Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Verkkokurssin rakentajan 10 askelta

3,886 views

Published on

Diat liittyvät blogijulkaisuun: http://www.matleenalaakso.fi/2016/10/verkkokurssin-rakentajan-10-askelta.html

Published in: Education

Verkkokurssin rakentajan 10 askelta

  1. 1. Matleena Laakso Blogi: www.matleenalaakso.fi Twitter: @matleenalaakso Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso Verkkokurssin rakentajan kymmenen askelta Snellman-kesäyliopisto, DigiOsaava-hanke Webinaari 7.10.2016 Kuva: Robert Remblance, pixabay.com, CC0
  2. 2. Kuka olen? • Freelancer-kouluttaja, tvt:n opetuskäytön asiantuntija, sivutoiminen tuntiopettaja TAMKin ammatillisessa opettajakorkea- koulussa, KM (aikuiskasvatus) ja AmO • Tärkeimmät somepalvelut: Facebook, Twitter, SlideShare ja blogi • Koulutan oppilaitosten henkilöstöä (perusaste, II aste, korkea-aste, vapaa sivistystyö) sekä yhdistysten, julkis- hallinnon ja yritysten henkilöstöä, etenkin koulutus/HR-toimijoita • Aiemmin töissä Tampereen kaupungin opetusteknologiakeskuksessa ja Tampereen yliopistolla www.matleenalaakso.fi
  3. 3. Kuva: Robert Remblance, pixabay.com, CC0.
  4. 4. 1. Kurssin suunnittelu 1. Mitkä ovat oppimisen tavoitteet? – Entä kohderyhmä? – Taustaorganisaation ja rahoittajan reunaehdot? 1. Valitse verkkoympäristö(t) – Valitse kurssin rakenne – Muista selkeys, visuaalisuus ja esteettömyys 1. Suunnittele oppimisprosessi – Pedagoginen malli – Linjakas opetus – Selkeät osaamistavoitteet – Verkko-opiskelun EI tarvitse olla kokonaan aikaan ja paikkaan sitoutumatonta
  5. 5. Autenttinen verkko-oppiminen Herrington ym. 2010, ks. Hanna Teräs 2016, 36-45 Autenttinen verkko-oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä. Seuraavien kohtien huomioiminen edistää oppimista: 1. Autenttinen konteksti 2. Autenttiset tehtävät 3. Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin 4. Erilaisten näkökulmien, roolien ja tiedon lähteiden hyödyntäminen 5. Yhteisöllinen tiedonrakentelu 6. Reflektio 7. Opitun sanoittaminen ja jakaminen 8. Ohjaus ja oppimisen tukeminen 9. Autenttinen arviointi
  6. 6. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen yhdessä kehittäminen – pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden kesken – pääpaino kommunikaatiotaidoissa Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä – pääpaino oppisisällöissä Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä Yhteisöllisyyden kehitysportaat verkko-oppimisympäristössä Minna Lakkala 2008
  7. 7. Koulutuksen tähtimalli
  8. 8. Kurssin rakenne kannattaa suunnitella ennen sen rakentamista
  9. 9. 2. Kurssin aloitus • Tervetuloa – Perustiedot kurssista, tavoitteet, aikataulut, yhteystiedot, käyttöehdot,.. – Ja jotain innostavaa heti alkuun  • Opastus kurssiympäristöön – Omat asetukset, profiilin muokkaaminen, toimiiko offline, onko avoin/suljettu, kauanko käytettävissä, tekniset vaatimukset,.. • Kurssin ja ryhmän pelisäännöt • Tavoitteet & tutustuminen – Taustakysely, ennakkotehtävä,.. – Tutustuminen edellytys yhteisölliselle työskentelylle
  10. 10. Verkko-opetuksen malli (Gilly Salmon 2001; kopio kirjasta Suominen & Nurmela 2011)
  11. 11. 3. Ryhmän kehitysvaiheet • Opettajan on hyvä tiedostaa ryhmäprosessien vaikutus • Ryhmä kehittyy "alkuhämmennyksen ja konfliktien kautta yhtenäisyyteen ja parhaimmillaan tehokkaaseen yhteistyöhön".  • Usein haastavimmiksi koetaan ryhmän alkuvaihe. Sen onnistuminen on ratkaisevaa ryhmän myöhemmälle toiminnalle.
