasvu jää vajaan prosenttiyksikön hitaammaksi.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Vuosi 2012 on ollut vaikea myös Suomen jalostuselinkeinoille, informaatiopalveluille sekä muille liike-elämän palveluille. Euroopan pitkittyneen velkakriisin aikaansaama epävarmuus sekä Euroopan maiden kireä finanssipolitiikka ovat hidastaneet talouskasvua keskeisimmillä vientimarkkinoillamme sekä lykänneet investointien toteuttamista laajemminkin Euroopan ulkopuolella. Tämän vaikutuksesta tuotanto on Suomessa supistunut usealla teollisuuden toimialalla ja rakentamisessa. Keskimäärin tuotanto kasvaa tänä vuonna toimialaennusteen piirissä olevilla toimialoilla kuitenkin 1,3 prosenttia. Potentiaalia Suomessa kuitenkin on kokonaistuotannon tuntuvallekin elpymiselle, jos kysyntätilanne vain paranee. Työikäisen väestön määrä oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä suurin piirtein samalla tasolla kuin finanssikriisin puhjetessa vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Tämä sekä eläkkeelle siirtyminen hiljattainen myöhentyminen takaavat, ettei työvoiman tarjonta ole estämässä tuotannon elpymistä. Pääoman matalat käyttöasteet sekä tuottavuuden kohentumisen jatkuminen ovat osaltaan luomassa edellytyksiä tuotannon palautumiselle alkuvuoden 2008 tasolle ja sen ylikin. Kasvun viriäminen Euroopan ulkopuolella ja eurokriisin osittainen hellittäminen ovat tukemassa Suomenkin suhdanteen kääntymistä parempaan suuntaan. On odotettavissa, että vuosina 2013 ja 2014 vientielinkeinot kasvavat Suomessa muuta taloutta nopeammin.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Venäjän tuonninkorvausohjelma - Uhka vai mahdollisuus? Team Finland Future Wa...Team Finland Future Watch
Venäjän tuonninkorvausohjelman keskeinen tavoite on vähentää tuontiriippuvuutta, edistää teollisuuden modernisointia ja vähentää strategisten toimialojen haavoittuvuutta. Team Finland Future Watch selvitys kokoaa yhteen ohjelmaa koskevan oleellisimman lainsäädännön ja perehtyy Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön laatimiin toimialakohtaisiin ohjelmiin, joissa määritellään tuotantoalakohtaiset tavoitteet ulkomaalaiset tuotteiden korvaamisesta kotimaisilla tuotteilla vuoteen 2020 mennessä.
1. Palvelujen suhdanteet 1/2014
Logistiikka • Informaatio ja viestintä • Yritys- ja asiantuntijapalvelut • hallinto- ja
tukipalvelut • Viihde ja virkistys • Kiinteistöala • Muut palvelut
> “Yksityisten palvelujen liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä – muun talouden
alamäki jatkui.”
> “Veronkiristykset ja huono työllisyystilanne heikentävät kotimarkkinoiden kasvua.”
> “Ruplan heikkeneminen vähentää vientiä Venäjälle, mutta Euroopan elpyminen lisää
vientiä unioniin.”
> “Suurten talouksien, EU:n ja USA:n, kasvuodotukset luovat pitkästä aikaa toiveikkuutta
ulkomaankaupan näkymiin.”
Kotimarkkinoiden kehitys
Suomen talouden kannalta ratkaisevaa
2. Sisällys
Kasvu kangertelee, muttei katkea.....................1
Palvelut kasvavat hitaasti,
mutta nopeimmin.................................................2
Logistiikka...............................................................3
Informaatio ja viestintä.......................................4
Yritys- ja asiantuntijapalvelut............................5
Hallinto- ja tukipalvelut.......................................6
Viihde ja virkistys..................................................7
Kiinteistöala, huolto ja
kunnossapito sekä muut palvelut......................8
Palvelualojen työantajat PALTA on
elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen
etujärjestö.
PALTAn jäseniä ovat 1 650 yritystä ja
yhteisöä, jotka yhteensä työllistävät
Suomessa noin 150 000 työntekijää.
PALTA on EK:n suurimpia jäsenliittoja.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.5.2014 tilanteeseen. PALTA julkaisee
suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa. Seuraavat katsaukset julkaistaan
19.8.2014 ja 18.11.2014.
Lisätietoja
Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 020 595 5031 matti.paavonen@palta.fi
Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353 riitta.varpe@palta.fi
3. PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014 1
90
92
94
96
98
100
102
104
106
108
110
08 09 10 11 12 13 14
USA
EU28
Venäjä
Suomi
2008 = 100
7 %*
52 %*
8 %*
65
75
85
95
105
115
125
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Suomen EU-vienti Tulevaisuuden odotukset EU28, t-3 (oa)
Vienti, 3kk lka % odotukset, pisteluku
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
EU28
Venäjä
Mrd. EUR
+0,2 Mrd.
-0,2 Mrd.
