Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys
Similar to Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys (20)
More from Pertti Simula
More from Pertti Simula (15)
Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä -koulutuksen powerpoint-esitys
- 1. Ihmissuhteet ja yhteistyö MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ - kun totutut keinot eivät tepsi conscientia.se, info@conscientia.se Käsikirja ihmiselle, Pertti Simula Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä, huhtik. 2020 (CreativeCommons – saa kopioida)
- 2. IHMISEN KOHTAAMISEN HAASTEITA • vihaiset asiakkaat, työtoverit, oppilaat… • takanapäin pahan puhuminen, kielteisyys • vähättely, loukkaaminen, kiusaaminen • välinpitämättömyys, ylimielisyys • kiukuttelu ja muilla tunteilla manipulointi • määräilevyys, reviiriasenne, kireä ilmapiiri • ristiriidat, vihapuhe, väkivallan uhka • jatkuvasti kasvavat vaatimukset • oma stressi: väsymys, jatkuva kiire, pelko, turhautuneisuus, viha, voimattomuus, suru, arvostuksen puute, elämä muuttuu suoriutumisvaatimukseksi • KAIKESSA TÄSSÄ ON POHJALLA TUNTEET
- 3. KOEMME ASIAT ERI TAVALLA • Joku tuntematon sanoo sinulle: ”Hyvää päivää!” – Sinä ilahdut siitä. – Pelästyy ja on varuillaan, ehkä ärsyyntyy. • ”On parempi että teet sen noin.” – Tunnet mielenkiintoa ja kiitollisuutta. – Koet sen kritiikkinä ja pahoitat mielensi. • ”Onpa sinulla valloittava hymy.” – Tunnet iloa ja uteliaisuutta. – Koet sen tungettelevuutena ja loukkaannut. • ”Sinä et sitten ikinä opi mitään.” – Ihmettelet että lieneekö syönyt pihlajanmarjoja. – Loukkaannut, suutut ja haluat antaa takaisin.
- 4. PUHUTAAN PAHAA MAIJASTA • JUORUILUA EI KIELLETÄ – mutta ei suositella • ”Kylläpä on kaunis ja kirkas päivä.” • ”Olin eilen Maijan työhuoneessa ja seurasin, kuinka hän hoiti erästä potilasta. Potilas oli tosi tyytyväinen saamaansa apuun.” • ”Nyt olemme puhuneet Maijan ongelmista, haetaan hänet paikalle niin voimme yhdessä pohtia, miten auttaa häntä näissä vaikeuksissa.” • ”Minulla onkin tässä kynä ja paperia, tehkäämme yhdessä suunnitelma, miten voisimme auttaa Maijaa.” • ”Minäpä lähden nyt, voitte puhua minusta.” • Sovella juoruilijaan Käänteistä kritiikkiä.
- 5. SINUSTA PUHUTAAN TAKANA PÄIN PAHAA • ”Tiedättekö mitä, minä olen kuullut sellaisia juoruja, että minusta juoruillaan sitä ja tätä (kuvaat mitä). Kaikenlaisia juttuja sitä onkin. No niin, otetaanpa tässä kahvia…”
- 6. JOKU SYYLLISTÄÄ SINUA VIHAISESTI • Sinä kuuntelet aktiivisesti ja sitten kysyt: ”Miltä tilanne teistä tuntuu?” • Hän vastaa: ”Se ei kuulu tähän! Se ei ole sinun asiasi. Sinä et ole mikään terapeutti*!” • Sinä: ”Niin, minä vain ajattelen, että se miltä ihmisestä tuntuu on tärkeä asia. Tunnetta on tärkeä hyväksyä ja kunnioittaa.” YHTEENVETO: Kun kohtaat toisen tunteita kunnioituksella, on se merkki siitä, että kunnioitat omiasi. Sinulla on yhteys itseesi, ja olet avoin yhteydessä toiseen. (* Saako tunteista puhua vain terapeutin kanssa?)
- 7. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS: ITSEN UHRI MITÄ TEEN SINULLE, TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. • Kun teen hyvää/pahaa sinulle, se on seurausta hyvästä/kielteisestä tunnetoiminnastani. • Olen itseni ensimmäinen kohde hyvässä/pahassa. • Kalle Leenalle: ”Olet täysin idiootti.” • Leena: ”Kalle, tuntuu, että loukkaat itse itseäsi.”
- 8. KUN JOKU YRITTÄÄ LOUKATA SINUA Sinä vastaat jotain seuraavanlaista: • ”Puhutko nyt itsestäsi.” • ”Koetko alemmuutta, sinulla kun näyttää olevan tarve tarve loukata?” • ”Älä nyt noin itseäsi halveksi.” • ”Mitä sinä tunnet?” • ”Minusta tuntuu, että alennat itsesi arvoa.” Hän reagoi: ”Tä, ootko ihan kahjo?” Sinä et puhu mitään, katsot häntä silmiin kunnioittavasti, tai vastaat: ”Minä välitän sinusta.” Jätä pallo hänelle.
- 9. I H M I S S U H T E E T J A Y H T E I S T Y Ö – C o n s c i e n t i a - m e n e t e l m ä V I I T E K E H Y S Ihmisen, yhteisön ja luonnon arvostaminen Humanistinen ihmiskäsitys IHMISEN ARVOSTAMINEN Kunnioita tunteita Kuuntele arvostaen Käänteinen kritiikki Toimintatapojen muutos YHTEISÖN ARVOSTAMINEN Yhteisöllisyys Sitoutuminen Ryhmän toiminta- tapojen muutos
- 10. IHMISEN, YHTEISÖN JA LUONNON ARVOSTAMINEN KILPAILU – seuraus YHTEISÖLLISYYS – seuraus
- 11. IHMISEN, YHTEISÖN JA LUONNON ARVOSTAMINEN KILPAILU – seuraus YHTEISÖLLISYYS – seuraus Kilpailu, arvosanat, luokittelu – pelko, individualismi, polarisaatio Pura kilpailu ja luokittelu – tasa- arvo, yhteisvastuu, tietoisuus
- 12. IHMISEN, YHTEISÖN JA LUONNON ARVOSTAMINEN KILPAILU – seuraus YHTEISÖLLISYYS – seuraus Kilpailu, arvosanat, luokittelu – pelko, individualismi, polarisaatio Pura kilpailu ja luokittelu – tasa- arvo, yhteisvastuu, tietoisuus Kehumiset ja palkkio tai kritiikki ja rankaisu – pelko, ehdollistaminen Vahvista tietoisuutta inhimillisestä rikkaudesta – arvostus, tietoisuus
- 13. IHMISEN, YHTEISÖN JA LUONNON ARVOSTAMINEN KILPAILU – seuraus YHTEISÖLLISYYS – seuraus Kilpailu, arvosanat, luokittelu – pelko, individualismi, polarisaatio Pura kilpailu ja luokittelu – tasa- arvo, yhteisvastuu, tietoisuus Kehumiset ja palkkio tai kritiikki ja rankaisu – pelko, ehdollistaminen Vahvista tietoisuutta inhimillisestä rikkaudesta – arvostus, tietoisuus Vaatimus ratkaista ongelma – hätä, este läsnäoloon, ongelmalle valta Pura ratkaisuvaatimukset, älä vaadi tai syyllistä – pura syyt Kaikki odottavat että opettaja/esi- mies ratkaisee – pelko, passivisuus Kaikki kokevat vapauden = vastuun toimia – suora demokratia
- 14. IHMISEN, YHTEISÖN JA LUONNON ARVOSTAMINEN KILPAILU – seuraus YHTEISÖLLISYYS – seuraus Kilpailu, arvosanat, luokittelu – pelko, individualismi, polarisaatio Pura kilpailu ja luokittelu – tasa- arvo, yhteisvastuu, tietoisuus Kehumiset ja palkkio tai kritiikki ja rankaisu – pelko, ehdollistaminen Vahvista tietoisuutta inhimillisestä rikkaudesta – arvostus, tietoisuus Vaatimus ratkaista ongelma – hätä, este läsnäoloon, ongelmalle valta Pura ratkaisuvaatimukset, älä vaadi tai syyllistä – pura syyt Kaikki odottavat että opettaja/esi- mies ratkaisee – pelko, passivisuus Kaikki kokevat vapauden = vastuun toimia – suora demokratia Tunnet ahdistusta, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta… ja samalla reagoit nujertaen näitä tunteita – lamaannus /vihakohtaus Tunnet ahdistusta, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta… ja reagoit hyväksyen näitä tunteita – vapaus, kunnioitus, tietoisuus
- 15. IHMISEN, YHTEISÖN JA LUONNON ARVOSTAMINEN KILPAILU – seuraus YHTEISÖLLISYYS – seuraus Kilpailu, arvosanat, luokittelu – pelko, individualismi, polarisaatio Pura kilpailu ja luokittelu – tasa- arvo, yhteisvastuu, tietoisuus Kehumiset ja palkkio tai kritiikki ja rankaisu – pelko, ehdollistaminen Vahvista tietoisuutta inhimillisestä rikkaudesta – arvostus, tietoisuus Vaatimus ratkaista ongelma – hätä, este läsnäoloon, ongelmalle valta Pura ratkaisuvaatimukset, älä vaadi tai syyllistä – pura syyt Kaikki odottavat että opettaja/esi- mies ratkaisee – pelko, passivisuus Kaikki kokevat vapauden = vastuun toimia – suora demokratia Tunnet ahdistusta, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta… ja samalla reagoit nujertaen näitä tunteita – lamaannus /vihakohtaus Tunnet ahdistusta, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta… ja reagoit hyväksyen näitä tunteita – vapaus, kunnioitus, tietoisuus TÄMÄ AIHEUTTAA JA TEKEE ONGELMISTA KROONISIA ONGELMIEN SYYT PURETAAN JA ENNALTAEHKÄISTÄÄN