  12. 12. Ryhmän kehitysvaiheet (Tuckman 1966, Tuckman & Jensen 1977) • Muodostuminen – Ollaan riippuvaisia ohjaajasta. Toimintatavat ja ilmapiiri rakentuvat ohjaajan toiminnan kautta. – Tutustumiselle varattava aikaa. – Tavoitteet ja pelisäännöt puheeksi (annetut ja omat) • Kuohunta • Säännöistä sopiminen • Työskenteleminen eli toimivan ryhmän vaihe   • Päättyminen Lukemista kehitysvaiheista • Laakso: Ryhmän ohjaajan toiminta koulutusryhmän muodostumisvaiheessa: www.matleenalaakso.fi/2016/01/ryhman-ohjaajan-toiminta-koulutusryhman.html • Öystilä Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa: bit.ly/2dxyPtF
  13. 13. 4. Ohjaus • Aikaa, huomiota ja kunnioitusta • Ohjaa hyvillä kysymyksillä, antamalla palautetta sekä neuvomalla ja tukemalla. • Illuusio, että opettaja on aina läsnä. – Kerro silti, milloin ja millä välineillä olet tavoitettavissa. – Rohkaise opiskelijoita tukemaan toisiaan. Ohjaamisen tavoitteena on itseohjautuvuus. Sillä tarkoitetaan opiskelijan oma-aloitteista, vastuullista, suunnitelmallista ja tehokasta toimintaa erilaisissa oppimistehtävissä ja –tilanteissa.
  14. 14. Tarvitaanko ohjausta? Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja. 2011. Opiskelun tuki- ja ohjaus palveluita tarvitaan, esimerkkinä Englannin avoin yliopisto •Opiskelijoista 90 % haluaa ohjausta •Keskeyttäminen vähenee ohjauksen ansiosta – Tärkeää myös tehokas tiedotus ja hallinnointi. – Nämä lisäävät opintojen arvostusta ja luottamusta järjestäjään. •Oppimista tukee etenkin ohjaus, joka keskittyy palautteen antamiseen oppimistehtävistä On myös nonstop- tai yksinopiskelukursseja, joilla ohjausta on hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tällöinkin täytyy ohjeistaa, mistä saa sisällöllistä ja mistä teknistä apua. Kuva: Concord90, pixabay.com, CC0
  15. 15. Opettajan roolista Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf • ”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen median välineistä. Antamalla sitä – itse korostaisin, että erityisesti asiantuntijanäkökulmasta eikä pelkästään ”hyvä huomio” -tasolla – oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.” • ”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta, joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin siihen, että opettaja julistaa totuudet ja oppijat omaksuvat totutun passiivisen roolinsa... Kysymys on pitkälle siitä, että oppijat kokevat opettajan olevan läsnä ja välittävän...”