Kasvu kangertelee, muttei katkea
Maailmantalous
EU:n kokonaistuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa
neljättä neljännestä peräkkäin. Myös työttömien määrän
lasku ja yksityisen kulutuksen sekä investointien kasvu
ovat jatkuneet. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on jatkunut
yhtäjaksoisesti jo kolme vuotta. Yritysten ja kuluttajien
kohonneet odotukset ennakoivat kasvun jatkuvan molem-
missa talousjäteissä. Välittömiä negatiivisia vaikutuksia
Suomen talouskasvulle tuottavat lähinnä Venäjän
talouden alamäki sekä kotimaan yksityisen kulutuksen
ongelmat.
Ukrainan kriisi ja Venäjän taantuma
Venäjän talouden kasvuennusteita on kevään aikana
jouduttu korjaamaan muutamalla prosenttiyksiköllä
alaspäin. Suurin vaikutus Suomen talouteen on kuitenkin
jo ennen Ukrainan kriisiä alkaneella ruplan voimakkaalla
heikkenemisellä.
Suomen vienti Venäjälle romahtanee saman verran
kuin ruplan kurssi (noin -20 %), mikä aiheuttaa Suomen
tavaravientiin suoraan noin kahden prosentin pudotuksen.
Toisaalta EU-viennin kiihtyminen realistiseen kahdeksan
prosentin kasvuun nostaisi Suomen koko tavaravientiä
noin viisi prosenttia. Euroopan näkymien paraneminen
kompensoi siis hyvin Venäjän heikkoa kehitystä.
Vaikka kriisi kärjistyisi kauppasodaksi, olisi sen Suomen
BKT:ta heikentävä vaikutus luultavasti prosentin luokkaa.
Vaikutukset toki vaihtelisivat suuresti yritysten ja maakun-
tien välillä.
Venäjän johdon valintojen ennakoiminen on hankalaa:
eurooppalaisesta näkökulmasta järjetönkin ratkaisu
saattaa olla hyvin linjassa Venäjän pitkän aikavälin stra-
tegian kanssa. Taloudellisesta näkökulmasta Venäjällä on
kuitenkin erittäin suuret kannustimet ratkaista Ukrainan
kriisi lähikuukausien aikana. Kauppasodasta aiheutuisi
Venäjälle finanssikriisiin verrattavissa oleva syvä taan-
tuma.
Entä sitten Kiina?
Kiinan taloudesta on kevään aikana kuultu aikaisempaa
enemmän huolestuttavia uutisia. Kiinan talouskasvun
pysähtyminen lamauttaisi tehokkaasti koko maailman-
talouden. Maan johdolla pitäisi kuitenkin olla riittävästi
resursseja suurempien taloudellisten vaikeuksien välttä-
miseksi.
Kokonaistuotannon kehitys Suomessa ja muualla maailmassa
*) lukuina osuus Suomen viennistä.
Suomen tavaravienti unioniin on kohonnut samaan tahtiin EU:n
kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorin kanssa.
Suomen tavaraviennin EU:iin ennakoidaan kasvaneen* 1. neljänneksellä
yhtä paljon kuin venäjänviennin vähenneen*.
Maailmantalous kasvaa, Suomen seurannee perästä. Ulkomaankauppaan kohdistuvat odotukset
ovat pitkästä aikaa toiveikkaat. Venäjän taantuma jäänee Euroopan palautumisen varjoon, mutta
toimialoittaiset erot ovat suuria.
Talouden perustunnusluvut %
2013 II/13 III/13 IV/13 I/14
BKT (nelj.vuosi) -1,4 0,0 0,0 -0,3 -0,4
BKT (vuosimuutos) -1,4 -1,4 -0,8 -0,6 -0,8
Tavaravienti (vuosim.) -1,5 -1,8 -3,9 2,8 -4,7
Palveluvienti (vuosim.) 0,8 -4,5 7,8 -3,6 5,5
Ostovoima -0,6 -0,3 -0,1 -0,4 -0,6
Työttömyysaste 8,2 8,1 8,0 8,4 8,5
Työlliset (vuosim.) -1,1 -0,7 -1,5 -1,0 -0,6
4. 2 PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014
-35
-25
-15
-5
5
15
25
35
-12
-9
-6
-3
0
3
6
9
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Palvelutuotannon muutos Palvelujen odotukset, t-3 (oa)
OdotuksetTuotannon muutos, %
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
Teollisuus Raken-
taminen
Kauppa Palvelut Kuluttajien
ostovoima
2013
I/2014*
Vuosimuutos, %
95
100
105
110
115
120
125
130
135
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Palkkasumma
Kuluttajahinnat
Kuluttajien
ostovoima
Työlliset
2005=100
Palvelut kasvavat hitaasti, mutta nopeimmin
Liikevaihto kasvoi 1. neljänneksellä
Kehnoa viimeistä neljännestä seurasi palvelualoilla
vähemmän huono ensimmäinen neljännes. PALTAn
ennusteessa ennakoidaan yksityisten palvelutoimialojen¹
liikevaihdon kasvaneen tammi-maaliskuussa noin kaksi
prosenttia ja tuotannon määrän noin prosentin. Työllisten
määrä pysyi edellisvuotisella tasolla.