- 16. PURA KILPAILU JA LUOKITTELU TASA-ARVO, YHTEISVASTUU, TIETOISUUS • Kilpailu luo nokkimisjärjestyksen – kilpailu on kuin tuli, hyvä renki mutta vaarallinen isäntä • Kukaan ei pidä siitä että häntä verrataan toisiin • Kun ei ole hyviä ja huonoja, kaikkia kohdellaan yhtä kunnioittavasti, tämä luo pohjan yhteisvastuulle, toinen toisestaan huolehtimiselle • Inhimillinen kasvu tapahtuu tietoisuuden pohjalta eikä porkkana ja piiska -periaatteen vieraannuttavassa ohjauksessa • Ihmistä arvostetaan ihmisenä riippumatta hänen suorituksistaan
- 17. VAHVISTA TIETOISUUTTA INHIMILLISESTÄ RIKKAUDESTA ARVOSTUS, TIETOISUUS • Inhimilliset rikkaudet ovat jokaisessa jollain tavalla • Kehumisen tai moitteen sijaan vahvistetaan tietoi- suutta inhimillisestä rikkaudesta jokaisessa • Vahvistettu terveys purkaa sairautta • Avataan inhimillinen rikkaus Havainnointi, aistimus Muisti Intuitio, “kuudes aisti” Rakkaus, ilo, vastuullisuus, vaatimattomuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Impulssien itsekuri Uuden oppiminen Erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat
- 18. PURA RATKAISUVAATIMUKSET, ÄLÄ VAADI TAI SYYLLISTÄ PURA SYYT • Vaatimus tukahduttaa havainto-, arviointikykyä, luovuutta ja rohkeutta • Älä taistele pahaa vastaan vaan työskentele hyvän puolesta • Purkamalla ratkaisuvaatimukset sinulla on aikaa ja tasapainoa pohtia ja tutkia ongelman syyt ja keskittyä syiden hoitamiseen • Arvostuksen puutetta korjataan arvostuksella • Kun et syyllistä etkä tuomitse, osoitat ihmisen arvostusta ja niin saat yhteyden toiseen • Kun et yritä muuttaa toista, niin et pety
- 19. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS: RAKKAUS PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ. RAKKAUS ON ELÄMÄN PERUSTUNNE. • Pahaa ei voi parantaa pahalla. • Jokaisella on oikeus ja terve tarve rakkauteen. • Rakkaus merkitsee sitä, että toimii vastuullisesti yhteiseen hyvään ja vääryyksien estämiseksi. • Rakkaus on vastuullisuutta, siis vastuuta ja vapautta. • Rakkaus on meissä, mutta se tar- vitsee muilta saatavaa vahvistusta.
- 20. KAIKKI KOKEVAT VAPAUDEN = VASTUUN TOIMIA SUORA DEMOKRATIA • Kun kaikilla on suurin piirtein samanlainen vaikutusmahdollisuus, kaikilla on vapaus ja siten vastuu toimia yhteisen hyvän puolesta • Vapaus = vastuu • Kaikki kiinnostuvat osallistumaan toiminnan suunnitteluun • Kaikki sitoutuvat toimintaan ja keskinäisiin sopimuksiin • Kaikki huolehtivat toinen toisistaan • Luo pohjan keskinäisen arvostuksen ilmapiirille
- 21. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS: YHTEISÖLLISYYS YHTEISÖLLISYYS EDELLYTTÄÄ TASA- ARVOA IHMISSUHTEISSA. • Vallan keskittäminen rajoittaa tasa-arvoa. • Yhteisvastuu merkitsee sitä, että jos loukkaan sinua, yhteisö toimii sen estämiseksi. • Kalle Leenalle: ”Olet idiootti.” • Maija vieressä: ”Kalle, sinä loukkaat itse itseäsi.” • Pekka: ”Minustakin näyttää, ettet arvosta kykyjäsi.” • Kaija: ”Kalle, mitä sinä tunnet?
- 22. TUNNET AHDISTUSTA, SUUTTUMUSTA, HÄPEÄÄ, VOIMATTOMUUTTA… JA REAGOIT HYVÄKSYEN NÄITÄ TUNTEITA VAPAUS, KUNNIOITUS, TIETOISUUS • Meillä on täysi vapaus tuntea ja ajatella mutta rajoitettu vapaus toimia • Ihminen kokee syvintä arvostusta kun hänen vapauttaan tuntea kunnioitetaan • Meidät ohjataan kieltämään tunteemme, siis nujertamaan itsemme • Tunteiden kunnioitus on ihmisen vapautumista estoistaan
- 23. Albert Einstein: MAAILMAN ONGELMIA EI VOIDA RATKAISTA NIILLÄ PERIAATTEILLA JOTKA OVAT NE AIHEUTTANEET
- 24. H U M A N I S T I N E N I H M I S K Ä S I T Y S
- 25. KOETKO OLEVASTI ARVOSTETTU? • Ihminen joka tuntee itsensä arvostetuksi, arvostaa itseään, siten myös muita sekä ympäristöään. • Lapsi kokee, että häntä ei arvosteta jos: • Häntä hylätään: kasvatetaan pelossa, loukataan, on vailla vanhempien läsnäoloa. • Ihannoidaan: ei voi olla oma itsensä. • Hemmotellaan: ei opi yhteiselämään. • Kohdataan tukahduttavalla rakkaudella: kasvaa tunteiden kontrollissa. • Hänen tekonsa selitellään: ei kasva vastuussa. • Ehdollistava kasvatus: itsestä vieraantuminen Hän kokee epäoikeudenmukaisuutta, pelkoa ja vihaa, sekä yrittää nujertaa näitä tunteita
- 26. HJALMAR SÖDERBERG, Dr Glas, 1905: Mikään ei nujerra ihmistä niin paljon kuin tietoisuus siitä, ettei ole rakastettu. Ihminen haluaa tulla rakastetuksi, jos näin ei ole niin ainakin: ihailluksi tai huomioiduksi tai aiheuttaa toisessa säälin tunteen tai pelätyksi tai vihatuksi tai inhotuksi tai kuulua johonkin ryhmään* tai saada muuta lääkitystä rakkauden pulaansa* Ihminen halua toiselta tunnereaktion. Sielu on paniikissa tyhjyyden tunteesta ja haluaa kontak- tia mihin hintaan tahansa. (* ei Söderbergiltä)
- 27. PSYYKKINEN TOIMINTA OHJAA FYSIOLOGISTA TOIMINTAA VIHAISET KUOLEVAT ENNEN AIKOJAAN
- 28. IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: tunteissaan, toiminnassaan, olemuksellaan • VIHAISELLE/PELOKKAALLE/LOUKATULLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA HYVÄKSYTYKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA (VAATIMUKSENSA) LÄPI. • Vihan taustalla on pelko, vaara. Kun ihminen kokee itsensä uhatuksi, hän reagoi pelolla ja vihalla. • Viha voi olla krooninen tunne. Tai jos vaaraa ei ole, tilanne voi kuitenkin herättää torjutun tietoisuuden, jostain vanhasta vaarasta. • Tunteet ovat tabu, pelkäämme kohdata niitä hänessä ja itsessämme. Hän kokee itsensä hylätyksi, loukatuksi – pettymysten kierre.
- 29. HYVIÄ TUNTEITA TUSKALLISIA TUNTEITA ilo, uteliaisuus, tyytyväisyys, rauha, hellyys, rakkaus, kiitollisuus, rohkeus, aloitteellisuus, innostuneisuus, sitoutuminen, keskittyminen, vaatimattomuus, vapaus, katumus, ihastuminen… ahdistus, levottomuus, pelko, kauhu, ärtymys, vastustus, kapinallisuus, turhautuminen, viha, kyvyttömyys, vaativuus, häpeä, syyllisyys, suru, yksinäisyys, hylätty, toivottomuus, uhriutuminen, välinpitämättömyys, tyhjyys…
- 30. TERVE VAI SAIRAS TUNNE? Terveitä tunteita: • Rakkaus on elämän perustunne. • Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä tunteita vaaratilanteessa. Terve häpeä/syyllisyys on oire eettisyydestä, suru rakkaudesta... Mutta siltä osin kun tunne ei ole elämää eteenpäin vievä, se on epätasapainoa: • tavanmukainen huolestuneisuus, pelko, viha, häpeä, huonommuus, syyllisyys, voimattomuus, vaativuus… • raivo, katkeruus, fobiat • toivottomuus, voimattomuus, masentuneisuus • sokea rakastuminen, tukahduttava rakkaus
- 31. TUNTEIDEN KONTROLLI ON IHMISEN NUJERTAMISTA Vaatimus, ettei saisi tuntea mitä tuntee, aiheuttaa pahan kierteen: • ”Älä itke, ei se mitään.” – Tunteita vähättelevä • ”Älä pelkää.” – Pelosta tulee hävettävää. • ”Kyllä se menee ohi, katso nyt tätä hyvää…” – Tuntuu vähättelevältä. • ”Älä nyt vaan suutu!” – Tuntuu alentavalta. • ”Älä nyt ota itseesi…” – Tuntuu loukkaavalta. Tunteen torjunta kasvattaa tunnetta ja aktivoi sen krooniseksi. Tunteen nujertaminen on vapauden, tietoisuuden, ihmisen nujertamista.