  16. 16. 5. Opiskelijan tukeminen Verkkokursseilla •Suuret keskeyttäjämäärät •Osalla haastava opiskelutilanne •Pidetään usein työläinä •Suorittaneille usein hyvät arvosanat •Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi •Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta •Opiskelulle varattava kalenterista aikaa •Osa vain kurkkimassa sisältöjä (MOOC)
  17. 17. Otteita päivän uutisesta yle.fi/uutiset/3-9212624
  18. 18. Miten verkko-opiskelun saa sujumaan? Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja. 2011. • Tavoitteenasettelu • Mitään ei saa, jos ei ole valmis antamaan itsekin • Ryhmäytyminen keventää oppijan taakkaa • Työntekoa ei voi välttää • Tunti päivässä oppimiseen Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
  19. 19. 6. Oppimistehtävät ja opetusmenetelmät • Verkossa selkeät ohjeet tärkeitä • Hyvät oppimistehtävät – Monipuolisia ja hyödyntävät vaihdellen erilaista mediaa – Motivoivat ja kannustavat reflektioon, kriittiseen ajatteluun, kytkeytyvät työelämän tilanteisiin – Verkossa helppo eriyttää • Mitä tehdään verkossa, mitä muualla? – Somessa, omassa luokassa, kokeneempaa työkaveria haastatellen, tutustumiskäynnillä,.. – Opetusta ei voi vielä sellaisenaan verkkoon, mutta osan tutuista työskentelytavoista voi sinnekin muokata. • Digitaalinen tulostaulu voi kannustaa
  20. 20. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen käsitys kehittämissuunnasta Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015 Hyviä ovat opetuksen työtavat, joissa oppijat •Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan •Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia •Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa •Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
  21. 21. Vuorovaikutus verkossa Tavoitteena dialogisuus, oman ajattelun selittäminen, kysyminen, lyhyet viestit, edellisten viestien kommentointi, tiedon välittäminen, arviointi ja uuden luominen jne. •Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti) •Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat eri palveluissa, esim. nimi/nimimerkki •Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa •Vuorovaikutus oppijaryhmän ulkopuolelle: teemapäivät, asiantuntijavierailut tai -kommentit,.. •Hyödynnä rooleja, väittelyitä, draamaa, pulmatehtäviä,.. •Kirjoittaen (sanellen) ja lukien, puhuen ja kuunnellen, yhteistä dokumenttia rakentaen (ajatuskartta, digitarina, diaesitys, sarjakuva),.. Kuva: geralt, pixabay.com, CC0 Vuorovaikutus koettava sellaiseksi, että se vie eteenpäin omaa oppimista tai tehtävien tekemistä.
  22. 22. Vaihtoehtoja kirjoittamiselle • Puhumalla kirjoittaminen, esim. mikrofoni iPadin näppäimistöllä • Äänitallenne läppärillä: vocaroo.com • Äänitallenne mobiililaitteella: QuickVoice (iOS) tai Smart Voice Recorder (Android) • 2 min. videoviestit, ilman kirjautumista. Videot tuhoutuvat automaattisesti 30 pv jälkeen. Vaatimaton kuvan ja äänen laatu. www.videomessageonline.com • Videoneuvottelu/-puhelu • Yhteisöllinen kirjoittaminen tai piirtäminen valkotaululle: stoodle.ck12.org • Yhteinen Sway-esitys • Ryhmän Padlet-seinä • Ajatuskartat • Sanapilvet
  23. 23. 7. Verkkomateriaalit • Mitä kannattaa tehdä itse? Mitä löytyy valmiina verkosta? Mikä on mielekästä antaa oppijoille tehtäväksi? • Erillinen (sähköinen) julkaisu tai materiaalipaketti vai materiaalit suoraan kurssilla? • Jatkuvasti käytettävät ohjeet kannattaa kerätä yhteen ja päivittää aina uusien ohjeiden luomisen sijaan. – Esim. erään lukion kaikkien äidinkielenopettajien yhteinen sivusto, missä ohjeet lähdeviitteisiin, referaatteihin, kirja- arvosteluihin jne. – Täydennyskouluttajan ohjeita SlideSharessa ja blogissa: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html Verkossa tulee helposti jaettua liikaa materiaalia!