Odotukset odottavalla kannalla
Palvelualojen odotukset eivät ole viime kuukausina juuri
kohonneet. Lähikuukausien myyntiodotukset ovat kaikilla
päätoimialoilla kuitenkin hieman edellisneljännestä
korkeammalla tasolla.
Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa
Suomen reaalitalouden kehitystä kuvaavista indikaatto-
reista ei ole tällä hetkellä nähtävissä dramaattisia uutisia
nollan kummallekaan puolelle. Vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä työllisyys heikkeni – vaikkakin aiempaa
hitaammin – ja kokonaistuotanto supistui hieman edel-
lisneljänneksestä. Ulkomaankaupan odotukset ovat toki
nousseet ja teollisuuden uudet tilauksetkin kasvoivat
alkuvuonna ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan.
Kotimarkkinoille kuluva vuosi muodostuu vaikeaksi, koska
kuluttajien ostovoima ei kasva. Työllisyyden kasvu ei tuo
vetoapua, joten koko talouden palkkasumma kasvaa vain
hädin tuskin inflaatiota nopeammin. Veronkorotusten
jälkeen ei yksityisen kulutuksen voi odottaa tänä vuonna
kasvavan. Kulutuskysynnän, julkisen kysynnän sekä inves-
tointien heikkenemisen vuoksi palvelujen kasvun odote-
taan olevan loppuvuonnakin hidasta.
Tehokkuus, innovaatiot ja työllisyys
Teollisuuden rakenneongelmien vuoksi Suomen talous-
kasvu jää tulevaisuudessa aiempaa hitaammaksi. Väestön
ikääntymisen tuomat paineet kolkuttavat jo ovella. Lisäksi
velankasvu rajoittaa ennen pitkää talouden pelivaraa.
Näistä kolmesta syystä julkisen talouden uudistuksille
on pakottava tarve. Heikkojen kasvunäkymien vuoksi on
veronkorotukset pidettävä minimissään. Julkisella sekto-
rilla on siis pystyttävä jatkossa tuottamaan enemmän
vähemmällä. Taikasanat ovat tehokkuus ja innovaatiot.
Lisäksi työllisyysastetta on aktiivisesti pyrittävä nosta-
maan.
Palveluyritysten tulevaisuudenodotukset ovat yhä nolla-tasolla ja
tuotannon määrän kasvu pysähdyksissä.
Teollisuutta lukuun ottamatta ensimmäisen neljänneksen
tuotantomäärien muutokset pysyivät talouden päätoimialoilla
nollan tuntumassa.
Palkkasumman, hintatason, ostovoiman ja työllisyyden
kehitys Suomessa (kausitasoitettu).
Yksityisten palvelutoimialojen tuotannon määrä kasvoi hieman vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä. Liikevaihdon ja tuotannon kasvun odotetaan jäävän kuluvana vuonna vaisuksi.
Heikko työllisyyskehitys ja veronkorotukset painavat yksityistä kulutusta.
¹)
Yksityiset palvelut ilman kaupanaloja.
Tulevaisuudessa kilpailu käydään tehtävätasolla. Suomen
tehtävänä on varmistaa, että korkean lisäarvon tehtävät ja tekijät pysyvät
Suomessa. Palvelualojen merkitys korostuu tässä työssä.”
Tuomo Rönkkö / Maintpartner Oy, hallituksen puheenjohtaja ”
5. PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014 3
95
100
105
110
115
120
125
130
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Logistiikka-alan liikevaihto
2005 = 100
80
90
100
110
120
130
140
150
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Ilmaliikenne
Maaliikenne
Posti- ja kuriiri-
toiminta
Varastointi ym.
Vesiliikenne
2005 = 100
120
130
140
150
160
170
180
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Logistiikka-alan työlliset Trendi
Työlliset x1000
Logistiikka
Ulkomaankauppa ei kasvanut vieläkään
Suomen tavaraviennin (-5 %) ja tavaratuonnin (-5 %)
arvo jäi tammi-maaliskuussa edellisvuotta pienemmäksi,
mutta vienti Euroopan unioniin kasvoi kolme prosenttia.
Maailmantalouden parantuneet kasvunäkymät ovat hyvä
uutinen ulkomaankaupan ja logistiikkapalvelujen näkö-
kulmasta. EU:n osuus Suomen viennistä on vajaa 60
prosenttia, joten Euroopan kasvun toivotaan kompen-
soivan Venäjän taantuman vaikutukset. Kotimaan ammat-
titieliikenteen tavarankuljetus supistui viime vuonna 10
prosenttia, mutta kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä
14 prosenttia vuodentakaiseen nähden.
Liikevaihto ja tuotanto supistuivat yhä
PALTAn ennusteessa logistiikkapalvelujen liikevaihdon
arvon ja tuotannon määrän ennakoidaan supistuneen
vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vajaan prosentin
edellisvuoteen nähden. Henkilöstömäärän ennakoi-
daan supistuneen ensimmäisellä neljänneksellä hieman
vuodentakaiseen nähden.