- 32. IHMINEN OPPII NUJERTAMAAN ITSENSÄ • Syntymästä alkaen kasvamme riippuvuuden, alemmuuden, hylkäämisen ja rangaistuksen pelon ilmapiirissä: ahdistuksen ja pelon tunnetapa • Meidät kasvatetaan salaamaan, kieltämään ja kontrolloimaan tunteitamme: ujous, pelko, viha, suru, häpeä, rakastuminen... Ne ovat heikkouden ja epätasapainoisuuden merkkejä. Opimme nujertamaan tunteemme, itse itseämme. • Meidät ohjataan selittelemään tunteemme kysymyksin miksi ja siten syyttämään muita tunteistamme. Syyttämällä muita siirrämme vapautemme ja vastuumme muille. MENETÄMME VAPAUDEN JA VASTUUN TUNTEEN.
- 33. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS: VAPAUS TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA • Vapaus aiheuttaa vastuun. Vastuu edellyttää vapautta. • Vapaus = vastuu • Täytyä on vapauden rajoittamista. • Vastuu merkitsee vastuullisuutta siis rakkautta. Vapaus merkitsee toimia rakkaudellisesti. Tunnetavat ovat riippuvuutta, osa persoonallisuutta, siksi on vaikeaa tunnistaa vapautta tuntea.
- 34. YHTEINEN POHDINTA: VAPAUS = VASTUU Väärin ymmärrettynä: Vapaus on vapautta tehdä mitä vaan. Vastuu merkitsee täytymistä siis pakkoa. Varsinainen tulkinta: Vapaus aiheuttaa vastuun. Vastuu edellyttää vapautta. Vapaus = vastuu Täytyä on vapauden ja vastuun rajoittamista. Vastuu merkitsee vastuullisuutta siis rakkautta. Vapaus merkitsee toimia rakkaudellisesti. Ei-rakkaudellinen toiminta on vapauden ja vastuun kieltämistä – itsensä kieltämistä.
- 35. INHIMILLISET RIKKAUDET Havainnointi, aistimus, yhteys Muisti, menneen hyväksikäyttö Intuitio, “kuudes aisti” Rakkaus, ilo, vastuullisuus, vaa- timattomuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Impulssien itsekuri Uuden oppiminen Erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat TERVEYS/TASAPAINO ESTOT Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten ahdistus, pelko, viha, alemmuus, hylätty, häpeä, suru sekä vaatimus ettei saisi tuntea näin Tietoisuuden torjunta, vaati- mus ettei saisi olla totta... Vaativuus: ankaruus, perfek- tionismi, suuruusmania, Ilkeys, kateus, inversio, vaati- mus ettei hyvää saisi olla; hyvä on pahaa, paha on hyvää Itsekeskeisyys, uhriutuminen STRESSI/EPÄTASAPAINO
- 36. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS: SISÄINEN PEILI OLEMME TOINEN TOISTEMME SISÄISIÄ PEILEJÄ. • Meissä kaikissa on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, joten kaikkea mitä näen sinussa, on myös minussa jossain määrin. • Sinun ilosi herättää tietoisuuden ilosta minussa. • Tai myös päinvastoin, sinun iloi- suutesi voi herättää tietoisuuden minun surullisuudestani. • Mitä en siedä nähdä toisessa, sitä vielä vähemmän itsessäni.
- 37. MITÄ NÄET ESIMIEHESSÄSI? Näen hänessä pakoa, sensuuria, alemmuudentunnetta. Hän ei usko itseensä vaan peittää sitä aggressivisuudellaan. Pohjimmiltaan hän kärsii epävarmuudesta. MITÄ LUULET, ETTÄ HÄN NÄKEE SINUSSA: Etäisyydenottoa ja suuruudenhulluutta. Että en seiso jaloillani vaan avaudun toisen aggressiivisuudelle. Hän ei pidä siitä, etten ole avoin vaan mielistelevä ja heikko. ESIMERKKI SISÄISESTÄ PEILISTÄ
- 38. HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS: SISÄINEN ÄÄNI TIEDOSTAN, SIIS OLEN - IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • Tietoisuus on ihmisen olemassa- olon kannalta olennaisin tekijä. • Tunne on osa tietoisuutta. • Tietoisuus on kuin sisäinen ääni – eettinen kompassimme. • Kun torjumme tunnetta tai tietoisuutta, nujerramme itseämme, seurauksena tunne ettei saa olla olemassa, suuri epäoikeu- denmukaisuus: pelko, lamaannus tai viha, katkeruus – uhriutuminen.
- 39. UHRI JA UHRIUTUMINEN • UHRI: Olemme epäoikeudenmukaisuuksien, kilpailun, vaatimusten ja uhkien kohteena. On epärealistista odottaa oikeudenmukaisuutta. • UHRIUTUMINEN aiheutuu kun koen ankaria vaatimuksia, ettet saisi toimia kuten toimit, tuomitsen sinut ja tunnen vihaa. Tämä merkitsee, että kieltäydyn tiedostamasta todellisuutta. • Kieltäessäni tietoisuutta, minä nujerran itseni. Koen, etten saa olla edes olemassa: vapauden tunteen menetys, vanki. Koen, että sinulla on kaikki valta minuun. • Uhriasenne aiheutuu tietoisuuden vastaisesta taistelusta: voimattomuus, loppuunpalaminen
- 40. H U M A N I S T I N E N I H M I S K Ä S I T Y S PERUSAJATUKSET: • TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA – VASTUU = VAPAUS • KAIKKEA, MITÄ NÄEN TOISESSA, ON MYÖS MINUSSA JOLLAIN TAVALLA. • SITÄ, MITÄ TEEN TOISELLE, TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • TIEDOSTAN SIIS OLEN – IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ. • YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA.
- 41. ITSETUNTEMUS: Tietoisuus inhimillisistä rikkauksista ja estoista omassa itsessä. • Kilpailuyhteiskunnan vaikutus: jatkuvasti kasvavat vaatimukset, vastakkainasettelu, tunnekylmyys, itsekkyys, ahneus, vieraantuminen, syrjäytyminen, uhriutuminen • Vanhemmat ja läheiset: taipumus matkia heidän psyykkistä mallia (omena ei putoa kauas puusta). • Ihmiset joita sinun on vaikea kohdata: Sisäinen pei- li samankaltaisuuden tai vastakkaisuuden kautta. • Kuuntele uteliaasti toisten kritiikkiä. • Ihmisessä on vapaus, kunnioita tätä mysteeriä. “T U N N E I T S E S I ” S o k r a t e s
- 42. IHMISEN ARVOSTAMINEN - Kunnioita tunteita - Kuuntele arvostavasti - Käänteinen kritiikki - Toimintatapojen muutos
- 43. KUNNIOITA TUNTEITA • Pysähdy, varaa aikaa, hengitä tietoisesti. • Tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi; väsymys, jännitys, kipu? Ne ovat hyödyllisiä oireita, hälytysmerkkejä. Keho on ”tunnepeili”. • Mitä tunnet tunteissasi; pelko, viha… Nekin ovat hyödyllisiä oireita. Hyväksy ja kuvaa mielessäsi tunteitasi! Vältä syyllistämästä, kysymystä miksi. • Tunne ja sen nujertaminen pohjautuu elämän- historiaasi. Mutta ihminen on vapaa tuntemaan. Hyväksy nujertaminen ja opettele kunnioit- tamaan vapautta sisimmässäsi, se on rakkautta. • Pohdi mitä oireet voivat kertoa: vaativuus... • Hanki itsellesi tapa aistia tietoisesti tunteitasi.
- 44. M I TÄ S I N Ä T U N N E T ? Tunne Oikein vahvasti Vahvas- ti Vähän Hyvin vähän Ilo Kiinnostus Rauhat- tomuus Tyyty- mättömyys, viha
- 45. • Kielteiset emootiot tarttuvat. Laske esim. 10:een. • Viha ja pelko eivät ole kiellettyjä, mutta reagoim- me kuin ne olisivat kiellettyjä. Emme halua tiedostaa toisen vihaa emmekä omaa pelkoa. • Pysähdy tuntemaan ja hyväksymään tunteitasi, sovella itseesi työkalua Kunnioita tunteita ja pohdi perusajatusta Sisäinen peili. • On parempi ilmaista vihaansa kuin kieltää tietoisuus siitä. Parasta, kun hyväksyt tietoisuuden pelosta/vihasta itsessäsi ja toimit kunnioittavasti. • Mieti mitä vihainen tuntee: pelkoa, alemmuutta, hylkäämistä, turhautumista, hätää, vihaa… • Vihaisella on tarve tulla nähdyksi, hyväksytyksi. VIHAN KOHTAAMINEN ITSESSÄ 1(2)
- 46. • Sovella häneen Kunnioita tunteita. Kysy kunnioittavasti: ”Voiko olla että tunnet tyytymättömyyttä tai turhautuneisuutta?” • Jos hän suuttuu lisää tai ei halua puhua tunteis- taan, hyväksy se. Olet jo ilmaissut, että olet nähnyt hänet ja että kunnioitat vapautta tuntea. • Näin hän kokee, ettet antanut valtaa vihalle. • Joskus voi olla parempi, että kerrot omista tunteistasi syyllistämättä ketään tai mitään. • Vältä väittelyä, se on aina ansa. • Älä tuomitse, muuten joudut uhriasenteeseen. • Vältä puolustusasennetta, sekin on uhriasennetta. • Jos ”otat itseesi”, pysähdy hyväksymään sitä. VIHAN KOHTAAMINEN TOISESSA 2(2)
- 47. JOS LOUKKAANNUT, HYVÄKSY SE • Loukkaantuminen ei ole kiellettyä. Vaatimus (kontrolli) ettet saisi loukkaantua tekee sinusta haavoittuvan. Sovella itseesi Kunnioita tunteita. • Muista: Sinulla on vapaus tuntea mitä tunnet. Hänellä, joka loukkaa toista, on alentavaa ja loukkaavaa toimintaa sisimmissään. Hän tuo esiin sitä, mitä hän tekee itselleen – Itsen uhri. • Jos et hyväksy tietoisuutta mahdollisesta Sisäisestä peilistä, aiheutat itsesi nujertamisen: Kun joku yrittää loukata sinua, herää tietoisuus tavastasi mitätöidä itseäsi. Jos reagoit tätä tietoisuutta vastaan, reagoit itseäsi nujertamalla – Ihminen on tietoisuutensa. Älä moiti itseäsi.