  24. 24. Hyödynnä monimediaisuutta • Kurssin esittely Adobe Spark Pagesilla – Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I • Ohjeet ThingLinkin interaktiivisilla kuvilla tai videoilla – www.slideshare.net/MatleenaLaakso/thinglink-opetuksessa • Ennakkotehtävänä video, mihin on EDpuzzlen avulla upotettu tehtäviä – www.matleenalaakso.fi/2015/04/videotehtavia-edpuzzlen-avulla.html • Nosta keskeinen teksti esiin kuvana (Notegraphy tai Adobe Spark Post) • Tervetulotoivotus Tellagamilla
  25. 25. 8. Tekijänoikeudet ja avoin jakaminen • Opettajan ja opiskelijoiden noudattava tekijänoikeuslakia. • Creative Commons –lisenssejä kannattaa hyödyntää. Niitä suosittelevat mm: – Opetushallitus – Moni koulutuksen järjestäjä ja kehittämishanke – Avoin tiede ja tutkimus –hanke (korkea-aste) – Julkishallinnon lisenssisuositus
  26. 26. • Maailman käytetyin avoin lisenssi • Kansainvälinen ja epäkaupallinen • Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin käyttää aineistoasi, sinun täytyy kertoa siitä. Suositeltavinta on tehdä se merkitsemällä aineisto avoimella Creative Commons – lisenssillä eli käyttöluvalla.  Lisätietoja • creativecommons.fi • bit.ly/miksijakaa Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY
  27. 27. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille: www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle Creative Commons -ehdot Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit
  28. 28. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo Epävirallinen suositus oppimateriaaleille on CC BY-SA Avoimempi CC BY käy myös hyvin. Voit toki käyttää muitakin lisenssejä, mutta suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu. Oppi- materiaalit JHS suosittelee julkishallinnon avoimeen dataan
  29. 29. CC0-kuvia: pixabay.com • Ilmaisia valokuvia, piirroksia, vektoreita ja videoita. • Palvelu näyttää myös maksullisia Shutterstockin kuvia rahoittaakseen palvelun. Maksulliset kuvat merkitty vesileimalla. • Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, stocksnap.io, freestocks.org • Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0
  30. 30. Mistä löydät jaettua sisältöä? • Metahakukone, josta pääset kätevästi useisiin suuriin CC-lisensoitujen aineistojen varantoihin sekä CC-lisenssejä ymmärtäviin hakukoneisiin: search.creativecommons.org (fi) • Oppimateriaalia verkosta: www.slideshare.net/MatleenaLaakso/oppimateriaalia-verkosta • Sähköiset kyselytyökalut: Kahoot, Quizizz, Quizlet, Socrative, Nearpod,.. • OPH: linkkiapaja.edu.fi • Yle: oppiminen.yle.fi Kuva: creativecommons.fi/wp-content/uploads/2014/11/CC-Finnish.pdf CC BY
  31. 31. 9. Reflektio, palaute ja arviointi • Reflektoidessaan opiskelija pyrkii ymmärtämään ja analysoidaan toimintaansa sekä ohjaamaan ja muuttamaan sitä. • Tarjoa mahdollisuutta jatkuvaan palautteeseen. • Arviointi ohjaa oppimisprosessia viestimällä opiskelijalle, mikä on tärkeää ja oppimisen arvoista.
  32. 32. Oma ja yhteisöllinen reflektio • Mikä edisti/vaikeutti omaa oppimistasi? • Mitä jäi askarruttamaan? • Mikä oli tärkein oppimasi asia tällä viikolla? Miksi? • Mitä olet valmis tekemään parantaaksesi kurssin ilmapiiriä? • Arvioi kehittämistehtävääsi asettamiesi tavoitteiden näkökulmasta. • Miten osallistujat tukivat toisensa oppimista? • Mitä opit ryhmätyön aikana opiskelukavereiltasi? • Mitä olet kurssin aikana oppinut työskentelystä verkossa? • Missä onnistuimme erityisen hyvin?
  33. 33. Palaute Kurssipalautetta pitkin matkaa •Nimellisenä! •Heruta palautetta ja ohjaustarvetta esim. kurssin webinaareissa tai tekemällä kyselyitä kesken kurssin. •Kierrokset: ryhmässä kuullaan toisten palaute  suhteellisuus Vertaispalaute/-arviointi •Opiskelijat tekevät sitä joka tapauksessa koko ajan. •Opettajalla tilanteiden organisoijana tärkeä rooli. •Helpottaa samalla opettajan työtä. •Etuina palautteen säännöllisyys ja yhteistoiminnallisuuden edistäminen. •Mahdollistaa opiskelijoiden oppimisen toistensa onnistumisista ja epäonnistumisista. •Ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja palautetta saamalla. •Tärkeä työelämätaito.