Tulevaisuudenodotuksissa pientä piristymistä
EK:n suhdannebarometrin tulosten perusteella logistiikka-
yritysten tulevaisuudenodotukset ovat yhä pessimistiset,
vaikka myyntiodotukset kääntyivätkin pieneen kasvuun
ja suhdannenäkymät ovat kohentuneet. Toimialan kasvu
jäänee kuluvana vuonna hieman nollan alapuolelle.
Logistiikan liikevaihto supistui vuoden ensimmäiselläkin neljänneksellä.
Heikko liikevaihtokehitys näkyy kaikilla toimialoilla.
Logistiikka-alan työllisten määrä (ml. julkinen sektori ym.) on vähentynyt
taantuman aikana tasaisesti.
Maaliikenne, Vesiliikenne, Ilmaliikenne,
Varastointi ja muu logistiikka
Ulkomaankaupan alamäki jatkui ja logistiikan liikevaihto supistui. Tuotanto kasvoi hieman.
Tulevaisuudenodotukset ovat jonkin verran parantuneet ulkomaankaupan näkymien piristyessä.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolman-
nelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14
H Kuljetus ja
varastointi
-1,4 -0,8 -1,3 -2,2 -0,8 →
49 Maa- ja
rautatieliikenne
-0,6 0,0 0,3 -1,1 0,5 ↗
50 Vesiliikenne 0,0 -2,6 -2,0 2,4 -2,0 →
51 Ilmaliikenne -1,4 1,0 -1,8 -4,6 -5,0
52 Varasto ja
muut
-3,2 -2,2 -3,0 -4,3 0,5 ↗
53 Posti- ja
kuriiritoim.
-1,4 -0,1 -1,6 -3,1 -2,0 ↘
Ennustenuolien selitteet
↗ kasvu kiihtyy → kasvuvauhti ei muutu ↘ kasvu hidastuu
Suomen ulkomaankauppa kamppailee edelleen kovien haas-
teiden kanssa. Kansainväliset kuljetukset, huolinta-ala ja logistiikka ovat
täysin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Haasteena on myös Venäjän
taloudellinen tilanne ja Krimin kriisin siihen tuomat lisämausteet.
Näemme jo nyt että epävarmuus on hiljentänyt sekä vientiä että transi-
toliikennettä Venäjän suuntaan.”
Bengt Westerholm / Oy Beweship Ab, toimitusjohtaja
”
Matkustajaliikenteen matkat kotimaassa eivät ole kasvaneet,
mikä johtuu kuluttajien varovaisuudesta ja työllisyystilanteesta. Myön-
teisiä merkkejä näkyy tavaraliikenteessä, jossa sekä kotimaan että
Venäjän-liikenteen kuljetetut tonnit ovat olleet Q1:llä kasvupainotteisia.”
Päivi Minkkinen / VR-Yhtymä Oy, divisioonajohtaja
”
6. 4 PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014
95
100
105
110
115
120
125
130
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto
2005 = 100
80
100
120
140
160
180
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Tietojenkäsit-
telypalvelut
Audiovisuaali-
set palvelut
Kustannus-
toiminta
Televiestintä
2005 = 100
-25
-15
-5
5
15
25
35
-9
-6
-3
0
3
6
9
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Liikevaihto, 3kk lka Luottamusindikaattori, t-4
OdotuksetLiikevaihdon muutos, %
Informaatio ja viestintä
Suurin osa toimialasta laskusuhdanteessa
Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto kasvoi
tammi-maaliskuussa lähes kuusi prosenttia vuodenta-
kaiseen verrattuna, ennakoidaan PALTAn ennusteessa.
Toimialan tuotantomäärä kasvoi ensimmäisellä neljännek-
sellä niin ikään kuusi prosenttia vuodentakaiseen nähden.
Tietojenkäsittelypalveluja lukuun ottamatta alan muut
toimialat ovat kehittyneet viime vuosina mollivoittoisesti.
Pelialaa edustavan Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen
näkee peliteollisuuden menestykselle useita syitä:
”Toimialan kannalta tärkeintä on ollut globaalimarkkinoilla
tapahtuvien muutosten hyödyntäminen. Arvoketjuissa
ja liiketoimintamalleissa tapahtuneet murrokset, kuten
digitaalinen jakelu ja free-to-play -mallin käyttöönotto,
ovat mahdollistaneet myös suomalaisten pelistudioiden
markkina-aseman ja arvoketjuposition parantumisen.”
Tietotekniikka-alaa edustavan Teknologiateollisuuden
suhdannekatsauksessa ennakoidaan tietojenkäsittelypal-
velujen kasvun jatkuvan: ”Tietotekniikka-alan yritysten
liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi
kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.”
Liikevaihto kasvaa, työllisyys supistuu
Liikevaihdon kasvu keskittyy muuta toimialaa vähemmän
työllistäviin yrityksiin. Näin ollen koko informaatio- ja
viestintäpalvelujen työllisten määrän arvioidaan supistu-
neen viime vuonna noin prosentin eli vajaalla tuhannella
henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.
Lähitulevaisuuden odotukset parantuneet
Alan yritysten odotuksia kuvaavan luottamusindikaattorin
saldoluvut ovat kohonneet viime kuukausina selvästi.