- 48. KUUNTELE ARVOSTAVASTI • Ensin, tunnista ja hyväksy omat tunteesi soveltamalla itseesi Kunnioita tunteita. • Tee seuraavia kysymyksiä ja kuuntele aktiivisesti. Vältä sanaa miksi. Älä yritä muuttaa hänen käsityksiään. Toista hänen kannaltaan tärkeimmät asiat, jotta hän kokee, että todella kuuntelet. – Mitä vaikeuksia tai haasteita koet kotona/ opinnoissasi/työssäsi tai ihmissuhteissasi? – Sovella häneen Kunnioita tunteita, kysy: Mitä tunteita tunnet näissä vaikeuksissa? – Miten muilla on tapana toimia näissä tilanteissa? Mitä he tuntevat? – Mitä ehdotat vaikeuksiesi käsittelemiseksi?
- 49. KATEUS (ilkeys) = latinaksi INVIDERE: in = ei, videre = nähdä INVERSIO = hyvä on pahaa ja paha hyvää MITÄ EI HALUA NÄHDÄ? • hyvää, kaunista, iloa, onnea • kehitystä, mahdollisuuksia, onnistumista • rakkautta, läheisyyttä, todellisuutta EI HALUA NÄHDÄ = VAATII ETTEI HYVÄÄ SAISI OLLA • kohdistuu omaan itseen • ja sitten myös muihin, todellisuuteen
- 50. KÄÄNTEINEN KRITIIKKI • Tiedosta, hyväksy ja kunnioita omaa tapaasi tuntea. Sovella itseesi Kunnioita tunteita. Hän voi olla Sisäinen peilisi. • Kiinnostu toisen tunteista. Puhu niistä kunnioittavasti. Sovella Kuuntele arvostavasti. • Sovella Käänteistä kritiikkiä: Esimerkiksi vahvista hänessä tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista, jolla on suuri vaikeus keskittyä sanomalla: ”Sinä herätät minussa tietoisuuden rohkeudesta, ilosta ja keskittymisestä.” • Jos koet viisaaksi, kuvaa miten hän asettaa itselleen ankaria vaatimuksia tai kokee ettei arvostus, ilo, onnistuminen kuulu hänelle...
- 51. KEHUMISEN JA KRITIIKIN SIJAAN • Kehitetään tapaa kohdata toinen toistemme tunteita avoimesti ja kunnioittavasti. • Virheet ja puutteet hyväksytään täysin uuden oppimisessa – niistä ei suinkaan rangaista. • Kehitetään tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme. • Vältetään riskitilanteita: kilpailu, arvioinnit, kritiikki, kehuminen, vertailu… • ”Heikoin” tarvitsee eniten vahvistusta, siis arvostusta ihmisenä sekä kunnioittavaa opastusta, ”vahvin” vähiten. Kun autat kaikkein huonointa lenkkiä orkesterissa, kohotat tehokkaimmin orkesterin laatua.
- 52. YHTEISÖN ARVOSTAMINEN • Yhteisöllisyys • Sitoutuminen • Ryhmän toimintatapojen muutos
- 53. VALMISTELE POHJAA YHTEISÖLLISYYDELLE • Tiedosta tunteitasi, sovella Kunnioita tunteita. • Pura ratkaisuvaatimukset. • Älä taistele pahaa vastaan vaan hyvän puolesta. • Kysy luokalta: ”Kuka ei halua hyväksyttyä arvosanaa lukukauden lopussa?” Sitten kysy: ”Kuka haluaa hyväksytyn arvosanan lukukauden lopussa?” • Kysy luokalta: ”Kuka ei halua työrauhaa?” Sitten kysy: ”Kuka haluaa työrauhaa?” • Kysy luokalta: ”Onko se osoitus rohkeudesta kun vahvempi lyö pienempäänsä?” Sitten kysy: ”Onko se osoitus rohkeudesta kun joukko loukkaa yhtä ihmistä?”
- 54. MITEN KÄSITELLÄ HÄIRIKÖINTIÄ 1(2) • Tiedosta tunteitasi, sovella Kunnioita tunteita. • Pura ratkaisuvaatimukset. • Muuta väliaikaisesti toimintapaasi ja toimi autoritäärisesti ja kunnioittavasti. • Laadi minimisäännöt työrauhaan ja seuraukset. • Esitä säännöt ja ilmoita noudattavasi niitä. • Älä vaadi mitään, kerro vain selkeästi toimintatapasi. • Pyydä yhteisön apua asian toteutukseen, sovella luokassa Yhteisöllisyys • Pidä säännöistä pitkäjänteisesti kiinni. • Älä tartu mihinkään provokaatioyrityksiin. • Kohtele kaikkia aina kunnioittavasti. • Älä juurikaan hymyile kenellekään tai suosi ketään.
- 55. MITEN KÄSITELLÄ HÄIRIKÖINTIÄ 2(2) • Älä pyri siihen, että pitäisi viihtyä tai että pitäisi olla mielenkiintoista. • Jos et kestä tunteittesi painetta, poistu hetkeksi kohdataksesi tunteesi. • Valitse häiriöin aiheuttajista tärkeimmät ja sovella yhden kanssa kerrallaan Kuuntele arvostavasti. Toista tätä tarpeen mukaan. Sovella myös Anna käänteistä kritiikkiä. • Sovella yhteisön arvostuksen työkaluja: Yhteisöllisyys, Sitoutuminen ja Ryhmän toimintatapojen muutos • Sitä mukaa kun yhteisö oppii tapasi toimia vapauta kurinalaisuutta.
- 56. YHTEISÖLLISYYS • Pohditaan viitekehystä: Ihmisen ja yhteisön arvostaminen sekä Humanistinen ihmiskäsitys. • Vahvistetaan kaikkien osallistumista toiminnan suunnitteluun ja tulosten jakoon: tasa-arvo ja yhteisvastuu = suora demokratia. • Sovitaan yhteistyön periaatteista ja sopimuksista. • Laaditaan toimintatavat, jos sopimuksia rikotaan. Sopimusten rikkominen aiheuttaa ihmistä arvostavat seuraukset: kielteistä toimintatapaa korjataan harjoittelemalla arvostavaa toimintatapaa. • Organisoidaan toveriapu.
- 57. SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVÄN TOIMINNAN HARJOITTELUN • Sovelletaan Kuuntele arvostavasti. • Pyydä valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista hyvän toiminnan harjoittamiseksi: – Auta työtoveria jonkin asian oppimisessa. – Perehdy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pidä siitä alustus keskustelun pohjaksi työyhteisössäsi. – Tee yhteisestä tilasta kauniimman. – Organisoi yhteisen tilaisuuden. – Osallistu vapaaehtoistyöhön. • Sovelletaan Ryhmän toimintatapojen muutos. • Tarpeen tullen lain mukaiset seuraukset
- 58. SITOUTUMINEN Mikä on haaveesi tai visiosi elämän tarkoituksesta? – Mikä on opiskelusi/työsi merkitys haaveesi toteutumisessa? – Mikä on seuraava askeleesi visiosi toteuttamiseksi? Mitä tunnet yhteisöäsi kohtaan? – Vallitseeko yhteisössäsi arvostuksen ilmapiiri? – Autetaanko sinua osallistumaan? – Millä tunteella menet työyhteisöösi? Mitä ehdotuksia sinulla on yhteisöllesi sitoutumisen ja yhteistyön kehittämiseksi?
- 59. RYHMÄN TOIMINTATAPOJEN MUUTOS RYHMÄ PYRKII KAIKESSA AINA JOHONKIN HYVÄÄN ESTOJEN TAKIA SIINÄ ON MYÖS PAHAA. KESKITE- TÄÄN HUOMIO RYHMÄN TOIMINTATAPOIHIN. • Valitaan joku ryhmän ongelma – haaste. • Kuvataan nykyistä tapaa kohdata ongelma. • Otetaan esiin se hyvä/etu/nautinto, mitä ryhmä hakee nykyisellä toimintatavallaan. • Pohditaan mikä olisi ideaalinen toimintatapa. • Mitä hyvää/etua/nautintoa ryhmä voisi kokea ideaalisella toimintatavalla. • Ryhmä vertaa näitä kahta hyvää ja valitsee. • Ryhmä harjoittelee ideaalista toimintatapaa.