  34. 34. Arviointi • Arvioinnin kohteet oltava oppijoilla tiedossa tai niistä voidaan päättää yhdessä. • Arvioitava sitä, mihin halutaan oppijoiden panostavan. • Hyödynnä automaattisesti tarkastuvia tehtäviä/kokeita. • Kokeile: palautettuaan tehtävänsä näkee opettajan mallivastauksen tai opiskelukavereiden vastaukset. Arvioinnin näkökulmia • Itse- ja vertaisarviointi: Suhteessa tavoitteisiin. Mitä ja miten arvioidaan? Mihin erityisesti haluat palautetta? • Kokeet ja testit • Itsenäiset ja ryhmissä tehdyt työt • Vuorovaikutus • Arviointikeskustelu • Oppimisympäristön lokitiedot ja analytiikka
  35. 35. 10. Jatkuva kehittäminen • Kysy palautetta opiskelijoilta, kanssaopettajilta ja pura ajatuksia kollegan ja kokeneen verkko-opettajan kanssa. • Hyödynnä arviointityökaluja – TOMAS-hanke, Johanna Keskitalo: tomashanke.net/2015/12/07/nain-luot-laadukkaan-verkkokurssin – TAMKin digimentorit: digimentorit.tamk.fi/2016/03/04/verkkokurssien-arviointityokalu • Kirjaa kurssin edetessä ylös ensi kerraksi muutettavat asiat tai korjaa ne saman tien. • Pidä yllä ammattitaitoasi: – Opeverkostot (Facebook ja blogit): opeverkostot.wikispaces.com – Webinaarit: www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html • Webinaaritallenne verkko-opetuksen laadusta: blogs.uta.fi/eoppiminen/koulutukset
  36. 36. 3 avainta parempaan verkkokurssiin Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun 1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille. Kysy itseltäsi: •Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin? Pitäisikö jotain karsia? Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti? •Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla? 2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia etuja (mm. oppimistulosten parantuminen ja motivaation lisääntyminen). Kysy itseltäsi: •Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim. videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)? •Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä. 3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla opettajan/kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta. Kysy itseltäsi: •Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys, kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat? Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita? •Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi (opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi…)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana? Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti toimintaa ohjaavaksi osaksi)?
  37. 37. Mielekkään oppimisen kriteerit (Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2001 ja 2003) 1. Konstruktiivisuus: Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista uuden tiedonrakentamista aikaisemman tiedon pohjalta? 2. Aktiivisuus: Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia toimijoita oppimisympäristössä? 3. Yhteistoiminnallisuus: Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja rakentaa uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen? 4. Intentionaalisuus: Onko oppimisympäristössä otettu huomioon oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten tiedollisten tavoitteidensa saavuttamista? 5. Kontekstuaalisuus: Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina? 6. Siirtovaikutus: Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja todelliseen elämään ja uusiin oppimistilanteisiin? 7. Reflektiivisyys: Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko oppimisprosessin ajan?
  38. 38. Kuva: Robert Remblance, pixabay.com, CC0. 1. Kurssin suunnittelu 2. Kurssin aloitus 3. Ryhmän kehitysvaiheet 4. Ohjaus 5. Opiskelijan tukeminen 6. Oppimistehtävät ja opetusmenetelmät 7. Verkkomateriaalit 8. Tekijänoikeudet ja avoin jakaminen 9. Reflektio, arviointi ja palaute 10. Jatkuva kehittäminen
  39. 39. Tämä diasarja on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0 HUOM: Valokuvista ja ruudunkaappauskuvista suurin osa on Mobie Oy:n luvalla sen verkkosivulta tai eikä niitä ole CC-lisensoitu • Lisätietoja CC-lisensseistä: creativecommons.fi • CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi – Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. – Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen: Matleena Laakso, www.slideshare.net/MatleenaLaakso/verkkokurssin- rakentajan-10-askelta. – Mahdollinen muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.   • Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa www.matleenalaakso.fi

×