Tietojenkäsittelypalvelujen suotuisa kehitys on pitänyt informaatio- ja
viestintäpalvelujen liikevaihdon kasvussa.
Toimialoittaiset erot kehityksessä ovat rakenteellisista syistä suuria.
Yritysten optimististen tulevaisuudenodotusten perusteella voidaan alan
liikevaihdon odottaa kasvavan ripeästi myös lähikuukausina.
Media-ala, Televiestintä ja
Tietojenkäsittelypalvelut
Liikevaihto kasvaa, henkilöstömäärä ei. Televiestinnän alamäki näyttää pysähtyneen. Erot
alatoimialojen rakenteissa ja kehityksessä ovat suuria. Peliteollisuuden merkitys koko palvelualan
kannalta kasvaa.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle
ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14
J Informaatio ja viestintä 2,2 2,8 2,2 2,3 5,7 →
58 Kustannustoiminta -4,6 -3,2 -4,9 -5,7 -5,5 ↗
59 Musiikki ja
ohjelmatuotanto
-4,2 1,2 -5,3 -5,6 3,0 →
60 Radio- ja televisitoim. -3,9 -0,2 -3,9 -7,5 1,5 →
61 Televiestintä -3,7 -5,9 -5,1 0,7 2,0 →
62+63 Tietojenkäsit.palv. 10,6 11,8 12,6 8,5 12,9 →
Digitalisaatio muuttaa vahvasti nykyisiä toimintamalleja,
esim. verkkokaupan merkitys kasvaa erittäin nopeasti. Suomalaiset
kuluttajat ovat omaksuneet uudet digitaaliset palvelut nopeasti, mutta
vasta edelläkävijät suomalaisista yrityksistä ovat laajemmin digitalisoi-
neet toimintaansa. Useimmilla yrityksillä on digitaalisissa palveluissa
merkittävä käyttämätön tuottavuuspotentiaali.”
Veli-Matti Mattila / Elisa Oyj, toimitusjohtaja
”
7. PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014 5
90
100
110
120
130
140
150
160
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto
2005 = 100
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Liikkeenjohdon
palv.
Muut liike-
elämän palv.
Tekniset palv.
T&k-palvelut
Mainonta &
markkinatutk.
2005 = 100
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Liikevaihto, 3kk lka Luottamusindikaattori, t-4
OdotuksetLiikevaihdon muutos, %
Yritys- ja asiantuntijapalvelut
Liikevaihdon kasvu nopeutui huonon viimeisen
neljänneksen jälkeen
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto kasvoi tammi-
maaliskuussa lähes neljä prosenttia vuodentakaiseen
nähden, ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Tuotannon
määrä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä kolme prosenttia
viimevuotisesta. Alan työllisten määrän arvioidaan niin ikään
hieman kasvaneen.
Yritysten erikoistuminen tuottaa kasvua
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen kasvu hidastui viime
vuoden loppupuolella. Vuoden vaihteen jälkeen erityisesti
liikkeenjohdon palveluiden ja muiden elinkeinoelämän
palvelujen kehitys on parantunut. Yritys- ja asiantuntijapal-
velujen kasvu on osa vuosikymmenen jatkunutta trendiä,
jossa yritykset keskittyvät omaan ydinliiketoimintaansa ja
hankkivat asiantuntija- ja tukipalveluja niihin erikoistuneilta
yrityksiltä. Nämä liike-elämän palvelujen tuottamiseen
erikoistuneet yritykset taas tuovat talouteen aivan uutta
toimeliaisuutta parantamalla tuotteitaan ja prosessejaan.
Lähitulevaisuuden odotukset yhä matalalla
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen suhdannebarometri-
vastausten perusteella alan odotukset ovat viimeaikoina
vaihdelleet voimakkaasti. Kokonaisuudessaan ilmapiiri on
ollut odottava. Alan luottamusindikaattorin tämän hetkisten
saldolukujen perusteella liikevaihdon kasvun ennakoidaan
pysyvän nollan tuntumassa myös alkuvuoden aikana. Paljon
riippuu asiakastoimialojen, kuten muiden palvelualojen ja
teollisuuden kehityksestä.
Positiivinen huomio on, että suhdanneherkän markkinoin-
tialan liikevaihto ja tulevaisuudenodotukset näyttäisivät
kääntyvän nousuun.
Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihdon kasvu hidastui vuoden 2013
aikana.
Monilla alatoimialoilla liikevaihto on kasvanut ensimmäisen taantuman
jälkeen hyvää vauhtia.
Yritysten vaatimattomien tulevaisuudenodotusten perusteella ei voida
lähikuukausina odottaa kovin nopeaa liikevaihdon kasvua.
Liikkeenjohdon palvelut, Mainostoiminta ja
markkinatutkimus, Tieteelliset ja tekniset palvelut
sekä Muut yritys- ja asiantuntijapalvelut
Liikevaihto kasvoi taas ensimmäisellä neljänneksellä. Alan kasvuvauhti jää kuluvana vuonna
edellisvuosia hitaammaksi. Tulevaisuudenodotukset ovat yhä vaisut. Suhdanneherkän
markkinointialan liikevaihto on kääntymässä kasvuun.