- 60. A G G R E S S I O N K O H T A A M I N E N Keskity ensin toiminnan estämiseen. Sano ei myön- teisellä energialla, viittaa lakiin tai sopimuksiin. Hätätilanteessa käytä suuttumusta voimanasi. Pura ratkaisuvaatimukset. Älä etsi syyllistä. Älä tuomitse. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vapau- den (vastuun). Älä kehota pyytämään anteeksi. Selvitä erikseen kunkin osapuolen käsitys tilantees- ta: toimintatapa ja tunteet. Pohdi Humanistinen ihmiskäsitys. Sovella Kuuntele arvostavasti. Sovella Ryhmän tapojen muutos. Jos tarve, sovella sopimusten mukaisia seurauksia. Jälkeenpäin pohdi ja keskustele yhteisön kanssa sen toimintatavoista ongelmatilanteessa.
- 61. YHTEENVETO TEEMANA KIUSAAMINEN KALLE KIUSAA PEKKAA: • Ryhmä reagoi yhteisvastuullisesti estämällä fyysisen aggression. • Kallelle sanotaan: ”Kalle, loukkaat itseäsi.” • Pekalle sovelletaan Kuuntele arvostavasti. • Kallen kanssa sovelletaan Kunnioita tunteita tai Kuuntele arvostavasti. • Tarvittaessa Kalle saa sovitut seuraukset. • Jos on tarve sovelletaan Ryhmän toimintatapojen muutos yhteisvastuun vahvistamiseksi.
- 62. VIHAPUHE JA VÄKIVALLAN UHKA Viha on alun perin oire pelosta. Vihapuhuja tuntee: pelko, alemmuus, hylätyksi tuleminen, ankaruus, viha… Mitä sinä tunnet: pelko, tuomitsevuus, viha…? Onko vihapuhuja sinulle jossain määrin tunnepeili? Sovella itseesi Kunnioita tunteita välttääksesi uhriutumisen. Kohdista huomio vihapuhujan tunteisiin (pelko, alemmuus, hylätty, viha…), asiat ovat toisarvoisia. Toimi aina kunnioittavasti. Älä tuomitse. Suhtaudu uhkailuun vakavasti, tuo se yleiseen tietoon = sinulla ei ole salattavaa. Pyydä apua: ystävät, työtoverit, esimies, viranomaiset
- 63. Oman ja toisen STRESSIN KOHTAAMINEN
- 64. TERVE JA SAIRAS STRESSI Jokainen tilanne on kohdattavissa optimaalisella (terveellä) ponnistuksella eli stressillä. • Lepotilassa sinun ei tarvitse tahtoa mitään. Vaaratilanteessa on tärkeää, että tahdot puolustaa oikeudenmukaisuutta ja elämää. • Kun tahdot jotain, ponnistat siis stressaat. Tahto on stressin kaasutin. • Sairas stressi aiheutuu estoista: – koet tarpeet ja resurssit epätasapainoisella tavalla – haluat sulkea silmäsi, piilottautua – vaadit ettei todellisuus saisi olla se kuin se on
- 65. KILPAILUYHTEISKUNTA: Enemmän töitä, vähemmän resursseja Jatkuvasti kasvavien vaatimusten kierre MIKÄ ON SINUN SUHTAUTUMISTAPASI? • Hyväksyy tietoisuuden • Muuttaa mitä voi • Sopeuttaa työn laadun • Suunnittelee pitkäjänteisesti • Pohtii kokonaisuutta • Vaikuttaa yhteiskuntaan EI STRESSAA TUHOAVASTI • Vastustaa, ei halua tiedostaa • Vaatii ratkaisua, ei sopeudu, jatkuva kiire • Valittaa, ei iloitse työssä • Väsyy, ei kunnioita oireita • Elämästä tulee selviytymis- ja suoritusvaatimus STRESSAA TUHOAVASTI
- 66. ELÄMME VAATIMUSTEN ORAVANPYÖRÄSSÄ • Koetko vaatimukset iloisina mahdollisuuksina vai pakkoina niitä vastustaen? • Jos vaatimus on kova, reagoit vastustuksella. • Jos sinulla on paljon täytymisiä, se luo sisäisen ristiriidan, taistelun itseäsi vastaan. • Mahdollisuudet, toisten ja omat odotukset, sekä kritiikki ja neuvot muuttuvat vaatimuksiksi. • Elämä muuttuu suoritukseksi ja jatkuvaksi kiireeksi. Elämästä tulee kamppailu selviytyä. • Suorittaminen estää vapautta, rakkautta ja iloa, se estää tunteen ja läsnäolon. • KILPAILU ON KUIN TULI, HYVÄ RENKI MUTTA VAARALLINEN ISÄNTÄ.
- 67. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2) • Varaa aikaa. Pysähdy, yksin, toisen tai ryhmän kanssa, tunne ja tiedosta stressin fyysisiä oireita; väsymys, jännitys, kipu, voimattomuus, sairaudet… Oire on hälytys, hälytysjärjestelmä toimii, hyvä. Kunnioita kehoasi, työkaluasi. • Mitä tunnet tunteissasi; pelko, viha, syyllisyys, katkeruus, toivottomuus, suru, kyynisyys…? Sovella Kunnioita tunteita. Älä kritisoi itseäsi. • Ratkaisuvaatimukset tekevät ongelmista kroonisia. Muunna ongelma myönteiseksi haasteeksi. Pyri hyvää kohti, ei pahaa vastaan. • Puhu ongelmastasi, pyydä apua, se on rakkautta. • Tiedosta estojasi: stressiasenteet = vaativuus
- 68. INHIMILLISET RIKKAUDET Havainnointi, aistimus, yhteys Muisti, menneen hyväksikäyttö Intuitio, “kuudes aisti” Rakkaus, ilo, vastuullisuus, vaa- timattomuus, keskittyminen Rohkeus, aloitteellisuus Luovuus Arviointikyky Rehellisyys, oikeudentaju Kauneudentaju Impulssien itsekuri Uuden oppiminen Erityislahjakkuudet Fyysiset lahjat TERVEYS/TASAPAINO ESTOT: STRESSIASENTEET Kielteiset tunnetoiminnan tavat kuten ahdistus, pelko, viha, alemmuus, hylätty, häpeä, suru sekä vaatimus ettei saisi tuntea näin Tietoisuuden torjunta, vaati- mus ettei saisi olla totta... Vaativuus: ankaruus, perfek- tionismi, suuruusmania, Ilkeys, kateus, inversio, vaati- mus ettei hyvää saisi olla; hyvä on pahaa, paha on hyvää Itsekeskeisyys, uhriutuminen SAIRAS STRESSI/ EPÄTASAPAINO
- 69. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2) • Hyväksy estojasi, älä yritä muuttaa niitä, mutta harjoittele uusia toimintatapoja. • Kehitä tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toisessa, saat yhteyden niihin itsessäsi. • Luo visio siitä, mikä olisi ihanteellinen työtilanteesi (utopia). Vältä joutumasta ”palomiehen” rooliin. • Laadi suunnitelma käytännön toimenpiteistä. Sopeudu siihen, mihin et voi vaikuttaa. • Raportoi tilanteestasi. Pyydä apua. Älä vaadi. • Rakkaus on elämän perustunne (Aristoteles).
- 70. • KOHTAA ITSEÄSI • Tunnista tapaasi tuntea. • Haluatko muuttaa jotain, mikä ei ole mahdollista? • Odotatko liikaa muilta tai tilanteelta? • Voimattomuus aiheutuu vaativuudesta. • KOHTAA HAASTETTA TIETOISESTI • Pura ratkaisuvaatimukset. • Muotoile ongelma myönteiseksi tavoitteeksi. • Kerää tietoa, kehitä helpottavia toimenpiteitä. • OTA HAASTE TYÖRYHMÄN POHDINTAAN • Kuvaa haaste lyhyesti, keskustele siitä. • Keskustele mitä työtoverisi tuntevat asian suhteen. • Esitä alustava ehdotus toimintasuunnitelmaksi. • Kehitä yhdessä käytännön työsuunnitelma. KIELTEINEN TYÖILMAPIIRI
- 71. SOVELTAMINEN ILMASTOKRIISIN • Luonnon tasapainon järkkyminen aiheuttaa ahdistusta, suuttumusta ja epätoivoa. Kunnioita itsessäsi näitä tunteita, olet tiedostanut vaaran. Se on hyvä asia. Hyväksymällä tunteesi et taistele itseäsi vastaan. Näin saat vapautettua kykysi käytännön toimintaan. • Osallistu toimintaan, joka pyrkii siirtämään luonnon suojelun suoran demokratian piiriin, kansalaiset äänestävät tarvittavista toimenpiteistä suoraan. • Toimi myös edustuksellisessa demokratiassa. • Luonnon kärsimys voi olla katalysaattori yleiseen yhteiskuntajärjestelmän rakenteelliseen muutokseen kohti tasa-arvoa, ihmisyyttä ja tulevaisuutta sukupolville.