Liikevaihdon vuosimuutokset ja ennuste vuoden
kahdelle ensimmäiselle neljännekselle, %
2013 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14
M Ammatillinen, tieteel.
ja tekninen toiminta
1,5 3,4 3,2 0,9 3,8 →
69+70 Liikkenjohdon
palvelut
1,3 3,1 3,3 1,7 7,0 ↘
71 Arkkitehti- ja
insinööripalvelut
2,0 4,7 4,0 -0,6 3,0 →
72 Tieteellinen t&k 7,1 11,8 3,5 10,3 -8,0 ↗
73 Mainonta ja
markkinatutkimus
-0,7 0,0 3,6 -0,7 3,0 →
74 Muut liike-elämän
palvelut
-0,2 -1,8 -1,2 2,0 2,5 ↗
75 Eläinlääkintäpalv. 8,0 19,7 6,4 -7,0 -8,0 ↗
Muutaman vuoden kooman jälkeen markkinat näyttävät
elpymisen merkkejä. Asiakas ostaa jälleen kokonaisosaamista ja
haluaa tiiviin ydintiimin. Digitaalisuus ei ole enää trendi vaan itses-
täänselvyys. Uusi suunta on pr-toiminnan ja mainonnan yhdistelmä
eli se miten ansaittu ja ostettu media tukevat toisiaan.”
Tommi Laiho / Folk Finland Oy, toimitusjohtaja
”
8. 6 PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto
2005 = 100
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Työllistämis-
toiminta
Turvallisuus-
palvelut
Kiinteistöpalvelut
Vuokrauspalvelut
Matkatoimistot ja
matkanjärj.
Hal. & tukipalv.
liike-elämälle
2005 = 100
-20
-10
0
10
20
30
40
50
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Liikevaihto, 3kk lka Myyntiodotukset, t-4
OdotuksetLiikevaihdon muutos, %
Hallinto ja tukipalvelut
Liikevaihdon kasvu pysähdyksissä, tuotanto
miinuksella
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto jäi tammi-maalis-
kuussa edellisvuotiselle tasolle, ennakoidaan PALTAn
ennusteessa. Tuotannon määrä supistui ensimmäisellä
neljänneksellä kolme prosenttia vuodentakaiseen nähden.
Työllisten määrän arvioidaan jääneen edellisvuotiselle
tasolle.
Työllistämistoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihtokehityksessä ei ole
viimeiseen vuoteen juuri näkynyt merkkejä paremmasta.
Turvallisuuspalvelujen liikevaihto näyttäisi kääntyneen jopa
poikkeuksellisesti laskuun. Hintapuhdistettuna turvalli-
suuspalvelujen tuotantomäärä supistui jopa viisi prosenttia
vuodentakaiseen nähden.
Elinkeinoelämän kannalta huomattavaa on, että voimak-
kaasti suhdanteisiin reagoivan työvoiman vuokrauksen ja
rekrytoinnin liikevaihdon kasvu edellisvuotiseen nähden
jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Alkuvuoden kasvunäkymät vielä vaisut
Hallinto- ja tukipalvelujen näkymiä kuvaava luottamusindi-
kaattori upposi vuodenvaihteen tienoilla pakkasen puolelle,
mutta nousi huhtikuuhun mennessä plussalle. Alan myyn-
tiodotuksetkin ovat pohjakosketuksen jälkeen kohonneet
hieman plussalle. Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihdon
kasvun ennakoidaan jäävän alkuvuonna nollan tuntumaan.
Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihdon kasvu pysähtyi vuonna 2013.
Erityisesti työnvälityspalvelujen liikevaihto on kasvanut 2000-luvulla
hyvää vauhtia.
Yritysten pessimististen tulevaisuudenodotusten perusteella jää myynnin
kasvu lähikuukausina nollan tuntumaan.
Työvoiman välitys, -vuokraus ja rekrytointi,
Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, Vuokraus- ja leasingtoiminta,
Turvallisuuspalvelut, Kiinteistönhoito, maisemanhoito ja siivous, Hallinto-
ja tukipalvelut liike-elämälle
Liikevaihdon arvo ei kasvanut ensimmäisellä neljänneksellä. Tuotannon määrä supistui.
Tulevaisuudennäkymät ovat piristyneet vain hieman. Työnvälitystoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste
kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14
N Hallinto- ja tukipalv. -0,2 -0,5 0,3 -0,4 0,3 ↗
77 Vuokraus- ja
leasingtoiminta
-2,1 -1,6 -3,9 -0,9 4,5 →
78 Työnvälityspalvelut -1,3 -3,2 0,3 2,0 2,0 ↗
79 Matkatoimistot 0,1 -2,2 -0,1 -3,2 -3,0 →
80 Turvallisuuspalvelut 3,2 4,5 2,8 0,4 -2,0 →
81 Kiinteistöpalvelut 0,9 1,5 3,2 -0,4 -2,0 ↗
82 Muut hallinto- ja
tukipalvelut
-0,3 0,4 -1,0 0,8 5,5 →
Maksaminen on taantuman aikana heikentynyt ja maksu-
ajat ovat pidentyneet. Tämä todistaa, että pitkittynyt reaalitalouden
epävarmuus alkaa vaikuttaa luotolliseen kaupankäyntiin. Maksamisen
ratkaisujen ja myyntisaatavien hallinnan ulkoistustrendi on näiden
haasteiden vuoksi vahvistunut.”
Turkka Kuusisto / Lindorff Oy, toimitusjohtaja
”
9. PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014 7
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto
2005 = 100
0
5
10
15
20
25
30
2000 2012 2000 2012
Yritykset Muut sektorit
Urheilu ja
virkistys
Rahapeli-
toiminta
Kulttuuri-
toiminta
Työlliset X1000
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
05 06 07 08 09 10 11 12 13
Urheilu, huvi- ja
virkistyspalv.
Palvelut
yhteensä
Koko yrityskanta
2005 = 100
344td|d+27d%*
192td|d+36d%*
4,7td|d+77d%*
Viihde ja virkistys
Liikevaihdon kasvu jatkui
Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto kasvoi viime
vuonna neljä prosenttia. PALTAn ennusteessa liikevaihdon
ennakoidaan kasvaneen tammi-maaliskuussa kaksi
prosenttia ja tuotannon määrän supistuneen noin kaksi
prosenttia vuodentakaiseen nähden. Työllisten määrän
kasvun arvioidaan alkuvuonna hidastuneen, mutta
yritysten henkilöstön määrän arvioidaan yhä kasvaneen.
Yli 1100 uutta yritystä vuonna 2013
Viihde- ja virkistyspalveluyritysten määrä kasvaa
Suomessa huomattavasti toimialojen keskiarvoa nope-
ammin. Viime vuonna alalle syntyi 1 137 uutta yritystä,
joista 597 oli urheilu-, huvi- tai virkistyspalveluja tuottavia
yrityksiä.
Viihde- ja virkistyspalveluyritysten työllisten määrä on
vuoden 2000 jälkeen kasvanut runsaalla 6 000 henki-
löllä eli yli kahdella kolmanneksella. Ripeintä kasvu on
viime aikoina ollut liikuntapalveluja tarjoavilla toimialoilla.
Toimialan yrityskannasta suurin työllistäjä on huvi- ja
virkistyspalvelut. Liikevaihtoa tuottavat eniten rahapeli- ja
vedonlyöntipalvelut.
Kaiken kaikkiaan viihde- ja virkistyspalvelut työllistävät
vajaat 50 000 henkilöä. Alan työlliset ovat jakautuneet
kolmeen osaan siten, että yrityssektori, julkinen sektori ja
kolmas sektori työllistävät kaikki noin 16 000 henkilöä.
Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto on kasvanut
viime vuosina tasaisesti.
Viihde- ja virkistyspalveluissa varsinkin yrityssektorin työllisten
määrä on kasvanut.
Erityisesti urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelujen yrityskanta
on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.
*) Lukuina yrityskannan koko ja kasvu vuodesta 2005.
Kulttuuri- ja viihdetoiminta, Kulttuurilaitosten toiminta, Rahapeli- ja
vedonlyöntipalvelut, Urheilutoiminta, huvi- ja virkistyspalvelut
Liikevaihdon kasvu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä, mutta tuotannon määrä supistui.
Henkilöstön määrän kasvu jatkui. Uusia yrityksiä toimialalle syntyy yli tuhat vuodessa.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste
kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14
Liikevaihto 4,4 7,0 0,6 5,8 2,0 ↗
Hinnat 3,3 3,7 3,1 2,9 3,9
Tuotanto 1 3 -2 3 -2
10. 8 PALTA | Palvelujen suhdanteet 1/2014
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Kiinteistöala
Muut hen.koht.
palv.
Järjestöt
Kotital.tav. korjaus
Teol. koneiden
huolto ja asen.
2005 = 100
560
580
600
620
640
660
680
700
720
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Yksityisten palvelutoimialojen työlliset (HJLMNRS) Trendi
Työlliset x1000
Kiinteistöala, huolto ja
kunnossapito sekä muut palvelut
Julkinen sektori on Suomessa yhä suuri
työllistäjä
Julkinen sektori työllistää Suomessa yhä yli 600 000
henkilöä eli neljänneksen koko maan työllisistä. Nämä
henkilöt työskentelevät lähes yksinomaan palvelualoilla.
Palvelualojen (pl. kauppa) henkilöstöstä 40 % työsken-
telee julkisella sektorilla, heistä 40 % muilla toimialoilla
kuin koulutus- ja hyvinvointipalveluissa.
Yksityisten palvelutoimialojen työllisten määrän
kasvu hidastunut
Yksityisten palvelutoimialojen (HJLMNRS) työllisten
määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut
keskimäärin 2 prosenttia vuodessa eli runsaalla 10 000
henkilöllä vuosittain. Viime vuonna kasvun arvioidaan
kuitenkin pysähtyneen. Kuluvana vuonna kasvun enna-
koidaan jäävän vaimeaksi.