- 73. PERFEKTIONISMI JA SUURUUSMANIA OVAT VAATIVUUTTA Vaativuus ja jatkuva arviointi ohjaa meitä: • Perfektionismi: vaatii virheettömyyttä itseltään ja muilta. • Rajattomuus (suuruusmania): täytyy kyetä rajattomasti, ei osaa sanoa ”ei” • Kokee odotukset, ohjeet, kritiikin ja mahdollisuudet vaatimuksina. • Itsekeskeisyys: kokee olevansa korvaamaton, kaiken keskipiste, mikä aiheuttaa uhriutumista. • Oireita: ahdistus, tyytymättömyys, pelko, turhautuminen, voimattomuus, hätä, krooninen stressi, paniikki, loppuunpalaminen
- 74. C O N S C I E N T I A - M E N E T E L M Ä V I I T E K E H Y S Ihmisen, yhteisön ja luonnon arvostaminen Humanistinen ihmiskäsitys IHMISEN ARVOSTAMINEN Kunnioita tunteita Kuuntele arvostaen Käänteinen kritiikki Toimintatapojen muutos YHTEISÖN ARVOSTAMINEN Yhteisöllisyys Sitoutuminen Ryhmän toiminta- tapojen muutos
- 75. IHMISEN, YHTEISÖN JA LUONNON ARVOSTAMINEN • Pura kilpailu ja luokittelu: tasa-arvo, yhteisvastuu, tietoisuus • Vahvista tietoisuutta inhimillisestä rikkaudesta: arvostus, tietoisuus • Pura ratkaisuvaatimukset, älä vaadi tai syyllistä: pura syyt • Kaikki kokevat vapauden, vastuun toimia: suora demokratia • Tunnet ahdistusta, suuttumusta, häpeää, voimattomuutta… ja reagoit hyväksyen tunteesi: vapaus, kunnioitus, tietoisuus ONGELMIEN SYYT PURETAAN JA ENNALTAEHKÄISTÄÄN
- 76. H U M A N I S T I N E N I H M I S K Ä S I T Y S PERUSAJATUKSET: • TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA – VASTUU = VAPAUS • KAIKKEA, MITÄ NÄEN TOISESSA, ON MYÖS MINUSSA JOLLAIN TAVALLA. • SITÄ, MITÄ TEEN TOISELLE, TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • TIEDOSTAN SIIS OLEN. IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ. • YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA.
- 78. Kehumiset on kuin hajuvesi, ihana haistella mutta hengenvaarallinen juoda."
- 79. CONSCIENTIA-MENETELMÄN LUNTTILAPPU • Pura ratkaisuvaatimukset. Vältä kontrolliasennetta, suhtaudu avoimuudella. Kunnioita ihmisen vapautta tuntea; pelkoa, tyytymättömyyttä vihaa, surua, häpeää… • Vältä kehumista (leimata, luokitella). Vahvista tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista jokaisessa. Älä kritisoi ihmistä, vaan auta arvostavasti tiedostamaan toimintatapansa. • Johdata yhteisöön yhteisvastuu. • Kohtaa ristiriidan osapuolet erikseen. Älä hae syyllistä, älä tuomitse. Kysymys miksi vähentää vapautta siis vastuuta. Älä kehota pyytämään anteeksi. Auta kutakin tiedosta- maan toimintatapaansa. Vahvista vapautta ja vastuuta. • Älä odota oikeudenmukaisuutta. Yhteiskunta on epäoikeudenmukainen, niin minäkin. • Kehitä visiota utopiasta. Pieni askel kerrallaan sinnepäin.
- 80. MITÄ ON TUKAHDUTTAVA RAKKAUS? • Kun äiti tai isä rakastaa paljon lastaan, hän haluaa lapsen parasta. Tämä on parhaimmillaan ehdotonta rakkautta. • Vahva tahto odottaa, edellyttää ja vaatii, että lapsi hyväksyisi ohjeet ja kiellot – rakkaus voikin olla ehdollistettua rakkautta. • Äiti/isä haluaa niin ankarasti hyvää, että lapsi kokee sen tukahduttavana rakkautena. • Lapsi reagoi kapinalla - masentuneisuus ja/tai aggressiivisuus. Kun lapsi kokee olevansa kyllin vahvoilla, hän taistelee irrottautuakseen tästä nujertavasta suhteesta.
- 81. VAATIMUS ON VASTUUN POISTAMISTA Käytämme sanaa vastuu usein, kun tarkoitamme vaatimusta. Meidän tulisi käyttää sanaa vaatimus, kun jotain täytyy tehdä, ja termiä vapaus, kun tarkoitamme vastuuta. Vältä sanaa vastuu.
- 82. IHMISEN JA YHTEISÖN ARVOSTAMINEN • Arvo = inhimilliset rikkaudet kuten rohkeus, luovuus, rakkaus, ilo, rehellisyys, vaatimattomuus, ja hänen oppimansa taidot sekä osallistuminen • Miten minä voin arvostaa sinua ehdottomasti? • Antaa huomiota, kuunnella, tervehtiä... • Kunnioittaa sinua tunteissasi, mitä tahansa tunnet. • Tukea, auttaa, inspiroida ja olla kritisoimatta sinua. • Vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista sinussa. • Tuntea itseni sinun kaltaiseksi: ei parempi/huonompi • Arvostaa sinun osallistumista yhteisössä juuri kun sinulla on suurempia vaikeuksia.
- 83. ENTINEN HISTORIAN LEHTORI: • Opetin heti alkuun miten toimitaan: hattu ja takki naulakkoon, purukumit ja kännykät pois, tytöt ensin luokkaan, kirosanat pois… Selkeät kohteliaisuus- säännöt. Tiesivät jo etukäteen. • Aluksi hyvin jämtti, ei mitään hymyilyä. • Kun alkoivat oppia minun tavoilleni niin saatoin ruveta löysäämään. • Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo • ”Pidin työstäni, rakastin oppilaitani”
- 84. ESIMERKKEJÄ TRAUMATILANTEISTA • Raiskaus, väkivalta • Isä juo ja lyö äitiä. • Vanhemmat eivät ole koskaan kotona. • Vanhemmat ihannoivat ja kehuvat lastaan. Lapsi kokee siinä jatkuvasti kasvavia odotuksia, siis vaatimuksia – täydellisyys, kaikkeen kykenevä. • Vanhemmat pyrkivät kaikin tavoin huolehtimaan, ettei lapsi voisi huonosti ettei olisi ahdistunut, tyytymätön, loukkaantunut, surullinen, vihainen – lapsi kokee sen tunnekontrollina, nöyryyttävänä.
- 85. T R A U M A N S Y N T Y – S E N S U U R I • Kokee jotain hyvin pahaa. Reagoi yrittäen kieltää ankarasti pahan olemassaoloa, samalla kieltää tietoisuutta siitä (sitä mitä ei näe, sitä ei ole). • Ihminen on tietoisuutensa. Kieltäen tietoisuutta hän nujertaa itse itsenään. Pahan olon tunne kasvaa ja kroonisoituu. Hän traumatisoituu. • Hän kokee, ettei hänellä ole oikeutta puolustaa itseään, että itsensä nujertaminen kuuluu hänelle. Siitä syntyy liitto nujertajan kanssa. • Hän tuntee epäoikeudenmukaisuutta, syyllistää ulkoista pahaa eikä huomaa sitä, että kieltää itseään kieltämällä tietoisuuttaan – paha kierre. • Hän kokee että kaikki on häntä vastaan.
- 86. T R A U M A N R A T K A I S U Y R I T Y S KIERRE: Hän pyrkii saamaan vahvistusta olemassa ololleen toisten kautta hankkimalla toisten – IHAILUA JA HYVÄKSYNTÄÄ: kiltti, täydellinen, riittää kaikkeen, valta, ulkoinen menestys… – HUOMIOTA: häirikkö, huomion (rakkauden) keskipisteenä olemisen tarve – SÄÄLIÄ/SYYLLISYYTTÄ: uhri, masennus – PELKOA/VIHAA/HALVEKSUNTAA: aggressiivisuus, tuhoavuus, epämiellyttävyys PURKAMINEN: Pura ratkaisuvaatimukset, tunnustele ja puhu tunteistasi hyväksyvästi – vapaus tuntea. Hyväksymällä totuus hyväksyt tietoisuuden totuudesta. Taistelu itseäsi vastaan purkautuu. Voit vähitellen vapautua... Kiire ja vaatimus estää vapautumista.
- 87. KILPAILUN JA YHTEISÖLLISYYDEN RISTIRIITA
- 89. • Solidaarinen ihmiskäsitys • Kunnioita tunteita! • Arvostava palaute • Työhön sitoutuminen • Työnilo ja yhteistyö yhteisvastuun kautta MENETELMÄN TYÖKALUT
- 90. HAASTEITA: työkaluja – tasa-arvoinen ihmiskäsitys • vaativat ja vihaiset ihmiset: kunnioita tunteita! • takanapäin puhuminen, kateus: ei ole kielletty, ”ajattelee pahaa itsestään”, arvostava palaute • kielteisyys, passiivisuus, huono yhteistyö: kunnioita tunteita, sitoutuminen, arvostava palaute • ylimielisyys, alentava käytös: mitä toiselle sitä itselleni itsessäni, yhteisvastuu • kontrollinhalu, reviiriajattelu: kunnioita tunteita, hylkää muita = hylkää itseään, yhteisvastuu • aggressiivisuus, kiusaaminen, uhkaaminen: kunnioita tunteita, arvostava palaute, yhteisvastuu • oma loukkantuneisuus: kunnioita tunteita, vaatimattomuus
- 91. VIITEKEHYS – spekulointia henkisyydestä • Aristoteles: kaikkeuden lähtökohta on metafyysinen (henkinen) energia, pohjimmiltaan puhdasta toimintaa (rakkaus). • Uskontojen mukaan ihminen on luotu Luojan kuvaksi, siis toimimaan rakkaudessa. • Mitä on paha? Dostojevski: paholaisen suurin voitto ihmiskunnasta oli kun ihmiskunta kielsi sen olemassaolon.
- 92. HAASTEEN KOHTAAMINEN - ihmisen ja yhteisön arvostaminen Pura ratkaisuvaatimukset - älä anna valtaa ongelmille. Älä taistele joitain vastaan, toimi jonkin hyvän (työnilo…) puolesta. Vain hyvä voi korjata pahaa. Pyri kontaktiin, ei kontrolliin. Jokaisella on oikeus ja tarve tulla hyväksytyksi tunteissaan. Kunnioita tunteita. Vahvista inhimillistä rikkautta jokaisessa. Älä kritisoi. Terveyden vahvistaminen parantaa sairautta. Kehitä osallistumista tasa-arvon ja yhteisöllisyyden aikaansaamiseksi – suora demokratia. Kohtaa omaa stressiäsi – kunnioita itseäsi.
- 93. TIETOISUUTEEN PERUSTUVA MOTIVAATIO JA YHTEISTYÖ • Keskustellaan sitoutumisesta työhön, miten se riippuu siitä että voi kokea olevansa arvostettu. • Pohditaan ajatuksia ihmisestä jotka edistävät tasa- arvoa ja toisen huomioonottamista. • Keskustellaan tunteiden merkityksestä ja kehitetään tapaa hyväksyä ja kunnioittaa kunkin tunteita. • Esimies vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista sen sijaan että kehuisi, kritisoisi tai luokittelisi. • Yhteisvastuu ja solidaarisuus edellyttävät tasa- arvoa. Kasvatetaan jatkuvasti demokratiatyötä työyhteisössä.
- 94. KOHTEENA KÄYTÖS VAI TIETOISUUS? - kohteena vaatimukset vai vapaus? KUN KASVATUS/JOHTAMINEN KOHDISTUU KÄYTÖKSEEN: • Kilpailu – vaatimus olla paras • Kontrolli, säännöt – vaatimukset • Arvosanat, kehut, kritiikki – vaatimukset • ELÄMÄSTÄ TULEE SUORITUSVAATIMUS. • IHMINEN VIERAANNUTETAAN ITSESTÄÄN JA TOTEUTUKSESTA – TODELLISUUDESTA. KUN KASVATUS/JOHTAMINEN KOHDISTUU TIETOISUU-TEEN tarkoittaa se sitä että vahvistetaan inhimillistä rikkautta jokaisessa: vapaus työniloon ja yhteistyöhön
- 95. IHMINEN ON KUIN NUKKUVA TULIVUORI KANSI VUORI VUORI LAAVA IHMISEN PERUSOLEMUS VUORI = yhteiskunta, työelämä, kasvatus, vaatimukset KANSI = vaatimukset tukahduttaa tunteet LAAVA = pelko, viha, alemmuus, voimattomuus... IHMISEN PERUS- OLEMUS = ilo, rakkaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus, vaatimattomuus, keskittyminen, itsehillintä, luovuus, tietoisuus...
- 96. VAATIVUUS ESTÄÄ VAPAUDEN, UTELIAISUUDEN JA ILON
- 97. ÄLÄ KRITISOI IHMISTÄ! Mitä tilalle? • Solidaarinen ihmiskäsitys • Työhön sitoutuminen ehdottoman arvostuksen kautta • Kuuntele arvostaen • Kunnioita tunteita! • Työn arvostava seuranta • Arvostava palaute • Enemmistö käsittelee ongelman
- 98. SULKEEKO TIETOISUUDEN TORJUNTA ENERGIAVIRRAN? • Aristoteles: kaikkeuden aiheuttaja on metafyysinen (henkinen) energia = puhdasta toimintaa (rakkaus). • Kasvit ovat energia-antenneja, ihminen myös? • Onko tietoisuus = energian kanava? Tietoisuuden torjunta sulkee antennia. • Stressi ja väsymys kun se aiheutuu tietoisuuden torjunnasta, ei häviä lepäämäl- lä, koska antenni ei toimi, energiavirtaus on suljettuna.
- 99. Ongelmallinen AHDISTUS/PELKO/VIHA aiheutuu estoista ja on siten oire tarpeettomasta stressistä • tunnetapa (riippuvuus) • tietoisuuden torjunta (sensuuri) • epätodellisen odottaminen (idealisointi) • nähdä oma kielteisyys muissa (projektio) • kateus, kielteisyys (ilkeys) • samaistuminen (sisäinen peilaus) HARJOITTELE TUNTEIDEN HYVÄKSYNTÄÄ
- 100. QUESTÃO DAS MÁS COMPANHIAS pag 1 (2) Como comportam pessoas de más companhias: Gostam coisas proibidas, gostam quebrar as regras (associam isto como liberdade) Muito alcool, sexo, drogas... Vandalismo, criminalidade Que elas sentem: Injustiçadas, rejeitadas por outros, revoltadas Raiva, vergonha, culpa, inferioridade, medo, tedio Revolta pode se basear em: Abandono, indiferença, agressão, humilhação... Idealização, colocar criança em pedestal, mimar... Amor sufocante, controle de perigos e de sentir
- 101. QUESTÃO DAS MÁS COMPANHIAS pag. 2 (2) Como lidar com elas: Cativa-las para boas companhias, sem bronca, sem punição Discutir: liberdade = responsabilidade, = amor Acompanhar, ajudar, incentivar, ouvir aplicando Ouvir para valorizar Valorizar aplicando Critica invertida Organizar atividades e trabalhos interessantes Conviver junto...
- 102. conscientia.se PERUSAJATUKSIA IHMISESTÄ JA IHMISSUHTEISTA NIMI KUVA POHDINTAA Vapaus Meillä on täysi vapaus tuntea ja ajatella ja rajoitettu vapaus toimia. Vapaus aiheuttaa vastuun, ja vastuu edellyttää vapautta, ne tarkoittavat siis samaa. Olemme vapaita tuntemaan, joten meillä on vastuu tunteistamme. Vapaus on ehdotonta, joten meidän tulisi hyväksyä omaa ja toisten tapaa tuntea (ilo, rak- kaus, ahdistus, pelko, viha, häpeä…). Tunnetapamme vaikuttavat ter- veyteemme. Sisäinen peili Olemme toinen toistemme sisäisiä peilejä. Koska kaikissa ihmisissä on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, kaikkea mitä näen sinussa, on myös minussa jossain mää- rin. Sinun ilosi herättää tietoisuuden ilosta minussa. Tai myös päinvastoin, si- nun iloisuutesi voi herättää tietoisuuden minun surullisuudestani. Itsen uhri Mitä teen sinulle, teen sisimmässäni itselleni. Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. Kun teen hyvää/pahaa sinulle, se on seurausta hyvästä/kiel- teisestä tunnetoiminnastani. Olen itseni ensimmäinen kohde/uhri hyvässä/pa- hassa. Sisäinen ääni Tiedostan, siis olen - ihminen on tietoisuutensa. Tietoisuus on Ihmisen ole- massaolon kannalta kaikkein olennaisin tekijä. Tietoisuus on eettinen kompas- simme. Kun torjumme tietoisuuttamme, nujerramme itseämme. Rakkaus Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Rakkaus on elämän perustunne. Pahaa ei voi parantaa toisella pahalla. Jokaisella on oikeus ja terve tarve rakkauteen. Rakkaus merkitsee sitä, että toimii yhteiseen hyvään ja vääryyksien estä- miseksi. Yhteisöl- lisyys Yhteisöllisyys edellyttää tasa-arvoa ihmissuhteissa. Vallan keskittäminen ra- joittaa tasa-arvoa. Yhteisvastuu merkitsee sitä, että jos joku loukkaa sinua, yh- teisö toimii sen estämiseksi. INHIMILLISTEN RIKKAUDET JA ESTOT INHIMILLISET RIKKAUDET: Pyri vahvistamaan tietoi- suutta inhimillisistä rikkauksista jokaisessa ESTOT aiheutuen ensisijaisesti ihmisyyttä tukahdutta- vista valtarakenteista 1. Havaintokyky (näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja maku- aisti), kiinnostus, tiedonhalu… 2. Muisti (aistia menneisyyttä) 3. Intuitio, niin sanottu kuudes aisti 4. Rakkaus, vastuullisuus, vaatimattomuus, keskittymi- nen, onnellisuus, kiitollisuus 5. Metafyysinen aisti, henkisyys, syvällisyys 6. Rohkeus, aloitteellisuus, sitkeys 7. Luovuus, mielikuvitus ja innostuneisuus 8. Terve järki, kyky arvioida seurauksia 9. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, eettisyys 10. Kauneudentaju, esteettisyys 11. Itsehillintä, turhauttaa kielteisiä impulsseja 12. Erityiset lahjakkuudet 13. Kyky oppia, hankkia tietoja, kokemuksia 14. Fyysiset kyvyt, kauneus, voima… 1. Kielteiset tunnetoiminnan tavat: luo ja ylläpitää ahdistuneisuutta, tyytymättömyyttä, syyllisyyttä, vi- haa lähes kroonisesti ja samalla nujertaa näitä tun- teita. 2. Sensuuriasenne (tietoisuuden torjunta): ahdistuu ja/tai suuttuu saadessaan kuulla puutteistaan tai vir- heistään, puolustelee, syyllistää, moralisoi… 3. Idealisointi (perfektionismi, suuruudenhulluus ja narsismi): asettaa ankaria ja rajattomia vaatimuksia it- selleen ja muille, kokee olevansa ”vastuussa” (vaati- mus) kaikesta… 4. Kateus, pahuus: ei halua tiedostaa hyvää, keskittyy kielteiseen, tuntee, ajattelee ja toimii tuhoavasti, ag- gressiivisesti… 5. Kaikki yllä olevat suhtautumistavat edellyttävät it- sekeskeisyyttä (vaativuus).