Peliteollisuus tuotti puolet liikevaihdon kasvusta
Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon ennakoidaan
kasvaneen tammi-maaliskuussa 2,3 prosenttia vuoden-
takaiseen nähden. Eniten kasvua vauhditti peliteolli-
suuden vetämä tietojenkäsittelypalvelujen liikevaihdon
kasvu. Ilman toimialan 62 kasvua yksityisten palvelu-
toimialojen kasvu olisi jäänyt puolet pienemmäksi eli
1,1 prosenttiin. Kasvua vastaavasti hidasti erityisesti
kustannustoiminnan ja ilmaliikenteen liikevaihdon
alamäki. Kumpikin näistä toimialoista hidasti yksi-
tyisten palvelutoimialojen liikevaihdon kasvua noin 0,2
prosenttiyksikön verran.
Kiinteistöalan, huollon- ja kunnossapidon sekä muiden palvelujen
liikevaihdon kehitys.
Yksityisten palvelutoimialojen (HJLMNRS) työllisten määrän (kaikki sektorit
yhteensä) kasvu on pysähtynyt.
Palvelut sektoreittain, Kiinteistöala, Huolto- ja
kunnossapito, Järjestöt ja Muu palvelutoiminta
Julkinen sektori työllistää yhä neljänneksen Suomen työllisistä. Yksityisten palvelualojen työllisten
määrän kasvu on hidastunut. Peliteollisuus on ollut viime aikoina palvelujen kasvun moottori.
Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolman-
nelle ja viimeiselle neljännekselle, %
2013 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14
33 Koneiden huolto
ja korjaus
-6,5 -8,7 -6,4 0,1 3,1 ↗
68 Kiinteistöala 2,8 5,8 3,0 -1,7 6,0 →
S Muu palvelutoiminta 2,3 2,7 4,8 0,0 3,1 →
94 Järjestöjen toiminta 0,1 -1,7 0,3 -3,6 -1,0 ↗
95 Kotitaloustavar. ym.
korjaus
2,4 4,3 4,4 1,1 4,0 →
96 Muut henk.koht.
palvelut
3,0 3,6 6,1 1,1 3,0 →
Alatoimialojen kontribuutiot yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon
kasvuun vuonna 2013.
73 Mainonta
82 Muut hall
77 Vuokraus-
R Viihde ja
61 Televiest
69 Liikkeenj
71 Arkkiteht
70 Pääkontto
L Kiinteistö
62 Tietotekn
-0,4 -0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4
94 Järjestöt
80 Turvallis
75 Eläinlääk
53 Posti- ja
72 Tieteelli
79 Matkatoim
50 Vesiliike
81 Kiinteist
51 Ilmaliike
58 Kustannus
Negatiiviset Positiiviset
%%
Sähkömarkkinalain uudet toimitusvarmuusvaatimukset
tulevat pitkällä aikavälillä nostamaan sähköverkkoinvestointeja. Lyhy-
ellä aikavälillä tilanne jatkuu hieman epävarmana ja odottavana. Hyvä
infrastruktuuri lisää Suomen kilpailukykyä ja siksi näitä investointeja
on tärkeää tukea.”
Juha Luusua / Eltel Networks Oy, toimitusjohtaja
”
11. 90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Hallinto- ja tukipalvelut
Kiinteistöala
Viihde ja virkistys
Yritys- ja asiantuntijap.
Logistiikka
Informaatio ja viestintä
2005 = 100
0 4 8 12 16 20 24
0 25 50 75 100 125 150
Viihde- ja virkistysp.
Kiinteistöala ja
muut palvelut
Informaatio- ja viestintä
Yritys- ja asiantuntijap.
Hallinto- ja tukipalv.
Logistiikka
Henkilöstö (x1000) Liikevaihto (Mrd. EUR)
Mrd. EUR
x1000
Toimialojen keskinäinen vertailu
Liikevaihdon kehitys eri palvelutoimialoilla.
Liikevaihdon arvo ja henkilöstön määrä eri palvelualojen yrityksissä vuonna 2013 (ennuste)
PALTAn ennustekehikko ja tausta-aineisto
Toimialoittaiset liikevaihtoennusteet pohjautuvat ekonometrisen monimuuttujamallin tuloksiin yhdistettynä asiantuntija-
arvioihin. Liikevaihdon kehitystä selittävinä muuttujina käytetään toimialoittain merkityksellisiä makrotalouden indikaat-
toreita sekä ennakoivia yrityskyselyitä. Ennusteiden tarkkuus paranee karkeinta toimialatasoa kohti. Ennustevirheet ovat
vaihdelleet 0,1–0,5 prosenttiyksikön välillä.
Suhdannekatsauksen tausta-aineistona käytetään muun muassa Tilastokeskuksen yritysrekisterin, liiketoiminnan
kuukausikuvaajien, kansantalouden tilinpidon, tuotannon suhdannekuvaajan, tuottaja- ja kuluttajahintaindeksien
sekä työvoimatutkimuksen tietoja. Ennakoivina indikaattoreina käytetään muun muassa EK:n ja Euroopan komission
suhdannebarometriaineistoa sekä kuluttajabarometrin tietoja.
12. Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki
Vaihde 020 595 5000
www.palta.fi | info@palta.fi