- 103. ESIMERKKI: ASIAKKAAN VIHAN KOHTAAMINEN • Asiakas vaatii asiaa jota ei voi palvelussa hoitaa. Hän vaatii päästä lääkärin vastaanotolle heti. Tilanne voi kärjistyä siihen, että luukulla asioiva alkaa huutaa, syyttää, nimitellä tai jopa paiskoa tavaroita. • Sama tunne voi tulla työntekijälle myös puhelimessa jossa asiakas alkaa vaatia tai uhkailla sanallisesti, jos hän ei saa toivettaan läpi.
- 104. VIHAN KOHTAAMINEN: MITÄ TUNTEITA? • Asiakas: – Hätä, pelko, viha, epäoikeudenmukaisesti kohdeltu, suru, ankara vaativuus, raivo – Käyttäytyy tunteittensa ohjaamana • Työntekijä: – Ahdistus, pelko, turhautuneisuus, suuttumus, epätoivo, suru, vaativuus – Täytyy toimia kunnioittavasti • Miten kohdata tunteet molemmissa? TUNTEET JA NIIDEN TORJUNTA SEKÄ SITEN MYÖS TIETOISUUDEN (ITSEN) TORJUNTA PROVOSOIVAT ASIAKASTA JA TYÖNTEKIJÄÄ KESKINÄISEEN RISTIRIITAAN JA TOISTENSA SYYLLISTÄMISEEN.
- 105. VIHAN KOHTAAMISEN TYÖKALUT 1(2) • Asiakas vaatii asiaa jota ei voi palvelussa hoitaa. Hän vaatii päästä lääkärin vastaanotolle heti. Tilanne voi kärjistyä siihen että luukulla asioiva alkaa huutaa, syyttää, nimitellä tai jopa paiskoa tavaroita. • Sama tunne voi tulla työntekijälle myös puhelimessa jossa asiakas alkaa vaatia tai uhkailla sanallisesti, jos hän ei saa toivettaan läpi. Sovella Ihmisen arvostaminen: • Muista perusajatukset Sisäinen peili ja Itsen uhri, ja sovella itseesi Kunnioita tunteita. • Sovella asiakkaaseen Kuuntele arvostavasti.
- 106. VIHAN KOHTAAMISEN TYÖKALUT 2(2) • Asiakas vaatii asiaa jota ei voi palvelussa hoitaa. Hän vaatii päästä lääkärin vastaanotolle heti. Tilanne voi kärjistyä siihen että luukulla asioiva alkaa huutaa, syyttää, nimitellä tai jopa paiskoa tavaroita. • Sama tunne voi tulla työntekijälle myös puhelimessa jossa asiakas alkaa vaatia tai uhkailla sanallisesti, jos hän ei saa toivettaan läpi. Sovella työkalua Yhteisön arvostaminen: • Organisoi Tasa-arvo ja yhteisvastuu ja Ryhmän toimintatapojen muutos niin, että ryhmä kokee vapauden ja vastuun reagoida ajoissa.
- 107. MUISTIN VIRKISTÄMISEKSI • Pura ratkaisuvaatimukset, jottet antaisi valtaa ongelmille. Älä taistele pahaa vastaan. Suunnittele ja toimi lisätäksesi jonkin hyvän vaikutusta, kuten ihmisen ja yhteisön arvostus, tasa-arvo, yhteisöllisyys, työnilo... Hyvän vahvistaminen ennaltaehkäisee ja purkaa pahaa. • Älä kritisoi ihmistä. Vahvista inhimillistä rikkautta jokaisessa. Opasta arvostavaan toimintaan. • Pyri kontaktiin, älä kontrolliin. Jokaisella on oikeus ja terve tarve tulla arvostetuksi ihmisenä ja tulla kunnioitetuksi ihmiselle kuuluvassa ehdottomassa vapaudessa tuntea ja ajatella. • Sovella Tasa-arvo ja yhteisvastuu. Organisoi yhtei- sö estämään muiden sekä luonnon väärinkäyttöä.
- 108. Ihmissuhteiden transferenssi: LAPSI JA VANHEMMAT OPPILAS JA OPETTAJA ALAINEN JA ESIMIES • Äiti ja isä ovat tärkeät ensimmäiset esimiehet. • Millaisen suhteen kehittää vanhempiinsa, sellaista odottaa tulevilta esimiehiltä. OMENA EI PUTOA KAUAS PUUSTA. Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja.
- 109. ELÄMME VAATIMUSTEN ORAVANPYÖRÄSSÄ • Koetko vaatimukset iloisina mahdollisuuksina vai pakkoina niitä vastustaen? • Jos vaatimus on kova, reagoit vastustuksella. • Jos sinulla on paljon täytymisiä, se luo sisäisen ristiriidan, taistelun itseäsi vastaan. • Mahdollisuudet, toisten ja omat odotukset, sekä kritiikki ja neuvot muuttuvat vaatimuksiksi. • Elämä muuttuu suoritukseksi ja jatkuvaksi kiireeksi. Elämästä tulee kamppailu selviytyä. • Suorittaminen estää vapautta, rakkautta ja iloa, se estää tunteen ja läsnäolon. • Kilpailu johtaa jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin, kaikki suoritukset mitataan ja arvioidaan.
- 110. T O I M I N T A T A P O J E N M U U T O S IHMINEN PYRKII KAIKESSA JOHONKIN HYVÄÄN ITSENSÄ KANNALTA. ESTOJEN TAKIA SIINÄ ON MYÖS PAHAA. POHDI HÄNEN KANSSAAN: • Valitaan joku ongelma, muutetaan se haasteeksi. • Kuvataan hänen nykyistä tapaa kohdata ongelma. • Otetaan esiin se hyvä/etu/nautinto, mitä hän hakee nykyisellä toimintatavallaan. • Pohditaan mikä olisi ideaalinen toimintatapa. • Mitä hyvää/etua/nautintoa hän voisi kokea ideaalisella toimintatavalla? • Hän vertaa näitä kahta hyvää ja valitsee. • Auta häntä harjoittelemaan ideaalista toimintatapaa. Epäonnistuminen on sallittua.
- 111. PERHEYHTEISÖ – TASA-ARVON JA YHTEISVASTUUN PERUSKOULU • Unelma on utopia, se antaa suunnan. • Lasten kanssa neuvotellaan kaikesta: ostot, lomat, investoinnit… • Lasten tunteita kunnioitetaan ehdottomasti. • Kun lapsi tekee virheen, vanhemmat suhtautuvat siihen arvostamalla hänen yritystään ja vahvistamalla tietoisuutta inhimillisestä rikkaudesta hänessä. • Jos joku perheenjäsen toimii tuhoavasti, muut perheenjäsenet tuntevat vapauden sen estämiseen. • Tämä ruohonjuuritason perheunelma sovelletaan kouluissa, työpaikoilla, harrastusseuroissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa.
- 112. KUNTA JA VALTIO – SUORAN JA EDUSTUKSELLISEN DEMOKRATIAN YHDISTELMÄ • Kuntalaiset valitsevat suoralla äänestyksellä valtuuston edustajat. • Kuntalaiset päättävät suoraan isoista ja rakenteellista asioista • Valtuusto valmistelee konkreettisen suunnitelman kuntalaisten päätöksen toteuttamiseksi. Kuntalaisilta kysytään, hyväksyvätkö he suunnitelman. SAMA MALLI VALTIOLLISELLA TASOLLA • Kansalaiset saavat aluksi kysymykset yhteiskun- nan rakenteellisista kehitystarpeista. haluatko,
- 113. SUORAN DEMOKRATIAN KYSYMYKSET • Eriarvoisuus konkretisoituu mentäessä kouluun. • Naisten osuus johdossa on pienempi kuin miesten. • Monien kansanryhmien, vähemmistöjen syrjintä on arkea. • Talouselämä on ns. vapaa markkinatalous, vapauden aste määräytyy kansalaisen vaurauden pohjalta. • Yhteiskunnan poliittinen rakenne on edustuksellinen demokratia, jossa kansalaiset luovuttavat oikeutensa päätöksentekoon valitsemilleen edustajille. • Työnteko on organisoitu yleisesti palkkatyön muotoon. • Luonnonvarojen yksityisomistus on laajenemassa. • Yhteiskunnallisia palveluja siirretään enenevässä määrin spekulatiivisen voiton maksimoinnin kohteiksi. • Rahalla saa lisää rahaa on talouselämän mekanismi.
- 114. TYÖ- JA GLOBAALI YHTEISÖ TYÖYHTEISÖ – ITSEOHJAUTUVA YRITYS • Työpaikat organisoidaan samalla periaatteella kuten perheet ja yhteiskunnalliset yhteisöt. GLOBAALI YHTEISÖ – MALLI RUOHONJUURITASOSTA • Käytännön toiminta vahvistaa ja avaa tietoisuutta ja päinvastoin tietoisuus avaa uusia käytäntöjä ja näin muodostuu hyvän kierre. • Kiire ja vaatimukset vievät harhapolulle.